ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Heikossa työmarkkina-asemassa olevat

•
•
Harri Hietala
Harri Hietala

Vammaiset, pitkäaikaissairaat, osatyökykyiset tilastojen valossa työvoimapotentiaalina ja työnhakijoina

1 of 5
Download to read offline
13.3.2014 Muistio / Harri Hietala 1 Heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt – tilastollista ja tutkimuksellista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2013 aikana vajaakuntoiseksi1 luokiteltuja (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan 89 772 (-1 989 vuodesta 2012). Työttömiä työnhakijoita oli 68 784 henkilö (+704 vuodesta 2012). Pitkäaikaistyöttömiä osatyökykyisistä oli yhteensä 26 422 (+1 490 vuodesta 2012). Osatyökykyisten työnhakijoiden määrä on noussut tasaisesti lähes koko 2000-luvun, mutta tasaantunut vuoden 2009 jälkeen nykyiselle tasolleen – noin 90 000. Parina viime vuonna on ollut pienoista laskua, kuten on ollut työkyvyttömyyseläkettä saavienkin määrässä. Osatyökykyisten työttömien määrässä ei ole kymmenessä vuodessa tapahtunut suuria muutoksia. Pitkäaikaistyöttömien osuus tästä ryhmästä pienentyi kuitenkin ensin vuodesta 2000 vuoteen 2008, mutta on lähtenyt sen jälkeen lievään kasvuun. (TEM, 2001-2014.) TEM (2001-2014): Vajaakuntoisten työnvälitystilastot vuosilta 2000-2013. Osatyökykyisten yleisille työmarkkinoille työllistymisten määrä oli vuoden 2013 aikana kaikkiaan 31 304, joka selkeästi pienempi määrä kuin aiempina vuosina (36 381 työllistymisjaksoa v. 2000 ja 36 449 v. 2012). Erilaisin tukitoimenpitein työhön sijoittui vuonna 2013 kaikkiaan 12 267 osatyökykyistä henkilöä (21 098 vuonna 2012). Tukitoimenpiteitä ovat mm. palkkatuki, oppisopimuskoulutus sekä työkokeilu ja työnhakuvalmennus. (TEM, 2001-2014.) 1 Lakimuutoksen myötä vajaakuntoisen käsite on jäänyt pois lakitekstistä vuoden 2013 alusta lähtien, ja se on korvattu määritelmällä: henkilö, jonka vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. Vielä vuonna 2012 vajaakuntoisen määritelmä oli vanhan lain mukaisesti ”henkilöasiakas, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia” (30.12.2002/1295 Laki julkisesta työvoimapalvelusta 1 luku 7 § 6, kumottu 1.1.2013 alkaen lailla 28.12.2012/916).
13.3.2014 Muistio / Harri Hietala 2 Kuukauden lopussa työllistymistä vaikeuttavan vamman tai sairauden omaavia työnhakijoita oli keskimäärin 73 769 vuonna 2013. Puolivuosikymmentä aiemmin vuonna 2008 heitä oli 69 200. Työttömiä osatyökykyisiä työnhakijoita oli 41 510 vuonna 2013, kun vuonna 2008 heitä oli 33 292. Pitkäaikaistyöttömiä osatyökykyisiä työnhakijoita oli puolestaan keskimäärin 15 865 kuukauden lopussa vuonna 2013. Vuonna 2008 heitä oli 9 762. (TEM, 2007-2014.) Vuonna 2013 osatyökykyisistä työnhakijoista vajaa kolmasosa (23 404) oli 55 vuotta täyttäneitä ja 31 prosenttia (22 839) oli 45–54 -vuotiaita. Viidesosa (14 596) oli 35–44 - vuotiaita. Nuoria 25–34 -vuotiaita osatyökykyisiä työnhakijoita oli 14 prosenttia (10 222) ja 15–24 -vuotiaita 4 prosenttia (2 709). 55 vuotta täyttäneiden määrä ja osuus on kääntynyt hieman laskuun parin viime vuoden aikana. Nuorten osatyökykyisten työnhakijoiden määrä ja osuus on puolestaan jo pidempään kasvanut. (TEM, 2007-2014.) TEM (2007-2014): Vajaakuntoisten työnhakijoiden ikäjakauma vuonna 2013. Vuonna 2013 osatyökykyisiä työttömiä työnhakijoista reilu kolmasosa (14 134) oli 55 vuotta täyttäneitä ja 30 prosenttia (12 616) oli 45–54 -vuotiaita. Viidesosa (7 918) oli 35–44 - vuotiaita. Nuoria 25–34 -vuotiaita osatyökykyisiä työttöminä työnhakijoita oli 13 prosenttia (5 492) ja 15–24 -vuotiaita 3 prosenttia (1 352). 55 vuotta täyttäneiden ohella etenkin nuorten osatyökykyisten työnhakijoiden määrä ja osuus on kasvanut. (TEM, 2007-2014.) Vuonna 2013 osatyökykyisistä pitkäaikaistyöttömistä työnhakijoista puolet (7 958) oli 55 vuotta täyttäneitä ja vajaa 30 prosenttia (4 483) oli 45–54 -vuotiaita. Vajaa 15 prosenttia (2 260) oli 35–44 -vuotiaita. Nuoria 25–34 -vuotiaita osatyökykyisiä pitkäaikaistyöttömiä työnhakijoita oli vajaa 7 prosenttia (1 051) ja 15–24 -vuotiaita vajaa prosentti (110). (TEM, 2007-2014.)
13.3.2014 Muistio / Harri Hietala 3 TEM (2007-2014): Vajaakuntoisten työttömien työnhakijoiden ikäjakauma vuonna 2013. TEM (2007-2014): Vajaakuntoisten pitkäaikaistyöttömien työnhakijoiden ikäjakauma vuonna 2013.
13.3.2014 Muistio / Harri Hietala 4 Työkyvyttömyyseläkkeistä, kuntoutuksesta ja työpotentiaalista Työkyvyttömyyseläkettä sai 31.12.2012 kaikkiaan 250 703 henkilöä. Heistä vajaa puolet oli naisia ja reilu puolet miehiä. Eläkettä saavista 44 418 (17,7 %) oli alle 45-vuotiaita. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt -pääluokkaan kuuluvien syiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä sai 113 138 henkilöä (46,4 %) (31.12.2012). Heistä 31 976 (28,3 %) oli alle 45-vuotiaita. Em. pääluokan sisältä on erotettavissa mm. skitsofrenia, neuroosit, mieliala-, persoonallisuus- ja käytöshäiriöt -luokka, johon kuuluviin diagnooseihin perustuen eläkettä sai 87 513 henkilöä sekä älyllinen kehitysvammaisuus, jonka perusteella eläkettä sai 17 006 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi v. 2012 kaikkiaan 22 578 henkilöä, joista 6 869 (26 %) oli alle 45-vuotiaita. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt -pääluokkaan kuuluvien syiden takia eläkkeelle siirtyi kaikkiaan 7 200 henkilöä, joista 3 676 (51 %) oli alle 45-vuotiaita. (ETK & Kela, 2013.) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä omaavat olivat vuonna 2012 Kelan suurin kuntoutujaryhmä. Kaikkiaan Kelan kuntoutusta saaneista 91 100 henkilöstä 38 400 (42 %) oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä sekä 25 200 tuki- ja liikuntaelinsairauksia omaavia. Mielenterveyskuntoutujien määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. (Kela, 2013.) Työuraan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä saa vajaat 200 000 henkilöä. Heistä 5–10 prosenttia käy töissä, mutta tämän lisäksi viidesosa eli vajaat 40 000 haluaisi töihin. Neljäsosalla on vähintään kohtalainen työkyky. Pelkän Kelan vähimmäistyökyvyttömyys- eläkkeen varassa on noin 60 000 henkilöä. Heistä lähes puolella on vähintään kohtalainen työkyky. Kun nämä otetaan huomioon voi arvioida työhaluisia ja -kykyisiä olevan vähintään 60 000. (Gould ym., 2010 ja Karisalmi ym., 2009.) Noin 220 000 (invalidivähennykseen oikeutetusta) vammaisesta vajaa puolet haluaisi osallistua hyvinvoinnin kasvattamiseen antamalla oma panoksensa työelämään. Vammaisista kolmanneksella on erinomainen tai hyvä työkyky, mutta vain vajaalla 60 prosentilla on työtä. Vammaisten henkilöidenkään määrää ei tilastoida, mutta erillisten kansainvälisten selvitysten perusteella laajasti määriteltynä vammaisia on reilu 15 prosenttia väestöstä ja vakavasti vammautuneita 2–4 prosenttia. On arvioitu, että jopa 200 000 vammaista tai pitkäaikaissairasta voisi toisenlaisissa olosuhteissa liittyä työvoimaan (Valtioneuvosto, 2006). Linnakankaan ym. (2006) mukaan verotuksen invalidivähennykseen oikeutettujen joukossa on jopa 30 000 potentiaalista työvoimaan kuuluvaa henkilöä. Vuorelan (2008) mukaan työkyvyttömyyseläkkeeltä osa- tai kokoaikatyöhön haluavia on arviolta 30 000. Vaikeavammaisista henkilöistä työvoimaan kuului vuonna 2002 vain 5,5 prosenttia (Linnakangas ym., 2006). Työvoiman ulkopuolella on noin 1 000 korkeakoulutuksen saanutta vammaista henkilöä (VANE, 2007). Työikäisiä kehitysvammaisia on yhteensä noin 23 000, joista noin 300 on työsuhteisessa työssä ja noin 14 000 työ- ja päivätoiminnassa (Kumpulainen, 2007). Hyvärisen ym. (2002) mukaan kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnassa olevista kehitysvammaisista jopa 3 500 voisi työllistyä avoimille työmarkkinoille tuetun työllistymisen palvelun avulla.
13.3.2014 Muistio / Harri Hietala 5 Lähteet: ETK & Kela (2013): Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2012. Kela (2013): Kelan kuntoutustilasto 2012. Tilastokatsaus 02.04.2013. TEM (2001-2014): Vajaakuntoisten työnvälitystilastot vuosilta 2000-2013. Gould & Kaliva (2010): Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. Karisalmi, Gould & Virta (2009): Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK. Holm & Hopponen (2007): Vammaisten työkyky 2007, PTT. Valtioneuvosto (2006): Selonteko vammaispolitiikasta. Linnakangas ym. (2006): Uuden alussa vai umpikujassa? Stakes. Kumpulainen (2007): Kehitysvammapalvelut vuonna 2004. STM. Hyvärinen ym. (2002): Työ- ja toimintakeskukset tänään. Kehitysvammaliitto. VANE (2007): Esitys vaikeavammaisten työllisyystilanteen selvittämiseksi 11.9.2007. Vuorela (2008): Työtä haluaville uusia mahdollisuuksia työhön. Selvityshenkilö Mika Vuorelan selvitys, TEM.

More Related Content

Heikossa työmarkkina-asemassa olevat

  • 1. 13.3.2014 Muistio / Harri Hietala 1 Heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt – tilastollista ja tutkimuksellista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2013 aikana vajaakuntoiseksi1 luokiteltuja (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan 89 772 (-1 989 vuodesta 2012). Työttömiä työnhakijoita oli 68 784 henkilö (+704 vuodesta 2012). Pitkäaikaistyöttömiä osatyökykyisistä oli yhteensä 26 422 (+1 490 vuodesta 2012). Osatyökykyisten työnhakijoiden määrä on noussut tasaisesti lähes koko 2000-luvun, mutta tasaantunut vuoden 2009 jälkeen nykyiselle tasolleen – noin 90 000. Parina viime vuonna on ollut pienoista laskua, kuten on ollut työkyvyttömyyseläkettä saavienkin määrässä. Osatyökykyisten työttömien määrässä ei ole kymmenessä vuodessa tapahtunut suuria muutoksia. Pitkäaikaistyöttömien osuus tästä ryhmästä pienentyi kuitenkin ensin vuodesta 2000 vuoteen 2008, mutta on lähtenyt sen jälkeen lievään kasvuun. (TEM, 2001-2014.) TEM (2001-2014): Vajaakuntoisten työnvälitystilastot vuosilta 2000-2013. Osatyökykyisten yleisille työmarkkinoille työllistymisten määrä oli vuoden 2013 aikana kaikkiaan 31 304, joka selkeästi pienempi määrä kuin aiempina vuosina (36 381 työllistymisjaksoa v. 2000 ja 36 449 v. 2012). Erilaisin tukitoimenpitein työhön sijoittui vuonna 2013 kaikkiaan 12 267 osatyökykyistä henkilöä (21 098 vuonna 2012). Tukitoimenpiteitä ovat mm. palkkatuki, oppisopimuskoulutus sekä työkokeilu ja työnhakuvalmennus. (TEM, 2001-2014.) 1 Lakimuutoksen myötä vajaakuntoisen käsite on jäänyt pois lakitekstistä vuoden 2013 alusta lähtien, ja se on korvattu määritelmällä: henkilö, jonka vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. Vielä vuonna 2012 vajaakuntoisen määritelmä oli vanhan lain mukaisesti ”henkilöasiakas, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia” (30.12.2002/1295 Laki julkisesta työvoimapalvelusta 1 luku 7 § 6, kumottu 1.1.2013 alkaen lailla 28.12.2012/916).
  • 2. 13.3.2014 Muistio / Harri Hietala 2 Kuukauden lopussa työllistymistä vaikeuttavan vamman tai sairauden omaavia työnhakijoita oli keskimäärin 73 769 vuonna 2013. Puolivuosikymmentä aiemmin vuonna 2008 heitä oli 69 200. Työttömiä osatyökykyisiä työnhakijoita oli 41 510 vuonna 2013, kun vuonna 2008 heitä oli 33 292. Pitkäaikaistyöttömiä osatyökykyisiä työnhakijoita oli puolestaan keskimäärin 15 865 kuukauden lopussa vuonna 2013. Vuonna 2008 heitä oli 9 762. (TEM, 2007-2014.) Vuonna 2013 osatyökykyisistä työnhakijoista vajaa kolmasosa (23 404) oli 55 vuotta täyttäneitä ja 31 prosenttia (22 839) oli 45–54 -vuotiaita. Viidesosa (14 596) oli 35–44 - vuotiaita. Nuoria 25–34 -vuotiaita osatyökykyisiä työnhakijoita oli 14 prosenttia (10 222) ja 15–24 -vuotiaita 4 prosenttia (2 709). 55 vuotta täyttäneiden määrä ja osuus on kääntynyt hieman laskuun parin viime vuoden aikana. Nuorten osatyökykyisten työnhakijoiden määrä ja osuus on puolestaan jo pidempään kasvanut. (TEM, 2007-2014.) TEM (2007-2014): Vajaakuntoisten työnhakijoiden ikäjakauma vuonna 2013. Vuonna 2013 osatyökykyisiä työttömiä työnhakijoista reilu kolmasosa (14 134) oli 55 vuotta täyttäneitä ja 30 prosenttia (12 616) oli 45–54 -vuotiaita. Viidesosa (7 918) oli 35–44 - vuotiaita. Nuoria 25–34 -vuotiaita osatyökykyisiä työttöminä työnhakijoita oli 13 prosenttia (5 492) ja 15–24 -vuotiaita 3 prosenttia (1 352). 55 vuotta täyttäneiden ohella etenkin nuorten osatyökykyisten työnhakijoiden määrä ja osuus on kasvanut. (TEM, 2007-2014.) Vuonna 2013 osatyökykyisistä pitkäaikaistyöttömistä työnhakijoista puolet (7 958) oli 55 vuotta täyttäneitä ja vajaa 30 prosenttia (4 483) oli 45–54 -vuotiaita. Vajaa 15 prosenttia (2 260) oli 35–44 -vuotiaita. Nuoria 25–34 -vuotiaita osatyökykyisiä pitkäaikaistyöttömiä työnhakijoita oli vajaa 7 prosenttia (1 051) ja 15–24 -vuotiaita vajaa prosentti (110). (TEM, 2007-2014.)
  • 3. 13.3.2014 Muistio / Harri Hietala 3 TEM (2007-2014): Vajaakuntoisten työttömien työnhakijoiden ikäjakauma vuonna 2013. TEM (2007-2014): Vajaakuntoisten pitkäaikaistyöttömien työnhakijoiden ikäjakauma vuonna 2013.
  • 4. 13.3.2014 Muistio / Harri Hietala 4 Työkyvyttömyyseläkkeistä, kuntoutuksesta ja työpotentiaalista Työkyvyttömyyseläkettä sai 31.12.2012 kaikkiaan 250 703 henkilöä. Heistä vajaa puolet oli naisia ja reilu puolet miehiä. Eläkettä saavista 44 418 (17,7 %) oli alle 45-vuotiaita. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt -pääluokkaan kuuluvien syiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä sai 113 138 henkilöä (46,4 %) (31.12.2012). Heistä 31 976 (28,3 %) oli alle 45-vuotiaita. Em. pääluokan sisältä on erotettavissa mm. skitsofrenia, neuroosit, mieliala-, persoonallisuus- ja käytöshäiriöt -luokka, johon kuuluviin diagnooseihin perustuen eläkettä sai 87 513 henkilöä sekä älyllinen kehitysvammaisuus, jonka perusteella eläkettä sai 17 006 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi v. 2012 kaikkiaan 22 578 henkilöä, joista 6 869 (26 %) oli alle 45-vuotiaita. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt -pääluokkaan kuuluvien syiden takia eläkkeelle siirtyi kaikkiaan 7 200 henkilöä, joista 3 676 (51 %) oli alle 45-vuotiaita. (ETK & Kela, 2013.) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä omaavat olivat vuonna 2012 Kelan suurin kuntoutujaryhmä. Kaikkiaan Kelan kuntoutusta saaneista 91 100 henkilöstä 38 400 (42 %) oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä sekä 25 200 tuki- ja liikuntaelinsairauksia omaavia. Mielenterveyskuntoutujien määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. (Kela, 2013.) Työuraan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä saa vajaat 200 000 henkilöä. Heistä 5–10 prosenttia käy töissä, mutta tämän lisäksi viidesosa eli vajaat 40 000 haluaisi töihin. Neljäsosalla on vähintään kohtalainen työkyky. Pelkän Kelan vähimmäistyökyvyttömyys- eläkkeen varassa on noin 60 000 henkilöä. Heistä lähes puolella on vähintään kohtalainen työkyky. Kun nämä otetaan huomioon voi arvioida työhaluisia ja -kykyisiä olevan vähintään 60 000. (Gould ym., 2010 ja Karisalmi ym., 2009.) Noin 220 000 (invalidivähennykseen oikeutetusta) vammaisesta vajaa puolet haluaisi osallistua hyvinvoinnin kasvattamiseen antamalla oma panoksensa työelämään. Vammaisista kolmanneksella on erinomainen tai hyvä työkyky, mutta vain vajaalla 60 prosentilla on työtä. Vammaisten henkilöidenkään määrää ei tilastoida, mutta erillisten kansainvälisten selvitysten perusteella laajasti määriteltynä vammaisia on reilu 15 prosenttia väestöstä ja vakavasti vammautuneita 2–4 prosenttia. On arvioitu, että jopa 200 000 vammaista tai pitkäaikaissairasta voisi toisenlaisissa olosuhteissa liittyä työvoimaan (Valtioneuvosto, 2006). Linnakankaan ym. (2006) mukaan verotuksen invalidivähennykseen oikeutettujen joukossa on jopa 30 000 potentiaalista työvoimaan kuuluvaa henkilöä. Vuorelan (2008) mukaan työkyvyttömyyseläkkeeltä osa- tai kokoaikatyöhön haluavia on arviolta 30 000. Vaikeavammaisista henkilöistä työvoimaan kuului vuonna 2002 vain 5,5 prosenttia (Linnakangas ym., 2006). Työvoiman ulkopuolella on noin 1 000 korkeakoulutuksen saanutta vammaista henkilöä (VANE, 2007). Työikäisiä kehitysvammaisia on yhteensä noin 23 000, joista noin 300 on työsuhteisessa työssä ja noin 14 000 työ- ja päivätoiminnassa (Kumpulainen, 2007). Hyvärisen ym. (2002) mukaan kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnassa olevista kehitysvammaisista jopa 3 500 voisi työllistyä avoimille työmarkkinoille tuetun työllistymisen palvelun avulla.
  • 5. 13.3.2014 Muistio / Harri Hietala 5 Lähteet: ETK & Kela (2013): Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2012. Kela (2013): Kelan kuntoutustilasto 2012. Tilastokatsaus 02.04.2013. TEM (2001-2014): Vajaakuntoisten työnvälitystilastot vuosilta 2000-2013. Gould & Kaliva (2010): Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. Karisalmi, Gould & Virta (2009): Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK. Holm & Hopponen (2007): Vammaisten työkyky 2007, PTT. Valtioneuvosto (2006): Selonteko vammaispolitiikasta. Linnakangas ym. (2006): Uuden alussa vai umpikujassa? Stakes. Kumpulainen (2007): Kehitysvammapalvelut vuonna 2004. STM. Hyvärinen ym. (2002): Työ- ja toimintakeskukset tänään. Kehitysvammaliitto. VANE (2007): Esitys vaikeavammaisten työllisyystilanteen selvittämiseksi 11.9.2007. Vuorela (2008): Työtä haluaville uusia mahdollisuuksia työhön. Selvityshenkilö Mika Vuorelan selvitys, TEM.