ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo

Matka Martin Lutherin jäljissä

•Download as PPT, PDF•
•
Anuleena Kimanen
Anuleena Kimanen

Eläytymistehtävillä varustettu kuvakertomus paikoilta, joilla Martin Luther vaikutti.

1 of 25
Download to read offline
Matka Martin Lutherin jäljissä Kuvat ja teksti Anuleena Kimanen Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä .
Martin Luther syntyi v. 1483 Eislebenin kaivoskaupungissa.
Tässä kirkossa hänet kastettiin ja näitä kuvia hän lapsena ja nuorena katseli.
Martin Luther kävi koulua Eisenachissa ja alkoi sitten opiskella lakia Erfurtissa.
Martin Luther oli hengellinen etsijä. Muuan ukkosmyrsky järkytti häntä niin, että hän päätti seurata sydäntään ja ryhtyä munkiksi Erfurtin augustinolaisluostariin – vastoin isän tahtoa.
Pohdittavaa • Pitääkö vanhempien uratoiveita noudattaa? Miksi / miksi ei? • Mitä seuraa siitä, jos ei noudata? Mitä Lutherille luultavasti seurasi, kun 1500-luvulla vanhempien auktoriteetti oli vahvempi? • Mitä seuraa siitä, jos vanhempien toiveita noudattaa? Millainen Lutherin elämä olisi ollut lakimiehenä? • Mitä luostariin meneminen siis merkitsi Lutherille?
Luther oli usein ahdistunut. Hän ripittäytyi ja suoritti ankaria katumusharjoituksia. Koskaan hän ei tuntenut kelpaavansa Taivaaseen. Hän pääsi matkalle Roomaan, mutta kohtasi siellä hengellisyyden huipentuman sijaan rahanahneutta ja rappiota. Rippi-isä yritti saada Lutherin luottamaan Kristukseen. Hän ajatteli, että opiskelu ja saarnaaminen auttaisivat Lutheria selvittämään asioita. Luther lähetettiin Wittenbergiin.
Martin Luther asui Wittenbergin augustinolaisluostarissa.
Hänen tehtäviinsä kuului saarnata seurakunnalle Wittenbergin kirkossa…
Pohdittavaa • Saarnaaminen merkitsee opettamista. Mitä mieltä olette rippi-isän neuvosta? Miten voi neuvoa toisia, jos ei itsekään ole sovussa itsensä kanssa? • Oletko sinä opettanut joskus jotain? Mitä olet itse oppinut siitä?
… ja opiskella ja myöhemmin opettaa Wittenbergin yliopistossa. Hän luennoi erityisesti Raamatusta. Kaikki tämä auttoi Lutheria löytämään vastauksia kysymyksiinsä. Hän vakuuttui vähitellen, että Jumalan armo on kristinuskon ydin. Vuosisatojen kuluessa kirkko oli alkanut opettaa, että tietyt teot ovat avaimia Taivaaseen. Lutherin mielestä ihmisen oli mahdotonta kelvata Jumalalle. Siksi Jumala oli lähettänyt Jeesuksen, ja tärkeintä oli uskoa.
Wittenberg oli tuohon aikaan paikka, jossa Saksin vaaliruhtinas Fredrik Viisas piti asuinlinnaansa. Hän halusi kasvattaa mainettaan tekemällä Wittenbergin yliopistosta kuuluisan ja kutsumalla sinne oppineita.
Lutherin kriittisistä ajatuksista kuulivat lähinnä jotkut yliopiston opiskelijat ja opettajat. Tilanne kuitenkin muuttui, kun v. 1517 velkoihin joutunut arkkipiispa alkoi myydä tehokampanjalla aneita alueella. Osa rahoista meni Roomaan. Kaupattavat aneet olivat todistuksia raha- lahjoituksista kirkolle, joilla korvattiin synninpäästöön liittyvä tai kuolleen omaisen kiirastuliaikaa lyhentävä hurskas teko.
Pohdittavaa • Ostaisitko aneen itsesi puolesta? Miksi / miksi et? • Ostaisitko aneen kuolleen sukulaisesi puolesta? • Entä ostaisitko aneen, jos uskoisit kiirastuleen?
Luther kirjoitti 95 teesiä eli väittämää, joissa hän perusteli, miksi oli anekauppaa vastaan. Hän halusi tehdä aiheesta julkisen, akateemisen ja kirkollisen keskustelun tarjoutumalla puolustamaan väitteitään. Lutherin uskotaan naulanneen teesit Wittenbergin linnankirkon oveen.
Teesien sisältö tuli tunnetuksi, kun ne julkaistiin kirjapainosta. Luther julkaisi myös muita kirjasia ajatuksistaan, niin kansalle kuin oppineille suunnattuja.
Tultuaan tunnetuiksi Lutherin ajatukset saivat kannatusta, mutta myös vastustusta. Luther pääsi väittelemään ajatuksistaan, mutta kirkon johto alkoi pitää Lutheria harhaoppisena, joka ei ollut hyväksynyt paavin ja kirkolliskokousten tulkintoja. Luther sai vuonna 1520 paavilta kirjeen eli bullan, jossa häntä uhattiin kirkonkirouksella eli pannalla. Lutherin innoittamat ylioppilaat polttivat kirkkolakikirjoja, ja samaan rovioon meni pannauhkausbulla. Paikalle on istutettu tammi.
Pohdittavaa • Luther ajatteli, että väittely kehittäisi kirkkoa. Millaisia kokemuksia teillä on väittelyistä? Miten ne ovat päättyneet? • Millainen on hyvä väittely? • Onko väittely mielestänne hyvä keino uudistaa olemassa olevia käytäntöjä (esimerkiksi kodin tai koulun sääntöjä)?
Pohdittavaa • Panna merkitsi kirkonkirousta eli kaikkien kirkollisten toimitusten ulkopuolelle jättämistä. Tällainen henkilö ei saisi ehtoollista eikä synninpäästöä. Mitä pannauhkaus merkitsi Lutherille? • Katolinen kirkko oli aiemmin tuominnut kuolemaan harhaoppisina pitämiään henkilöitä. Mitä sinä olisit tehnyt Lutherin asemassa? Olisitko luopunut mielipiteittesi julkisesta esittämisestä vai jatkanut sitä? Miksi?
Lopulta Luther joutui vastaaman harhaopistaan Wormsissa Etelä-Saksassa järjestetyillä valtiopäivillä. Hänet julistettiin kirkonkiroukseen, ja Saksan keisari julisti valtakunnan- kirouksellaan tukevansa paavia Lutherin työn tekemisessä mahdottomaksi. Saksin vaaliruhtinas kuitenkin suojeli Lutheria viemällä tämän piiloon Wartburgin linnaan. Siellä Luther teki kirjallisia töitä ja mm. käänsi Uuden testamentin.
Samaan aikaan Wittenbergissä pantiin uskonpuhdistus toimeen. Martin Lutherin kirjoituksia pyrittiin noudattamaan, mutta kiistoja tuli silti. Jotkut tulkitsivat Lutherin ajatuksia vallankumouksellisesti. Luther palasi Wittenbergiin ja alkoi johtaa uudistuksia. Tärkeimpiä olivat kansankielinen jumalanpalvelus ja molempien ehtoollisaineiden jako myös maallikoille. Sakramenteiksi eli erityisen pyhiksi, Jumalan armon välittäviksi toimituksiksi katsottiin lopulta enää kaksi, kaste ja ehtoollinen.
Luther ei myöskään pitänyt luostarielämää erityisen arvokkaana. Monet nunnat ja munkit lähtivät luostareista. Kun Martin Luther oli jäänyt yksin luostariinsa, hän avioitui entisen nunnan Katharina von Boran kanssa ja perusti entiseen luostariin kodin.
Kiistat ja väittelyt Lutherin kannattajien ja kirkon johtajien välillä jatkuivat. Useat saksalaiset ruhtinaat asettuivat uusien ajatusten tueksi. Alun perin Luther ja hänen tukijansa olivat halunneet uudistaa kirkkoa, mutta he päätyivät irrottautumaan siitä ja perustamaan oman. Alkoi kilpailun ja sotien aika, jona kuvatkin otettiin käyttöön.
Pohdittavaa • Kristinusko pohjautuu Jeesuksen opetukseen. Jos Jeesuksen aikana olisi alkanut vastaava kuvakampanja, mitä hän olisi mielestänne voinut sanoa siitä? • Miksi kristinuskon historiassa niin usein on päädytty mustamaalaamaan toisia ja pahempaakin? Mitä sinä ajattelet ihmisistä, jotka eivät pidä samoja asioita tosina kuin sinä?
Luther piti koko elämänsä ajan Eislebeniä kotiseutunaan. Vuonna 1546 hän lähti sinne sovittelemaan kiistaa, vaikka oli jo sairas. Luther kuoli Eislebenissä. Hänet on haudattu Wittenbergin linnankirkkoon.

More Related Content

Matka Martin Lutherin jäljissä

  • 1. Matka Martin Lutherin jäljissä Kuvat ja teksti Anuleena Kimanen Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä .
  • 2. Martin Luther syntyi v. 1483 Eislebenin kaivoskaupungissa.
  • 3. Tässä kirkossa hänet kastettiin ja näitä kuvia hän lapsena ja nuorena katseli.
  • 4. Martin Luther kävi koulua Eisenachissa ja alkoi sitten opiskella lakia Erfurtissa.
  • 5. Martin Luther oli hengellinen etsijä. Muuan ukkosmyrsky järkytti häntä niin, että hän päätti seurata sydäntään ja ryhtyä munkiksi Erfurtin augustinolaisluostariin – vastoin isän tahtoa.
  • 6. Pohdittavaa • Pitääkö vanhempien uratoiveita noudattaa? Miksi / miksi ei? • Mitä seuraa siitä, jos ei noudata? Mitä Lutherille luultavasti seurasi, kun 1500-luvulla vanhempien auktoriteetti oli vahvempi? • Mitä seuraa siitä, jos vanhempien toiveita noudattaa? Millainen Lutherin elämä olisi ollut lakimiehenä? • Mitä luostariin meneminen siis merkitsi Lutherille?
  • 7. Luther oli usein ahdistunut. Hän ripittäytyi ja suoritti ankaria katumusharjoituksia. Koskaan hän ei tuntenut kelpaavansa Taivaaseen. Hän pääsi matkalle Roomaan, mutta kohtasi siellä hengellisyyden huipentuman sijaan rahanahneutta ja rappiota. Rippi-isä yritti saada Lutherin luottamaan Kristukseen. Hän ajatteli, että opiskelu ja saarnaaminen auttaisivat Lutheria selvittämään asioita. Luther lähetettiin Wittenbergiin.
  • 8. Martin Luther asui Wittenbergin augustinolaisluostarissa.
  • 9. Hänen tehtäviinsä kuului saarnata seurakunnalle Wittenbergin kirkossa…
  • 10. Pohdittavaa • Saarnaaminen merkitsee opettamista. Mitä mieltä olette rippi-isän neuvosta? Miten voi neuvoa toisia, jos ei itsekään ole sovussa itsensä kanssa? • Oletko sinä opettanut joskus jotain? Mitä olet itse oppinut siitä?
  • 11. … ja opiskella ja myöhemmin opettaa Wittenbergin yliopistossa. Hän luennoi erityisesti Raamatusta. Kaikki tämä auttoi Lutheria löytämään vastauksia kysymyksiinsä. Hän vakuuttui vähitellen, että Jumalan armo on kristinuskon ydin. Vuosisatojen kuluessa kirkko oli alkanut opettaa, että tietyt teot ovat avaimia Taivaaseen. Lutherin mielestä ihmisen oli mahdotonta kelvata Jumalalle. Siksi Jumala oli lähettänyt Jeesuksen, ja tärkeintä oli uskoa.
  • 12. Wittenberg oli tuohon aikaan paikka, jossa Saksin vaaliruhtinas Fredrik Viisas piti asuinlinnaansa. Hän halusi kasvattaa mainettaan tekemällä Wittenbergin yliopistosta kuuluisan ja kutsumalla sinne oppineita.
  • 13. Lutherin kriittisistä ajatuksista kuulivat lähinnä jotkut yliopiston opiskelijat ja opettajat. Tilanne kuitenkin muuttui, kun v. 1517 velkoihin joutunut arkkipiispa alkoi myydä tehokampanjalla aneita alueella. Osa rahoista meni Roomaan. Kaupattavat aneet olivat todistuksia raha- lahjoituksista kirkolle, joilla korvattiin synninpäästöön liittyvä tai kuolleen omaisen kiirastuliaikaa lyhentävä hurskas teko.
  • 14. Pohdittavaa • Ostaisitko aneen itsesi puolesta? Miksi / miksi et? • Ostaisitko aneen kuolleen sukulaisesi puolesta? • Entä ostaisitko aneen, jos uskoisit kiirastuleen?
  • 15. Luther kirjoitti 95 teesiä eli väittämää, joissa hän perusteli, miksi oli anekauppaa vastaan. Hän halusi tehdä aiheesta julkisen, akateemisen ja kirkollisen keskustelun tarjoutumalla puolustamaan väitteitään. Lutherin uskotaan naulanneen teesit Wittenbergin linnankirkon oveen.
  • 16. Teesien sisältö tuli tunnetuksi, kun ne julkaistiin kirjapainosta. Luther julkaisi myös muita kirjasia ajatuksistaan, niin kansalle kuin oppineille suunnattuja.
  • 17. Tultuaan tunnetuiksi Lutherin ajatukset saivat kannatusta, mutta myös vastustusta. Luther pääsi väittelemään ajatuksistaan, mutta kirkon johto alkoi pitää Lutheria harhaoppisena, joka ei ollut hyväksynyt paavin ja kirkolliskokousten tulkintoja. Luther sai vuonna 1520 paavilta kirjeen eli bullan, jossa häntä uhattiin kirkonkirouksella eli pannalla. Lutherin innoittamat ylioppilaat polttivat kirkkolakikirjoja, ja samaan rovioon meni pannauhkausbulla. Paikalle on istutettu tammi.
  • 18. Pohdittavaa • Luther ajatteli, että väittely kehittäisi kirkkoa. Millaisia kokemuksia teillä on väittelyistä? Miten ne ovat päättyneet? • Millainen on hyvä väittely? • Onko väittely mielestänne hyvä keino uudistaa olemassa olevia käytäntöjä (esimerkiksi kodin tai koulun sääntöjä)?
  • 19. Pohdittavaa • Panna merkitsi kirkonkirousta eli kaikkien kirkollisten toimitusten ulkopuolelle jättämistä. Tällainen henkilö ei saisi ehtoollista eikä synninpäästöä. Mitä pannauhkaus merkitsi Lutherille? • Katolinen kirkko oli aiemmin tuominnut kuolemaan harhaoppisina pitämiään henkilöitä. Mitä sinä olisit tehnyt Lutherin asemassa? Olisitko luopunut mielipiteittesi julkisesta esittämisestä vai jatkanut sitä? Miksi?
  • 20. Lopulta Luther joutui vastaaman harhaopistaan Wormsissa Etelä-Saksassa järjestetyillä valtiopäivillä. Hänet julistettiin kirkonkiroukseen, ja Saksan keisari julisti valtakunnan- kirouksellaan tukevansa paavia Lutherin työn tekemisessä mahdottomaksi. Saksin vaaliruhtinas kuitenkin suojeli Lutheria viemällä tämän piiloon Wartburgin linnaan. Siellä Luther teki kirjallisia töitä ja mm. käänsi Uuden testamentin.
  • 21. Samaan aikaan Wittenbergissä pantiin uskonpuhdistus toimeen. Martin Lutherin kirjoituksia pyrittiin noudattamaan, mutta kiistoja tuli silti. Jotkut tulkitsivat Lutherin ajatuksia vallankumouksellisesti. Luther palasi Wittenbergiin ja alkoi johtaa uudistuksia. Tärkeimpiä olivat kansankielinen jumalanpalvelus ja molempien ehtoollisaineiden jako myös maallikoille. Sakramenteiksi eli erityisen pyhiksi, Jumalan armon välittäviksi toimituksiksi katsottiin lopulta enää kaksi, kaste ja ehtoollinen.
  • 22. Luther ei myöskään pitänyt luostarielämää erityisen arvokkaana. Monet nunnat ja munkit lähtivät luostareista. Kun Martin Luther oli jäänyt yksin luostariinsa, hän avioitui entisen nunnan Katharina von Boran kanssa ja perusti entiseen luostariin kodin.
  • 23. Kiistat ja väittelyt Lutherin kannattajien ja kirkon johtajien välillä jatkuivat. Useat saksalaiset ruhtinaat asettuivat uusien ajatusten tueksi. Alun perin Luther ja hänen tukijansa olivat halunneet uudistaa kirkkoa, mutta he päätyivät irrottautumaan siitä ja perustamaan oman. Alkoi kilpailun ja sotien aika, jona kuvatkin otettiin käyttöön.
  • 24. Pohdittavaa • Kristinusko pohjautuu Jeesuksen opetukseen. Jos Jeesuksen aikana olisi alkanut vastaava kuvakampanja, mitä hän olisi mielestänne voinut sanoa siitä? • Miksi kristinuskon historiassa niin usein on päädytty mustamaalaamaan toisia ja pahempaakin? Mitä sinä ajattelet ihmisistä, jotka eivät pidä samoja asioita tosina kuin sinä?
  • 25. Luther piti koko elämänsä ajan Eislebeniä kotiseutunaan. Vuonna 1546 hän lähti sinne sovittelemaan kiistaa, vaikka oli jo sairas. Luther kuoli Eislebenissä. Hänet on haudattu Wittenbergin linnankirkkoon.