Hs mielipide heinäkuu_2012
- 1. B4 > HELSINI i »-. TORSTAINA 12. HElNAKUUTA 2012 n p TORSTAINA 12. HEINAKUUTA 2012 Mielipid hs.mieHpide@hs.fi Tiedustelut: (09) 1221 ma-pe 11.3O-1 PI71, 00089 Sanoma Lyhyiden kirjoitusten enimmaispituus on 750, pitkien 3 200ja jatkopuheenvuorojen 2 200 merkkia vaTilyonteineet Ei liitetiedostoja. Tekstejavoidaan muokata tai lyhentaa tarvittaessa. Hyvaksymme nimimerkin vain poikkeustapat Terveys- ja hyvinvointierot koskevat myosikaantyneita "Omaishoidon avulla saavutettava saasto vanhustenhuollonkuluissa voi olla erittain merkittava kansantalouden kannalta." I kaantyneiden kansalaisten hoivan ja hoidon jcirjestaminen nyt ja lahitulevaisuudessa on yksi ajankohtaisimpia kysymyksia. Ikaantyneiden hoivariskit kohdistuvat tutkimusten perusteella erityisesti pienituloisiin ja vahan koulutettuihin, jotka muodostavat valtaosan suurista ikaluokista. JUURl ilmestyneen suomalaisten ikaantyneiden (yli 65-vuotiaiden) hoivariskeja kasittelevan Elinkeinoela- man tutkimuslaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnnin laitoksen ja Helsingin yliopiston yhteistutkimuksen perusteella voitiin tunnistaa useita elamanlaatua suo- jaavia ja kustannuksiltaan suhteellisen kalliin pitka- aikaisen laitoshoidon riskia ennaltaehkaisevia sosio-ekonomisia tekijoita. Tutkimuksessa havaittiin, etta keskituloisilla tai parisuhteessa elavilla henkiloilla oli pienempi riski siirtya laitoshoitoon kuin pienituloisilla tai yksinasu- villa. Pienituloisten laitoshoitoon siirtymisen riski oli tutkimuksessa noin 1,5-kertainen keskituloisiin verrattuna, kun huomioitiin ikaantyneiden toiminta- kyvyn ja terveyden vajeet.Naimisissa olevien elinajan odote 65-vuotiaana oli tutkimuksen perusteella mie- hilla nelja vuotta ja naisilla kaksi vuotta korkeampi kuin naimattomilla. Vaikuttaa siis silta, etta puolisoi- den toisilleen antama omaishoito ja sosiaalinen tuki ehkaisevat keskeisesti laitoshoidon riskia. Vaeston sosio-ekonomiset terveys- ja hyvinvointierot sailyvat tutkimuksen perusteella vanhuusikaan saakka. Julkisen sektorin hoidon ohella vanhus voi turvau- tua julkiseen kotihoitoon, omaishoidon tuen avulla annettavaan hoitoon tai ostaa yksityista hoitoa kotiin kayttaen kotitalousvahennysta. Tutkimusten ja julkisuudessa esitettyjen arvioiden perusteella omais- hoidon avulla saavutettava saasto vanhustenhuollon kuluissa voi olla erittain merkittava kansantalouden kannalta ja liikkua jopa useissa miljardeissa euroissa vuositasolla. Lisaksi ruotsalaisen omaishoitoon liitty- neen tutkimuksen mukaan muistisairaiden omais- hoidettavien laitoshoitoon siirtymista voitiin myo- henta'a jopa vuodella, kun omaishoitajille annettiin kurssimuotoista hoitokoulutusta. Yli 65-vuotiaiden vaestoosuuden kasvaessa noin 60 prosentilla vuoteen 2040 mennessa julkisten perus- palveluiden saatavuus, vaikuttavuus ja laatu korostu- vat. Useissa kunnissa on kehitetty niin sanottua kun- touttavaa tyootetta vanhuspalveluissa. Kaytannossa tama tarkoittaa muun muassa uusien ikaantyneille suunnattujen kuntoutusyksikoiden perustamista sairaaloiden valittomaan yhteyteen. Tavoitteena on mahdollisimman korkea kotiutumisprosentti erityi- sesti akuutin sairaalahoidon jalkeen. RATKAISUINA vanhustenhuollon kasvaviin kustan- nuspaineisiin voivat toimia palveluiden kustannus- tehokkuuden ja kustannusvaikuttavuudenkasvattami- nen seka yksiloiden ja perheiden suurempi vastuu itsestaan ja lahipiiristaan. Yksityisten palveluiden ja omaishoidon taydentava rooli muodostunee keskei- seksi, erityisesti mikali julkiset palvelut sailyvatnykyi- sella tasollaan, silla vaeston terveiden elinvuosien osuus kokonaiselinajasta on kasvamassa.Siksijulkisen vanhuuteen liittyvan "hoivalupauksen" tasmentymi- nen mahdollistaisi paremmin yksityisen rahoituksen, hoivavakuutuksen ja yksityisten hoivapalveluiden kasvun myostalla sektorilla. Eero Siljander erikoistutkija, valtiotieteiden lisensiaatti Vantaa Ei lisarasitteita puhtaalleenergialle esitelty (HS riippuvaisia oljyn tuonnista. Mutta En kuitenkaan nae mitaan ••; ^ nitVSian- tarvetta sille, etta sahkoyhtioille