This blog post published on AMBITIO pages was inspired by a lecture by Peter Senge at Aalto University in autumn 2014.
1 of 1
Download to read offline
More Related Content
2014 12 Ajattelun muutos tarvitsee sydäntä
1. (/index.php)
Tweet (http://twitter.com/share)
Pia Adibe: Aja elun muutos tarvitsee sydäntä
Me ihmiset olemme tuntevia, älyllisiä, kädellisiä
olentoja. Työelämä ei halua juurikaan käsitellä tunteita,
niitä kun on vaikea mitata. Älykkyys sen sijaan on
arvokasta, sillä väittämän voi perustella, selittää ja
todistaa jollain tapaa oikeaksi, mieluiten tieteen avulla.
Kädentaidot nykyajan toimistotyössä eivät vaadi juuri
kymmensormijärjestelmää enempää, sillä harva enää
haluaa edes kynällä kirjoittaa. Sähköisestä tiedon
tallennuksesta on tullut meille pakkomielle, vaikka
tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan.
Mutta mitä jos kädenpuristus ja silmiin katsominen hymyn kera
onkin kaikkein arvokkainta? Kohtaaminen tässä hetkessä – nyt.
Mitä jos aidon yhteyden luominen toiseen ihmiseen
tunnetasolla, pysähtyminen ja hengittäminen tai juurisyiden
ajatteleminen ja löytäminen tulipalojen sammuttelun sijaan
onkin sitä parasta muutosjohtamista?
Teknologia, jonka olemme valjastaneet helpottamaan elämäämme, on tuonut meille uusia ongelmia.
Paradoksaalisesti meillä on ajansäästön sijaan aikapula – kun on niin helppoa tehdä monta asiaa yhtä aikaa ja ihan
itse. Vai onko? Tehokkuus ja tuottavuus mitataan vieläkin monessa työpaikassa tehtyinä työtunteina per työntekijä
ja teollisen ajan reikäkorteista on siirrytty digitaalisiin reikäkortteihin – kulunvalvontajärjestelmään tallentuvaan
työaikaseurantaan. Mikä on muuttunut? Työn perusyksikkö on edelleen aika, vaikka työvälineet ja teknologia
mahdollistavat työnteon kulttuurin vallankumouksen.
Digitaalisen aikakauden työn murros on vasta alkanut, emmekä ole siis vielä edes oppineet hyödyntämään
uudenlaisia työnteon muotoja, kun jo puhumme robotisaatiosta (http://www.foresight.fi/2014/06/14/robotisaatio-ja-
suomen-talouskasvustrategia/). Automaatio vei monen työpaikan 20–30 vuotta sitten ja nyt on uuden teknologisen
aallon alku. Lisäksi huippututkijoiden mukaan ihminen saattaa kuolla sukupuuttoon tällä vuosisadalla
(http://www.hs.fi/tiede/a1417154475355), uutisoi HS tällä viikolla tiede-sivuillaan. Artikkelissakin mainittu
singulariteetti, smart machines (http://www.slideshare.net/immon/smart-machines-presentation-november-2014),
esineiden internet ja big data -analytiikka luovat mullistavia tulevaisuuden näkymiä yhdistämällä edistynyttä
teknologiaa ja pilvipalveluiden mahdollistamaa datan tallennus- ja käsittelykapasiteettia. Verkkoon kytkeytyneet
laitteet pystyvät sensoreillaan analysoimaan toimintaympäristöään ja reagoimaan sen muutoksiin. Pilvipalveluiden
avulla voidaan analysoida suuria datamassoja nopeammin kuin koskaan aiemmin. Tallennamme aina vaan enemmän
tietoa, tai pikemminkin dataa. Minkä normien ja arvojen läpi sitä tulkitsemme? Kuinka tuon kaiken tallennetun tiedon
analysointiin tarvittavan koodauksen parametrit ovat määritelty?
Meillä ihmisilläkin on sensorit, kuusi aistiamme. Reseptoreillamme
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Reseptori_%28fysiologia%29) välitämme keskushermostoon informaatiota ärsykkeistä.
Keräämme kaikenlaisia hiljaisia signaaleja ja vähän äänekkäämpiäkin. Tietotulvan ja aikapulan keskellä luotamme
yhä enemmän digitaalisiin laitteisiimme, emmekä osaa enää edes puhelinnumeroita ulkomuistista. Vaikka
terveysteknologia lupaa meille pitkää ikää, saattaa dementia uhata eläkettämme.
Mitä jos oppisimme kohtaamaan itsemme? Kuuntelisimme kehoamme ja sitä sydämen ääntä – luottaisimme
vaistoihimme ja nauttisimme tästä hetkestä. Opettelisimme myötätuntoa, myös itseämme kohtaan ja tunnistaisimme
intuitiomme viestit? Tulevaisuus on robottien ja avaruusseikkailujen, meidän ihmisten ja kallisarvoisen, ainoan
maapallomme aika on nyt.
- Pia Adibe on Tietoasiantuntija-lehden toimittaja ja tietojohtamisen maisteriopintoja Lappeenrannan teknillisen
yliopiston kauppakorkeakoulussa viimeistelevä projektipäällikkö, jonka erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat
aineettoman pääoman, osaamisen ja viestinnän luomat mahdollisuudet, nyt ja tulevaisuudessa.
Johtoryhmästä tähtijoukkue
ilmestyy englanniksi
helmikuussa 2018!
Pääsemme kansainvälisille markkinoille
nimellä STELLAR MANAGEMENT
TEAMS. Kustantajamme on Routledge,
maailman suurin akateeminen kustantamo
humaanisten ja sosiaalisten tieteitten alalla.
www.routledge.com/9780815372943
(http://www.routledge.com/9780815372943)
****
Johtoryhmästä tähtijoukkue ilmestyi 2014.
Tässä on
Ambitio-blogin lukijoille näytteeksi kirjan
esipuhe:
Lataa maksuton näyte kirjasta!
(http://www.talentumshop.fi/fileuploader/download/downl
d=0&file=custom%2Fupload%2FFile-1390988723.pdf)
Tapani Rinne: Kadutko tyhmyyden tekemistä vai
tekemättömyyden tyhmyyttä? (/uusi-blogi/47-tapani-
rinne-kadutko)
Stellar Management Teams (/uusi-blogi/50-stellar-
management-teams)
Tapani Rinne: Viisi vinkkiä vuodelle 2016 (/uusi-
blogi/46-tapani-rinne-viisi-vinkkia-vuodelle-2016)
Tapani Rinne: Onko sinun aivosi viritetty rahalla?
(/uusi-blogi/43-tapani-rinne-onko-sinun-aivosi-
viritetty-rahalla)
Tapani Rinne: Näennäistenkin työkaverien
olemassaolo vaikuttaa työn tuloksiin (/uusi-blogi/42-
tapani-rinne-naennaistenkin-tyokaverien-
olemassaolo-vaikuttaa-tyon-tuloksiin)
Tapani Rinne: Hei, miksi tehdään huonoja
muutoksia? (/uusi-blogi/41-tapani-rinne-hei-miksi-
tehdaan-huonoja-muutoksia)
Tapani Rinne: Miten käsitellään odotusten vastaisia
muutoksia? (/uusi-blogi/40-miten-kasitellaan-