ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo

Turvepellot maastossa ja päästötilastoissa, Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus

•
•
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Turvepellot maastossa ja päästötilastoissa, Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus

1 of 19
Downloaded 40 times
Turvepellot maastossa ja päästötilastoissa Turve, Tiede ja Tulevaisuus Mitä tehdä turvepelloille – webinaari 27.1.2022 Hanna Kekkonen Tutkija, Luonnonvarakeskus
2 Kts. mm. Maatalouden ilmastotiekartta, Pariisin ilmastosopimus 26.1.2022 Tavoitteet Velvoitteet Seuranta Perusta ilmastopolitiikalle Päästöjen raportointi – Miksi? Hiilineutraali EU → Hiilineutraali Suomi → Toimialakohtaiset tiekartat Kuva: Hanna Kekkonen, Luke
3 Mitä turvepellot ovat? 26.1.2022 Kivennäismaa: kiviainesta Turvemaa: eloperäistä ainesta, joskus elänyttä materiaa Kuva: Hanna Kekkonen, Luke
4 Päästöjen raportointi – Maatalouden ja turvemaiden päästöt Suomen kokonaispäästöistä josta N2O päästöt eloperäisiltä mailta n.1,5 Mt CO2e 6,6 Mt CO2 ekv 53,1 Mt CO2e
5 Turvemaiden kokonaisvaikutus Viljelymaiden CO2 päästöt ilmoitetaan maankäyttö-sektorilla 26.1.2022 6,52 Mt CO2e orgaanisilta mailta 1,5 Mt CO2e kivennäismailta N2O CO2 8 Mt CO2ekv n.10% n.90% Kts. Tilastokeskus Kuva: Hanna Kekkonen, Luke
6 Päästöjen kehitys sektoreittain Kts. Tilastokeskus 26.1.2022 Kuva: Tilastokeskus, viite lopussa
7 Turvemaiden ympäristövaikutukset – ei pelkästään päästöjä Kts. mm. Ikkala et al. 26.1.2022 Ilmastovaikutukset Ravinteiden huuhtoutuminen Fysikaaliset vaikutukset Orgaanisen aineksen hajoaminen kaasumaisiksi yhdisteiksi mikrobiologisen toiminnan seurauksena Ravinteiden kulkeutuminen vesistöihin ja muualle ympäristöön mm. ojaverkostoja pitkin Turpeen kuluminen, jonka seurauksena esim. tulvimisriskit Kuva: Hanna Kekkonen, Luke
8 Tunnistammeko turvemaat luotettavasti? Kts. Valse-V tutkimus & OMAIHKA -hanke 26.1.2022 95 % N= 541 Valse – V 571 näytettä 2% N =11 3 % N = 19 Vastasi täysin Näytteen perusteella kivennäismaa, mutta luokittui turvemaaksi Maannostietokannassa Turvemaa, mutta luokittui kivennäismaaksi Maannostietokannassa Kuva: Hanna Kekkonen, Luke
9 Missä turvemaat sijaitsevat ja millaisessa käytössä ne ovat? Kuva: Hanna Kekkonen Luke, 2022 Aineistot: Ruokavirasto, GTK, Luke, MML 26.1.2022 Viljelyssä n. 260 000 ha Käyttömuotoja nyt Ks. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista s.15, ja TUPA hanke Viljellyt turvemaat kunnittain (ha) vuonna 2016 (paksut ja ohuet) 2/3 nurmella 1/3 viljalla 67 000 ha hylätty
10 Kuva: Hanna Kekkonen, Luke 26.1.2022 Turvepeltojen alueellinen merkitys
11 Miten turvemaiden päästöjä voidaan vähentää? 26.1.2022 Mitä tiedetään eli miten voidaan vaikuttaa (tutkimus): • Turvepeltojen sijainti • Turvepeltojen paksuus • Viljelykasvitieto: kuinka suuri osa on elintarviketuotannon kannalta merkityksellistä Päästöjen vähentämisessä merkittävät tekijät: Viljelykasvivalinta (muokkaus) Pohjavedenpinta (kuinka paljon turvetta vedenpinnan alla)
12 Miten toimia tulisi kohdentaa? 26.1.2022 Toimien kohdentamisessa voidaan huomioida esimerkiksi: • Pitkäikäisyys: turpeen paksuus • Vaikuttavuus: käyttötapa (intensiivinen/laajaperäinen) ja käyttötavan muutos kts. Kekkonen et al. 2019 Kuva: Kekkonen et al. 2019
13 Miten toimet kohdentuisivat turpeen paksuus ja viljelyintensiteetti huomioiden? 26.1.2022 Turvemaat painottuvat Pohjois-Suomeen Etelä-Suomessa kivennäismaita saatavilla Yhteensä 242 000 ha Pohjoinen (153 000 ha) Paksuturpeinen laajaperäinen (13 000 ha) Ennallistaminen/kosteikkoviljely Paksuturpeinen intensiivinen ( 78 000 ha) Jatketaan viljelyä, mutta hidastetaan turpeen hajoamista Ohutturpeinen laajaperäinen (6 000 ha) Metsitys Ohutturpeinen intensiivinen (56 000 ha) Jatketaan viljelyä, mutta hidastetaan turpeen hajoamista Etelä (89 000 ha) Paksuturpeinen laajaperäinen ( 10 000 ha ) Ennallistaminen/kosteikkoviljely Paksuturpeinen intensiivinen ( 53 000 ha) Siirretään viljelyä vähitellen kivennäismaille Ohutturpeinen laajaperäinen (3 000 ha) Metsitys Ohutturpeinen intensiivinen (23 000 ha) Jatketaan viljelyä, mutta hidastetaan turpeen hajoamista Näillä toimilla saataisiin 4,6 Mt CO2 ekv vähennys Kts. SOMPA hanke, Kekkonen et al. 2019
14 Löytyykö kohdennettaville toimille pinta-alaa? Kuva: Hannu Ojanen Luke, 2022 Aineistot: MML, GTK, Luke, Ruokavirasto 26.1.2022 Tuima ja TUPA hankkeet TUPA: Pellon kaltevuus, paksuus, keskimääräinen pinnankorkeus, kuntotieto sekä pitkäaikainen laajaperäisyys (8v 10:stä) peltoalaa löytyi: 4245 ha josta 3947 ha paksuturpeisella Peltoala, joilla vesivarannot DTW indeksiä käyttäen 0-0,5 m maanpinnasta: yht 65874 ha Paksuturpeista alaa: 60410 ha Laajaperäisiä: 4591 ha
15 Millaista tutkimusta parhaillaan tehdään turvemaiden ilmastovaikutusten arvioimiseksi ja päätöksenteon tueksi? 26.1.2022 Kenttätutkimus Viljelymenetelmät, ravinnekuormitus, ympäristövaikutukset Kartografinen tutkimus Toimenpiteiden kohdentamisen ja vaikuttavuuden arviointi, aineistojen laadun paranteminen Talous ja yhteiskunta Kustannusten, kestävyyden ja sosiaalisen hyväksyttävyyden arviointi Kuva: Hanna Kekkonen, Luke
16 Linkkejä ja lisätietoa: Tutkimus turvemaiden päästöistä eri orgaanisen aineksen pitoisuuksilla: Eickenscheidt et al. 2015 DOI:10.5194/bg-12-5161-2015 BG - The greenhouse gas balance of a drained fen peatland is mainly controlled by land-use rather than soil organic carbon content (copernicus.org) Kasvihuonekaasuinventaarion vuotuinen raportti: https://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/fi_nir_eu_2019_2021-03-15.pdf Tutkimus turvemaiden sijainnista: Kekkonen et al. 2019 Mapping of cultivated organic soils for targeting greenhouse gas mitigation DOI:10.1080/17583004.2018.1557990 Tutkimus tulvimisriskistä Suomessa: Ikkala et al. 2021 Peatland subsidence enhances cultivated lowland flood risk DOI:10.1016/j.still.2021.105078 Tutkimuksia turvemaiden fysikaalisista muutoksista: Grønlund, A., Hauge, A., Hovde, A. et al. Carbon loss estimates from cultivated peat soils in Norway: a comparison of three methods. Nutr Cycl Agroecosyst 81, 157– 167 (2008). https://doi.org/10.1007/s10705-008-9171-5 Schothorst, C.J., 1977. Subsidence of low moor peat soils in the Western Netherlands. Geoderma, 17: 265–291 https://doi.org/10.1016/S0016-7061(97)00013-X 26.1.2022
17 Päästöjen kehitys sektoreittain: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-6049. 2020, Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2020 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.1.2022]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khki/2020/khki_2020_2021-12-16_kat_001_fi.html Maatalouden ilmastotiekartta: 4c06a97a-c683-1280-65ba-f4666132621f (mtk.fi) Lisätietoa EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteista: 2050 – Pitkän aikavälin strategia (europa.eu) Hallitusohjelma: 3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi (valtioneuvosto.fi) Valse-V tutkimus: https://www.luke.fi/projektit/valse-v/ Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästöväehnnysmahdollisuuksista: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/547083/luke- luobio_7_2021_korjattu_3_painos.pdf?sequence=7&isAllowed=y 26.1.2022
18 Käynnissä olevia tutkimus-, kehittämis- ja tiedonvälityshankkeita 26.1.2022 https://www.luke.fi/sompa/ luke.fi/projektit/omaihka OMAIHKA RATU luke.fi/projektit/ratu luke.fi/projektit/turina TURINA CANEMURE luke.fi/projektit/canemure TUIMA luke.fi/projektit/tuima MAATU luke.fi/projektit/maatu-01
Kiitos!

More Related Content

Turvepellot maastossa ja päästötilastoissa, Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus

  • 1. Turvepellot maastossa ja päästötilastoissa Turve, Tiede ja Tulevaisuus Mitä tehdä turvepelloille – webinaari 27.1.2022 Hanna Kekkonen Tutkija, Luonnonvarakeskus
  • 2. 2 Kts. mm. Maatalouden ilmastotiekartta, Pariisin ilmastosopimus 26.1.2022 Tavoitteet Velvoitteet Seuranta Perusta ilmastopolitiikalle Päästöjen raportointi – Miksi? Hiilineutraali EU → Hiilineutraali Suomi → Toimialakohtaiset tiekartat Kuva: Hanna Kekkonen, Luke
  • 3. 3 Mitä turvepellot ovat? 26.1.2022 Kivennäismaa: kiviainesta Turvemaa: eloperäistä ainesta, joskus elänyttä materiaa Kuva: Hanna Kekkonen, Luke
  • 4. 4 Päästöjen raportointi – Maatalouden ja turvemaiden päästöt Suomen kokonaispäästöistä josta N2O päästöt eloperäisiltä mailta n.1,5 Mt CO2e 6,6 Mt CO2 ekv 53,1 Mt CO2e
  • 5. 5 Turvemaiden kokonaisvaikutus Viljelymaiden CO2 päästöt ilmoitetaan maankäyttö-sektorilla 26.1.2022 6,52 Mt CO2e orgaanisilta mailta 1,5 Mt CO2e kivennäismailta N2O CO2 8 Mt CO2ekv n.10% n.90% Kts. Tilastokeskus Kuva: Hanna Kekkonen, Luke
  • 6. 6 Päästöjen kehitys sektoreittain Kts. Tilastokeskus 26.1.2022 Kuva: Tilastokeskus, viite lopussa
  • 7. 7 Turvemaiden ympäristövaikutukset – ei pelkästään päästöjä Kts. mm. Ikkala et al. 26.1.2022 Ilmastovaikutukset Ravinteiden huuhtoutuminen Fysikaaliset vaikutukset Orgaanisen aineksen hajoaminen kaasumaisiksi yhdisteiksi mikrobiologisen toiminnan seurauksena Ravinteiden kulkeutuminen vesistöihin ja muualle ympäristöön mm. ojaverkostoja pitkin Turpeen kuluminen, jonka seurauksena esim. tulvimisriskit Kuva: Hanna Kekkonen, Luke
  • 8. 8 Tunnistammeko turvemaat luotettavasti? Kts. Valse-V tutkimus & OMAIHKA -hanke 26.1.2022 95 % N= 541 Valse – V 571 näytettä 2% N =11 3 % N = 19 Vastasi täysin Näytteen perusteella kivennäismaa, mutta luokittui turvemaaksi Maannostietokannassa Turvemaa, mutta luokittui kivennäismaaksi Maannostietokannassa Kuva: Hanna Kekkonen, Luke
  • 9. 9 Missä turvemaat sijaitsevat ja millaisessa käytössä ne ovat? Kuva: Hanna Kekkonen Luke, 2022 Aineistot: Ruokavirasto, GTK, Luke, MML 26.1.2022 Viljelyssä n. 260 000 ha Käyttömuotoja nyt Ks. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista s.15, ja TUPA hanke Viljellyt turvemaat kunnittain (ha) vuonna 2016 (paksut ja ohuet) 2/3 nurmella 1/3 viljalla 67 000 ha hylätty
  • 10. 10 Kuva: Hanna Kekkonen, Luke 26.1.2022 Turvepeltojen alueellinen merkitys
  • 11. 11 Miten turvemaiden päästöjä voidaan vähentää? 26.1.2022 Mitä tiedetään eli miten voidaan vaikuttaa (tutkimus): • Turvepeltojen sijainti • Turvepeltojen paksuus • Viljelykasvitieto: kuinka suuri osa on elintarviketuotannon kannalta merkityksellistä Päästöjen vähentämisessä merkittävät tekijät: Viljelykasvivalinta (muokkaus) Pohjavedenpinta (kuinka paljon turvetta vedenpinnan alla)
  • 12. 12 Miten toimia tulisi kohdentaa? 26.1.2022 Toimien kohdentamisessa voidaan huomioida esimerkiksi: • Pitkäikäisyys: turpeen paksuus • Vaikuttavuus: käyttötapa (intensiivinen/laajaperäinen) ja käyttötavan muutos kts. Kekkonen et al. 2019 Kuva: Kekkonen et al. 2019
  • 13. 13 Miten toimet kohdentuisivat turpeen paksuus ja viljelyintensiteetti huomioiden? 26.1.2022 Turvemaat painottuvat Pohjois-Suomeen Etelä-Suomessa kivennäismaita saatavilla Yhteensä 242 000 ha Pohjoinen (153 000 ha) Paksuturpeinen laajaperäinen (13 000 ha) Ennallistaminen/kosteikkoviljely Paksuturpeinen intensiivinen ( 78 000 ha) Jatketaan viljelyä, mutta hidastetaan turpeen hajoamista Ohutturpeinen laajaperäinen (6 000 ha) Metsitys Ohutturpeinen intensiivinen (56 000 ha) Jatketaan viljelyä, mutta hidastetaan turpeen hajoamista Etelä (89 000 ha) Paksuturpeinen laajaperäinen ( 10 000 ha ) Ennallistaminen/kosteikkoviljely Paksuturpeinen intensiivinen ( 53 000 ha) Siirretään viljelyä vähitellen kivennäismaille Ohutturpeinen laajaperäinen (3 000 ha) Metsitys Ohutturpeinen intensiivinen (23 000 ha) Jatketaan viljelyä, mutta hidastetaan turpeen hajoamista Näillä toimilla saataisiin 4,6 Mt CO2 ekv vähennys Kts. SOMPA hanke, Kekkonen et al. 2019
  • 14. 14 Löytyykö kohdennettaville toimille pinta-alaa? Kuva: Hannu Ojanen Luke, 2022 Aineistot: MML, GTK, Luke, Ruokavirasto 26.1.2022 Tuima ja TUPA hankkeet TUPA: Pellon kaltevuus, paksuus, keskimääräinen pinnankorkeus, kuntotieto sekä pitkäaikainen laajaperäisyys (8v 10:stä) peltoalaa löytyi: 4245 ha josta 3947 ha paksuturpeisella Peltoala, joilla vesivarannot DTW indeksiä käyttäen 0-0,5 m maanpinnasta: yht 65874 ha Paksuturpeista alaa: 60410 ha Laajaperäisiä: 4591 ha
  • 15. 15 Millaista tutkimusta parhaillaan tehdään turvemaiden ilmastovaikutusten arvioimiseksi ja päätöksenteon tueksi? 26.1.2022 Kenttätutkimus Viljelymenetelmät, ravinnekuormitus, ympäristövaikutukset Kartografinen tutkimus Toimenpiteiden kohdentamisen ja vaikuttavuuden arviointi, aineistojen laadun paranteminen Talous ja yhteiskunta Kustannusten, kestävyyden ja sosiaalisen hyväksyttävyyden arviointi Kuva: Hanna Kekkonen, Luke
  • 16. 16 Linkkejä ja lisätietoa: Tutkimus turvemaiden päästöistä eri orgaanisen aineksen pitoisuuksilla: Eickenscheidt et al. 2015 DOI:10.5194/bg-12-5161-2015 BG - The greenhouse gas balance of a drained fen peatland is mainly controlled by land-use rather than soil organic carbon content (copernicus.org) Kasvihuonekaasuinventaarion vuotuinen raportti: https://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/fi_nir_eu_2019_2021-03-15.pdf Tutkimus turvemaiden sijainnista: Kekkonen et al. 2019 Mapping of cultivated organic soils for targeting greenhouse gas mitigation DOI:10.1080/17583004.2018.1557990 Tutkimus tulvimisriskistä Suomessa: Ikkala et al. 2021 Peatland subsidence enhances cultivated lowland flood risk DOI:10.1016/j.still.2021.105078 Tutkimuksia turvemaiden fysikaalisista muutoksista: Grønlund, A., Hauge, A., Hovde, A. et al. Carbon loss estimates from cultivated peat soils in Norway: a comparison of three methods. Nutr Cycl Agroecosyst 81, 157– 167 (2008). https://doi.org/10.1007/s10705-008-9171-5 Schothorst, C.J., 1977. Subsidence of low moor peat soils in the Western Netherlands. Geoderma, 17: 265–291 https://doi.org/10.1016/S0016-7061(97)00013-X 26.1.2022
  • 17. 17 Päästöjen kehitys sektoreittain: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-6049. 2020, Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2020 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.1.2022]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khki/2020/khki_2020_2021-12-16_kat_001_fi.html Maatalouden ilmastotiekartta: 4c06a97a-c683-1280-65ba-f4666132621f (mtk.fi) Lisätietoa EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteista: 2050 – Pitkän aikavälin strategia (europa.eu) Hallitusohjelma: 3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi (valtioneuvosto.fi) Valse-V tutkimus: https://www.luke.fi/projektit/valse-v/ Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästöväehnnysmahdollisuuksista: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/547083/luke- luobio_7_2021_korjattu_3_painos.pdf?sequence=7&isAllowed=y 26.1.2022
  • 18. 18 Käynnissä olevia tutkimus-, kehittämis- ja tiedonvälityshankkeita 26.1.2022 https://www.luke.fi/sompa/ luke.fi/projektit/omaihka OMAIHKA RATU luke.fi/projektit/ratu luke.fi/projektit/turina TURINA CANEMURE luke.fi/projektit/canemure TUIMA luke.fi/projektit/tuima MAATU luke.fi/projektit/maatu-01