ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Yhtenäiskoulupäivät 2011 kv-paja_oph

•
•
Reima Orvasto
Reima Orvasto

Oletko kiinnostunut kansainvälisestä toiminasta? Kiinnostaisiko yhteistyö eurooppalaisten oppilaiden tai opettajien kanssa. Haluaisitko tutustua paikan päällä eurooppalaisiin opettajiin, kouluihin ja koulujärjestelmiin? Miten rahoituksen voisi järjestää? Miten löydän kumppaneita? Yhtenäiskoulupäivien 16.9.2011 Työpajassa Opetushallituksen ja CIMO:n asiantuntijat (Sirkka Säikkylä CIMO, Paula Mattila OPH) kertoivat ja vastasivat kysymyksiin kansainvälisestä toiminnasta. Copyright: Paula Mattila

1 of 29
KOULU JA KANSAINVÄLISYYS KAARINASSA SYVE 16.9.2011 Opetushallituksen näkökulmia Paula Mattila opetusneuvos
Mitä kansainvälisyys on kouluissa ja koulutoimissa? Paula Mattila, KL Opetushallitus
ENSIMMÄINEN OSA. Mikä (kuka) määrittää koulun tason kansainvälisyyden?
Mihin koulujen kansainvälisyydessä pitäisi pyrkiä Yleissivistävää koulutusta koskevassa lainsäädännössä esim. perusopetusasetus 2§: Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen; sekä valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perusteissa ja paikallisissa opetussuunnitelmissa kansainvälisyyttä käsitellään sekä 1. arvopohjassa että 2. aihekokonaisuuksien ja 3. oppiaineiden kuvauksissa.
Millaista kansainvälisyyttä ops-perusteissa tavoitellaan Kansainvälisyys opseissa on oppilaan oman suomalaisen, monikulttuuristuvan identiteetin tukemista sekä pohjoismaisen ja eurooppalaisen identiteetin ja kulttuurin tuntemista; Kulttuurienvälisen toimintakyvyn muodostuminen on jo perusasteen tavoite kielissä Lukiossa kielissä otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja -kulttuurisuus. - mutta toimivatko kielet yhdessä Mistä tämä on? Oppilas oppii tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin = Perusopetuksen maantiedosta Mistä tämä on? Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Lukion historiasta Toimivatko ”kulttuuriaineet” yhdessä
Kansainväliseen osaamiseen liittyviä tavoitteita opetussuunnitelman perusteiden mukaan.
Yhtenäiskoulupäivät 2011 kv-paja_oph
Opetussuunnitelmien perusteet velvoittavat kouluja rakentamaan kansainvälisyyttään niin, että se on yhdenvertaisesti kaikkien oppijoiden hyödynnettävissä. Perusopetuslaki 2§: Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella Perusopetuslaki 31§ ja lukiolaki 28§: Opetuksen maksuttomuus
kesu!
KESUn 2007-2012 kohta (s. 31): KANSAINVÄLISTYMISESTÄ SANOTTIIN, ETTÄ Yleissivistävä koulutus: Tavoitteena on lisätä koulujen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja liikkuvuutta sekä parantaa koulutuksen laatua. Kansainvälisen osaamisen perustekijä on hyvä ja monipuolinen kielitaito, jonka perusta luodaan perusopetuksessa. Sic: KESUssa kansainvälistyminen ja kielitaito ovat samaa asiaa ja kv-toiminta on työtä laadun hyväksi ja laatua syntyy koulujen yhteistyössä
KESU VAIKUTTAA KV-RESURSTOINTIIN. SEN MUKAAN KOHDENNETAAN - kv-valtionavustuksia - Comenius-kansallisia tukia - Nordplus-kansallista tukea - erityisavustuksia (KieliTivoli) - täydennyskoulutustukea
Kv-valtionavustusten myötä OPH tukee koulutuksen kehittämistä - noin 1 meur 7 vuosi! Tuen piirissä satoja kouluja vuosittain. - hakukriteerit (KESU erityisesti) - raportointi - suomalaisten koulujen verkostojen suosiminen - koordinointi! CLUE, INTO, SCART, SV.
Koulutuksen järjestäjän ja koulun kv- strategia …rakentuu sen raameihin, mitä laissa ja opetussuunnitelman perusteissa on säädetty =vapausasteet!?! Paikallisuus – yhtäältä tarpeet kehittää kv-osaamista ja toisaalta toimijat ml. oppilaat ja heidän vanhempansa, yritykset, yhdistykset, sitoutuminen, resurssit, verkostot…
Toinen osa. Koulujen kansainvälisyyden tasot / tyypit ? (Monellako tasolla teillä ollaan?)
Koulujen kansainvälisyyden toimintamuodot voidaan esittää kolmiona, jossa tasojen koko voidaan rinnastaa toimintaan osallistuvien määrään: Yhdenvertaisuuden vaade ja monimuotoisuuden haaste. Resurssien tarve = kolmio nurinpäin? Kansainvälisyys toisessa Kv- maassa liikkuvuus Kansallinen ja seudullinen Kansainvälisyys toisessa kansainvälisyys kunnassa, hankkeessa P Kansainvälisyys Kotikansainvälisyys omassa koulussa, kunnassa Kansainvälisyys Kansainvälisyys asenteina, yksilön tasolla uskalluksena, ymmärryksenä = kompetensseina Paula Mattila, Opetushallitus, laatinut CIMOn & al. kanssa
Peliin on puuttunut myös ymmärrys kv-matkustamisen hiilijalanjäljistä!
1. Asenteiden kansainvälisyys koskee kaikkia Tästä opetussuunnitelmien perusteissa lähdetään: luodaan arvopohjaa, toista ihmistä arvostavaa, erilaisuudesta rikastuvaa asenneilmapiiriä - Kulttuurisen aineksen oivaltaminen kaikessa koulun(kin) piiriin liittyvässä - Ihmisen identiteettien moninaisuuden ja vaihtuvuuden ymmärtäminen - Kompetenssinäkökulma opetuksessa - Työkaluja: globaalikasvatus, kielikasvatus
Kotikansainvälisyys - muutamia esimerkkejä *Englanniksi IaH eli Oman kunnan, Internationalisation Oman koulun alueen at Home ”kansainväliset” kansainvälisyys Kielten- Virtuaalinen kansainvälisyys, opetus media Paula Mattila KL
Kansallinen kansainvälistyminen oman ja kansallisen kehittämisen tukena Tämä merkitsee että kansainvälisen osaamisen parhaita malleja tutkitaan - Suomessa. Kansallinen kansainvälistyjä arvioi ja pyrkii omaksumaan ja levittämään parhaita rinnakkaishankkeissa syntyneitä innovaatioita Kohteena voi myös olla kansainvälinen erityisosaaminen Suomessa kuten kielikoulut, korkeakoulut, erilaiset tutkimuslaitokset, yritykset… Matka Suomessa voi olla kansainvälinen ja siinä voi ylittyä moni [kulttuurinen] raja Kimara-bussi
Aineksia kv-strategian ja -suunnitelman tekoon (PMn lis.selvityksen pohjalta) TYÖELÄMÄN MUUTOS MARKKINA- “Muut KV VOIMAT tekijät” (vahvat kollegat, kielitaidon puute, sattuma…)
Mitkä tekijät koulussasi vaikuttavat kv-suunnitelman laatimiseen? Meidän koulun KV
LASTEN JA NUORTEN ÄÄNI!? Miten oppilaat itse kansain- välistyisivät, jos saisivat valita tavan ja paikan? Otammeko heidät mukaan suunnitteluun?
3. osa: OPH ja CIMO. Koulujen kansainvälistymisen kumppanit
Opetushallitus on yhteistyössä CIMOn kanssa ohjeistanut kansainvälisyyttä
OPH:n & CIMOn kv-laatukortit pohjaavat Demingin laatuympyrään: Plan, Do, Check, Act
Laatukorteissa on hyödynnetty Perus- opetuksen laatukriteerit 2010 - dokumenttia - korteissa määritellään kriteereitä, joiden toteutuessa kansainvälisyydestä on huolehdittu hyvin - korttien kysymykset auttavat lähestymään kriteereitä eri näkökulmista - kysymysten tarkoitus on tuottaa tietoa (ei mielipiteitä), jonka nojalla kansainvälisyyttä voidaan järjestää entistä paremmin - kysymykset on jaoteltu Johdon/Hallinnon sekä Opetuksen/Oppimisen korteiksi
JOHTAMISEN/HALLINNON KV- LAATUKORTISTA Tavoitteet, toimintaperiaatteet ja -suunnitelmat kansainvälisyyden toteuttamiseksi • Onko kansainvälisyytenne suunnitelmallista: onko sitä tukemassa erillinen kunnan ja koulun strategia ja/tai toimintasuunnitelma vai onko se osa laajempaa strategiaa; mitä? • Missä kunnan/koulun asiakirjoissa kansainvälisyyttänne kuvataan? Mitkä asiat niissä kuvataan? • Miten nämä asiakirjat päivitetään ja mistä niistä saa tietoa? • Millä tavoin kansainvälinen toimintanne kytkeytyy opetussuunnitelmiin, ml. arviointi? • Millä tavoin kansainvälinen toiminta ja kunnan/koulun kieliohjelma tukevat toisiaan? • Millaisia kansainvälisiä kumppanuuksia tai verkostoja koulutuksen järjestäjä tavoittelee ja miten kumppanuudet toteutuvat koulujen toiminnassa? • Millä tavoin kuntanne ystävyyskuntatoiminta otetaan huomioon kansainvälisen toiminnan suunnitelmissa? • Miten kansainvälisyyteen liittyvä osaaminen varmistetaan kunnan/koulun henkilöstön kehittämissuunnitelmissa ja niiden toteutuksessa?
Miten laadussa eteenpäin? • Viimeistely OPH-CIMO • Tiedottaminen syksy 2011  Nettijulkaisu, esite; Kv-syyspäivät 2011 Oulu Syyspaivat_2011 Kv-koordinointihankkeet • Kv-valtionavustusten kohdentaminen laadulle?
Kv-suunnitelmien laatijoille: Havaintoja valtionavustusten näkökulmasta - kansainvälisyys mielletään usein edelleen konkreettisena matkustamisena - suomalainen verkostoituu mieluummin ulkomaille kuin naapurikoulujen kanssa - suomalainen puurtaa yksin - KESU-tavoitteet ovat liian korkealentoisia koulun arkeen: tarvitaan kalibrointia - lukioiden ”yliedustus” kansainvälisyydessä - hyvät käytännöt eivät leviä - kansainvälisyydestä innostuu!

More Related Content

Yhtenäiskoulupäivät 2011 kv-paja_oph

  • 1. KOULU JA KANSAINVÄLISYYS KAARINASSA SYVE 16.9.2011 Opetushallituksen näkökulmia Paula Mattila opetusneuvos
  • 2. Mitä kansainvälisyys on kouluissa ja koulutoimissa? Paula Mattila, KL Opetushallitus
  • 3. ENSIMMÄINEN OSA. Mikä (kuka) määrittää koulun tason kansainvälisyyden?
  • 4. Mihin koulujen kansainvälisyydessä pitäisi pyrkiä Yleissivistävää koulutusta koskevassa lainsäädännössä esim. perusopetusasetus 2§: Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen; sekä valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perusteissa ja paikallisissa opetussuunnitelmissa kansainvälisyyttä käsitellään sekä 1. arvopohjassa että 2. aihekokonaisuuksien ja 3. oppiaineiden kuvauksissa.
  • 5. Millaista kansainvälisyyttä ops-perusteissa tavoitellaan Kansainvälisyys opseissa on oppilaan oman suomalaisen, monikulttuuristuvan identiteetin tukemista sekä pohjoismaisen ja eurooppalaisen identiteetin ja kulttuurin tuntemista; Kulttuurienvälisen toimintakyvyn muodostuminen on jo perusasteen tavoite kielissä Lukiossa kielissä otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja -kulttuurisuus. - mutta toimivatko kielet yhdessä Mistä tämä on? Oppilas oppii tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin = Perusopetuksen maantiedosta Mistä tämä on? Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Lukion historiasta Toimivatko ”kulttuuriaineet” yhdessä
  • 6. Kansainväliseen osaamiseen liittyviä tavoitteita opetussuunnitelman perusteiden mukaan.
  • 8. Opetussuunnitelmien perusteet velvoittavat kouluja rakentamaan kansainvälisyyttään niin, että se on yhdenvertaisesti kaikkien oppijoiden hyödynnettävissä. Perusopetuslaki 2§: Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella Perusopetuslaki 31§ ja lukiolaki 28§: Opetuksen maksuttomuus
  • 10. KESUn 2007-2012 kohta (s. 31): KANSAINVÄLISTYMISESTÄ SANOTTIIN, ETTÄ Yleissivistävä koulutus: Tavoitteena on lisätä koulujen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja liikkuvuutta sekä parantaa koulutuksen laatua. Kansainvälisen osaamisen perustekijä on hyvä ja monipuolinen kielitaito, jonka perusta luodaan perusopetuksessa. Sic: KESUssa kansainvälistyminen ja kielitaito ovat samaa asiaa ja kv-toiminta on työtä laadun hyväksi ja laatua syntyy koulujen yhteistyössä
  • 11. KESU VAIKUTTAA KV-RESURSTOINTIIN. SEN MUKAAN KOHDENNETAAN - kv-valtionavustuksia - Comenius-kansallisia tukia - Nordplus-kansallista tukea - erityisavustuksia (KieliTivoli) - täydennyskoulutustukea
  • 12. Kv-valtionavustusten myötä OPH tukee koulutuksen kehittämistä - noin 1 meur 7 vuosi! Tuen piirissä satoja kouluja vuosittain. - hakukriteerit (KESU erityisesti) - raportointi - suomalaisten koulujen verkostojen suosiminen - koordinointi! CLUE, INTO, SCART, SV.
  • 13. Koulutuksen järjestäjän ja koulun kv- strategia …rakentuu sen raameihin, mitä laissa ja opetussuunnitelman perusteissa on säädetty =vapausasteet!?! Paikallisuus – yhtäältä tarpeet kehittää kv-osaamista ja toisaalta toimijat ml. oppilaat ja heidän vanhempansa, yritykset, yhdistykset, sitoutuminen, resurssit, verkostot…
  • 14. Toinen osa. Koulujen kansainvälisyyden tasot / tyypit ? (Monellako tasolla teillä ollaan?)
  • 15. Koulujen kansainvälisyyden toimintamuodot voidaan esittää kolmiona, jossa tasojen koko voidaan rinnastaa toimintaan osallistuvien määrään: Yhdenvertaisuuden vaade ja monimuotoisuuden haaste. Resurssien tarve = kolmio nurinpäin? Kansainvälisyys toisessa Kv- maassa liikkuvuus Kansallinen ja seudullinen Kansainvälisyys toisessa kansainvälisyys kunnassa, hankkeessa P Kansainvälisyys Kotikansainvälisyys omassa koulussa, kunnassa Kansainvälisyys Kansainvälisyys asenteina, yksilön tasolla uskalluksena, ymmärryksenä = kompetensseina Paula Mattila, Opetushallitus, laatinut CIMOn & al. kanssa
  • 16. Peliin on puuttunut myös ymmärrys kv-matkustamisen hiilijalanjäljistä!
  • 17. 1. Asenteiden kansainvälisyys koskee kaikkia Tästä opetussuunnitelmien perusteissa lähdetään: luodaan arvopohjaa, toista ihmistä arvostavaa, erilaisuudesta rikastuvaa asenneilmapiiriä - Kulttuurisen aineksen oivaltaminen kaikessa koulun(kin) piiriin liittyvässä - Ihmisen identiteettien moninaisuuden ja vaihtuvuuden ymmärtäminen - Kompetenssinäkökulma opetuksessa - Työkaluja: globaalikasvatus, kielikasvatus
  • 18. Kotikansainvälisyys - muutamia esimerkkejä *Englanniksi IaH eli Oman kunnan, Internationalisation Oman koulun alueen at Home ”kansainväliset” kansainvälisyys Kielten- Virtuaalinen kansainvälisyys, opetus media Paula Mattila KL
  • 19. Kansallinen kansainvälistyminen oman ja kansallisen kehittämisen tukena Tämä merkitsee että kansainvälisen osaamisen parhaita malleja tutkitaan - Suomessa. Kansallinen kansainvälistyjä arvioi ja pyrkii omaksumaan ja levittämään parhaita rinnakkaishankkeissa syntyneitä innovaatioita Kohteena voi myös olla kansainvälinen erityisosaaminen Suomessa kuten kielikoulut, korkeakoulut, erilaiset tutkimuslaitokset, yritykset… Matka Suomessa voi olla kansainvälinen ja siinä voi ylittyä moni [kulttuurinen] raja Kimara-bussi
  • 20. Aineksia kv-strategian ja -suunnitelman tekoon (PMn lis.selvityksen pohjalta) TYÖELÄMÄN MUUTOS MARKKINA- “Muut KV VOIMAT tekijät” (vahvat kollegat, kielitaidon puute, sattuma…)
  • 21. Mitkä tekijät koulussasi vaikuttavat kv-suunnitelman laatimiseen? Meidän koulun KV
  • 22. LASTEN JA NUORTEN ÄÄNI!? Miten oppilaat itse kansain- välistyisivät, jos saisivat valita tavan ja paikan? Otammeko heidät mukaan suunnitteluun?
  • 23. 3. osa: OPH ja CIMO. Koulujen kansainvälistymisen kumppanit
  • 24. Opetushallitus on yhteistyössä CIMOn kanssa ohjeistanut kansainvälisyyttä
  • 25. OPH:n & CIMOn kv-laatukortit pohjaavat Demingin laatuympyrään: Plan, Do, Check, Act
  • 26. Laatukorteissa on hyödynnetty Perus- opetuksen laatukriteerit 2010 - dokumenttia - korteissa määritellään kriteereitä, joiden toteutuessa kansainvälisyydestä on huolehdittu hyvin - korttien kysymykset auttavat lähestymään kriteereitä eri näkökulmista - kysymysten tarkoitus on tuottaa tietoa (ei mielipiteitä), jonka nojalla kansainvälisyyttä voidaan järjestää entistä paremmin - kysymykset on jaoteltu Johdon/Hallinnon sekä Opetuksen/Oppimisen korteiksi
  • 27. JOHTAMISEN/HALLINNON KV- LAATUKORTISTA Tavoitteet, toimintaperiaatteet ja -suunnitelmat kansainvälisyyden toteuttamiseksi • Onko kansainvälisyytenne suunnitelmallista: onko sitä tukemassa erillinen kunnan ja koulun strategia ja/tai toimintasuunnitelma vai onko se osa laajempaa strategiaa; mitä? • Missä kunnan/koulun asiakirjoissa kansainvälisyyttänne kuvataan? Mitkä asiat niissä kuvataan? • Miten nämä asiakirjat päivitetään ja mistä niistä saa tietoa? • Millä tavoin kansainvälinen toimintanne kytkeytyy opetussuunnitelmiin, ml. arviointi? • Millä tavoin kansainvälinen toiminta ja kunnan/koulun kieliohjelma tukevat toisiaan? • Millaisia kansainvälisiä kumppanuuksia tai verkostoja koulutuksen järjestäjä tavoittelee ja miten kumppanuudet toteutuvat koulujen toiminnassa? • Millä tavoin kuntanne ystävyyskuntatoiminta otetaan huomioon kansainvälisen toiminnan suunnitelmissa? • Miten kansainvälisyyteen liittyvä osaaminen varmistetaan kunnan/koulun henkilöstön kehittämissuunnitelmissa ja niiden toteutuksessa?
  • 28. Miten laadussa eteenpäin? • Viimeistely OPH-CIMO • Tiedottaminen syksy 2011  Nettijulkaisu, esite; Kv-syyspäivät 2011 Oulu Syyspaivat_2011 Kv-koordinointihankkeet • Kv-valtionavustusten kohdentaminen laadulle?
  • 29. Kv-suunnitelmien laatijoille: Havaintoja valtionavustusten näkökulmasta - kansainvälisyys mielletään usein edelleen konkreettisena matkustamisena - suomalainen verkostoituu mieluummin ulkomaille kuin naapurikoulujen kanssa - suomalainen puurtaa yksin - KESU-tavoitteet ovat liian korkealentoisia koulun arkeen: tarvitaan kalibrointia - lukioiden ”yliedustus” kansainvälisyydessä - hyvät käytännöt eivät leviä - kansainvälisyydestä innostuu!