ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo

Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Kati Vasalampi_Nuorten koulutustavoitteiden, kouluinnokkuuden ja koulu-uupumuksen rooli opintojen nivelvaiheessa

•
•
Research Foundation for Studies and Education Otus
Research Foundation for Studies and Education Otus
1 of 32
Kati Vasalampi Jyväskylän yliopisto Nuorten koulutustavoitteiden, kouluinnokkuuden ja koulu-uupumuksen rooli opintojen nivelvaiheissa
Johdanto: Koulutussiirtymät Koulutukseen hakeutuminen ja ammatinvalinta ovat nuoruuden keskeisimpiä kehitystehtäviä. Onnistuminen noissa kehitystehtävissä on tärkeää nuoren tulevaisuuden kannalta. – Koulutus määrittelee nuoren myöhempiä työ- ja uramahdollisuuksia ja on tärkeä yhteiskuntaan sopeuttava tekijä. – Koulutuksen ulkopuolelle jääminen taas ennakoi vaikeuksia työelämässä ja on riski jopa yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen. 6.3.2014 Kati Vasalampi
Johdanto: Koulutussiirtymät Koulutussiirtymä on kaksisuuntainen tapahtumakulku. 1. Nuori aktiivisesti pyrkii ohjaamaan elämäänsä ja kehityspolkuaan oman motivaationsa mukaisesti. > Nuori ohjaa elämäänsä asettamalla henkilökohtaisia tavoitteita. 2. Olemassa olevat koulutusrakenteet ja ympäristö kanavoivat nuoren suunnitelmia ja pyrkimyksiä. 6.3.2014 Kati Vasalampi
Johdanto: Koulutussiirtymät Suomessa koulutusjärjestelmä on rakennettu niin, että nuori kohtaa ensimmäisen haasteellisen koulutussiirtymänsä yhdeksännen luokan jälkeen peruskoulun loputtua. – Tässä siirtymässä nuori tekee tärkeän valinnan tulevan koulutuspolkunsa suhteen valitsemalla joko lukion (eli niin sanotun akateemisen koulutuspolun) tai ammattikoulun (eli ammatillisen koulutuspolun). – Valintaan vaikuttavat ensi sijassa sekä nuoren oma motivaatio että hänen aiempi opintomenestyksensä. – Osa suomalaisista nuorista putoaa koulutuksen ulkopuolelle jo peruskoulun jälkeen. Esimerkiksi vuonna 2009 peruskoulun päättäneistä yli 8 prosenttia jäi ilman jatko-opintopaikkaa (Suomen virallinen tilasto,2012). 6.3.2014 Kati Vasalampi
Johdanto: Koulutussiirtymät Haaste nuoren koulutuspolulla on myös siirtymä lukiosta jatko-opintoihin. – Lukion jälkeinen siirtymä on monelle nuorelle hyvin stressaava, sillä opiskelupaikan saaminen halutusta opinahjosta ei ole laisinkaan varmaa. Esimerkiksi vuonna 2010 vain noin 18 prosenttia nuorista onnistui saamaan paikan yliopistosta heti lukio-opintojen päätyttyä > Tärkeää tutkia niitä tekijöitä, jotka edistävät nuorten opintopolkuja ja erityisesti onnistunutta siirtymää koulutusasteelta toiselle. 6.3.2014 Kati Vasalampi
6.3.2014 Kati Vasalampi Johdanto: Henkilökohtaiset tavoitteet Motivaatiota voidaan tutkia monesta eri näkökulmasta käsin. Tässä tutkimuksessa motivaatiota tarkastellaan henkilökohtaisten tavoitteiden näkökulmasta. Useita eri termejä (pyrkimys, hanke, mahdollinen minä, henkilökohtainen tavoite…) Kuvaavat: – mitä ihmiset henkilökohtaisesti pitävät tärkeänä – mitä he tavoittelevat omassa elämässään – millaisiksi he arvioivat mahdollisuutensa toteuttaa niitä ja vaikuttaa niihin – millaisia tunteita niihin liittyy
6.3.2014 Kati Vasalampi Johdanto: Henkilökohtaiset tavoitteet Tyypillisesti analysoitu kolmella eri tavalla: 1. Millaisia tavoitteita ihminen itselleen asettaa eli mitä sisältöjä tavoitteilla on (esim. opiskelu, työ, itse) 2. Miten ihminen tavoitteitaan arvioi erilaisten arviointidimensioiden avulla, esim: 1. Sisäinen / sisäsyntyinen motivaatio tavoitteessa (toimintaa ohjaa esim. oma kiinnostus tai mielihyvä) 2. Ulkoinen / ulkosyntyinen motivaatio (toimintaa ohjaa esim. häpeän välttäminen tai rangaistuksen pelko) 3. Edistyminen tavoitteessa 4. Ponnistelu tavoitteen eteen 5. Tavoitteen kuormittavuus
Johdanto: Henkilökohtaiset tavoitteet 3. Miten hän arvioi tietynsisältöisen tai tiettyä elämänaluetta koskevan tavoitteen (esim. koulutukseen tai työuraan liittyvän tavoitteen) • havaittu tavoitearviointien tilanne- ja ympäristösidonnaisuus 6.3.2014 Kati Vasalampi
Aikaisemmat tutkimukset osoittaneet, että henkilökohtaisten tavoitteiden valinta sisäisen motivaation mukaisesti innostaa työskentelemään tavoitteisiin pääsemiseksi ja tukee myös niissä edistymistä (Sheldon & Elliot, 1998, 1999). Omissa tavoitteissa edistyminen taas lisää hyvinvointia ja tyytyväisyyttä omaan elämään (Judge, Bono, Erez & Locke, 2005; Sheldon & Elliot, 1999; Sheldon & Houser- Marko, 2001; Skorikov, 2006). Johdanto: Henkilökohtaiset tavoitteet 6.3.2014 Kati Vasalampi Sisäinen motivaatio HyvinvointiTyöskentely tavoitteen eteen Edistyminen tavoitteessa
Pitkittäistutkimuksissa on ensinnäkin tutkittu suhteellisen lyhyitä aikajaksoja (esim. Sheldon & Houser-Marko, 2001). Aiemmat tutkimukset eivät ole selvittäneet koulutussiirtymien merkitystä nuorten motivaatiolle tai toisaalta, motivaatioprosessien ja hyvinvoinnin merkitystä nuorten onnistumiselle peruskoulun jälkeisissä koulutussiirtymissä. Johdanto: Henkilökohtaiset tavoitteet 6.3.2014 Kati Vasalampi
Mittarit: Hyvinvointi 6.3.2014 Kati Vasalampi Kouluun liittyvä hyvinvointi Kouluinnokkuus – Positiivinen, opiskelukeskeinen ajattelu, jolle luonteenomaista tarmo, omistautuminen ja uppoutuminen Koulu-uupumus – Pitkittynyt stressioireyhtymä, jonka aiheuttavat: • emotionaalinen, koulutyöhön liittyvä väsymys • kyyninen suhtautuminen koulunkäyntiin • kouluun liittyvä riittämättömyyden tunne Itsearvostus (Rosenberg, 1965) – Tyytyväisyys itseen kokonaisuutena
1. Kuinka nuorten koulutustavoitteita koskeva motivaatio (sisäinen ja ulkoinen motivaatio, ponnistelu tavoitteen eteen, tavoitteessa edistyminen sekä tavoitteen kuormittavuus) muuttuu heidän siirtyessään peruskoulusta toisen asteen koulutukseen? Muuttuuko motivaatio eri tavalla niiden nuorten keskuudessa, jotka päätyvät lukioon peruskoulun jälkeen kuin ammattikouluun siirtyvien keskuudessa? 2. Mikä on motivaation merkitys lukionjälkeisen koulutussiirtymän onnistumiselle? 3. Mikä on motivaation rooli kouluinnokkuudessa, koulu-uupumuksessa ja itsearvostuksessa? 4. Miten kouluinnokkuus ja koulu-uupumus ennakoivat lukionjälkeisen koulutussiirtymän onnistumista? Tutkimuksen tavoitteet: 6.3.2014 Kati Vasalampi
Kolme osatutkimusta Toteutettiin kyselylomakkein. Kolme otosta kahdesta eri tutkimusaineistosta: – 1. osatutkimus oli osa FinEdu-tutkimushanketta ja siinä 606 nuorta vastasi kyselyyn 3 kertaa: 2 kertaa peruskoulun 9.lk:lla ja kerran heidän siirryttyään toisen asteen koulutukseen – 2. osatutkimus oli osa FinEdu-tutkimushanketta ja siinä 614 nuorta vastasi kyselyyn 3 kertaa: lukion toisella ja kolmannella luokalla ja vuosi 2. mittauksen jälkeen – 3. osatutkimus oli osa Entrance into University- tutkimusprojektia ja siinä 280 yliopistoon hakevaa nuorta vastasi kyselyyn. Menestys pääsykokeissa tutkittiin yliopiston rekisteristä. Menetelmät: Osallistujat 6.3.2014 Kati Vasalampi
14.11.2007 Persoonallisuuspsykologia II - luento I OSATUTKIMUS:Tutkimuskysymykset 1. Kuinka nuorten koulutustavoitteita koskeva motivaatio (sisäinen ja ulkoinen motivaatio, ponnistelu tavoitteen eteen, tavoitteessa edistyminen sekä tavoitteen kuormittavuus) muuttuu heidän siirtyessään peruskoulusta toisen asteen koulutukseen? Muuttuuko motivaatio eri tavalla niiden nuorten keskuudessa, jotka päätyvät lukioon peruskoulun jälkeen kuin ammattikouluun siirtyvien keskuudessa? 2. Ennustaako 9.luokan motivaatio itsearvostusta siirtymän jälkeen? Ennustaako 9. luokan itsearvostus motivaatiota siirtymän jälkeen?
Sisäinen motivaatio koulutustavoitteessa 6.3.2014 Kati Vasalampi 5,4 5,6 5,8 6 9. lk, tammikuu 9. lk, toukokuu Siirtymän jälkeen Lukio, tytöt Ammattikoulu, tytöt Lukio, pojat Ammattikoulu, pojat
Ulkoinen motivaatio koulutustavoitteessa 1,8 2 2,2 2,4 9. lk, tammikuu 9.lk, toukokuu Siirtymän jälkeen Lukio ja ammattikoulu 6.3.2014 Kati Vasalampi
Koulutustavoitteessa edistyminen 4,8 5 5,2 5,4 5,6 9. lk, tammikuu 9. lk, toukokuu Siirtymän jälkeen Lukio Ammattikoulu 6.3.2014 Kati Vasalampi
Työskentely koulutustavoitteen eteen 4,4 4,6 4,8 9. lk, tammikuu 9. lk, toukokuu Siirtymän jälkeen Lukio ja ammattikoulu 6.3.2014 Kati Vasalampi
Koulutustavoitteen kuormittavuus Koulutustavoitteeseen liittyvän stressin taso ei muuttunut kummassakaan ryhmässä siirtymän myötä. Lukioon päätyvät raportoivat enemmän stressiä kuin ammattikouluun päätyvät. 6.3.2014 Kati Vasalampi
14.11.2007 Persoonallisuuspsykologia II - luento Itsearvostus ja edistymisen koulutustavoitteessa Itsearvostus siirtymän jälkeen, R²= .41 Itsearvostus ennen siirtymää .08* Edistyminen tavoitteessa ennen siirtymää Edistyminen tavoitteessa siirtymän jälkeen, R²= .15 .17*** .30*** .61*** .30*** .17***
Yhteenvetoa Nuoren ympäristö on tärkeä motivaation määrittäjä: jos nuori päätyi koulutusympäristöön, joka vastasi hänen taitojaan ja mielenkiintonsa kohteita, hänen sisäinen motivaationsa nousi, ulkoinen motivaatio laski ja hän koki saavuttavansa paremmin koulutustavoitteensa. Erityisesti tästä siirtymästä hyötyivät ammattikouluun siirtyneet nuoret, sillä he kokivat edistyvänsä koulutustavoitteissaan paremmin kuin aiemmin. Edistyminen koulutustavoitteessa oli yhteydessä myös nuoren itsearvostukseen. 6.3.2014 Kati Vasalampi
Yhteenvetoa Nuoret tekivät kovasti työtä koulutustavoitteidensa saavuttamiseksi 9.lk:n lopussa > koulutustavoite on heille tärkeä tavoite Tavoitteeseen liittyvä stressi ei muuttunut siirtymän kuluessa, mutta koulutustavoitteessaan stressiä kokeneet päätyivät kuitenkin siirtymän jälkeen todennäköisemmin lukioon kuin ammattikouluun. Lisääkö lukion vaativampi oppimisympäristö nuorten koulutustavoitteissaan kokemaa stressiä? Muista poikkeavasti ammattikouluun päätyneillä tytöillä sisäinen motivaatio heidän koulutustavoitteessaan laski siirtymän jälkeen. Valmistautuvatko jo nuoruuden tai varhaisaikuisuuden muihin tavoitteisiin eikä pidä kouluttautumista itselleen tärkeänä? Vai onko ammattikouluympäristössä jotain sellaista, joka ehkäisee tyttöjen sisäisen motivaation kasvua?6.3.2014 Kati Vasalampi
II OSATUTKIMUS:Tutkimuskysymykset Lukion 2. lk Vuotta myöhemmin Lukion 3. lk Sisäinen motivaatio koulutusta- voitteessa Edisty- minen koulu- tustavoit teessa Kouluin- nokkuus Lykkäys opinnoissa Koulutukselliset tavoitteet Työs- kentely koulutus- tavoitteen eteen Koulu- uupumus Onnistunut koulutus- siirtymä Opintojen viivästy- minen 1) Onko sisäinen motivaatio koulutustavoitteessa yhteydessä tavoitteen hyväksi työskentelyyn ja tavoitteessa edistymiseen? 2) Onko edistyminen koulutustavoitteessa yhteydessä lukioaikaiseen kouluinnokkuuteen ja koulu-uupumukseen? 3) Ennakoivatko lukioaikainen kouluinnokkuus ja koulu-uupumus lukionjälkeisen koulutuksellisen siirtymän onnistumista ja lukionjälkeisiä koulutustavoitteita? Huom! Mallissa kontrolloitu koulumenestys
.34*** -.25*** -.25*** -.22*** .18** Lukion 2. lk .55*** .73*** aika Vuotta myöhemmin .14* Lukion 3. lk Edistymi- nen koulutus- tavoit- teessa R² = .53 Kouluinnok- kuus R² = .07 Opintojen viivästyminen R² = .03 Koulutukselliset tavoitteet R² = .05 Työskente- ly koulutus- tavoitteen eteen R² = .11 Koulu- uupumus R² = .06 Onnistunut koulutussiirtymä R² = .02 Tulokset: tytöt Sisäinen motivaatio koulutusta- voitteessa
.17** Lukion 2. lk Lukion 3. lk .83*** .57***.32*** aika Sisäinen motivaatio koulutus- tavoitteessa Edisty- minen koulutus- tavoit- teessa R² = .42 Kouluinnok- kuus R² = .16Työs- kentely koulutus- tavoit- teen eteen R² = .10 Tulokset: pojat
Yhteenvetoa Sisäinen motivaatio opintojen nivelvaiheessa sai nuoren keskittymään haasteelliseen siirtymään ja työskentelemään koulutustavoitteensa saavuttamiseksi. > Sisäinen motivaatio onkin erityisen tärkeä sellaisissa koulutustavoitteissa, joissa hyviin tuloksiin voidaan päästä vain pitkäjänteisellä työllä. Edistyminen omissa koulutustavoitteissa lisäsi sekä tyttöjen että poikien innostusta lukio-opintoihin. Heikko edistyminen taas oli yhteydessä tyttöjen koulu-uupumukseen. Lukioaikainen koulu-uupumus ennakoi tyttöjen opintojen viivästymistä ja alhaisia koulutustavoitteita lukion jälkeen. Sitä vastoin tytöt, jotka edistyivät lukiossa hyvin koulutukseen liittyvissä tavoitteissaan ja olivat innostuneita lukio-opinnoistaan, saivat myös todennäköisemmin jatkokoulutuspaikan heti lukion jälkeen. > Kouluympäristön on tuettava myös nuoren kouluhyvinvointia. Sillä on kauaskantoiset seuraukset nuorten, erityisesti tyttöjen, koulutuspoluille. 6.3.2014 Kati Vasalampi
III OSATUTKIMUS: Tutkimuskysymys Motivaatioprosessin merkitys menestykselle yliopiston haastavissa pääsykokeissa?
Tulokset aika .41***.77***.51*** Sisäinen motivaatio koulutus tavoitteessa Työskentely koulutustavoit teen eteen Edistyminen koulutustavoit teessa Menestys yliopiston pääsykokeissa Pääsykokeiden jälkeen Ennen pääsykokeita Huom! Aiempi opintomenestys kontrolloitiin.
Yhteenvetoa Kun pääsykokeisiin osallistuneiden tulevaan yliopistouraan liittyvä tavoite pohjautui heidän sisäiseen motivaatioonsa, he myös työskentelivät tavoitteensa saavuttamiseksi ja kokivat siksi edistyvänsä siinä hyvin. Yliopiston rekisteritietojen perusteella nämä osallistujat myös läpäisivät pääsykokeen muita todennäköisemmin, vaikka opintosuoriutumisen vaikutus pyrittiin analyyseissä kontrolloimaan. 6.3.2014 Kati Vasalampi
Kokoavasti osatutkimusten pohjalta voidaan todeta, että yksilön ympäristö vaikuttaa suuresti hänen motivaatioonsa, joten nuoren on tärkeää itse valita koulutuspolkunsa omien kiinnostuksenkohteidensa ja arvojensa mukaisesti. Se auttaa häntä motivoitumaan sisäisesti tavoitteeseensa. Sisäinen motivaatio puolestaan saa hänet keskittymään ja työskentelemään koulutustavoitteen saavuttamiseksi, vaikka työskentely ei aina olisikaan miellyttävää ja helppoa. Sisäisen motivaation tuki on hyödyllistä erityisesti sellaisissa koulutustavoitteissa, joita ei voi saavuttaa ilman suurta työpanosta. Pohdintaa 6.3.2014 Kati Vasalampi
Pohdintaa Edistyminen omissa tavoitteissa heijastuu kouluhyvinvointiin, joka myös osaltaan ennakoi onnistumista seuraavissa tavoitteissa. On tärkeää tukea nuorten sisäistä motivaatiota ja kouluhyvinvointia heidän opintojensa nivelvaiheissa, sillä sisäisen motivaation ja koulumyönteisen ajattelun löytymiseen suunnattu pienikin tuki voi olla ratkaiseva nuoren myöhemmän elämänpolun kannalta. 6.3.2014 Kati Vasalampi
kati.vasalampi@jyu.fi Kiitos!

More Related Content

Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Kati Vasalampi_Nuorten koulutustavoitteiden, kouluinnokkuuden ja koulu-uupumuksen rooli opintojen nivelvaiheessa

  • 2. Johdanto: Koulutussiirtymät Koulutukseen hakeutuminen ja ammatinvalinta ovat nuoruuden keskeisimpiä kehitystehtäviä. Onnistuminen noissa kehitystehtävissä on tärkeää nuoren tulevaisuuden kannalta. – Koulutus määrittelee nuoren myöhempiä työ- ja uramahdollisuuksia ja on tärkeä yhteiskuntaan sopeuttava tekijä. – Koulutuksen ulkopuolelle jääminen taas ennakoi vaikeuksia työelämässä ja on riski jopa yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen. 6.3.2014 Kati Vasalampi
  • 3. Johdanto: Koulutussiirtymät Koulutussiirtymä on kaksisuuntainen tapahtumakulku. 1. Nuori aktiivisesti pyrkii ohjaamaan elämäänsä ja kehityspolkuaan oman motivaationsa mukaisesti. > Nuori ohjaa elämäänsä asettamalla henkilökohtaisia tavoitteita. 2. Olemassa olevat koulutusrakenteet ja ympäristö kanavoivat nuoren suunnitelmia ja pyrkimyksiä. 6.3.2014 Kati Vasalampi
  • 4. Johdanto: Koulutussiirtymät Suomessa koulutusjärjestelmä on rakennettu niin, että nuori kohtaa ensimmäisen haasteellisen koulutussiirtymänsä yhdeksännen luokan jälkeen peruskoulun loputtua. – Tässä siirtymässä nuori tekee tärkeän valinnan tulevan koulutuspolkunsa suhteen valitsemalla joko lukion (eli niin sanotun akateemisen koulutuspolun) tai ammattikoulun (eli ammatillisen koulutuspolun). – Valintaan vaikuttavat ensi sijassa sekä nuoren oma motivaatio että hänen aiempi opintomenestyksensä. – Osa suomalaisista nuorista putoaa koulutuksen ulkopuolelle jo peruskoulun jälkeen. Esimerkiksi vuonna 2009 peruskoulun päättäneistä yli 8 prosenttia jäi ilman jatko-opintopaikkaa (Suomen virallinen tilasto,2012). 6.3.2014 Kati Vasalampi
  • 5. Johdanto: Koulutussiirtymät Haaste nuoren koulutuspolulla on myös siirtymä lukiosta jatko-opintoihin. – Lukion jälkeinen siirtymä on monelle nuorelle hyvin stressaava, sillä opiskelupaikan saaminen halutusta opinahjosta ei ole laisinkaan varmaa. Esimerkiksi vuonna 2010 vain noin 18 prosenttia nuorista onnistui saamaan paikan yliopistosta heti lukio-opintojen päätyttyä > Tärkeää tutkia niitä tekijöitä, jotka edistävät nuorten opintopolkuja ja erityisesti onnistunutta siirtymää koulutusasteelta toiselle. 6.3.2014 Kati Vasalampi
  • 6. 6.3.2014 Kati Vasalampi Johdanto: Henkilökohtaiset tavoitteet Motivaatiota voidaan tutkia monesta eri näkökulmasta käsin. Tässä tutkimuksessa motivaatiota tarkastellaan henkilökohtaisten tavoitteiden näkökulmasta. Useita eri termejä (pyrkimys, hanke, mahdollinen minä, henkilökohtainen tavoite…) Kuvaavat: – mitä ihmiset henkilökohtaisesti pitävät tärkeänä – mitä he tavoittelevat omassa elämässään – millaisiksi he arvioivat mahdollisuutensa toteuttaa niitä ja vaikuttaa niihin – millaisia tunteita niihin liittyy
  • 7. 6.3.2014 Kati Vasalampi Johdanto: Henkilökohtaiset tavoitteet Tyypillisesti analysoitu kolmella eri tavalla: 1. Millaisia tavoitteita ihminen itselleen asettaa eli mitä sisältöjä tavoitteilla on (esim. opiskelu, työ, itse) 2. Miten ihminen tavoitteitaan arvioi erilaisten arviointidimensioiden avulla, esim: 1. Sisäinen / sisäsyntyinen motivaatio tavoitteessa (toimintaa ohjaa esim. oma kiinnostus tai mielihyvä) 2. Ulkoinen / ulkosyntyinen motivaatio (toimintaa ohjaa esim. häpeän välttäminen tai rangaistuksen pelko) 3. Edistyminen tavoitteessa 4. Ponnistelu tavoitteen eteen 5. Tavoitteen kuormittavuus
  • 8. Johdanto: Henkilökohtaiset tavoitteet 3. Miten hän arvioi tietynsisältöisen tai tiettyä elämänaluetta koskevan tavoitteen (esim. koulutukseen tai työuraan liittyvän tavoitteen) • havaittu tavoitearviointien tilanne- ja ympäristösidonnaisuus 6.3.2014 Kati Vasalampi
  • 9. Aikaisemmat tutkimukset osoittaneet, että henkilökohtaisten tavoitteiden valinta sisäisen motivaation mukaisesti innostaa työskentelemään tavoitteisiin pääsemiseksi ja tukee myös niissä edistymistä (Sheldon & Elliot, 1998, 1999). Omissa tavoitteissa edistyminen taas lisää hyvinvointia ja tyytyväisyyttä omaan elämään (Judge, Bono, Erez & Locke, 2005; Sheldon & Elliot, 1999; Sheldon & Houser- Marko, 2001; Skorikov, 2006). Johdanto: Henkilökohtaiset tavoitteet 6.3.2014 Kati Vasalampi Sisäinen motivaatio HyvinvointiTyöskentely tavoitteen eteen Edistyminen tavoitteessa
  • 10. Pitkittäistutkimuksissa on ensinnäkin tutkittu suhteellisen lyhyitä aikajaksoja (esim. Sheldon & Houser-Marko, 2001). Aiemmat tutkimukset eivät ole selvittäneet koulutussiirtymien merkitystä nuorten motivaatiolle tai toisaalta, motivaatioprosessien ja hyvinvoinnin merkitystä nuorten onnistumiselle peruskoulun jälkeisissä koulutussiirtymissä. Johdanto: Henkilökohtaiset tavoitteet 6.3.2014 Kati Vasalampi
  • 11. Mittarit: Hyvinvointi 6.3.2014 Kati Vasalampi Kouluun liittyvä hyvinvointi Kouluinnokkuus – Positiivinen, opiskelukeskeinen ajattelu, jolle luonteenomaista tarmo, omistautuminen ja uppoutuminen Koulu-uupumus – Pitkittynyt stressioireyhtymä, jonka aiheuttavat: • emotionaalinen, koulutyöhön liittyvä väsymys • kyyninen suhtautuminen koulunkäyntiin • kouluun liittyvä riittämättömyyden tunne Itsearvostus (Rosenberg, 1965) – Tyytyväisyys itseen kokonaisuutena
  • 12. 1. Kuinka nuorten koulutustavoitteita koskeva motivaatio (sisäinen ja ulkoinen motivaatio, ponnistelu tavoitteen eteen, tavoitteessa edistyminen sekä tavoitteen kuormittavuus) muuttuu heidän siirtyessään peruskoulusta toisen asteen koulutukseen? Muuttuuko motivaatio eri tavalla niiden nuorten keskuudessa, jotka päätyvät lukioon peruskoulun jälkeen kuin ammattikouluun siirtyvien keskuudessa? 2. Mikä on motivaation merkitys lukionjälkeisen koulutussiirtymän onnistumiselle? 3. Mikä on motivaation rooli kouluinnokkuudessa, koulu-uupumuksessa ja itsearvostuksessa? 4. Miten kouluinnokkuus ja koulu-uupumus ennakoivat lukionjälkeisen koulutussiirtymän onnistumista? Tutkimuksen tavoitteet: 6.3.2014 Kati Vasalampi
  • 13. Kolme osatutkimusta Toteutettiin kyselylomakkein. Kolme otosta kahdesta eri tutkimusaineistosta: – 1. osatutkimus oli osa FinEdu-tutkimushanketta ja siinä 606 nuorta vastasi kyselyyn 3 kertaa: 2 kertaa peruskoulun 9.lk:lla ja kerran heidän siirryttyään toisen asteen koulutukseen – 2. osatutkimus oli osa FinEdu-tutkimushanketta ja siinä 614 nuorta vastasi kyselyyn 3 kertaa: lukion toisella ja kolmannella luokalla ja vuosi 2. mittauksen jälkeen – 3. osatutkimus oli osa Entrance into University- tutkimusprojektia ja siinä 280 yliopistoon hakevaa nuorta vastasi kyselyyn. Menestys pääsykokeissa tutkittiin yliopiston rekisteristä. Menetelmät: Osallistujat 6.3.2014 Kati Vasalampi
  • 14. 14.11.2007 Persoonallisuuspsykologia II - luento I OSATUTKIMUS:Tutkimuskysymykset 1. Kuinka nuorten koulutustavoitteita koskeva motivaatio (sisäinen ja ulkoinen motivaatio, ponnistelu tavoitteen eteen, tavoitteessa edistyminen sekä tavoitteen kuormittavuus) muuttuu heidän siirtyessään peruskoulusta toisen asteen koulutukseen? Muuttuuko motivaatio eri tavalla niiden nuorten keskuudessa, jotka päätyvät lukioon peruskoulun jälkeen kuin ammattikouluun siirtyvien keskuudessa? 2. Ennustaako 9.luokan motivaatio itsearvostusta siirtymän jälkeen? Ennustaako 9. luokan itsearvostus motivaatiota siirtymän jälkeen?
  • 15. Sisäinen motivaatio koulutustavoitteessa 6.3.2014 Kati Vasalampi 5,4 5,6 5,8 6 9. lk, tammikuu 9. lk, toukokuu Siirtymän jälkeen Lukio, tytöt Ammattikoulu, tytöt Lukio, pojat Ammattikoulu, pojat
  • 17. Koulutustavoitteessa edistyminen 4,8 5 5,2 5,4 5,6 9. lk, tammikuu 9. lk, toukokuu Siirtymän jälkeen Lukio Ammattikoulu 6.3.2014 Kati Vasalampi
  • 18. Työskentely koulutustavoitteen eteen 4,4 4,6 4,8 9. lk, tammikuu 9. lk, toukokuu Siirtymän jälkeen Lukio ja ammattikoulu 6.3.2014 Kati Vasalampi
  • 19. Koulutustavoitteen kuormittavuus Koulutustavoitteeseen liittyvän stressin taso ei muuttunut kummassakaan ryhmässä siirtymän myötä. Lukioon päätyvät raportoivat enemmän stressiä kuin ammattikouluun päätyvät. 6.3.2014 Kati Vasalampi
  • 20. 14.11.2007 Persoonallisuuspsykologia II - luento Itsearvostus ja edistymisen koulutustavoitteessa Itsearvostus siirtymän jälkeen, R²= .41 Itsearvostus ennen siirtymää .08* Edistyminen tavoitteessa ennen siirtymää Edistyminen tavoitteessa siirtymän jälkeen, R²= .15 .17*** .30*** .61*** .30*** .17***
  • 21. Yhteenvetoa Nuoren ympäristö on tärkeä motivaation määrittäjä: jos nuori päätyi koulutusympäristöön, joka vastasi hänen taitojaan ja mielenkiintonsa kohteita, hänen sisäinen motivaationsa nousi, ulkoinen motivaatio laski ja hän koki saavuttavansa paremmin koulutustavoitteensa. Erityisesti tästä siirtymästä hyötyivät ammattikouluun siirtyneet nuoret, sillä he kokivat edistyvänsä koulutustavoitteissaan paremmin kuin aiemmin. Edistyminen koulutustavoitteessa oli yhteydessä myös nuoren itsearvostukseen. 6.3.2014 Kati Vasalampi
  • 22. Yhteenvetoa Nuoret tekivät kovasti työtä koulutustavoitteidensa saavuttamiseksi 9.lk:n lopussa > koulutustavoite on heille tärkeä tavoite Tavoitteeseen liittyvä stressi ei muuttunut siirtymän kuluessa, mutta koulutustavoitteessaan stressiä kokeneet päätyivät kuitenkin siirtymän jälkeen todennäköisemmin lukioon kuin ammattikouluun. Lisääkö lukion vaativampi oppimisympäristö nuorten koulutustavoitteissaan kokemaa stressiä? Muista poikkeavasti ammattikouluun päätyneillä tytöillä sisäinen motivaatio heidän koulutustavoitteessaan laski siirtymän jälkeen. Valmistautuvatko jo nuoruuden tai varhaisaikuisuuden muihin tavoitteisiin eikä pidä kouluttautumista itselleen tärkeänä? Vai onko ammattikouluympäristössä jotain sellaista, joka ehkäisee tyttöjen sisäisen motivaation kasvua?6.3.2014 Kati Vasalampi
  • 23. II OSATUTKIMUS:Tutkimuskysymykset Lukion 2. lk Vuotta myöhemmin Lukion 3. lk Sisäinen motivaatio koulutusta- voitteessa Edisty- minen koulu- tustavoit teessa Kouluin- nokkuus Lykkäys opinnoissa Koulutukselliset tavoitteet Työs- kentely koulutus- tavoitteen eteen Koulu- uupumus Onnistunut koulutus- siirtymä Opintojen viivästy- minen 1) Onko sisäinen motivaatio koulutustavoitteessa yhteydessä tavoitteen hyväksi työskentelyyn ja tavoitteessa edistymiseen? 2) Onko edistyminen koulutustavoitteessa yhteydessä lukioaikaiseen kouluinnokkuuteen ja koulu-uupumukseen? 3) Ennakoivatko lukioaikainen kouluinnokkuus ja koulu-uupumus lukionjälkeisen koulutuksellisen siirtymän onnistumista ja lukionjälkeisiä koulutustavoitteita? Huom! Mallissa kontrolloitu koulumenestys
  • 24. .34*** -.25*** -.25*** -.22*** .18** Lukion 2. lk .55*** .73*** aika Vuotta myöhemmin .14* Lukion 3. lk Edistymi- nen koulutus- tavoit- teessa R² = .53 Kouluinnok- kuus R² = .07 Opintojen viivästyminen R² = .03 Koulutukselliset tavoitteet R² = .05 Työskente- ly koulutus- tavoitteen eteen R² = .11 Koulu- uupumus R² = .06 Onnistunut koulutussiirtymä R² = .02 Tulokset: tytöt Sisäinen motivaatio koulutusta- voitteessa
  • 25. .17** Lukion 2. lk Lukion 3. lk .83*** .57***.32*** aika Sisäinen motivaatio koulutus- tavoitteessa Edisty- minen koulutus- tavoit- teessa R² = .42 Kouluinnok- kuus R² = .16Työs- kentely koulutus- tavoit- teen eteen R² = .10 Tulokset: pojat
  • 26. Yhteenvetoa Sisäinen motivaatio opintojen nivelvaiheessa sai nuoren keskittymään haasteelliseen siirtymään ja työskentelemään koulutustavoitteensa saavuttamiseksi. > Sisäinen motivaatio onkin erityisen tärkeä sellaisissa koulutustavoitteissa, joissa hyviin tuloksiin voidaan päästä vain pitkäjänteisellä työllä. Edistyminen omissa koulutustavoitteissa lisäsi sekä tyttöjen että poikien innostusta lukio-opintoihin. Heikko edistyminen taas oli yhteydessä tyttöjen koulu-uupumukseen. Lukioaikainen koulu-uupumus ennakoi tyttöjen opintojen viivästymistä ja alhaisia koulutustavoitteita lukion jälkeen. Sitä vastoin tytöt, jotka edistyivät lukiossa hyvin koulutukseen liittyvissä tavoitteissaan ja olivat innostuneita lukio-opinnoistaan, saivat myös todennäköisemmin jatkokoulutuspaikan heti lukion jälkeen. > Kouluympäristön on tuettava myös nuoren kouluhyvinvointia. Sillä on kauaskantoiset seuraukset nuorten, erityisesti tyttöjen, koulutuspoluille. 6.3.2014 Kati Vasalampi
  • 27. III OSATUTKIMUS: Tutkimuskysymys Motivaatioprosessin merkitys menestykselle yliopiston haastavissa pääsykokeissa?
  • 29. Yhteenvetoa Kun pääsykokeisiin osallistuneiden tulevaan yliopistouraan liittyvä tavoite pohjautui heidän sisäiseen motivaatioonsa, he myös työskentelivät tavoitteensa saavuttamiseksi ja kokivat siksi edistyvänsä siinä hyvin. Yliopiston rekisteritietojen perusteella nämä osallistujat myös läpäisivät pääsykokeen muita todennäköisemmin, vaikka opintosuoriutumisen vaikutus pyrittiin analyyseissä kontrolloimaan. 6.3.2014 Kati Vasalampi
  • 30. Kokoavasti osatutkimusten pohjalta voidaan todeta, että yksilön ympäristö vaikuttaa suuresti hänen motivaatioonsa, joten nuoren on tärkeää itse valita koulutuspolkunsa omien kiinnostuksenkohteidensa ja arvojensa mukaisesti. Se auttaa häntä motivoitumaan sisäisesti tavoitteeseensa. Sisäinen motivaatio puolestaan saa hänet keskittymään ja työskentelemään koulutustavoitteen saavuttamiseksi, vaikka työskentely ei aina olisikaan miellyttävää ja helppoa. Sisäisen motivaation tuki on hyödyllistä erityisesti sellaisissa koulutustavoitteissa, joita ei voi saavuttaa ilman suurta työpanosta. Pohdintaa 6.3.2014 Kati Vasalampi
  • 31. Pohdintaa Edistyminen omissa tavoitteissa heijastuu kouluhyvinvointiin, joka myös osaltaan ennakoi onnistumista seuraavissa tavoitteissa. On tärkeää tukea nuorten sisäistä motivaatiota ja kouluhyvinvointia heidän opintojensa nivelvaiheissa, sillä sisäisen motivaation ja koulumyönteisen ajattelun löytymiseen suunnattu pienikin tuki voi olla ratkaiseva nuoren myöhemmän elämänpolun kannalta. 6.3.2014 Kati Vasalampi