2. SANOJEN ALKUPER
ei ole pystytty selvitt辰m辰辰n, miten kielen vanhimmat
sanat ovat syntyneet
sanat ovat sopimuksia
uusien sanojen synty pystyt辰辰n selvitt辰m辰辰n
3. AISTIHAVAINTOJA JLJITTELEVT
SANAT
jotkut sanat tulleet kieleen j辰ljittelyn kautta
kielen 辰辰nteill辰 haluttu kuvailla aistihavaintoa, esim.
ymp辰rist旦n 辰辰ni辰 (pirist辰, hihitt辰辰, hauva)
vain pieni osa sanoista syntyy j辰ljittelem辰ll辰
aistihavaintoja j辰ljittelev辰t sanat ovat
onomatopoieettisia sanoja
joidenkin sanojen deskriptiivist辰 alkuper辰辰 ei
huomaa (vipajaa vipu, vapa; r辰pist辰 r辰pyl辰)
4. SANAN PERUSMERKITYS
perusmerkitys 辰辰nnejonolla viitataan johonkin
ymp辰r旦iv辰ss辰 maailmassa (esim. koira)
perusmerkitys m辰辰ritell辰辰n sanakirjassa
5. SANAT YLEISTVT JA LUOKITTELEVAT
samalla sanalla voidaan viitata hyvin erilaisiin
tarkoitteisiin (esim. ranta, maa)
jotta voimme keskustella, meid辰n pit辰辰 osata
yleist辰辰
sanojen yleiset merkitykset opitaan jokap辰iv辰isiss辰
kielenk辰ytt旦tilanteissa havaintoja tekem辰ll辰
sanakentt辰 sanat j辰rjest辰ytyneet
merkitykselt辰辰n toisiaan l辰hell辰 olevien sanojen
kanssa (kenk辰 lenkkitossu, sandaali, saapas)
hierarkia yl辰k辰site, alak辰site
6. SANAN MONET MERKITYKSET
teksti- tai puheyhteys eli konteksti vaikuttaa sanan merkitykseen
homonymia sanat, joilla on sama ulkoasu, mutta eroavat
merkitykselt辰辰n (vaara uhka vaara korkea m辰ki)
sattuma
konnotaatio eli sivumerkitys
positiivinen tai negatiivinen
kertovat kielenk辰ytt辰j辰n tunteista ja asenteista
sanan tyyliv辰ri
asiatyyli
arkityyli
Kuvailmaisut
metafora
7. synonymia eri 辰辰nneasu mutta sama merkitys
t辰ydellist辰 synonymiaa ei ole
vivahde-erot
tyylierot (k辰nnykk辰 matkapuhelin)
positiivinen tai negatiivinen konnotaatio (hauva rakki)
slangi (kiva, tyhm辰)
synonyymit eiv辰t ole vaihdettavissa kesken辰辰n kaikissa
tilanteissa (iso suuri)
deskriptiiviset sanat (hidas k辰vely laahustaminen,
tallustaminen, raahustaminen, l旦ntyst辰minen,
lyllert辰minen)
8. Ikivanhat sanat ovat kielemme ydin
kielemme t辰rkeimm辰t ja yleisimm辰t sanat ovat olleet k辰yt旦ss辰
jo tuhansia vuosia
k辰ytetyimm辰t sanat s辰ilyv辰t parhaiten
kantaurali
olemisen ja el辰misen kannalta keskeiset sanat ovat vanhaa
perussanastoa
vanhimmat sanat nime辰v辰t
ruumiinosia (syd辰n)
ihmissuhteita (is辰, em辰 辰iti)
muita suhteita (min辰, sin辰, me, te)
luontoa (maa, puu, kuu)
ajan kulumista (talvi)
t辰rkeimpi辰 toimintoja (kulkea, soutaa, el辰辰, kuolla)
pieni辰 lukum辰辰ri辰 (yksi, kaksi, viisi)
9. Sanoja lainataan
Kun uusi keksint旦 kulkeutuu yhteis旦st辰 toiseen,
lainataan usein my旦s uuden asian nimitys.
kehittyneemm辰st辰 yhteis旦st辰 alkeellisempaan
esi-is辰mme olleet lainanottajan asemassa
lainat ovat tulleet kieleemme eri aikoina ja eri
kantamuodoista
10. balttilaiset lainat
ihmiset ja sukulaissuhteet (heimo, morsian, sisar, tyt辰r)
rakentaminen (hirsi, sein辰, karsina, orsi)
maanviljely ja karjanhoito (siemen, h辰rk辰, paimen, villa,
vuohi)
11. germaaniset lainat (ennen ajanlaskua, jatkuu edelleen)
yhteiskuntaj辰rjestys (valta, kuningas)
tekniikka ja maatalous (kaura, ruis, aura, niitt辰辰)
kodin arkiaskareet (leip辰, taikina, kangas, lanka)
ruotsin kieli
suuri vaikutus sanastoomme
runsas puolet lainoistamme
yhteiskunta (kaupunki, laki, vaali)
kirkollinen el辰m辰 (helvetti, kirkko, lukkari)
sanaston v辰litt辰j辰 monet lainoista yleiseurooppalaisia
lainoja, jotka juontuvat kreikasta ja latinasta (antiikin
kulttuurisanasto)
12. slaavilaiset lainat
muinais- ja nykyven辰j辰st辰
vasta ajanlaskun j辰lkeen
kristinusko (risti, pakana)
vaatetus ja asuminen (saapas, viitta, akkuna, pirtti)
ruokailu (lusikka, piirakka, kiisseli)
englantilaiset lainat
uhka suomen kielelle?
kaikissa kieliss辰 lainasanoja
suomen kieli lainanantajana
13. Yhdistetyt sanat
yhdyssanat
uusia sanoja tutuista sanoista
tiivist辰v辰t ilmauksia
liikkuvainen tauti kulkutauti
yhdistetty sana yhdyssana
14. Johdokset
johtamalla saadaan johdoksia
kantasanaan liitet辰辰n johdin, saadaan johdos
eli: kantasana + johdin = johdos
kirja + in = kirjain
kirja + llinen = kirjallinen
joillain johtimilla voi tehd辰 sanoja l辰hes rajattomasti
(esim. -ton)
sanaluokka voi vaihtua
15. Merkityksen muutokset
sanojen kuvallinen k辰ytt旦 (sy旦d辰 sanansa, iske辰 silm辰辰)
merkitys ruumiillisesta henkiseen toimintaan (konkreettiset
merkitykset muuttuneet abstrakteiksi)
(keksiminen keksi, pohtiminen pohdin; jyv辰t eroteltiin
roskista pohtimella)
tiet辰辰 oikean tien l旦yt辰minen
ymm辰rt辰辰 saaliin ymp辰r旦iminen eli ymp辰ri kiert辰minen
sulka kyni辰 kyn辰
merkityksen laajeneminen (sika)
uudelle ilmi旦lle olemassa oleva sana (ohjelma, verkko,
imuroida)
merkitys voi supistua (voi)
