ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo
JOHTAMINEN JA OPETTAJUUS UUDISTUVIEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN MAAILMASSA Olli Luukkainen Kehittämispäällikkö Opetusalan Ammattijärjestö OAJ [email_address]
Oppijan odotukset oppimisympäristöihin?
Voiko ilman jaettua “didaktista” kollaboraatiota toimia?
MIHIN MATKALLA? ” ENNEN IHMISILLÄ OLI PÄÄMÄÄRIÄ, MUTTEI KEINOJA NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI. NYT ON KEINOJA, MUTTEI PÄÄMÄÄRIÄ.” (Albert Einstein)
OPETTAJUUDEN UUDET HAASTEET Ihmisten tieto on lisääntynyt, mutta tietoisuus ja tiedostaminen vähentynyt    Maailma, sen myötä kehittyminenkin, muuttuu yhä  mosaiikkimaisemmaksi ja konstruktivistisemmaksi     Tiedon ylivalta suhteessa muuhun sivistykseen     muuttaa elämää ja elämistä? – Kapeuttaa oppimista!    Tämä on oppimisympäristöjen kehittämisen   suurin haaste Opettajan työn perustaksi tarvitaan arvolähtökohtia ja eettisiä periaatteita auttamaan valintojen tekemistä ristiriitaisissa odotuksissa ja tilanteissa     Missio, visio, arvot
? Onko kommunikaatioyhteiskunnan edellyttämä osaaminen saavutettavissakaan opettamisen kautta?  –  Vai ainoastaan opittavissa? Oppimisen perustalta tavoitteena oppimisympäristöjen muutos, mutta ennen kaikkea oppimisprosessin muutos Muuntuvat oppimisympäristöt Verkko-opiskelussa ja -opetuksessa eivät materiaalit ja välineet ratkaise oppimistulosta, vaikkakin ovat tärkeitä Rauta ja softa sekä osaaminen palvelemaan oppimista Virtuaaliset oppimisympäristöt eivät ole itsetarkoitus  –  Vai ovatko?
ASIANTUNTIJAORGANISAATION JOHTAMINEN Tulos syntyy aina ihmisten toiminnan kautta Tulos perustuu ymmärrykselle tulkinnoille uskallukselle päätöksille toiminnalle arvioinnille
OPETTAJUUDEN UUDET HAASTEET Oppilaitos yhteisönä antaa ja luo malleja kansalais-, työ- ja oppimiskulttuurista Opettajan tiedolliseen ylivaltaan perustuva auktoriteetti on mennyttä - - - - - Hämmentynyt saa olla, muttei välinpitämätön! Parempi olla hyvä kakkonen kuin huono ykkönen!
ASIANTUNTIJAORGANISAATION JOHTAMINEN Näe suuret linjat, ota pieniä askeleita. (Kiinalainen viisaus)
äٳٱ𾱳ä
Oppimisympäristön rooli?
SYVÄOPPIMISEEN Jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamista vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.    Edellytetään yhteisiin tavoitteisiin ja jaettuun toiminnan   arviointiin sitoutumista.    Yhteistyötahot tietoisiksi jaetuista tavoitteista.    1 + 1 + 1 > 3
SYVÄOPPIMISEEN Merkitykselliset oppimiskokemukset ratkaisevat    Korostuneen merkityksellisiä tulevaisuudessa sekä   oppimisessa että työssä Motivaatio Itsesäätely Strategia Millaisia ovat merkitykselliset ohjauskokemukset?
SYVÄOPPIMISEEN Sitoutumista Avattu, omaksuttu ja omaksi otettu päämäärä Avattuja, omaksuttuja ja omaksi otettuja tavoitteita Älyllisiä, hallittavia haasteita – lähikehityksen vyöhykkeet Mahdollisuuksien kokemista Hallinnan tunnetta Itsetunnon vahvistumista Tunnetta
ASIANTUNTIJAORGANISAATION JOHTAMINEN Muutoksissa tarvitaan alusta saakka mukaan innostujien lisäksi sekä mielipidevaikuttajat että varhaissoveltajat. (Valpola 2007) Osaamisen johtaminen on toiminta- ja kilpailukyvyn vahvistamista ja varmistamista  osaamispohjan  avulla Osaamista  tulee vaalia ja kehittää  kaikilla tasoilla Jaettu johtaminen ei ole vain vallan, valtuuksien ja vastuun hajauttamista tai osittamista Se on yhdessä tekemistä
Didaktisen “kollaboraation”tasoja
TOIMIVA TYÖYHTEISÖSI Kannustaa kehittymään Kannustaa kehittämään Tarjoaa tasa-arvoiset mahdollisuudet, mutta ei tasapäistä Etenee sallivasta ilmapiiristä kohti tukevaa, kannustavaa ja rohkaisevaa ilmapiiriä!
KOLLEGIAALISUUS ammatillista dialogia oleellisten ydinkysymysten yhteistä pohtimista jatkuvaa, rakentavaa omien päämäärien ja toimintatapojen kriittistä arviointia (reflektiota) yhdessä oppimista – osaamisen jakamista vuorovaikutuksen (vuorovaikutustaitojen) korostumista päämäärätietoista, tulevaisuushakuista toimintaa PEDAGOGISTA JOHTAMISTA
PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Esimiehen kykyä ohjata (alaisiaan) kohti yhteistä päämäärää, tehdä näkyväksi määritellyt visiot ja tavoitteet, opettaa ymmärtämään ja tulkitsemaan sekä keskustelemaan ja hallitsemaan vuorovaikutusta myönteisen, keskinäisen riippuvuuden ja avoimuuden keinoin. (Taipale 2004)
VIRTUAALI ja OPETTAJUUS Johtaminen avainasemassa Kehittämisen virallistaminen Pedagoginen näkemys Läpinäkyvä tuki Mahdollisuus päästä mukaan Jatkuva arviointikulttuuri    Niin kuin kaikessa kehittämisessä! Oppilaitos ja asiantuntijuus vaatii johtamista Muutoin omia reviirejä, sirpaleisuutta, riitoja, vaikutuksettomuutta,  uupumusta
? Vastareaktio virtuaaliseen  –  Läsnäolon ja fyysisen kontaktin halu? Kiinnittyminen yhteisöön? Halu kuulua johonkin Sosiaaliset taidot – oikea elämä? Toisen kuunteleminen ja kuuleminen Osallisuus? Syväoppiminen – merkityksellinen oppiminen? Sosiaalinen aspekti? Muuttaako virtuaali ihmiskuvaa ja -tyyppiä?
OPETTAJAN YMMÄRRYS JA OSAAMINEN 1.  Yksilön itseluottamuksen vahvistaminen Voimaannuttaminen 2. Yleisen oppimishalun  ja -kyvyn herättäminen ( “kätilö” ) 3. Tiedollisten ja taidollisten valmiuksien vahvistaminen Autetaan näkemään Autetaan tulkitsemaan Autetaan kysymään 4. Rikastavan vuorovaikutuksen vahvistaminen ( “pitojen vetäjä” )    Asiantuntijuus syntyy yhteisön toimintaan osallistumalla    Kehittymis- ja kehittämisverkostot jakamisen kulttuuri tosiaan täydentävät asiantuntijuudet – uudenlaisia kombinaatioita 5. Luovan intohimon vahvistaminen ( “paarma” )
ASIANTUNTIJAORGANISAATION JOHTAMINEN Ongelma- ja muutostilanteet haasteena kouluyhteisön toimivuudelle Ihmisillä on omat totuutensa, toisen totuus on uhka omalle totuudelle Syvällinen muutos on kuin surutyötä kieltämistä välttämistä vastustusta kohtaamista suremista
ASIANTUNTIJAORGANISAATION JOHTAMINEN Kouluissa, jotka ovat onnistuneet lisäämään henkilöstönsä hyvinvointia, korostuvat seuraavat ominaisuudet Kasvotusten tapahtuva vuorovaikutus työyhteisön jäsenten välillä Vuorovaikutuksen jatkuvuus sen lyhytkestoisuudesta huolimatta Jaettu vastuu ihmisten kesken Yhteisöllisyyttä tukevat rakenteet (esim. parityö, tiimityö, palaverit) Avoimuuden kulttuuri, joka helpottaa ristiriitojen käsittelyä.
ASIANTUNTIJAORGANISAATION JOHTAMINEN ” Yhteentulo on alku, yhdessä pysyminen kehittää, yhdessä työskentely luo menestyksen.” (Sallustius) ” Kannattaa mieluummin kysyä tyhmiä kysymyksiä kuin korjata tyhmiä virheitä.” (Tuntematon ajattelija) ” Tiellä menestykseen on monta houkuttelevaa pysähdyspaikkaa.” (Tuntematon ajattelija) Valintoja ja priorisointia tehdään suhteessa omiin voimavaroihin.
TOIMINTAKULTTUURI ” KUN PUHUTAAN SYNTYY TUNTEITA. JA KUN SYNTYY TUNTEITA, SYNTYY UUTTA TOIMINTAA SEKÄ YHTEISÖLLISYYTTÄ.”
VASTUU ON YHTEINEN ” ESIMERKKI EI OLE TÄRKEIN KEINO VAIKUTETTAESSA TOISIIN. SE ON AINOA!” (ALBERT SCHWEITZER)

More Related Content

Olli Luukkainen OAJ

  • 1. JOHTAMINEN JA OPETTAJUUS UUDISTUVIEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN MAAILMASSA Olli Luukkainen Kehittämispäällikkö Opetusalan Ammattijärjestö OAJ [email_address]
  • 3. Voiko ilman jaettua “didaktista” kollaboraatiota toimia?
  • 4. MIHIN MATKALLA? ” ENNEN IHMISILLÄ OLI PÄÄMÄÄRIÄ, MUTTEI KEINOJA NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI. NYT ON KEINOJA, MUTTEI PÄÄMÄÄRIÄ.” (Albert Einstein)
  • 5. OPETTAJUUDEN UUDET HAASTEET Ihmisten tieto on lisääntynyt, mutta tietoisuus ja tiedostaminen vähentynyt  Maailma, sen myötä kehittyminenkin, muuttuu yhä mosaiikkimaisemmaksi ja konstruktivistisemmaksi  Tiedon ylivalta suhteessa muuhun sivistykseen muuttaa elämää ja elämistä? – Kapeuttaa oppimista!  Tämä on oppimisympäristöjen kehittämisen suurin haaste Opettajan työn perustaksi tarvitaan arvolähtökohtia ja eettisiä periaatteita auttamaan valintojen tekemistä ristiriitaisissa odotuksissa ja tilanteissa  Missio, visio, arvot
  • 6. ? Onko kommunikaatioyhteiskunnan edellyttämä osaaminen saavutettavissakaan opettamisen kautta? – Vai ainoastaan opittavissa? Oppimisen perustalta tavoitteena oppimisympäristöjen muutos, mutta ennen kaikkea oppimisprosessin muutos Muuntuvat oppimisympäristöt Verkko-opiskelussa ja -opetuksessa eivät materiaalit ja välineet ratkaise oppimistulosta, vaikkakin ovat tärkeitä Rauta ja softa sekä osaaminen palvelemaan oppimista Virtuaaliset oppimisympäristöt eivät ole itsetarkoitus – Vai ovatko?
  • 7. ASIANTUNTIJAORGANISAATION JOHTAMINEN Tulos syntyy aina ihmisten toiminnan kautta Tulos perustuu ymmärrykselle tulkinnoille uskallukselle päätöksille toiminnalle arvioinnille
  • 8. OPETTAJUUDEN UUDET HAASTEET Oppilaitos yhteisönä antaa ja luo malleja kansalais-, työ- ja oppimiskulttuurista Opettajan tiedolliseen ylivaltaan perustuva auktoriteetti on mennyttä - - - - - Hämmentynyt saa olla, muttei välinpitämätön! Parempi olla hyvä kakkonen kuin huono ykkönen!
  • 9. ASIANTUNTIJAORGANISAATION JOHTAMINEN Näe suuret linjat, ota pieniä askeleita. (Kiinalainen viisaus)
  • 12. SYVÄOPPIMISEEN Jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamista vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.  Edellytetään yhteisiin tavoitteisiin ja jaettuun toiminnan arviointiin sitoutumista.  Yhteistyötahot tietoisiksi jaetuista tavoitteista.  1 + 1 + 1 > 3
  • 13. SYVÄOPPIMISEEN Merkitykselliset oppimiskokemukset ratkaisevat  Korostuneen merkityksellisiä tulevaisuudessa sekä oppimisessa että työssä Motivaatio Itsesäätely Strategia Millaisia ovat merkitykselliset ohjauskokemukset?
  • 14. SYVÄOPPIMISEEN Sitoutumista Avattu, omaksuttu ja omaksi otettu päämäärä Avattuja, omaksuttuja ja omaksi otettuja tavoitteita Älyllisiä, hallittavia haasteita – lähikehityksen vyöhykkeet Mahdollisuuksien kokemista Hallinnan tunnetta Itsetunnon vahvistumista Tunnetta
  • 15. ASIANTUNTIJAORGANISAATION JOHTAMINEN Muutoksissa tarvitaan alusta saakka mukaan innostujien lisäksi sekä mielipidevaikuttajat että varhaissoveltajat. (Valpola 2007) Osaamisen johtaminen on toiminta- ja kilpailukyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla Osaamista tulee vaalia ja kehittää kaikilla tasoilla Jaettu johtaminen ei ole vain vallan, valtuuksien ja vastuun hajauttamista tai osittamista Se on yhdessä tekemistä
  • 17. TOIMIVA TYÖYHTEISÖSI Kannustaa kehittymään Kannustaa kehittämään Tarjoaa tasa-arvoiset mahdollisuudet, mutta ei tasapäistä Etenee sallivasta ilmapiiristä kohti tukevaa, kannustavaa ja rohkaisevaa ilmapiiriä!
  • 18. KOLLEGIAALISUUS ammatillista dialogia oleellisten ydinkysymysten yhteistä pohtimista jatkuvaa, rakentavaa omien päämäärien ja toimintatapojen kriittistä arviointia (reflektiota) yhdessä oppimista – osaamisen jakamista vuorovaikutuksen (vuorovaikutustaitojen) korostumista päämäärätietoista, tulevaisuushakuista toimintaa PEDAGOGISTA JOHTAMISTA
  • 19. PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Esimiehen kykyä ohjata (alaisiaan) kohti yhteistä päämäärää, tehdä näkyväksi määritellyt visiot ja tavoitteet, opettaa ymmärtämään ja tulkitsemaan sekä keskustelemaan ja hallitsemaan vuorovaikutusta myönteisen, keskinäisen riippuvuuden ja avoimuuden keinoin. (Taipale 2004)
  • 20. VIRTUAALI ja OPETTAJUUS Johtaminen avainasemassa Kehittämisen virallistaminen Pedagoginen näkemys Läpinäkyvä tuki Mahdollisuus päästä mukaan Jatkuva arviointikulttuuri  Niin kuin kaikessa kehittämisessä! Oppilaitos ja asiantuntijuus vaatii johtamista Muutoin omia reviirejä, sirpaleisuutta, riitoja, vaikutuksettomuutta, uupumusta
  • 21. ? Vastareaktio virtuaaliseen – Läsnäolon ja fyysisen kontaktin halu? Kiinnittyminen yhteisöön? Halu kuulua johonkin Sosiaaliset taidot – oikea elämä? Toisen kuunteleminen ja kuuleminen Osallisuus? Syväoppiminen – merkityksellinen oppiminen? Sosiaalinen aspekti? Muuttaako virtuaali ihmiskuvaa ja -tyyppiä?
  • 22. OPETTAJAN YMMÄRRYS JA OSAAMINEN 1. Yksilön itseluottamuksen vahvistaminen Voimaannuttaminen 2. Yleisen oppimishalun ja -kyvyn herättäminen ( “kätilö” ) 3. Tiedollisten ja taidollisten valmiuksien vahvistaminen Autetaan näkemään Autetaan tulkitsemaan Autetaan kysymään 4. Rikastavan vuorovaikutuksen vahvistaminen ( “pitojen vetäjä” )  Asiantuntijuus syntyy yhteisön toimintaan osallistumalla  Kehittymis- ja kehittämisverkostot jakamisen kulttuuri tosiaan täydentävät asiantuntijuudet – uudenlaisia kombinaatioita 5. Luovan intohimon vahvistaminen ( “paarma” )
  • 23. ASIANTUNTIJAORGANISAATION JOHTAMINEN Ongelma- ja muutostilanteet haasteena kouluyhteisön toimivuudelle Ihmisillä on omat totuutensa, toisen totuus on uhka omalle totuudelle Syvällinen muutos on kuin surutyötä kieltämistä välttämistä vastustusta kohtaamista suremista
  • 24. ASIANTUNTIJAORGANISAATION JOHTAMINEN Kouluissa, jotka ovat onnistuneet lisäämään henkilöstönsä hyvinvointia, korostuvat seuraavat ominaisuudet Kasvotusten tapahtuva vuorovaikutus työyhteisön jäsenten välillä Vuorovaikutuksen jatkuvuus sen lyhytkestoisuudesta huolimatta Jaettu vastuu ihmisten kesken Yhteisöllisyyttä tukevat rakenteet (esim. parityö, tiimityö, palaverit) Avoimuuden kulttuuri, joka helpottaa ristiriitojen käsittelyä.
  • 25. ASIANTUNTIJAORGANISAATION JOHTAMINEN ” Yhteentulo on alku, yhdessä pysyminen kehittää, yhdessä työskentely luo menestyksen.” (Sallustius) ” Kannattaa mieluummin kysyä tyhmiä kysymyksiä kuin korjata tyhmiä virheitä.” (Tuntematon ajattelija) ” Tiellä menestykseen on monta houkuttelevaa pysähdyspaikkaa.” (Tuntematon ajattelija) Valintoja ja priorisointia tehdään suhteessa omiin voimavaroihin.
  • 26. TOIMINTAKULTTUURI ” KUN PUHUTAAN SYNTYY TUNTEITA. JA KUN SYNTYY TUNTEITA, SYNTYY UUTTA TOIMINTAA SEKÄ YHTEISÖLLISYYTTÄ.”
  • 27. VASTUU ON YHTEINEN ” ESIMERKKI EI OLE TÄRKEIN KEINO VAIKUTETTAESSA TOISIIN. SE ON AINOA!” (ALBERT SCHWEITZER)