ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Pekka Vihervuori. Yleinen ja yksityinen etu vesien käytössä

•
•
Maa- ja metsätalousministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö

Pekka Vihervuori. Yleinen ja yksityinen etu vesien käytössä, Kalatuslakipäivät 27.-28.11.2019

1 of 28
Downloaded 14 times
YLEINEN JA YKSITYINEN ETU VESIEN KÄYTÖSSÄ OTT PEKKA VIHERVUORI KALASTUSLAKIPÄIVÄT 27.11.2019
YLEINEN JA YKSITYINEN ETU • Vesilain keskeiskäsitteitä; merkityksellisiä myös ympäristönsuojelulaissa • Yleinen etu vesilaissa ei mikään kokonais- tai resultanttietu, vaan ratkaisuihin osaltaan vaikuttavat yleiset edut (monikko!) laissa partiaalietuja – perinteisesti esimerkiksi liikenne-edut, uittoedut, vedenhankintaedut, vesiensuojeluedut, yleiskäyttöedut, kulttuuriarvot; voivat olla toisiaankin vastassa  Yksityiset edut individuaalisia, usein varallisuusoikeudellisia; voivat olla toisiaankin vastassa.  Yksityiset edut sopimuksenvaraisia, yleiset edut eivät.  Yleinen etu on aineellisena seikkana riippumaton hallintoviranomais- ten toimialuerajoista. Sen ei tarvitse olla valtakunnallinen, vaan se voi olla jopa paikallinen, mutta laaja-alaisuus on sille tyypillistä.  Valtion etu on eri asia kuin yleinen etu, mutta nämä voivat joskus limittyä. Vrt. myös, että (samalla sekä yleistä että yksityistä etua palvelevat) kalatalousmaksut maksetaan valtiolle.
ESIMERKKI: VESILAKI 3 luku 4 § 1 mom. Luvan myöntämisen yleiset edellytykset Lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos: 1) hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua; tai 2) hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin = = =
y1, y2, y3 …. yn = yksityisiä etuja Y1, Y2, Y3 …. Yn = yleisiä etuja [Y1 = y1 + y2 + y3 …. yn ?] EI Y1 = a * (y1 + y2 + y3 …. yn ), jossa a = yleisen näkökulman tärkeys – mutta yleinen etu ei välttämättä lainkaan muodostu yksityisten etujen summapohjalta, vaan voi myös olla Y2 = Y2 tai Y3 = Y1 + Y2
YKSITYISET KALASTUSOIKEUDET  ”Vesialueen omistusoikeuteen sisältyvä varallisuusarvoinen etuus”  Yksittäisiä vapaana olevia kaloja ei esineinä omisteta (vrt. vesiaineen vallinta vesilaissa, riistaeläimet metsästyslaissa)  Muu olisikin mahdotonta:
Pekka Vihervuori. Yleinen ja yksityinen etu vesien käytössä
KALASTUSLAKI 5 § Vesialueen omistukseen perustuva kalastusoikeus Oikeus kalastaa ja määrätä kalastuksesta kuuluu vesialueen omistajalle, jollei jäljempänä tässä laissa muuta säädetä. Yhteisen vesialueen osakkaalla on oikeus kalastaa vesialueella siten kuin yhteisen vesialueen osakaskunta päättää. Oikeus kalastaa vesilain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetun vesialueen rajan ulkopuolella olevalla tulva-alueella, kun se on veden peittämä, kuuluu vesialueen omistajalle.  VRT. ERILAISET KALASTUSOIKEUDEN RAJOITUKSET  YLEISKALASTUSOIKEUDET RAJOITUKSENA  OMISTAJANVALTA KÄYTÄNNÖSSÄ LAAJALTI OSAKASKUNTIEN KÄSISSÄ
KALATALOUSALUE YKSITYISOIKEUS JULKISOIKEUS YHTEIS- ALUEEN OSAKAS- KUNTA, YKSITYI- NEN VE- SIALUE OSAKAS- KUNTA KALAS- TUS- KUN- TANA KALATALOUS- VIRANOMAINEN
KALASTUSLAKI 5 § Vesialueen omistukseen perustuva kalastusoikeus Oikeus kalastaa ja määrätä kalastuksesta kuuluu vesialueen omistajalle, jollei jäljempänä tässä laissa muuta säädetä. Yhteisen vesialueen osakkaalla on oikeus kalastaa vesialueella siten kuin yhteisen vesialueen osakaskunta päättää. Oikeus kalastaa vesilain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetun vesialueen rajan ulkopuolella olevalla tulva-alueella, kun se on veden peittämä, kuuluu vesialueen omistajalle.  VRT. ERILAISET KALASTUSOIKEUDEN RAJOITUKSET, YLEISKALASTUSOIKEUDET  MÄÄRÄYSVALTA KÄYTÄNNÖSSÄ LAAJALTI OSAKASKUNTIEN KÄSISSÄ
YKSITYISET KALATALOUSEDUT VESIHANKKEISSA Mm. VESILAKI 3 luku 2 § 2 mom. Vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus = = = Vesitaloushankkeella on lisäksi oltava lupaviranomaisen lupa, jos 1 momentissa tarkoitettu muutos aiheuttaa edunmenetystä toisen vesialueelle, kalastukselle, veden saannille, maalle, kiinteistölle tai muulle omaisuudelle. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos edunmenetys aiheutuu ainoastaan yksityiselle edulle ja edunhaltija on antanut hankkeeseen kirjallisen suostumuksensa.
VESILAKI 13 luku 9 § Korvattava edunmenetys Jollei muualla tässä laissa toisin säädetä, 1 §:ssä tarkoitettuna edunmenetyksenä korvataan: 4) rasite- tai nautintaoikeuden, vesivoiman käyttöoikeuden, kalastusoikeuden sekä niihin verrattavan muun erityisen oikeuden menettäminen, sen käyttämisen estyminen tai vaikeutuminen samoin kuin sellaiseen oikeuteen perustuvan muunkin varallisuusarvoisen edun menettäminen; = = = 7) porotalouden tai ammattimaisen kalastuksen estyminen tai vaikeutuminen muissakin kuin edellä tarkoitetuissa tapauksissa; ja 8) liikkeen harjoittamisen keskeytyminen toimenpiteen kohteeksi joutuneella kiinteistöllä sekä sellaiselta kiinteistöltä muuttamisesta johtuvat kustannukset.
YLEISET KALATALOUSEDUT VESILAKI 3 luku 2 § 1 mom. Vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus Vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos: = = = 6) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa kalastukselle tai kalakannoille; = = = tai 9) muulla edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleistä etua.
YLEISEN KALATALOUSEDUN KULLOINENKIN SISÄLTÖ ANKKUROITUU ASIASSA SOVELLETTAVIIN SÄÄNNÖKSIIN (VL, YSL JA NIIDEN KAUTTA VESIENHOITOL JNE.) SEKÄ KALASTUSLAIN 1 §:ään: Tämän lain tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu.  Yksittäisessä hankkeessa yksityiset kalatalousedut ja yleinen kalatalousetu useimmiten samansuuntaisia, mutta välttämättä näin ei ole (esim. yleisen kalastussataman rakentaminen, joka aiheuttaa välitöntä haittaa yksityiselle vesialueelle).
VESILAKI 11 luku 9 § Viranomaisen puhevalta Hakemusasiassa on asianosaisen puhevalta yleistä etua valvovilla valtion viranomaisilla toimialallaan sekä niiden kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilla, joiden alueelle hakemuksessa tarkoitetun hankkeen vaikutukset saattavat ulottua. VESILAKI 1 luku 7 § Viranomaiset Aluehallintovirasto toimii tässä laissa tarkoitettuna lupaviranomaisena.= == Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (valtion valvontaviranomainen) ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimivat tässä laissa tarkoitettuina valvonta- viranomaisina. Tässä laissa tarkoitettuna kalatalousviranomaisena toimii se elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vastuualue, jolle kalatalousasiat kuuluvat.
KALASTUSLAKI 19 § Kalatalousviranomaiset Valtion kalatalousviranomaisia ovat maa- ja metsätalousministeriö sekä ne elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, joille kalatalousasiat kuuluvat. Lisäksi tässä laissa erikseen säädettyjä kalataloushallinnon viranomaistehtäviä hoitavat Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus sekä kalastuksenvalvonnan osalta 99 §:ssä mainitut viranomaiset ja kalastuksenvalvojat. = = = 20 § Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävänä on: 1) huolehtia valtiolle kuuluvasta kalataloushallinnosta; 2) valvoa yleistä kalatalousetua sekä edistää kestävää kalastusta ja kalavarojen hoitoa; = = =
VESILAKI 15 luku 2 § Valitusoikeus Muutosta tämän lain nojalla annettuun päätökseen saa hakea: 1) asianosainen; [vaikutusten kohteena olevat yksityiset kalastusoikeuden haltijat ja osakaskunnat ovat tässä kategoriassa] 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) vesitaloushankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; 5) muu 11 luvun 9 §:ssä tarkoitettu yleistä etua valvova viranomainen; = = =  YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI toimii pitkälti samoin.
KALATALOUSETUA VALVOVIEN PUHEVALLAN ASIALLINEN LAAJUUS  ulottuu lähtökohtaisesti koko hankkeeseen ja sen toteuttamistapaan, ei vain esimerkiksi kalatalousvelvoitteisiin  kalatalousvelvoitteiden ja -maksujen osalta rinnakkainen puhevalta on sekä yleisen että yksityisen edun valvojilla, koska niin velvoitteen kuin maksun tarkoitus hyvittää sekä yleistä että yksityistä kalatalousetua  yleisen edun valvoja ei voi vaatia (raha-)korvauksia yksityisen kalatalousedun haltijan puolesta
ENTÄ KALATALOUSALUE? YLEINEN VAI YKSITYINEN ETU? VAI JOTAIN MUUTA? KALASTUSLAKI 23 § Kalatalousalueen oikeudellinen muoto, jäsenet ja toimielimet Kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi. Kalatalousalue voi tehdä sitoumuksia sekä hankkia nimiinsä tai käytettäväkseen omaisuutta. = = = KHO 2012:52 Vesilaki - Kalastusalue - Valitusoikeus - Vesitalouslupaa koskeva asia - Kalatalousvelvoitteen muuttaminen - Kalatalousmaksu - Kalatalousviranomainen Kalastusalueella (v. 1982 laki) oli vesitalousluvan kalatalousvelvoitteen muuttamista koskevassa asiassa valitusoikeus. Vesilaki (264/1961) 17 luku 1 § 2 momentti 1 ja 5 kohta ja 8 § Kalastuslaki (286/1982) 68 § 1 momentti Ks. myös vesilaki (587/2011) 15 luku 2 §
LAUSUMIA VESILAIN (587/2011) YKSITYISKOHTAISISTA PERUSTELUISTA (HE 277/2009 vp) VL 11:6: Kalastusalue ei ole tässä [1] momentissa tarkoitettu viranomainen. Kalastusalueen tehtävät ja asiantuntemus huomioon ottaen kalastusalueen lausunnon pyytäminen saattaa kuitenkin olla pykälän 4 momentin nojalla perusteltua. VL 11:7: Asianosaisia olisivat muun muassa hankkeen vaikutusalueen vesialueen ja rannan omistajat, yhteisalueen osakaskunnat ja yksittäiset osakkaat siten kuin yhteisaluelaissa säädetään, vedenotto-oikeuden haltijat, muut luvanhaltijat sekä vesioikeudelliset yhteisöt. Myös kalastusalueet voivat käyttää asianosaisen puhevaltaa kalataloudellisten vaikutusten perusteella. Toisaalta osa kalastusalueen tehtävistä on luonteeltaan viranomaistehtäviä, joten sillä saattaa olla tilanteesta riippuen myös viranomaisen puhevalta 9 §:n nojalla. VL 15:2: Pykälän 5 kohdassa säädettäisiin viranomaisen valitusoikeudesta. Tällainen viranomainen olisi esimerkiksi kalatalousviranomainen. = = = Näihin viranomaisiin tulisi valitusoikeuden osalta rinnastaa myös kalastusalueet.
YLEINEN VESIALUE?  EI YKSITYISTÄ OMISTUSOIKEUTTA LAKI YLEISISTÄ VESIALUEISTA 4 § 1 mom. Yleiset vesialueet ovat Metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa, jollei jonkin niihin kuuluvan alueen osalta säädetä tai valtioneuvoston päätöksellä määrätä toisin. (10.4.2015/382)
VIRANOMAISEN ORGANISAATIORAKENTEEN MERKITYS  Vesilaki ja ympäristönsuojelulaki lähtevät siitä, että yleisten etujen painoarvo hankkeessa ratkaistaan lupamenettelyssä lupaviranomaisessa (ja muutoksenhaussa). Siltä osin kuin eri etujen valvominen kuuluu samalle viranomaiselle, niistä ei voida sopia viranomaisen sisällä.  Vrt. VL 1:7: kalatalousviranomaisena ELY:n vastuualue 
LAKI ELINKEINO-, LIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSISTA (897/2009) 3 § (933/2013) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimiala ja tehtävät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset hoitavat niille erikseen säädettyjä tehtäviä seuraavilla toimialoilla: = = = 6) maatilatalous, kalatalous, maaseudun kehittäminen, eläintunnistusjärjestelmä sekä maa- ja metsätalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuus ja kasvinterveys; = = = 9) ympäristönsuojelu, alueiden käyttö, rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito, luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö sekä vesivarojen käyttö ja hoito; = = = Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävänä on lisäksi: = = = 3) valvoa yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa, tuottaa ja jakaa ympäristöä koskevaa tietoa sekä parantaa ympäristötietoutta, ehkäistä ja torjua ympäristövahinkoja ja - haittoja, huolehtia valtion vesitaloudellisista luvista ja yksityisoikeudellisista sopimuksista sekä huolehtia ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta. = = =
(jatkuu) 4 § 3 mom. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 3 §:n 1 momentin 10 kohdassa ja 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen valvontatehtävien hoitaminen on järjestettävä siten, että asioiden käsittelyn puolueettomuus varmistetaan. 10 § 2 mom. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johtaja voi ottaa ratkaistavakseen asian, joka koskee keskuksen yhteisiä toimintoja sekä asian, joka koskee keskuksen yhteistä rakennerahasto-ohjelmatyötä. Keskuksen johtaja ei voi kuitenkaan ottaa ratkaistavakseen asiaa, joka kuuluu keskuksen vastuualueen tehtäviin ja toimivaltaan.
KHO 2013:22 ELY-keskus - Vastuualueet - Toimivalta - Vastuualue asianosaisena - Käsittelyn puolueettomuus - Virkamies - Esteellisyys - Kalojen siirto - Vaelluskala - Lohi - Poikkeuslupa - Eläintaudit - Natura 2000 - YVA-menettely Tehtyään luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen arvioinnin Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue haki saman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalouspalvelut-ryhmältä lupaa poiketa luonnonvaraisten kalojen siirtoa koskevasta kiellosta 1 000 lohen siirtämiseksi Kemijoen suulta Ounasjokeen vuosina 2010 ja 2011. Myönnetty poikkeuslupa ei ollut virheellinen sillä perusteella, että saman keskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue oli toiminut poikkeusluvan hakijana ja laatinut luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitetun arvioinnin, eikä myöskään siksi, että kysymys YVA-menettelyn tarpeesta kuului tuon vastuualueen ratkaistavaksi. Hankkeen suunnitteluun ja lupahakemuksen tekemiseen sekä luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen arvioinnin tekemiseen oli osallistunut sama ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen palveluksessa oleva virkamies. Menettelyä ei voitu pitää hallintolain 27 ja 28 §:n vastaisena, kun otettiin huomioon luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentti, jonka mukaan hankkeen toteuttajan ja suunnittelijan velvollisuus on tehdä arviointi. Kun lisäksi otettiin huomioon, että arvioinnista on pyydetty luonnonsuojelulain 65 §:n 2 momentin mukainen lausunto ympäristöministeriöltä ja että lupaviranomaisena on toiminut ELY-keskuksista annetun lain mukaan eriytetty elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalouspalvelut-ryhmä, ei kalatalouspalvelut-ryhmän päätös ollut muullakaan valituksessa mainitulla perusteella virheellinen.
LAILLISUUSVALVONTA <> EDUNVALVONTA VESILAKI 14:1 1 mom. Valvontaviranomaiset Valtion valvontaviranomainen [=alueellisesti toimivaltainen ELY- keskus, ympäristövastuualue] ja kunnan ympäristönsuojelu- viranomainen valvovat tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista.  ENTÄ KALATALOUDELLINEN LAILLISUUSVALVONTA?
VESILAKI 14:14 Vireillepano Jollei 4 tai 6 §:ssä tarkoitettu asia [hallintopakkoasia tai luontovahingon korjaamisasia] ole tullut vireille valvontaviranomaisen aloitteesta, asian voi panna kirjallisesti vireille: 1) asianosainen; 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) vesitaloushankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) asiassa yleistä etua valvova viranomainen. YMPÄRISTÖNSUOJELULAISSA VASTAAVASTI (186 §)
 ENTÄ TULEVAISUUDESSA ?  VALTIONHALLINNON MUUTOKSET ?  MAAKUNTAHALLINTO ?
 KIITOKSET MIELENKIINNOSTA!

More Related Content

Pekka Vihervuori. Yleinen ja yksityinen etu vesien käytössä

  • 1. YLEINEN JA YKSITYINEN ETU VESIEN KÄYTÖSSÄ OTT PEKKA VIHERVUORI KALASTUSLAKIPÄIVÄT 27.11.2019
  • 2. YLEINEN JA YKSITYINEN ETU • Vesilain keskeiskäsitteitä; merkityksellisiä myös ympäristönsuojelulaissa • Yleinen etu vesilaissa ei mikään kokonais- tai resultanttietu, vaan ratkaisuihin osaltaan vaikuttavat yleiset edut (monikko!) laissa partiaalietuja – perinteisesti esimerkiksi liikenne-edut, uittoedut, vedenhankintaedut, vesiensuojeluedut, yleiskäyttöedut, kulttuuriarvot; voivat olla toisiaankin vastassa  Yksityiset edut individuaalisia, usein varallisuusoikeudellisia; voivat olla toisiaankin vastassa.  Yksityiset edut sopimuksenvaraisia, yleiset edut eivät.  Yleinen etu on aineellisena seikkana riippumaton hallintoviranomais- ten toimialuerajoista. Sen ei tarvitse olla valtakunnallinen, vaan se voi olla jopa paikallinen, mutta laaja-alaisuus on sille tyypillistä.  Valtion etu on eri asia kuin yleinen etu, mutta nämä voivat joskus limittyä. Vrt. myös, että (samalla sekä yleistä että yksityistä etua palvelevat) kalatalousmaksut maksetaan valtiolle.
  • 3. ESIMERKKI: VESILAKI 3 luku 4 § 1 mom. Luvan myöntämisen yleiset edellytykset Lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos: 1) hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua; tai 2) hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin = = =
  • 4. y1, y2, y3 …. yn = yksityisiä etuja Y1, Y2, Y3 …. Yn = yleisiä etuja [Y1 = y1 + y2 + y3 …. yn ?] EI Y1 = a * (y1 + y2 + y3 …. yn ), jossa a = yleisen näkökulman tärkeys – mutta yleinen etu ei välttämättä lainkaan muodostu yksityisten etujen summapohjalta, vaan voi myös olla Y2 = Y2 tai Y3 = Y1 + Y2
  • 5. YKSITYISET KALASTUSOIKEUDET  ”Vesialueen omistusoikeuteen sisältyvä varallisuusarvoinen etuus”  Yksittäisiä vapaana olevia kaloja ei esineinä omisteta (vrt. vesiaineen vallinta vesilaissa, riistaeläimet metsästyslaissa)  Muu olisikin mahdotonta:
  • 7. KALASTUSLAKI 5 § Vesialueen omistukseen perustuva kalastusoikeus Oikeus kalastaa ja määrätä kalastuksesta kuuluu vesialueen omistajalle, jollei jäljempänä tässä laissa muuta säädetä. Yhteisen vesialueen osakkaalla on oikeus kalastaa vesialueella siten kuin yhteisen vesialueen osakaskunta päättää. Oikeus kalastaa vesilain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetun vesialueen rajan ulkopuolella olevalla tulva-alueella, kun se on veden peittämä, kuuluu vesialueen omistajalle.  VRT. ERILAISET KALASTUSOIKEUDEN RAJOITUKSET  YLEISKALASTUSOIKEUDET RAJOITUKSENA  OMISTAJANVALTA KÄYTÄNNÖSSÄ LAAJALTI OSAKASKUNTIEN KÄSISSÄ
  • 9. KALASTUSLAKI 5 § Vesialueen omistukseen perustuva kalastusoikeus Oikeus kalastaa ja määrätä kalastuksesta kuuluu vesialueen omistajalle, jollei jäljempänä tässä laissa muuta säädetä. Yhteisen vesialueen osakkaalla on oikeus kalastaa vesialueella siten kuin yhteisen vesialueen osakaskunta päättää. Oikeus kalastaa vesilain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetun vesialueen rajan ulkopuolella olevalla tulva-alueella, kun se on veden peittämä, kuuluu vesialueen omistajalle.  VRT. ERILAISET KALASTUSOIKEUDEN RAJOITUKSET, YLEISKALASTUSOIKEUDET  MÄÄRÄYSVALTA KÄYTÄNNÖSSÄ LAAJALTI OSAKASKUNTIEN KÄSISSÄ
  • 10. YKSITYISET KALATALOUSEDUT VESIHANKKEISSA Mm. VESILAKI 3 luku 2 § 2 mom. Vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus = = = Vesitaloushankkeella on lisäksi oltava lupaviranomaisen lupa, jos 1 momentissa tarkoitettu muutos aiheuttaa edunmenetystä toisen vesialueelle, kalastukselle, veden saannille, maalle, kiinteistölle tai muulle omaisuudelle. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos edunmenetys aiheutuu ainoastaan yksityiselle edulle ja edunhaltija on antanut hankkeeseen kirjallisen suostumuksensa.
  • 11. VESILAKI 13 luku 9 § Korvattava edunmenetys Jollei muualla tässä laissa toisin säädetä, 1 §:ssä tarkoitettuna edunmenetyksenä korvataan: 4) rasite- tai nautintaoikeuden, vesivoiman käyttöoikeuden, kalastusoikeuden sekä niihin verrattavan muun erityisen oikeuden menettäminen, sen käyttämisen estyminen tai vaikeutuminen samoin kuin sellaiseen oikeuteen perustuvan muunkin varallisuusarvoisen edun menettäminen; = = = 7) porotalouden tai ammattimaisen kalastuksen estyminen tai vaikeutuminen muissakin kuin edellä tarkoitetuissa tapauksissa; ja 8) liikkeen harjoittamisen keskeytyminen toimenpiteen kohteeksi joutuneella kiinteistöllä sekä sellaiselta kiinteistöltä muuttamisesta johtuvat kustannukset.
  • 12. YLEISET KALATALOUSEDUT VESILAKI 3 luku 2 § 1 mom. Vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus Vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos: = = = 6) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa kalastukselle tai kalakannoille; = = = tai 9) muulla edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleistä etua.
  • 13. YLEISEN KALATALOUSEDUN KULLOINENKIN SISÄLTÖ ANKKUROITUU ASIASSA SOVELLETTAVIIN SÄÄNNÖKSIIN (VL, YSL JA NIIDEN KAUTTA VESIENHOITOL JNE.) SEKÄ KALASTUSLAIN 1 §:ään: Tämän lain tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu.  Yksittäisessä hankkeessa yksityiset kalatalousedut ja yleinen kalatalousetu useimmiten samansuuntaisia, mutta välttämättä näin ei ole (esim. yleisen kalastussataman rakentaminen, joka aiheuttaa välitöntä haittaa yksityiselle vesialueelle).
  • 14. VESILAKI 11 luku 9 § Viranomaisen puhevalta Hakemusasiassa on asianosaisen puhevalta yleistä etua valvovilla valtion viranomaisilla toimialallaan sekä niiden kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilla, joiden alueelle hakemuksessa tarkoitetun hankkeen vaikutukset saattavat ulottua. VESILAKI 1 luku 7 § Viranomaiset Aluehallintovirasto toimii tässä laissa tarkoitettuna lupaviranomaisena.= == Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (valtion valvontaviranomainen) ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimivat tässä laissa tarkoitettuina valvonta- viranomaisina. Tässä laissa tarkoitettuna kalatalousviranomaisena toimii se elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vastuualue, jolle kalatalousasiat kuuluvat.
  • 15. KALASTUSLAKI 19 § Kalatalousviranomaiset Valtion kalatalousviranomaisia ovat maa- ja metsätalousministeriö sekä ne elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, joille kalatalousasiat kuuluvat. Lisäksi tässä laissa erikseen säädettyjä kalataloushallinnon viranomaistehtäviä hoitavat Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus sekä kalastuksenvalvonnan osalta 99 §:ssä mainitut viranomaiset ja kalastuksenvalvojat. = = = 20 § Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävänä on: 1) huolehtia valtiolle kuuluvasta kalataloushallinnosta; 2) valvoa yleistä kalatalousetua sekä edistää kestävää kalastusta ja kalavarojen hoitoa; = = =
  • 16. VESILAKI 15 luku 2 § Valitusoikeus Muutosta tämän lain nojalla annettuun päätökseen saa hakea: 1) asianosainen; [vaikutusten kohteena olevat yksityiset kalastusoikeuden haltijat ja osakaskunnat ovat tässä kategoriassa] 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) vesitaloushankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; 5) muu 11 luvun 9 §:ssä tarkoitettu yleistä etua valvova viranomainen; = = =  YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI toimii pitkälti samoin.
  • 17. KALATALOUSETUA VALVOVIEN PUHEVALLAN ASIALLINEN LAAJUUS  ulottuu lähtökohtaisesti koko hankkeeseen ja sen toteuttamistapaan, ei vain esimerkiksi kalatalousvelvoitteisiin  kalatalousvelvoitteiden ja -maksujen osalta rinnakkainen puhevalta on sekä yleisen että yksityisen edun valvojilla, koska niin velvoitteen kuin maksun tarkoitus hyvittää sekä yleistä että yksityistä kalatalousetua  yleisen edun valvoja ei voi vaatia (raha-)korvauksia yksityisen kalatalousedun haltijan puolesta
  • 18. ENTÄ KALATALOUSALUE? YLEINEN VAI YKSITYINEN ETU? VAI JOTAIN MUUTA? KALASTUSLAKI 23 § Kalatalousalueen oikeudellinen muoto, jäsenet ja toimielimet Kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi. Kalatalousalue voi tehdä sitoumuksia sekä hankkia nimiinsä tai käytettäväkseen omaisuutta. = = = KHO 2012:52 Vesilaki - Kalastusalue - Valitusoikeus - Vesitalouslupaa koskeva asia - Kalatalousvelvoitteen muuttaminen - Kalatalousmaksu - Kalatalousviranomainen Kalastusalueella (v. 1982 laki) oli vesitalousluvan kalatalousvelvoitteen muuttamista koskevassa asiassa valitusoikeus. Vesilaki (264/1961) 17 luku 1 § 2 momentti 1 ja 5 kohta ja 8 § Kalastuslaki (286/1982) 68 § 1 momentti Ks. myös vesilaki (587/2011) 15 luku 2 §
  • 19. LAUSUMIA VESILAIN (587/2011) YKSITYISKOHTAISISTA PERUSTELUISTA (HE 277/2009 vp) VL 11:6: Kalastusalue ei ole tässä [1] momentissa tarkoitettu viranomainen. Kalastusalueen tehtävät ja asiantuntemus huomioon ottaen kalastusalueen lausunnon pyytäminen saattaa kuitenkin olla pykälän 4 momentin nojalla perusteltua. VL 11:7: Asianosaisia olisivat muun muassa hankkeen vaikutusalueen vesialueen ja rannan omistajat, yhteisalueen osakaskunnat ja yksittäiset osakkaat siten kuin yhteisaluelaissa säädetään, vedenotto-oikeuden haltijat, muut luvanhaltijat sekä vesioikeudelliset yhteisöt. Myös kalastusalueet voivat käyttää asianosaisen puhevaltaa kalataloudellisten vaikutusten perusteella. Toisaalta osa kalastusalueen tehtävistä on luonteeltaan viranomaistehtäviä, joten sillä saattaa olla tilanteesta riippuen myös viranomaisen puhevalta 9 §:n nojalla. VL 15:2: Pykälän 5 kohdassa säädettäisiin viranomaisen valitusoikeudesta. Tällainen viranomainen olisi esimerkiksi kalatalousviranomainen. = = = Näihin viranomaisiin tulisi valitusoikeuden osalta rinnastaa myös kalastusalueet.
  • 20. YLEINEN VESIALUE?  EI YKSITYISTÄ OMISTUSOIKEUTTA LAKI YLEISISTÄ VESIALUEISTA 4 § 1 mom. Yleiset vesialueet ovat Metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa, jollei jonkin niihin kuuluvan alueen osalta säädetä tai valtioneuvoston päätöksellä määrätä toisin. (10.4.2015/382)
  • 21. VIRANOMAISEN ORGANISAATIORAKENTEEN MERKITYS  Vesilaki ja ympäristönsuojelulaki lähtevät siitä, että yleisten etujen painoarvo hankkeessa ratkaistaan lupamenettelyssä lupaviranomaisessa (ja muutoksenhaussa). Siltä osin kuin eri etujen valvominen kuuluu samalle viranomaiselle, niistä ei voida sopia viranomaisen sisällä.  Vrt. VL 1:7: kalatalousviranomaisena ELY:n vastuualue 
  • 22. LAKI ELINKEINO-, LIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSISTA (897/2009) 3 § (933/2013) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimiala ja tehtävät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset hoitavat niille erikseen säädettyjä tehtäviä seuraavilla toimialoilla: = = = 6) maatilatalous, kalatalous, maaseudun kehittäminen, eläintunnistusjärjestelmä sekä maa- ja metsätalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuus ja kasvinterveys; = = = 9) ympäristönsuojelu, alueiden käyttö, rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito, luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö sekä vesivarojen käyttö ja hoito; = = = Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävänä on lisäksi: = = = 3) valvoa yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa, tuottaa ja jakaa ympäristöä koskevaa tietoa sekä parantaa ympäristötietoutta, ehkäistä ja torjua ympäristövahinkoja ja - haittoja, huolehtia valtion vesitaloudellisista luvista ja yksityisoikeudellisista sopimuksista sekä huolehtia ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta. = = =
  • 23. (jatkuu) 4 § 3 mom. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 3 §:n 1 momentin 10 kohdassa ja 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen valvontatehtävien hoitaminen on järjestettävä siten, että asioiden käsittelyn puolueettomuus varmistetaan. 10 § 2 mom. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johtaja voi ottaa ratkaistavakseen asian, joka koskee keskuksen yhteisiä toimintoja sekä asian, joka koskee keskuksen yhteistä rakennerahasto-ohjelmatyötä. Keskuksen johtaja ei voi kuitenkaan ottaa ratkaistavakseen asiaa, joka kuuluu keskuksen vastuualueen tehtäviin ja toimivaltaan.
  • 24. KHO 2013:22 ELY-keskus - Vastuualueet - Toimivalta - Vastuualue asianosaisena - Käsittelyn puolueettomuus - Virkamies - Esteellisyys - Kalojen siirto - Vaelluskala - Lohi - Poikkeuslupa - Eläintaudit - Natura 2000 - YVA-menettely Tehtyään luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen arvioinnin Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue haki saman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalouspalvelut-ryhmältä lupaa poiketa luonnonvaraisten kalojen siirtoa koskevasta kiellosta 1 000 lohen siirtämiseksi Kemijoen suulta Ounasjokeen vuosina 2010 ja 2011. Myönnetty poikkeuslupa ei ollut virheellinen sillä perusteella, että saman keskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue oli toiminut poikkeusluvan hakijana ja laatinut luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitetun arvioinnin, eikä myöskään siksi, että kysymys YVA-menettelyn tarpeesta kuului tuon vastuualueen ratkaistavaksi. Hankkeen suunnitteluun ja lupahakemuksen tekemiseen sekä luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen arvioinnin tekemiseen oli osallistunut sama ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen palveluksessa oleva virkamies. Menettelyä ei voitu pitää hallintolain 27 ja 28 §:n vastaisena, kun otettiin huomioon luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentti, jonka mukaan hankkeen toteuttajan ja suunnittelijan velvollisuus on tehdä arviointi. Kun lisäksi otettiin huomioon, että arvioinnista on pyydetty luonnonsuojelulain 65 §:n 2 momentin mukainen lausunto ympäristöministeriöltä ja että lupaviranomaisena on toiminut ELY-keskuksista annetun lain mukaan eriytetty elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalouspalvelut-ryhmä, ei kalatalouspalvelut-ryhmän päätös ollut muullakaan valituksessa mainitulla perusteella virheellinen.
  • 25. LAILLISUUSVALVONTA <> EDUNVALVONTA VESILAKI 14:1 1 mom. Valvontaviranomaiset Valtion valvontaviranomainen [=alueellisesti toimivaltainen ELY- keskus, ympäristövastuualue] ja kunnan ympäristönsuojelu- viranomainen valvovat tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista.  ENTÄ KALATALOUDELLINEN LAILLISUUSVALVONTA?
  • 26. VESILAKI 14:14 Vireillepano Jollei 4 tai 6 §:ssä tarkoitettu asia [hallintopakkoasia tai luontovahingon korjaamisasia] ole tullut vireille valvontaviranomaisen aloitteesta, asian voi panna kirjallisesti vireille: 1) asianosainen; 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) vesitaloushankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) asiassa yleistä etua valvova viranomainen. YMPÄRISTÖNSUOJELULAISSA VASTAAVASTI (186 §)
  • 27.  ENTÄ TULEVAISUUDESSA ?  VALTIONHALLINNON MUUTOKSET ?  MAAKUNTAHALLINTO ?