ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo
Suomalaisten mielenterveys
ja mielenterveyspalvelut
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta
Eduskunta 22.11.2023
Kristian Wahlbeck
Johtava asiantuntija
MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut
mutta mielenterveys on heikentynyt
• Aikuisväestön mielenterveys on heikentynyt koronapandemian
jälkeenkin. Merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta on viidesosalla
työikäisistä (2022). 1
• Itsemurha-ajatukset ovat yleistyneet. Joka kymmenes
aikuinen on kokenut itsemurha-ajatuksia (2022). 1
• 2020-luvun peräkkäiset kriisit ovat heikentäneet
suomalaisten mielenterveyttä
• Mielenterveystilanne on heikoin matalasti koulutettujen
naisten ryhmässä. He käyttävät mielenterveyspalveluja
korkeasti koulutettuja vähemmän.
1. Terve Suomi –tutkimus 2022
Mielenterveyskatsaus 2023
Lähde: THL Kouluterveyskysely 2023
0
2
4
6
8
10
12
1980-84 1985-89 1990-94 1995-99 2000-4 2005-9 2010-14 2015-19 2020-21
Itsemurhakuolleisuus, 15-24-vuotiaat naiset
( 100 000 samanikäistä henkilöä kohden)
Lähde: Tilastokeskuksen kuolinsyytilasto 2023
Mielenterveyskatsaus 2023
Mielenterveysperusteiset sairauslomat
Lähde: TTL2023
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022
Mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet
(%, osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä, Suomessa asuvat)
Lähde: Eläketurvakeskus 2023
Julkinen sektori panostaa runsaan miljardin vuodessa
mielenterveyden hoitoon (2021)
77%
14%
9%
Erikoissairaanhoito,
966 milj.
Perusterveydenhuolto,
176 milj.
Psykoterapiakuntoutus
(Kela), 107 milj.
Lähde: THL Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2021 (ennakko), Kelan Kuntoutustilasto 2
Mielenterveyspalvelujen osuus terveydenhuollon
käyttömenoista on laskenut koko 2000-luvun
5.74%
5.06% 4.96%
5.21% 5.15%
4.82%
5.23% 5.12%
4.94%
4.66% 4.63% 4.57% 4.49%
4.24% 4.21% 4.20% 4.28%
5.00% 4.89% 4.99% 4.92%
4.49%
0%
1%
2%
3%
4%
5%
6%
7%
Julkisten mielenterveyspalveluiden osuus terveydenhuollon
käyttömenoista (%)
Lähde: THL Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2021 (ennakkotieto)
.fi
Panostukset vs. mielenterveyden
häiriöiden aiheuttamat kustannukset
Hyvinvointialueiden panostus hoitoon
(n. 1 miljardi)
Kustannukset
(n. 11 miljardia)
Lähde: THL 2022, OECD/EU (2018) Health at a Glance: Europe 2018
.fi
Itsemurhat
• Itsemurhakuolleisuus on laskenut merkittävästi,
mutta on edelleen n. 20 % korkeampi kuin muissa
pohjoismaissa.
• Itsemurhien ehkäisy vaatii poikkihallinnollista
yhteistyötä ja terveydenhuollolta osaamista
• Lapin korkeat itsemurhaluvut saatiin laskuun
monitoimijaisella ITRO-hankkeella
2021
Itsemurhat/100 000 as.
Lähde: Sotkanet
.fi
Palvelujärjestelmä
• Palvelujärjestelmän kipukohta on varhaisen avun saamisen vaikeus
• Perustason mielenterveyspalvelut ovat kehittymättömät, ja aivan
erityisesti lasten ja nuorten osalta
• Nuorista 10 % on erikoissairaanhoidon piirissä, koska peruspalveluja ei ole (HUS 2023)
• Kun ehkäiseviä ja varhaisia palveluita ei ole, resurssit menevät
myöhäisiin ja pitkiin korjaaviin hoitoihin
• Varhaisilla interventioilla (eli terapiatakuulla) 20 % of masennustiloista on ehkäistävissä
(Cuijpers 2020)
• Asiakaskeskeisyys ja -osallisuus palveluissa on heikko
• Vain 50 % tietää hoitosuunnitelmastaan (Viertiö 2023)
• Hoito ei aina toteudu Käypä hoito –suositusten mukaisesti
• Palvelu asiakkaan kielellä ei toteudu systemaattisesti
• Kumppanuus järjestöjen kanssa on hakusessa hyvinvointialueilla, ja
monitoimijaisia, täydentäviä ja vaihtoehtoisia palveluja on niukasti
.fi
Mielenterveystyön vaikuttavuus ja
kustannusvaikuttavuus
• Mitä varhaisempi toimi, sitä parempi kustannusvaikuttavuus
• Edistävän ja ehkäisevän työn osalta vahvin näyttö vaikuttavuudesta ja
kustannusvaikuttavuudesta on vanhemmuuden tukemisesta ja
mielenterveyden edistämisestä työelämässä.
• Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä voidaan vähentää 40-50 % lapsiin
kohdistuvilla toimilla.
• Varhaisella lyhytpsykoterapialla voidaan masennustiloissa ja
ahdistuneisuushäiriöissä vähentää sairauslomapäiviä ainakin 20 %
• Suomalaisessa työterveyshuollossa varhainen pääsy psykoterapiaan on vähentänyt
sairauslomapäiviä 40 % (Terveystalo 2022)
• Tämä tarkoittaa vuositasolla Kelalle n. 50 miljoonan säästöt ja työnantajille n. 100
miljoonan säästöt (MIELI 2023)
.fi
Lähde: McDaid 2017
.fi
Kolme keskeisintä toimenpidettä kustannus-
vaikuttavuusnäyttöön perustuen
• Vanhemmuuden tukeminen haavoittuvassa asemassa olevissa
perheissä (vähentää lasten mielenterveyden häiriöitä 40 %)
• Psykoterapeuttinen tuki lapsille ahdistuneisuushäiriöiden ja
masennustilojen ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa
(vähentää mielenterveyden häiriöitä 50 %)
• Nuorten ja aikuisten varhainen pääsy psykoterapeuttiseen hoitoon
peruspalveluissa (=terapiatakuu) vähentää masennustilojen ja
ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyyttä 20 % ja sairauslomapäiviä
ainakin 20 %. Tuottaa vuositasolla n. 150 miljoonan euron säästön.
.fi
Mielenterveysjärjestöjen rooli
• Vertaistuki
• Kokemusasiantuntijuus
• Omaisten tuki ja apu
• Kriisiapu
STM:n ja MIELI ry:n raportti 2023: Järjestöt voimavarana.
Kumppanuusraportti mielenterveysstrategian toimeenpanosta.

More Related Content

Mielenterveyskatsaus 2023

  • 1. Suomalaisten mielenterveys ja mielenterveyspalvelut Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta Eduskunta 22.11.2023 Kristian Wahlbeck Johtava asiantuntija MIELI Suomen Mielenterveys ry
  • 2. Suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut mutta mielenterveys on heikentynyt • Aikuisväestön mielenterveys on heikentynyt koronapandemian jälkeenkin. Merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta on viidesosalla työikäisistä (2022). 1 • Itsemurha-ajatukset ovat yleistyneet. Joka kymmenes aikuinen on kokenut itsemurha-ajatuksia (2022). 1 • 2020-luvun peräkkäiset kriisit ovat heikentäneet suomalaisten mielenterveyttä • Mielenterveystilanne on heikoin matalasti koulutettujen naisten ryhmässä. He käyttävät mielenterveyspalveluja korkeasti koulutettuja vähemmän. 1. Terve Suomi –tutkimus 2022
  • 5. 0 2 4 6 8 10 12 1980-84 1985-89 1990-94 1995-99 2000-4 2005-9 2010-14 2015-19 2020-21 Itsemurhakuolleisuus, 15-24-vuotiaat naiset ( 100 000 samanikäistä henkilöä kohden) Lähde: Tilastokeskuksen kuolinsyytilasto 2023
  • 8. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet (%, osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä, Suomessa asuvat) Lähde: Eläketurvakeskus 2023
  • 9. Julkinen sektori panostaa runsaan miljardin vuodessa mielenterveyden hoitoon (2021) 77% 14% 9% Erikoissairaanhoito, 966 milj. Perusterveydenhuolto, 176 milj. Psykoterapiakuntoutus (Kela), 107 milj. Lähde: THL Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2021 (ennakko), Kelan Kuntoutustilasto 2
  • 10. Mielenterveyspalvelujen osuus terveydenhuollon käyttömenoista on laskenut koko 2000-luvun 5.74% 5.06% 4.96% 5.21% 5.15% 4.82% 5.23% 5.12% 4.94% 4.66% 4.63% 4.57% 4.49% 4.24% 4.21% 4.20% 4.28% 5.00% 4.89% 4.99% 4.92% 4.49% 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% Julkisten mielenterveyspalveluiden osuus terveydenhuollon käyttömenoista (%) Lähde: THL Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2021 (ennakkotieto)
  • 11. .fi Panostukset vs. mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat kustannukset Hyvinvointialueiden panostus hoitoon (n. 1 miljardi) Kustannukset (n. 11 miljardia) Lähde: THL 2022, OECD/EU (2018) Health at a Glance: Europe 2018
  • 12. .fi Itsemurhat • Itsemurhakuolleisuus on laskenut merkittävästi, mutta on edelleen n. 20 % korkeampi kuin muissa pohjoismaissa. • Itsemurhien ehkäisy vaatii poikkihallinnollista yhteistyötä ja terveydenhuollolta osaamista • Lapin korkeat itsemurhaluvut saatiin laskuun monitoimijaisella ITRO-hankkeella 2021 Itsemurhat/100 000 as. Lähde: Sotkanet
  • 13. .fi Palvelujärjestelmä • Palvelujärjestelmän kipukohta on varhaisen avun saamisen vaikeus • Perustason mielenterveyspalvelut ovat kehittymättömät, ja aivan erityisesti lasten ja nuorten osalta • Nuorista 10 % on erikoissairaanhoidon piirissä, koska peruspalveluja ei ole (HUS 2023) • Kun ehkäiseviä ja varhaisia palveluita ei ole, resurssit menevät myöhäisiin ja pitkiin korjaaviin hoitoihin • Varhaisilla interventioilla (eli terapiatakuulla) 20 % of masennustiloista on ehkäistävissä (Cuijpers 2020) • Asiakaskeskeisyys ja -osallisuus palveluissa on heikko • Vain 50 % tietää hoitosuunnitelmastaan (Viertiö 2023) • Hoito ei aina toteudu Käypä hoito –suositusten mukaisesti • Palvelu asiakkaan kielellä ei toteudu systemaattisesti • Kumppanuus järjestöjen kanssa on hakusessa hyvinvointialueilla, ja monitoimijaisia, täydentäviä ja vaihtoehtoisia palveluja on niukasti
  • 14. .fi Mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus • Mitä varhaisempi toimi, sitä parempi kustannusvaikuttavuus • Edistävän ja ehkäisevän työn osalta vahvin näyttö vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta on vanhemmuuden tukemisesta ja mielenterveyden edistämisestä työelämässä. • Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä voidaan vähentää 40-50 % lapsiin kohdistuvilla toimilla. • Varhaisella lyhytpsykoterapialla voidaan masennustiloissa ja ahdistuneisuushäiriöissä vähentää sairauslomapäiviä ainakin 20 % • Suomalaisessa työterveyshuollossa varhainen pääsy psykoterapiaan on vähentänyt sairauslomapäiviä 40 % (Terveystalo 2022) • Tämä tarkoittaa vuositasolla Kelalle n. 50 miljoonan säästöt ja työnantajille n. 100 miljoonan säästöt (MIELI 2023)
  • 16. .fi Kolme keskeisintä toimenpidettä kustannus- vaikuttavuusnäyttöön perustuen • Vanhemmuuden tukeminen haavoittuvassa asemassa olevissa perheissä (vähentää lasten mielenterveyden häiriöitä 40 %) • Psykoterapeuttinen tuki lapsille ahdistuneisuushäiriöiden ja masennustilojen ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa (vähentää mielenterveyden häiriöitä 50 %) • Nuorten ja aikuisten varhainen pääsy psykoterapeuttiseen hoitoon peruspalveluissa (=terapiatakuu) vähentää masennustilojen ja ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyyttä 20 % ja sairauslomapäiviä ainakin 20 %. Tuottaa vuositasolla n. 150 miljoonan euron säästön.
  • 17. .fi Mielenterveysjärjestöjen rooli • Vertaistuki • Kokemusasiantuntijuus • Omaisten tuki ja apu • Kriisiapu STM:n ja MIELI ry:n raportti 2023: Järjestöt voimavarana. Kumppanuusraportti mielenterveysstrategian toimeenpanosta.

Editor's Notes

  • #4: Positiivista mielenterveyttä mitattaessa ikäryhmäkohtaiset tulokset ovat samansuuntaisia, mielenterveys on heikoin nuoremmissa ikäryhmissä ja paras 65-74-vuotiaiden ryhmässä.
  • #10: Selkeästi vähemmän kuin verrokkimaat. Koska tämä tontti on huonosti hoidetuin, tässä on myös suurimmat säästöt saatavilla
  • #13: [DEATH03] Causes of death, rates per 100.000 by Year, Sex, Age, Country and Diagnosis group. NHWSTAT