ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo

Jyrki Niemi: Ukrainan sodan vaikutukset vihreään siirtymään ruuantuotannossa

•
•
Maa- ja metsätalousministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö

Jyrki Niemi: Ukrainan sodan vaikutukset vihreään siirtymään ruuantuotannossa

1 of 10
Download to read offline
Jyrki Niemi Tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus 30.5.2022
2 Ruoan tuotanto- omavaraisuus on Suomessa korkea • Ruokaketju kyennyt vastaamaan hyvin kotimaisten kuluttajien tarpeisiin • Maitoa, lihaa ja viljaa tuotetaan lähes kulutusta vastaavasti • Kotimaisella alkutuotannolla ja teollisuudella merkitystä osaamisen säilyttämisessä • Ruokaketjua tukeva logistinen järjestelmä ja infrastruktuurin kestävällä pohjalla 30.5.2022 Tuotanto-omavaraisuus Suomessa eri tuotteissa vuosina 2018-2020 0 20 40 60 80 100 120 140 Maitotuotteet Naudanliha Sianliha Lampaanliha Siipikarjanliha Vehnä Ruis Ohra Kaura Peruna, tuore Sokeri Rypsi ja rapsi Tomaatit, tuoreet Muut tuoreet vihannekset 2018 2019 2020
Energia Kasvinsuojelu- aineet Koneet ja varaosat Kotieläintuotannon panokset Väkilannoitteet Kylvösiemenet Työvoima Maataloustuotannon kriittiset tuontipanokset • Kotimainen tuotanto riippuvainen monista tuontipanoksista Lähde: Jansik, C. ym. 2021. Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit: Kriiseihin varautuminen ruokahuollon turvaamisessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2021: 98 s. Luonnonvarakeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-300-8
4 Venäjän hyökkäys Ukrainaan kärjistänyt tuotantopanosten hintojen nousua • Erityisesti energian ja lannoitteiden saatavuus heikentynyt ja hinnat nousseet maailmalla • Öljyn hinta nousi voimakkaasti jo ennen Venäjän hyökkäystä ja on jatkanut nousuaan • Venäjä on merkittävä lannoitteiden viejä kaikissa kolmessa suuressa lannoiteryhmässä • Lisäksi Valko-Venäjä on merkittävä lannoitealan toimija • Tarjonnan supistuminen johtaa jo ennestään korkeiden ravinteiden hintojen nousuun, mikä vaikuttaa tuleviin satoihin ja aiheuttaen maailmalla ruokainflaatiota 30.5.2022
Energia – alkutuotannon käyttö ja korvattavuus Alkutuotannon energiariippuvuus ilmeinen. Ilman polttoöljyä ja sähköä maatilat eivät pysty toimimaan. Suomen energiasta kaksi kolmasosaa tuontienergiaa, ja siitä noin 60 % Venäjältä. Energianlähteiden korvaaminen on jossain määrin mahdollista alkutuotannossa, esim. kuivurien käyttämää öljyä hakkeella tai kaasulla. Alkutuotannossa öljyn korvaaminen on hyvin haastavaa. Traktorit ja muut työkoneet ovat kalliita ja on vielä hyvin vähän käytössä kaasulla, vedyllä tai sähköllä toimivia työkoneita. Lämmityksen suhteen on paljon joustovaraa, mahdollista käyttää kotimaista energiaa mm. oman metsän puuta hakkeen raaka- aineena ja biokaasua. Jyrki Niemi, Heli Huuskonen Kuva: Pixabay Maatiloilla on potentiaalia tuottaa energiaa myös aurinkopaneeleilla, biokaasulla tai tuulivoimalla. Tämä vaatii kuitenkin isoja investointeja. Lähde: Jansik, C. ym. 2021. Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit: Kriiseihin varautuminen ruokahuollon turvaamisessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kansainväliset lannoitemarkkinat ovat tiukat • Euroopan ammoniakkitehtaat eri maissa ovat pyörineet maakaasun hintapaineessa enemmän tai vähemmän vajaalla kapasiteetilla jo syksystä 2021 alkaen • Suurimmat tuottajat ovat Kiina, Venäjä, Yhdysvallat ja Intia, mutta suurimmat viejämaat ovat Venäjä ja Trinidad, lisäksi Indonesia ja mm. useat öljyvaltiot tuottavat ammoniakkia vientiin • Euroopassa kapasiteettia on 22 miljoonan tonnin vuosituotantoon. Sen lisäksi ammoniakkia on tuotu valmiina 2–3 miljoonaa tonnia vuodessa → Kansainvälisen kaupan tulee kasvaa huomattavasti jos ja kun EU:n kapasiteettia jää pitkäaikaisesti käyttämättä kaasun hinnan tai saatavuuden vuoksi 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Kt/vuodessa Ammoniakin tuotantokapasiteetti Euroopassa Lähde: CRU Olli Niskanen Lähde: Jansik, C. ym. 2021. Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit: Kriiseihin varautuminen ruokahuollon turvaamisessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2021: 98 s. Luonnonvarakeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-300-8
7 Lannoitteiden osalta tilanne kriittisin typpilannoitteissa 30.5.2022 • Typpilannoitteiden raaka-aine, ammoniakki, täysin tuonnin varassa. Noin 80 % ammoniakista on tuotu maahan pääosin rautatiekulje- tuksena Venäjältä, lisäksi ammoniakkia on tuotu esimerkiksi Saksasta, Iso-Britanniasta ja Alankomaista laivarahtina → Ammoniakkihuolto lannoiteteollisuuden tarpeisiin on edelleen mahdollista, kysymys on hinnoista • Oman lannoiteteollisuuden lisäksi Suomeen on tuotu myös valmiita lannoitekomponentteja ja lannoiteseoksia. Pääosa valmiista tuotteista on tuotu Venäjältä ja isot toimittajat ovat nyt pakotteiden piirissä
Väkilannoitesektori – käyttö ja korvattavuus Maaperässä olevien ravinteiden reservin turvin lyhyellä aikavälillä on mahdollista tuottaa kohtuullisia satoja, lukuun ottamatta typpeä, jonka täydentäminen väkilannoituksella on tavanomaisessa viljelyssä yleensä välttämätöntä. Suomessa käytetään tällä hetkellä maataloudessa epäorgaanisia typpilannoitteita 150 000 tonnia vuosittain, loppuosa noin 100 000 tonnia katetaan orgaanisilla lannoitteilla ja viherlannoituksella Keskeinen ongelma on logistiikka. Kaikki lanta käytetään nykyäänkin pääosin lietelantana. Sen kuljettaminen pitkälle ei kannata. Lannan separointia hyödyntämällä kuiva fosforipitoinen jae voitaisiin kuljettaa kauemmas. Tästä syystä huoltovarmuuden tarkastelu väkilannoitteiden osalta koskeekin kriittisimmin typpilannoitteita sekä sen raaka- ainetta ammoniakkia. Venäjän tuonti on korvattavissa laivarahdilla kansainvälisiltä markkinoilta. Markkinoiden uudelleenjärjestyminen aiheuttaa kuitenkin niukkuutta ja nostaa hintoja Fosforin kohdalla keinolannoitteiden tarve on vähäisempi kuin typellä, noin 180 000 tonnin vuotuisesta tarpeesta. Se vastaa likimain sitä mitä lannasta muodostuu. Ongelmana on, että lantaa tuotetaan liikaa osassa maata ja sille olisi hyvää käyttöä toisaalla, missä pellot kärsivät fosforin puutteesta. Myös kaliumin käytöstä lanta pystyisi kattamaan noin puolet tarpeesta Tarvitaan selkeitä tavoitteita ja konkreettisia tekoja ravinnepäästöjen vähentämiseksi sekä toimia, jotka lisäävät ravinnekierrätystä ja orgaanisten ravinteiden käyttöä. Tukirahoitusta voitaisiin käyttää lantaravinteiden kierrätyksen taloudellisten esteiden ratkaisemiseen Lantaravinteiden kierrätys edistäisi sekä Suomen vesistöjen ja Itämeren hyvää tilaa että kotimaisen maatalouden omavaraisuutta ja huoltovarmuutta
9 Ukrainan sota ja vihreä siirtymä 30.5.2022 • Venäjän hyökkäys Ukrainaan on voimistanut halua irrottaa energiajärjestelmä niin fossiili- kuin Venäjä-riippuvuudestakin • Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Deal ja erityisesti Pellolta pöytään -strategian tavoitteet maataloudelle ovat hyvin ajankohtaisia • Huoltovarmuuden turvaaminen ja maatalouden akuutin kustannus- kriisin hoitaminen saattaa toki tilapäisesti hidastaa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista. • Samalla kuitenkin ryhdyttävä rakentamaan polkuja välttämättömän pidemmän aikavälin muutokseen • Tutkimuksen keinoin voidaan etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja kestävämmän ruokajärjestelmän luomiseksi
Kiitos!

More Related Content

Jyrki Niemi: Ukrainan sodan vaikutukset vihreään siirtymään ruuantuotannossa

  • 2. 2 Ruoan tuotanto- omavaraisuus on Suomessa korkea • Ruokaketju kyennyt vastaamaan hyvin kotimaisten kuluttajien tarpeisiin • Maitoa, lihaa ja viljaa tuotetaan lähes kulutusta vastaavasti • Kotimaisella alkutuotannolla ja teollisuudella merkitystä osaamisen säilyttämisessä • Ruokaketjua tukeva logistinen järjestelmä ja infrastruktuurin kestävällä pohjalla 30.5.2022 Tuotanto-omavaraisuus Suomessa eri tuotteissa vuosina 2018-2020 0 20 40 60 80 100 120 140 Maitotuotteet Naudanliha Sianliha Lampaanliha Siipikarjanliha Vehnä Ruis Ohra Kaura Peruna, tuore Sokeri Rypsi ja rapsi Tomaatit, tuoreet Muut tuoreet vihannekset 2018 2019 2020
  • 3. Energia Kasvinsuojelu- aineet Koneet ja varaosat Kotieläintuotannon panokset Väkilannoitteet Kylvösiemenet Työvoima Maataloustuotannon kriittiset tuontipanokset • Kotimainen tuotanto riippuvainen monista tuontipanoksista Lähde: Jansik, C. ym. 2021. Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit: Kriiseihin varautuminen ruokahuollon turvaamisessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2021: 98 s. Luonnonvarakeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-300-8
  • 4. 4 Venäjän hyökkäys Ukrainaan kärjistänyt tuotantopanosten hintojen nousua • Erityisesti energian ja lannoitteiden saatavuus heikentynyt ja hinnat nousseet maailmalla • Öljyn hinta nousi voimakkaasti jo ennen Venäjän hyökkäystä ja on jatkanut nousuaan • Venäjä on merkittävä lannoitteiden viejä kaikissa kolmessa suuressa lannoiteryhmässä • Lisäksi Valko-Venäjä on merkittävä lannoitealan toimija • Tarjonnan supistuminen johtaa jo ennestään korkeiden ravinteiden hintojen nousuun, mikä vaikuttaa tuleviin satoihin ja aiheuttaen maailmalla ruokainflaatiota 30.5.2022
  • 5. Energia – alkutuotannon käyttö ja korvattavuus Alkutuotannon energiariippuvuus ilmeinen. Ilman polttoöljyä ja sähköä maatilat eivät pysty toimimaan. Suomen energiasta kaksi kolmasosaa tuontienergiaa, ja siitä noin 60 % Venäjältä. Energianlähteiden korvaaminen on jossain määrin mahdollista alkutuotannossa, esim. kuivurien käyttämää öljyä hakkeella tai kaasulla. Alkutuotannossa öljyn korvaaminen on hyvin haastavaa. Traktorit ja muut työkoneet ovat kalliita ja on vielä hyvin vähän käytössä kaasulla, vedyllä tai sähköllä toimivia työkoneita. Lämmityksen suhteen on paljon joustovaraa, mahdollista käyttää kotimaista energiaa mm. oman metsän puuta hakkeen raaka- aineena ja biokaasua. Jyrki Niemi, Heli Huuskonen Kuva: Pixabay Maatiloilla on potentiaalia tuottaa energiaa myös aurinkopaneeleilla, biokaasulla tai tuulivoimalla. Tämä vaatii kuitenkin isoja investointeja. Lähde: Jansik, C. ym. 2021. Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit: Kriiseihin varautuminen ruokahuollon turvaamisessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
  • 6. Kansainväliset lannoitemarkkinat ovat tiukat • Euroopan ammoniakkitehtaat eri maissa ovat pyörineet maakaasun hintapaineessa enemmän tai vähemmän vajaalla kapasiteetilla jo syksystä 2021 alkaen • Suurimmat tuottajat ovat Kiina, Venäjä, Yhdysvallat ja Intia, mutta suurimmat viejämaat ovat Venäjä ja Trinidad, lisäksi Indonesia ja mm. useat öljyvaltiot tuottavat ammoniakkia vientiin • Euroopassa kapasiteettia on 22 miljoonan tonnin vuosituotantoon. Sen lisäksi ammoniakkia on tuotu valmiina 2–3 miljoonaa tonnia vuodessa → Kansainvälisen kaupan tulee kasvaa huomattavasti jos ja kun EU:n kapasiteettia jää pitkäaikaisesti käyttämättä kaasun hinnan tai saatavuuden vuoksi 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Kt/vuodessa Ammoniakin tuotantokapasiteetti Euroopassa Lähde: CRU Olli Niskanen Lähde: Jansik, C. ym. 2021. Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit: Kriiseihin varautuminen ruokahuollon turvaamisessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2021: 98 s. Luonnonvarakeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-300-8
  • 7. 7 Lannoitteiden osalta tilanne kriittisin typpilannoitteissa 30.5.2022 • Typpilannoitteiden raaka-aine, ammoniakki, täysin tuonnin varassa. Noin 80 % ammoniakista on tuotu maahan pääosin rautatiekulje- tuksena Venäjältä, lisäksi ammoniakkia on tuotu esimerkiksi Saksasta, Iso-Britanniasta ja Alankomaista laivarahtina → Ammoniakkihuolto lannoiteteollisuuden tarpeisiin on edelleen mahdollista, kysymys on hinnoista • Oman lannoiteteollisuuden lisäksi Suomeen on tuotu myös valmiita lannoitekomponentteja ja lannoiteseoksia. Pääosa valmiista tuotteista on tuotu Venäjältä ja isot toimittajat ovat nyt pakotteiden piirissä
  • 8. Väkilannoitesektori – käyttö ja korvattavuus Maaperässä olevien ravinteiden reservin turvin lyhyellä aikavälillä on mahdollista tuottaa kohtuullisia satoja, lukuun ottamatta typpeä, jonka täydentäminen väkilannoituksella on tavanomaisessa viljelyssä yleensä välttämätöntä. Suomessa käytetään tällä hetkellä maataloudessa epäorgaanisia typpilannoitteita 150 000 tonnia vuosittain, loppuosa noin 100 000 tonnia katetaan orgaanisilla lannoitteilla ja viherlannoituksella Keskeinen ongelma on logistiikka. Kaikki lanta käytetään nykyäänkin pääosin lietelantana. Sen kuljettaminen pitkälle ei kannata. Lannan separointia hyödyntämällä kuiva fosforipitoinen jae voitaisiin kuljettaa kauemmas. Tästä syystä huoltovarmuuden tarkastelu väkilannoitteiden osalta koskeekin kriittisimmin typpilannoitteita sekä sen raaka- ainetta ammoniakkia. Venäjän tuonti on korvattavissa laivarahdilla kansainvälisiltä markkinoilta. Markkinoiden uudelleenjärjestyminen aiheuttaa kuitenkin niukkuutta ja nostaa hintoja Fosforin kohdalla keinolannoitteiden tarve on vähäisempi kuin typellä, noin 180 000 tonnin vuotuisesta tarpeesta. Se vastaa likimain sitä mitä lannasta muodostuu. Ongelmana on, että lantaa tuotetaan liikaa osassa maata ja sille olisi hyvää käyttöä toisaalla, missä pellot kärsivät fosforin puutteesta. Myös kaliumin käytöstä lanta pystyisi kattamaan noin puolet tarpeesta Tarvitaan selkeitä tavoitteita ja konkreettisia tekoja ravinnepäästöjen vähentämiseksi sekä toimia, jotka lisäävät ravinnekierrätystä ja orgaanisten ravinteiden käyttöä. Tukirahoitusta voitaisiin käyttää lantaravinteiden kierrätyksen taloudellisten esteiden ratkaisemiseen Lantaravinteiden kierrätys edistäisi sekä Suomen vesistöjen ja Itämeren hyvää tilaa että kotimaisen maatalouden omavaraisuutta ja huoltovarmuutta
  • 9. 9 Ukrainan sota ja vihreä siirtymä 30.5.2022 • Venäjän hyökkäys Ukrainaan on voimistanut halua irrottaa energiajärjestelmä niin fossiili- kuin Venäjä-riippuvuudestakin • Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Deal ja erityisesti Pellolta pöytään -strategian tavoitteet maataloudelle ovat hyvin ajankohtaisia • Huoltovarmuuden turvaaminen ja maatalouden akuutin kustannus- kriisin hoitaminen saattaa toki tilapäisesti hidastaa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista. • Samalla kuitenkin ryhdyttävä rakentamaan polkuja välttämättömän pidemmän aikavälin muutokseen • Tutkimuksen keinoin voidaan etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja kestävämmän ruokajärjestelmän luomiseksi