ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Virtuaaliryhmän kommunikointi

•
•
Sami Knuutinen
Sami Knuutinen

seminaaripaperi - Virtuaaliryhmän kommunikointi

1 of 13
Virtuaaliryhmän kommunikointi Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari Sami Knuutinen, 49490S Teknillinen korkeakoulu sami.knuutinen@hut.fi 11. marraskuuta 2003
Tiivistelmä Virtuaaliryhmällä tarkoitetaan joukkoa toistensa kanssa työskenteleviä ihmisiä. Virtuaaliryhmä ei työskentele samassa paikassa vaan on hajautunut maantieteellisesti, ajallisesti ja mahdollisesti myös organisaatioittain. Virtu- aaliryhmä on tehtäväorientoitunut ryhmä ihmisiä, jotka viestintäteknologia ja tietoliikenneteknologia verkottaa yhteen ryhmäksi. Virtuaaliryhmät tar- vitsevat työskentelynsä avuksi laitteistoa sekä ohjelmistoa. Virtuaaliryhmän kommunikaatio voi olla kaksisuuntaista ja reaaliaikaista eli synkronista tai yksisuuntaista ja eriaikaista eli asynkronista. Virtuaaliryhmien kommuni- kointi on pitkälle tekstipohjaista, jolloin viestinnästä puuttuvat erilaiset so- siaaliset vihjeet. Virtuaaliryhmillä on perinteisiin ryhmiin verrattuna etuna esimerkiksi paikasta ja ajasta riippumattomuus mutta virtuaaliryhmät tuovat myös uudenlaisia haasteita esimerkiksi johtamiseen.
Sisältö 1 Johdanto 4 2 Virtuaaliryhmä 5 3 Virtuaaliryhmiä tukevat teknologiat 6 4 Virtuaaliryhmän kommunikointi 7 4.1 Sosiaalinen vihjeettömyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 4.2 Asynkroninen ja synkroninen kommunikaatio . . . . . . . . . . . 8 5 Virtuaaliryhmän edut 10 6 Virtuaaliryhmän haasteet 10 7 Yhteenveto ja johtopäätökset 11
Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari 1 Johdanto Termi virtuaali tarkoittaa jotakin joka on olemassa mutta ei kuitenkaan ole tie- tyssä mielessä oikea. Sanakirjan mukaan virtuaali tai virtuaalinen tarkoittaa ole- tettua tai periaatteessa mahdollista. Arkikielessä termit virtuaali, virtuaalinen ja virtuaalisuus liitetään yleensä keinotodellisuuteen. Termiä virtuaali käytetään jos- kus myös loogisen vastakohtana tai vaihtoehtona. Termiä virtuaaliryhmä käyte- tään yleisesti ryhmästä, joka ei työskentele samaan aikaan samassa paikassa. Kehittynyt informaatioteknologia, viestintäteknologia ja tietoliikenneteknologia on mahdollistanut realiaikaisen ja maailmanlaajuisen tiedonsiirron ja kommuni- kaation. Tämä kehittynyt teknologia mahdollistaa virtuaaliryhmien synnyn. Vir- tuaaliryhmän jäsenet eivät työskentele samassa toimistossa tai luokkahuoneessa vaan ovat sijoittautuneet mahdollisesti hyvinkin kauas toisistaan ja mahdollisesti myös eri aikavyöhykkeille. Virtuaaliryhmässä työskentely tuo lisää joustavuutta työskentelyyn mutta ”oikeat” sosiaaliset kontaktit työkavereiden tai opiskeluka- vereiden kanssa mahdollisesti vähenevät. [1] Ehkä tunnetuin virtuaaliryhmän aikaansaannos on Linux. Linux-ydintä kehittää joukko asiantuntevia ohjelmoijia eri puolilta maailmaa ja he kommunikoivat pää- asiassa sähköpostin ja sähköpostilistojen välityksellä. Linux kehittäjien virtuaali- ryhmää johtavat Linus Torvalds ja hänen uskotut ”luutnanttinsa”. Linux kehittä- jien virtuaaliryhmään voi liittyä kuka vaan aiheesta kiinnostunut. Tämä seminaaripaperi on kirjoitettu Teknillisen korkeakoulun Tu-53.104 Johtami- sen ja työpsykologian seminaari -opintojakson seminaarityöksi. Työn tavoitteena on esitellä käsite virtuaaliryhmä, kertoa kommunikaatiosta virtuaaliryhmässä se- kä pohtia virtuaaliryhmän etuja ja haittoja. Ryhmällä tässä seminaarityössä käsi- tetään työ- tai opiskelijaryhmää, jotka joko työskentelevät tai opiskelevat samassa virtuaaliryhmässä. 4
Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari 2 Virtuaaliryhmä Virtuaaliryhmällä tarkoitetaan joukkoa toistensa kanssa työskenteleviä ihmisiä. Virtuaaliryhmä ei kuitenkaan työskentele samassa paikassa vaan on hajautunut maantieteellisesti, ajallisesti ja mahdollisesti myös organisaatioittain. Perinteises- ti ryhmätyöskentelyä on totuttu pitämään sidottuna aikaan ja paikkaan, virtuaa- liryhmillä tällaista sidontaa ei ole. Virtuaaliryhmä on tehtäväorientoitunut ryhmä ihmisiä, jotka viestintäteknologia ja tietoliikenneteknologia verkottaa yhteen ryh- mäksi. Tavoitteena virtuaaliryhmällä on työskennellä päämäärähakuisesti yhdis- tämällä toimintojaan, taitojaan ja resurssejaan. [2] Virtuaaliryhmällä on tiettyjä tunnusmerkkejä, joista kaikkien ei tarvitse toteutua, mutta joista osan on oltava havaittavissa, jotta ryhmä voidaan määrittää olemas- saolevaksi. Joitain virtuaaliryhmien tunnusmerkkejä on lueteltu seuraavassa lis- tassa. [3]   Ryhmällä on tarkoitus, joka tarjoaa jäsenille syyn kuulua ryhmään. Jäse- net ymmärtävät, miksi ryhmä on olemassa ja haluavat kuulua siihen omien intressiensä vuoksi.   Ryhmällä on jaettuja arvoja, joiden kautta jäsenet voivat sitoutua toisiinsa tai yhteiseen toimintaan.   Ryhmän jäsenillä on yhteisiä ratkottavia asioita tai ongelmia, joista syntyy niin sanottu vastavuoroisuuden eli antamisen ja saamisen periaate.   Ryhmän jäsenten yhteiset uskomukset ja tarinat lisäävät ryhmän jäsenten keskinäistä kunnioitusta.   Ryhmällä on identiteetti, joka voi olla voimakkaasti julkituotu tai kätketty, ja jota kukin jäsen täydentää omalla panoksellaan.   Ryhmällä on selkeästi määritellyt rajat. Ryhmä ei voi lähtökohtaisesti olla kaikille avoin. 5
Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari   Useimmiten ryhmälle muodostuu määrämuotoisia käyttäytymistapoja, jot- ka aukeavat vasta kun henkilö on kuulunut ryhmään tietyn ajan ja tietää, kuinka siellä toimitaan. Esimerkiksi tiettyä kieltä ja termistöä käyttämällä osa ihmisistä voidaan rajata ulos yhteisöstä.   Henkilösuhteiden ja tapahtumien historia rakentaa ryhmän elinkaaren. His- torian kautta muodostuu episodeja, jotka määrittävät ryhmän olemassaoloa ja positioivat sitä, osoittavat sen elinvoimaisuutta ja luovat sille tulevaisuut- ta. 3 Virtuaaliryhmiä tukevat teknologiat Virtuaaliryhmät tarvitsevat työskentelynsä avuksi laitteistoa sekä ohjelmistoa. Tar- vittavaa laitteistoa on esimerkiksi tietokone, puhelin, kännykkä, videoneuvottelu- laitteet sekä Internet yhteyteen tarvittavat laitteistot. Virtuaaliryhmien työsken- telyä tukevia ohjelmistoja ovat esimerkiksi erilaiset ryhmätyöohjelmat, sähkö- postiohjelmat, messenger-ohjelmistot ja keskustelu-sovellukset. CSCW (compu- ter supported cooperative work) -ohjelmistot tarkoittavat ihmisten välistä yhteis- työtä tukevia tietokonesovelluksia. Yksinkertaisimmillaan CSCW voi olla sähkö- postin käyttöä ryhmän viestinnässä. [2] Ryhmätyöohjelmistossa voidaan esimerkiksi jakaa materiaalia, kommentoida ja muokata materiaalia, käydä pienimuotoisia keskusteluja, pitää yllä ryhmäkalen- teria ja osoitekirjaa. Toiminnan avainideana on jakaa yhteinen helppokäyttöinen työtila ryhmän jäsenien kesken. Myös erilaiset wiki-järjestelmät ovat osoittautu- neet suosituiksi viime vuosina. Wiki-järjestelmä on www-sivusto, jota ryhmän jäsenet voivat editoida selaimen kautta, ilman muita apuvälineitä. Videoneuvottelu on neuvottelujärjestelmä, jossa neuvotteluosapuolten välillä on reaaliaikainen kuva- ja ääniyhteys. Videoneuvottelu voi olla kahden tai useamman osapuolen välistä. Videoneuvottelussa eri paikoissa sijaitsevat osallistujat kuulevat ja näkevät toisensa. 6
Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari Oli virtuaaliryhmän yhteydenpitoon, kommunikointiin ja työskentelyyn käytetty teknologia mikä tahansa, tärkeintä on että se ei ole pääasia vaan virtuaaliryhmän työskentelyn ja kommunikoinnin apuväline. On myös tärkeä että jokainen ryhmän jäsen osaa käyttää valittuja laitteistoja tai ohjelmistoja. Mahdollisten teknisten on- gelmien varalle on oltava myös tekninen tuki helposti saatavilla. 4 Virtuaaliryhmän kommunikointi Virtuaaliryhmän jäsenet eivät tyskentele samassa toimistossa tai luokkahuoneessa vaan ovat sijoittautuneet mahdollisesti hyvinkin kauas toisistaan ja mahdollisesti myös eri aikavyöhykkeille. Tästä syystä virtuaaliryhmän jäsenet eivät tapaa toisi- aan kasvokkain kovinkaan usein. Jotkut ryhmät eivät koskaan tapaa toisiaan kas- vokkain vaikka työskentelevät päivittäin yhdessä verkon välityksellä. Perinteises- sä ryhmätyöskentelyssä kommunikointi on yleensä aina kasvokkain tapahtuvaa. Perinteisen ryhmätyöskentelyn kommunikointi on reaaliaikaista ja kaksisuuntais- ta eli synkronista. Virtuaaliryhmän kommunikaatio voi olla synkronista tai myös asynkronista eli eriaikaista ja yksisuuntaista. Virtuaaliryhmän kommunikaatiovä- lineitä ovat esimerkiksi sähköposti, ryhmäkeskustelu, puhelu sekä videoneuvotte- lu. [4] Toiset omaksuvat nopeasti ja helposti uudenlaiset viestintä- ja kommunikointivä- lineet kun taas jotkut ihmiset saattavat kokevat vuorovaikutuksen hankalaksi, jos he eivät pysty tulkitsemaan toisen ihmisen eleitä ja ilmeitä. Osa ihmisistä pystyy ilmaisemaan itseään kirjoittamalla hyvin, kun taas toiset kokevat sen erittäin vai- keaksi. Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus ja kommunikointi on eräällä tavalla läheisempää ja monipuolisempaa kuin esimerkiksi tekstipohjainen kommunikoin- ti. [5] 7
Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari 4.1 Sosiaalinen vihjeettömyys Keskeinen piirre verkkopohjaisessa vuorovaikutuksessa on tekstipohjaisuus, jol- loin viestinnästä puuttuvat erilaiset sosiaaliset vihjeet. Tietokonevälitteinen vies- tintä sallii vähemmän sosiaalisten vihjeiden välittämistä, kuten sanatonta viestin- tää, joka tapahtuu ilmeiden ja eleiden avulla. Kasvotusten tapahtuva vuorovaiku- tus perustuu suurempaan sosiaaliseen läsnäoloon kuin tietokonevälitteinen vies- tintä. Tietokonevälitteisessä viestinnässä keskitytään ehkä enemmän tehtävä- ja asiapitoiseen viestintään. Tehtävään keskittyvä kommunikointi voi madaltaa kyn- nystä osallistua keskusteluun, koska kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet kom- munikoida kirjoitetun kielen välityksellä. [5] Verkkopohjaisessa kommunikoinnissa olennaista on myös se, tuntevatko ihmiset toisensa entuudestaan. Mikäli ryhmä on tuttu, sähköpostin ja keskusteluryhmän käyttö on vain yksi väline ryhmän vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa. Ti- lanne on erilainen, jos ihmiset eivät tunne toisiaan entuudestaan. Tällöin ryhmä muotoutuu verkossa ja väline nousee tärkeään rooliin, koska välittynyt vuorovai- kutus rajoittaa kommunikaatiota. Eräs piirre virtuaaliryhmässä on, että ei voi var- masti tietää keskustelukumppaneidensa sukupuolta, ihonväriä, ikää tai ulkonäköä. Nimen perusteella voi päätellä sukupuolen, vaikka esimerkiksi eri kulttuurista tul- leiden ihmisten nimet eivät välttämättä kerro mitään. [5] Kommunikaatiotyökalujen avulla voidaan toteuttaa illuusio kasvokkain vuorovai- kutuksesta. Esimerkiksi videoneuvottelu ja mahdollisuus tekstipohjaiseen keskus- teluun reaaliajassa antavat vaikutelman läsnäolemisesta. Nykyään on mahdollista 3D-tekniikalla eli 3-uloitteisella tekniikalla piirtää ympäristö 3-ulotteiseksi. Näin voitaisiin piirtää esimerkiksi huone,jossa osallistujat olisivat ”mukana”. 4.2 Asynkroninen ja synkroninen kommunikaatio Virtuaaliryhmän kommunikaatio on joko asynkronista tai synkronista. Asynkroni- nen kommunikointi tarkoittaa yhdensuuntaista, eri aikaan tapahtuvaa, kommuni- 8
Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari kointia kuten esimerkiksi sähköposti. Asynkroninen kommunikaatio ei vaadi että vastaanottaja on samaan aikaan verkossa, vaan hän voi lukea tai vastaanottaa vies- tin myöhemmin haluamanaan ajankohtana. Samoin jos hän vastaa viestiin ei sen alkuperäisen lähettäjän tarvitse enää olla verkossa. [2] Asynkronisen kommunikaation etuja synkroniseen verrattuna ovat muun muas- sa että viestin lähettäjän ja vastaanottajan ei tarvitse olla samaan aikaan verkos- sa tai keskustelussa. Tämä helpottaa erityisesti kommunikaatiota maailmanlaajui- sessa mittakaavassa jossa aikaerot voivat tehdä ihmisten tavoittamisesta hankalaa. Asynkronisen kommunikaation etuja on myös se että viesteihin ehtii paremmin perehtymään ja vastauksiaan harkitsemaan ennen niiden lähettämistä. Tämä on erityisen tärkeää jos käytetty kieli ei ole kaikkien osallistujien äidinkielenä jolloin reaaliaikainen keskustelu voi olla jopa mahdotonta. Asynkronisen kommunikaation haittana voidaan pitää että työ voi edetä hitaam- min kuin synkronisella menetelmällä koska palautetta muilta ryhmän jäseniltä ei saa välittömästi. Tähän tietysti vaikuttaa ryhmän koko ja jäsenten aktiivisuus vies- teihin vastaamisessa. Synkroninen eli samanaikainen, kaksisuuntainen kommunikointi on asynkronisen vastakohta, siten että molempien, tai kaikkien, keskusteluun osallistujien on oltava samaan aikaan paikalla tai verkossa. Viestit menevät suoraan vastaanottajille jotka voivat välittömästi vastata viestin lähettäjälle. Puhelin- ja videoneuvottelut sekä chat ja IRC ovat synkronista kommunikaatiota. Synkronisen tavan vahvuuksia ovat esimerkiksi aivoriihet ja vastaavat keskustelut joissa vaaditaan välitöntä ja spontaania palautetta toiselta keskustelijalta tai ryh- mältä. Synkroninen kommunikaatio antaa tunteen reaaliaikaisesta vuorovaikutuk- sesta ja vaikutusmahdollisuuksista. Synkroninen kommunikaatio on intensiivistä. Synkronisen tavan edut ovat tavallaan myös sen haittoja. Intensiivisyys ja keskit- tymisen tarve on pidemmän päälle raskasta, varsinkin jos tekstiä joutuu lukemaan tietokoneen näytöltä. 9
Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari 5 Virtuaaliryhmän edut Virtuaaliryhmään voidaan rekrytoida jäseniä välittämättä henkilöiden maantie- teellisestä sijainnista. Näin saadaan paras työntekijä palkattua eikä tarvitse vä- littää siitä missä kaupungissa tai maassa toimisto sijaitsee. Myös etätyöntekijät ovat potentiaalisia virtuaaliryhmäläisiä. Virtuaaliryhmät vähentävät organisaation kiinteitä kustannuksia, koska kallista toimistotilaa ei tarvita niin paljon kuin en- nen. Virtuaaliryhmän jäsenet voivat työskennellä esimerkiksi kotoaan käsin. Vir- tuaaliryhmässä työskentely tuo lisää joustavuutta työskentelyyn. [1] Verkossa keskusteluista muodostuu yksityiskohtaisia ja syvällisiä, koska ajatus- ten ja ideoiden miettimiseen on aikaa asynkronisessa kommunikaatiossa. Koska verkkovuorovaikutus on usein tekstipohjaista, joutuu keskusteluun osallistuessaan muotoilemaan ja ilmaisemaan ajatuksensa kirjoitettuna tekstinä. Kun viestintä pe- rustuu teksteihin, vuorovaikutuksessa keskitytään sanoman ymmärtämiseen eikä etsitä merkitystä ulkoisten vihjeiden perusteella. Tietokonevälitteinen viestintä tarjoaa tasa-arvoisen ympäristön, jossa aremmilla- kin, face-to-face ryhmätilanteissa usein hiljaisilla, keskustelijoilla on tilaisuus tuo- da ajatuksensa julki. Samalla toissijaiset viestintään vaikuttavat tekijät, kuten vaa- tetus, sosiaalinen asema menettävät merkitystään ja tärkeämmäksi muodostuu se, mitä sanotaan, eikä se kuka sanoo. Huomio kiinnittyy tehtävän kannalta olennai- seen. 6 Virtuaaliryhmän haasteet Jokainen virtuaaliryhmäläinen on vastuussa itsestään ja työntekonsa edistymises- tä. Esimerkiksi joissain avoimen lähdekoodin ohjelmointiprojekteissa varsinaista johtajaa ei edes ole, eikä sitä tarvita. Jokainen ryhmän jäsen antaa oman kontri- buutionsa projektiin ja tulokset ratkaisevat. Virtuaaliryhmän johtaminen on haas- teellista ja ongelmat ovat osin samoja kuin perinteisissä ryhmissä eli esimerkiksi 10
Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari aikatauluongelmia ja kommunikaatiokatkoksia. Verkossa tapahtuva kommunikaatio on luonteeltaan erilaista kuin perinteisessä ryhmässä tapahtuva. Sosiaalisen vihjeettömyyden on katsottu vähentävän tietoi- suutta itsestä ja muista, mistä voi olla seurauksena niin sanottu fleimaus. Flei- maus tarkoittaa esimerkiksi negatiivisten kommenttien käyttöä tai epäkohteliaita huomautuksia. Nämä taas voivat johtaa edelleen vihamieliseen vastaukseen ja niin edelleen. Tällaisia asioita on vaikea estää tai kontrolloida, mutta selkeät säännöt ovat tarpeen. Verkkovuorovaikutuksen dokumentoiva luonne on kiinnostavaa siinä mielessä, et- tä se saattaa vaikuttaa ihmisten kommentointiin niin, että kommentit ovat vähem- män spontaaneja. Tietenkin kirjoitettu teksti on aina vähemmän spontaania, mut- ta tekstivuorovaikutuksessa jää mahdollisesti osa ajatuksista ilmaisematta, koska niistä syntyy dokumentti. Kommunikaatio-ahdistus on yhteinen kokemus niille, jotka kuuluvat ensimmäis- tä kertaa virtuaaliryhmään. Pelko on enimmäkseen pelkoa siitä, että kommuni- kointi ei syystä tai toisesta onnistu, kuin siitä, että kommunikoi toisten kanssa. Asynkronisessa kommunikaatiossa ei ole välitöntä palautetta, joten uusi virtuaali- ryhmäläinen voi pitää kommenttejaan huonoina tai sellaisina, etteivät ne ole vas- taamisen arvoisia. Uusia virtuaaliryhmäläisiä kannattaa varoittaa kommunikaatio- ahdistuksesta ja rohkaista osallistumaan. 7 Yhteenveto ja johtopäätökset Kehittynyt teknologia mahdollistaa virtuaaliryhmien synnyn. Virtuaaliryhmän jä- senet eivät työskentele samassa toimistossa vaan virtuaaliryhmä mahdollistaa pai- kasta ja ajasta riippumattoman ryhmätyöskentelyn. Virtuaaliryhmässä työskentely tuo lisää joustavuutta työskentelyyn. Tavoitteena virtuaaliryhmällä on työskennel- lä päämäärähakuisesti yhdistämällä toimintojaan, taitojaan ja resurssejaan. Virtu- aaliryhmät tarvitsevat työskentelynsä avuksi virtuaaliryhmien työskentelyä tuke- 11
Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari vaa teknologiaa. Oli virtuaaliryhmän kommunikointiin ja työskentelyyn käytetty teknologia mikä tahansa, on tärkeää että teknologiasta ei muodostu pääasia vaan että se on vain apuväline. Tietokonevälitteinen viestintä välittää vähemmän sosiaalisia vihjeitä, kuten sana- tonta viestintää. Tietokonevälitteisessä kommunikaatiossa keskitytään ehkä enem- män tehtävä- ja asiapitoiseen viestintään. Virtuaaliryhmän kommunikaatio on jo- ko asynkronista tai synkronista. Asynkronisen kommunikaation etuna on se että viestiä ehtii paremmin harkitsemaan ennen sen lähettämistä. Synkroninen kom- munikaatio mahdollistaa reaaliaikaisen vuorovaikutuksen. Virtuaaliryhmät ovat suosittuja ja soveltuvat luontevasti avoimen lähdekoodin oh- jelmistoprojekteihin. Näissä projekteissa joukko ohjelmoijia työskentelee verkon välityksellä tavoitteena saada toteutettua mahdollisimman hyvä ohjelmisto. Erääl- lä tavalla nämä avoimen lähdekoodin projektiryhmät ovat virtuaaliryhmien edel- läkävijöitä. He voivat vapaasti kokeilla uusia työskentelytapoja ja kommunikoin- titeknologioita ja valita näistä käyttöön tehokkaimmat ja toimivimmat. Teknologian edelleen kehittyessä virtuaaliryhmät tulevat tulevaisuudessa yleisty- mään. Yritykset toimivat maailmanlaajuisesti ja työntekijät työskentelevät asian- tuntijaverkostoissa organisaatioiden rajat rikkoen. Virtuaaliryhmässä työskente- lemisestä tulee luonnollista ja ”oikeaa” ryhmätyötä. Tällöin ei enää käytetä ter- miä virtuaaliryhmä vaan sanan ryhmä merkitys ehkä laajenee tarkoittamaan myös ajasta, paikasta ja organisaatiosta riippumattomat ryhmät. 12
Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari Viitteet [1] Huczynski, Andrzej & Buchanan, David Organizational Behaviour An Int- roductury Text, fourth edition Prentice Hall. ISBN: 0-273-65102-1 [2] Lipnack, Jessica & Stamps, Jeffrey Virtual Teams Reaching across space, time, and organizations with technology John Wiley & Sons. ISBN: 0-471- 16553-0, 1997 [3] Nieminen, Juhani Verkkoyhteisö - mikä se on ja mitkä ovat sen toteutta- misen kulmakivet?HeTKY 4/2001 Helsingin tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti [4] Lipnack, Jessica & Stamps, Jeffrey Virtual Teams People working across boundaries with technology John Wiley & Sons. ISBN: 0-471-38825-0, 2000 [5] Matikainen, Janne Vuorovaikutus verkossa. Verkkopohjaiset oppimisym- päristöt vuorovaikutuksen näyttämöinä. Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia, 2001. 13

More Related Content

Virtuaaliryhmän kommunikointi

  • 1. Virtuaaliryhmän kommunikointi Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari Sami Knuutinen, 49490S Teknillinen korkeakoulu sami.knuutinen@hut.fi 11. marraskuuta 2003
  • 2. Tiivistelmä Virtuaaliryhmällä tarkoitetaan joukkoa toistensa kanssa työskenteleviä ihmisiä. Virtuaaliryhmä ei työskentele samassa paikassa vaan on hajautunut maantieteellisesti, ajallisesti ja mahdollisesti myös organisaatioittain. Virtu- aaliryhmä on tehtäväorientoitunut ryhmä ihmisiä, jotka viestintäteknologia ja tietoliikenneteknologia verkottaa yhteen ryhmäksi. Virtuaaliryhmät tar- vitsevat työskentelynsä avuksi laitteistoa sekä ohjelmistoa. Virtuaaliryhmän kommunikaatio voi olla kaksisuuntaista ja reaaliaikaista eli synkronista tai yksisuuntaista ja eriaikaista eli asynkronista. Virtuaaliryhmien kommuni- kointi on pitkälle tekstipohjaista, jolloin viestinnästä puuttuvat erilaiset so- siaaliset vihjeet. Virtuaaliryhmillä on perinteisiin ryhmiin verrattuna etuna esimerkiksi paikasta ja ajasta riippumattomuus mutta virtuaaliryhmät tuovat myös uudenlaisia haasteita esimerkiksi johtamiseen.
  • 3. Sisältö 1 Johdanto 4 2 Virtuaaliryhmä 5 3 Virtuaaliryhmiä tukevat teknologiat 6 4 Virtuaaliryhmän kommunikointi 7 4.1 Sosiaalinen vihjeettömyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 4.2 Asynkroninen ja synkroninen kommunikaatio . . . . . . . . . . . 8 5 Virtuaaliryhmän edut 10 6 Virtuaaliryhmän haasteet 10 7 Yhteenveto ja johtopäätökset 11
  • 4. Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari 1 Johdanto Termi virtuaali tarkoittaa jotakin joka on olemassa mutta ei kuitenkaan ole tie- tyssä mielessä oikea. Sanakirjan mukaan virtuaali tai virtuaalinen tarkoittaa ole- tettua tai periaatteessa mahdollista. Arkikielessä termit virtuaali, virtuaalinen ja virtuaalisuus liitetään yleensä keinotodellisuuteen. Termiä virtuaali käytetään jos- kus myös loogisen vastakohtana tai vaihtoehtona. Termiä virtuaaliryhmä käyte- tään yleisesti ryhmästä, joka ei työskentele samaan aikaan samassa paikassa. Kehittynyt informaatioteknologia, viestintäteknologia ja tietoliikenneteknologia on mahdollistanut realiaikaisen ja maailmanlaajuisen tiedonsiirron ja kommuni- kaation. Tämä kehittynyt teknologia mahdollistaa virtuaaliryhmien synnyn. Vir- tuaaliryhmän jäsenet eivät työskentele samassa toimistossa tai luokkahuoneessa vaan ovat sijoittautuneet mahdollisesti hyvinkin kauas toisistaan ja mahdollisesti myös eri aikavyöhykkeille. Virtuaaliryhmässä työskentely tuo lisää joustavuutta työskentelyyn mutta ”oikeat” sosiaaliset kontaktit työkavereiden tai opiskeluka- vereiden kanssa mahdollisesti vähenevät. [1] Ehkä tunnetuin virtuaaliryhmän aikaansaannos on Linux. Linux-ydintä kehittää joukko asiantuntevia ohjelmoijia eri puolilta maailmaa ja he kommunikoivat pää- asiassa sähköpostin ja sähköpostilistojen välityksellä. Linux kehittäjien virtuaali- ryhmää johtavat Linus Torvalds ja hänen uskotut ”luutnanttinsa”. Linux kehittä- jien virtuaaliryhmään voi liittyä kuka vaan aiheesta kiinnostunut. Tämä seminaaripaperi on kirjoitettu Teknillisen korkeakoulun Tu-53.104 Johtami- sen ja työpsykologian seminaari -opintojakson seminaarityöksi. Työn tavoitteena on esitellä käsite virtuaaliryhmä, kertoa kommunikaatiosta virtuaaliryhmässä se- kä pohtia virtuaaliryhmän etuja ja haittoja. Ryhmällä tässä seminaarityössä käsi- tetään työ- tai opiskelijaryhmää, jotka joko työskentelevät tai opiskelevat samassa virtuaaliryhmässä. 4
  • 5. Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari 2 Virtuaaliryhmä Virtuaaliryhmällä tarkoitetaan joukkoa toistensa kanssa työskenteleviä ihmisiä. Virtuaaliryhmä ei kuitenkaan työskentele samassa paikassa vaan on hajautunut maantieteellisesti, ajallisesti ja mahdollisesti myös organisaatioittain. Perinteises- ti ryhmätyöskentelyä on totuttu pitämään sidottuna aikaan ja paikkaan, virtuaa- liryhmillä tällaista sidontaa ei ole. Virtuaaliryhmä on tehtäväorientoitunut ryhmä ihmisiä, jotka viestintäteknologia ja tietoliikenneteknologia verkottaa yhteen ryh- mäksi. Tavoitteena virtuaaliryhmällä on työskennellä päämäärähakuisesti yhdis- tämällä toimintojaan, taitojaan ja resurssejaan. [2] Virtuaaliryhmällä on tiettyjä tunnusmerkkejä, joista kaikkien ei tarvitse toteutua, mutta joista osan on oltava havaittavissa, jotta ryhmä voidaan määrittää olemas- saolevaksi. Joitain virtuaaliryhmien tunnusmerkkejä on lueteltu seuraavassa lis- tassa. [3]   Ryhmällä on tarkoitus, joka tarjoaa jäsenille syyn kuulua ryhmään. Jäse- net ymmärtävät, miksi ryhmä on olemassa ja haluavat kuulua siihen omien intressiensä vuoksi.   Ryhmällä on jaettuja arvoja, joiden kautta jäsenet voivat sitoutua toisiinsa tai yhteiseen toimintaan.   Ryhmän jäsenillä on yhteisiä ratkottavia asioita tai ongelmia, joista syntyy niin sanottu vastavuoroisuuden eli antamisen ja saamisen periaate.   Ryhmän jäsenten yhteiset uskomukset ja tarinat lisäävät ryhmän jäsenten keskinäistä kunnioitusta.   Ryhmällä on identiteetti, joka voi olla voimakkaasti julkituotu tai kätketty, ja jota kukin jäsen täydentää omalla panoksellaan.   Ryhmällä on selkeästi määritellyt rajat. Ryhmä ei voi lähtökohtaisesti olla kaikille avoin. 5
  • 6. Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari   Useimmiten ryhmälle muodostuu määrämuotoisia käyttäytymistapoja, jot- ka aukeavat vasta kun henkilö on kuulunut ryhmään tietyn ajan ja tietää, kuinka siellä toimitaan. Esimerkiksi tiettyä kieltä ja termistöä käyttämällä osa ihmisistä voidaan rajata ulos yhteisöstä.   Henkilösuhteiden ja tapahtumien historia rakentaa ryhmän elinkaaren. His- torian kautta muodostuu episodeja, jotka määrittävät ryhmän olemassaoloa ja positioivat sitä, osoittavat sen elinvoimaisuutta ja luovat sille tulevaisuut- ta. 3 Virtuaaliryhmiä tukevat teknologiat Virtuaaliryhmät tarvitsevat työskentelynsä avuksi laitteistoa sekä ohjelmistoa. Tar- vittavaa laitteistoa on esimerkiksi tietokone, puhelin, kännykkä, videoneuvottelu- laitteet sekä Internet yhteyteen tarvittavat laitteistot. Virtuaaliryhmien työsken- telyä tukevia ohjelmistoja ovat esimerkiksi erilaiset ryhmätyöohjelmat, sähkö- postiohjelmat, messenger-ohjelmistot ja keskustelu-sovellukset. CSCW (compu- ter supported cooperative work) -ohjelmistot tarkoittavat ihmisten välistä yhteis- työtä tukevia tietokonesovelluksia. Yksinkertaisimmillaan CSCW voi olla sähkö- postin käyttöä ryhmän viestinnässä. [2] Ryhmätyöohjelmistossa voidaan esimerkiksi jakaa materiaalia, kommentoida ja muokata materiaalia, käydä pienimuotoisia keskusteluja, pitää yllä ryhmäkalen- teria ja osoitekirjaa. Toiminnan avainideana on jakaa yhteinen helppokäyttöinen työtila ryhmän jäsenien kesken. Myös erilaiset wiki-järjestelmät ovat osoittautu- neet suosituiksi viime vuosina. Wiki-järjestelmä on www-sivusto, jota ryhmän jäsenet voivat editoida selaimen kautta, ilman muita apuvälineitä. Videoneuvottelu on neuvottelujärjestelmä, jossa neuvotteluosapuolten välillä on reaaliaikainen kuva- ja ääniyhteys. Videoneuvottelu voi olla kahden tai useamman osapuolen välistä. Videoneuvottelussa eri paikoissa sijaitsevat osallistujat kuulevat ja näkevät toisensa. 6
  • 7. Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari Oli virtuaaliryhmän yhteydenpitoon, kommunikointiin ja työskentelyyn käytetty teknologia mikä tahansa, tärkeintä on että se ei ole pääasia vaan virtuaaliryhmän työskentelyn ja kommunikoinnin apuväline. On myös tärkeä että jokainen ryhmän jäsen osaa käyttää valittuja laitteistoja tai ohjelmistoja. Mahdollisten teknisten on- gelmien varalle on oltava myös tekninen tuki helposti saatavilla. 4 Virtuaaliryhmän kommunikointi Virtuaaliryhmän jäsenet eivät tyskentele samassa toimistossa tai luokkahuoneessa vaan ovat sijoittautuneet mahdollisesti hyvinkin kauas toisistaan ja mahdollisesti myös eri aikavyöhykkeille. Tästä syystä virtuaaliryhmän jäsenet eivät tapaa toisi- aan kasvokkain kovinkaan usein. Jotkut ryhmät eivät koskaan tapaa toisiaan kas- vokkain vaikka työskentelevät päivittäin yhdessä verkon välityksellä. Perinteises- sä ryhmätyöskentelyssä kommunikointi on yleensä aina kasvokkain tapahtuvaa. Perinteisen ryhmätyöskentelyn kommunikointi on reaaliaikaista ja kaksisuuntais- ta eli synkronista. Virtuaaliryhmän kommunikaatio voi olla synkronista tai myös asynkronista eli eriaikaista ja yksisuuntaista. Virtuaaliryhmän kommunikaatiovä- lineitä ovat esimerkiksi sähköposti, ryhmäkeskustelu, puhelu sekä videoneuvotte- lu. [4] Toiset omaksuvat nopeasti ja helposti uudenlaiset viestintä- ja kommunikointivä- lineet kun taas jotkut ihmiset saattavat kokevat vuorovaikutuksen hankalaksi, jos he eivät pysty tulkitsemaan toisen ihmisen eleitä ja ilmeitä. Osa ihmisistä pystyy ilmaisemaan itseään kirjoittamalla hyvin, kun taas toiset kokevat sen erittäin vai- keaksi. Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus ja kommunikointi on eräällä tavalla läheisempää ja monipuolisempaa kuin esimerkiksi tekstipohjainen kommunikoin- ti. [5] 7
  • 8. Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari 4.1 Sosiaalinen vihjeettömyys Keskeinen piirre verkkopohjaisessa vuorovaikutuksessa on tekstipohjaisuus, jol- loin viestinnästä puuttuvat erilaiset sosiaaliset vihjeet. Tietokonevälitteinen vies- tintä sallii vähemmän sosiaalisten vihjeiden välittämistä, kuten sanatonta viestin- tää, joka tapahtuu ilmeiden ja eleiden avulla. Kasvotusten tapahtuva vuorovaiku- tus perustuu suurempaan sosiaaliseen läsnäoloon kuin tietokonevälitteinen vies- tintä. Tietokonevälitteisessä viestinnässä keskitytään ehkä enemmän tehtävä- ja asiapitoiseen viestintään. Tehtävään keskittyvä kommunikointi voi madaltaa kyn- nystä osallistua keskusteluun, koska kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet kom- munikoida kirjoitetun kielen välityksellä. [5] Verkkopohjaisessa kommunikoinnissa olennaista on myös se, tuntevatko ihmiset toisensa entuudestaan. Mikäli ryhmä on tuttu, sähköpostin ja keskusteluryhmän käyttö on vain yksi väline ryhmän vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa. Ti- lanne on erilainen, jos ihmiset eivät tunne toisiaan entuudestaan. Tällöin ryhmä muotoutuu verkossa ja väline nousee tärkeään rooliin, koska välittynyt vuorovai- kutus rajoittaa kommunikaatiota. Eräs piirre virtuaaliryhmässä on, että ei voi var- masti tietää keskustelukumppaneidensa sukupuolta, ihonväriä, ikää tai ulkonäköä. Nimen perusteella voi päätellä sukupuolen, vaikka esimerkiksi eri kulttuurista tul- leiden ihmisten nimet eivät välttämättä kerro mitään. [5] Kommunikaatiotyökalujen avulla voidaan toteuttaa illuusio kasvokkain vuorovai- kutuksesta. Esimerkiksi videoneuvottelu ja mahdollisuus tekstipohjaiseen keskus- teluun reaaliajassa antavat vaikutelman läsnäolemisesta. Nykyään on mahdollista 3D-tekniikalla eli 3-uloitteisella tekniikalla piirtää ympäristö 3-ulotteiseksi. Näin voitaisiin piirtää esimerkiksi huone,jossa osallistujat olisivat ”mukana”. 4.2 Asynkroninen ja synkroninen kommunikaatio Virtuaaliryhmän kommunikaatio on joko asynkronista tai synkronista. Asynkroni- nen kommunikointi tarkoittaa yhdensuuntaista, eri aikaan tapahtuvaa, kommuni- 8
  • 9. Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari kointia kuten esimerkiksi sähköposti. Asynkroninen kommunikaatio ei vaadi että vastaanottaja on samaan aikaan verkossa, vaan hän voi lukea tai vastaanottaa vies- tin myöhemmin haluamanaan ajankohtana. Samoin jos hän vastaa viestiin ei sen alkuperäisen lähettäjän tarvitse enää olla verkossa. [2] Asynkronisen kommunikaation etuja synkroniseen verrattuna ovat muun muas- sa että viestin lähettäjän ja vastaanottajan ei tarvitse olla samaan aikaan verkos- sa tai keskustelussa. Tämä helpottaa erityisesti kommunikaatiota maailmanlaajui- sessa mittakaavassa jossa aikaerot voivat tehdä ihmisten tavoittamisesta hankalaa. Asynkronisen kommunikaation etuja on myös se että viesteihin ehtii paremmin perehtymään ja vastauksiaan harkitsemaan ennen niiden lähettämistä. Tämä on erityisen tärkeää jos käytetty kieli ei ole kaikkien osallistujien äidinkielenä jolloin reaaliaikainen keskustelu voi olla jopa mahdotonta. Asynkronisen kommunikaation haittana voidaan pitää että työ voi edetä hitaam- min kuin synkronisella menetelmällä koska palautetta muilta ryhmän jäseniltä ei saa välittömästi. Tähän tietysti vaikuttaa ryhmän koko ja jäsenten aktiivisuus vies- teihin vastaamisessa. Synkroninen eli samanaikainen, kaksisuuntainen kommunikointi on asynkronisen vastakohta, siten että molempien, tai kaikkien, keskusteluun osallistujien on oltava samaan aikaan paikalla tai verkossa. Viestit menevät suoraan vastaanottajille jotka voivat välittömästi vastata viestin lähettäjälle. Puhelin- ja videoneuvottelut sekä chat ja IRC ovat synkronista kommunikaatiota. Synkronisen tavan vahvuuksia ovat esimerkiksi aivoriihet ja vastaavat keskustelut joissa vaaditaan välitöntä ja spontaania palautetta toiselta keskustelijalta tai ryh- mältä. Synkroninen kommunikaatio antaa tunteen reaaliaikaisesta vuorovaikutuk- sesta ja vaikutusmahdollisuuksista. Synkroninen kommunikaatio on intensiivistä. Synkronisen tavan edut ovat tavallaan myös sen haittoja. Intensiivisyys ja keskit- tymisen tarve on pidemmän päälle raskasta, varsinkin jos tekstiä joutuu lukemaan tietokoneen näytöltä. 9
  • 10. Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari 5 Virtuaaliryhmän edut Virtuaaliryhmään voidaan rekrytoida jäseniä välittämättä henkilöiden maantie- teellisestä sijainnista. Näin saadaan paras työntekijä palkattua eikä tarvitse vä- littää siitä missä kaupungissa tai maassa toimisto sijaitsee. Myös etätyöntekijät ovat potentiaalisia virtuaaliryhmäläisiä. Virtuaaliryhmät vähentävät organisaation kiinteitä kustannuksia, koska kallista toimistotilaa ei tarvita niin paljon kuin en- nen. Virtuaaliryhmän jäsenet voivat työskennellä esimerkiksi kotoaan käsin. Vir- tuaaliryhmässä työskentely tuo lisää joustavuutta työskentelyyn. [1] Verkossa keskusteluista muodostuu yksityiskohtaisia ja syvällisiä, koska ajatus- ten ja ideoiden miettimiseen on aikaa asynkronisessa kommunikaatiossa. Koska verkkovuorovaikutus on usein tekstipohjaista, joutuu keskusteluun osallistuessaan muotoilemaan ja ilmaisemaan ajatuksensa kirjoitettuna tekstinä. Kun viestintä pe- rustuu teksteihin, vuorovaikutuksessa keskitytään sanoman ymmärtämiseen eikä etsitä merkitystä ulkoisten vihjeiden perusteella. Tietokonevälitteinen viestintä tarjoaa tasa-arvoisen ympäristön, jossa aremmilla- kin, face-to-face ryhmätilanteissa usein hiljaisilla, keskustelijoilla on tilaisuus tuo- da ajatuksensa julki. Samalla toissijaiset viestintään vaikuttavat tekijät, kuten vaa- tetus, sosiaalinen asema menettävät merkitystään ja tärkeämmäksi muodostuu se, mitä sanotaan, eikä se kuka sanoo. Huomio kiinnittyy tehtävän kannalta olennai- seen. 6 Virtuaaliryhmän haasteet Jokainen virtuaaliryhmäläinen on vastuussa itsestään ja työntekonsa edistymises- tä. Esimerkiksi joissain avoimen lähdekoodin ohjelmointiprojekteissa varsinaista johtajaa ei edes ole, eikä sitä tarvita. Jokainen ryhmän jäsen antaa oman kontri- buutionsa projektiin ja tulokset ratkaisevat. Virtuaaliryhmän johtaminen on haas- teellista ja ongelmat ovat osin samoja kuin perinteisissä ryhmissä eli esimerkiksi 10
  • 11. Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari aikatauluongelmia ja kommunikaatiokatkoksia. Verkossa tapahtuva kommunikaatio on luonteeltaan erilaista kuin perinteisessä ryhmässä tapahtuva. Sosiaalisen vihjeettömyyden on katsottu vähentävän tietoi- suutta itsestä ja muista, mistä voi olla seurauksena niin sanottu fleimaus. Flei- maus tarkoittaa esimerkiksi negatiivisten kommenttien käyttöä tai epäkohteliaita huomautuksia. Nämä taas voivat johtaa edelleen vihamieliseen vastaukseen ja niin edelleen. Tällaisia asioita on vaikea estää tai kontrolloida, mutta selkeät säännöt ovat tarpeen. Verkkovuorovaikutuksen dokumentoiva luonne on kiinnostavaa siinä mielessä, et- tä se saattaa vaikuttaa ihmisten kommentointiin niin, että kommentit ovat vähem- män spontaaneja. Tietenkin kirjoitettu teksti on aina vähemmän spontaania, mut- ta tekstivuorovaikutuksessa jää mahdollisesti osa ajatuksista ilmaisematta, koska niistä syntyy dokumentti. Kommunikaatio-ahdistus on yhteinen kokemus niille, jotka kuuluvat ensimmäis- tä kertaa virtuaaliryhmään. Pelko on enimmäkseen pelkoa siitä, että kommuni- kointi ei syystä tai toisesta onnistu, kuin siitä, että kommunikoi toisten kanssa. Asynkronisessa kommunikaatiossa ei ole välitöntä palautetta, joten uusi virtuaali- ryhmäläinen voi pitää kommenttejaan huonoina tai sellaisina, etteivät ne ole vas- taamisen arvoisia. Uusia virtuaaliryhmäläisiä kannattaa varoittaa kommunikaatio- ahdistuksesta ja rohkaista osallistumaan. 7 Yhteenveto ja johtopäätökset Kehittynyt teknologia mahdollistaa virtuaaliryhmien synnyn. Virtuaaliryhmän jä- senet eivät työskentele samassa toimistossa vaan virtuaaliryhmä mahdollistaa pai- kasta ja ajasta riippumattoman ryhmätyöskentelyn. Virtuaaliryhmässä työskentely tuo lisää joustavuutta työskentelyyn. Tavoitteena virtuaaliryhmällä on työskennel- lä päämäärähakuisesti yhdistämällä toimintojaan, taitojaan ja resurssejaan. Virtu- aaliryhmät tarvitsevat työskentelynsä avuksi virtuaaliryhmien työskentelyä tuke- 11
  • 12. Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari vaa teknologiaa. Oli virtuaaliryhmän kommunikointiin ja työskentelyyn käytetty teknologia mikä tahansa, on tärkeää että teknologiasta ei muodostu pääasia vaan että se on vain apuväline. Tietokonevälitteinen viestintä välittää vähemmän sosiaalisia vihjeitä, kuten sana- tonta viestintää. Tietokonevälitteisessä kommunikaatiossa keskitytään ehkä enem- män tehtävä- ja asiapitoiseen viestintään. Virtuaaliryhmän kommunikaatio on jo- ko asynkronista tai synkronista. Asynkronisen kommunikaation etuna on se että viestiä ehtii paremmin harkitsemaan ennen sen lähettämistä. Synkroninen kom- munikaatio mahdollistaa reaaliaikaisen vuorovaikutuksen. Virtuaaliryhmät ovat suosittuja ja soveltuvat luontevasti avoimen lähdekoodin oh- jelmistoprojekteihin. Näissä projekteissa joukko ohjelmoijia työskentelee verkon välityksellä tavoitteena saada toteutettua mahdollisimman hyvä ohjelmisto. Erääl- lä tavalla nämä avoimen lähdekoodin projektiryhmät ovat virtuaaliryhmien edel- läkävijöitä. He voivat vapaasti kokeilla uusia työskentelytapoja ja kommunikoin- titeknologioita ja valita näistä käyttöön tehokkaimmat ja toimivimmat. Teknologian edelleen kehittyessä virtuaaliryhmät tulevat tulevaisuudessa yleisty- mään. Yritykset toimivat maailmanlaajuisesti ja työntekijät työskentelevät asian- tuntijaverkostoissa organisaatioiden rajat rikkoen. Virtuaaliryhmässä työskente- lemisestä tulee luonnollista ja ”oikeaa” ryhmätyötä. Tällöin ei enää käytetä ter- miä virtuaaliryhmä vaan sanan ryhmä merkitys ehkä laajenee tarkoittamaan myös ajasta, paikasta ja organisaatiosta riippumattomat ryhmät. 12
  • 13. Tu-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari Viitteet [1] Huczynski, Andrzej & Buchanan, David Organizational Behaviour An Int- roductury Text, fourth edition Prentice Hall. ISBN: 0-273-65102-1 [2] Lipnack, Jessica & Stamps, Jeffrey Virtual Teams Reaching across space, time, and organizations with technology John Wiley & Sons. ISBN: 0-471- 16553-0, 1997 [3] Nieminen, Juhani Verkkoyhteisö - mikä se on ja mitkä ovat sen toteutta- misen kulmakivet?HeTKY 4/2001 Helsingin tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti [4] Lipnack, Jessica & Stamps, Jeffrey Virtual Teams People working across boundaries with technology John Wiley & Sons. ISBN: 0-471-38825-0, 2000 [5] Matikainen, Janne Vuorovaikutus verkossa. Verkkopohjaiset oppimisym- päristöt vuorovaikutuksen näyttämöinä. Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia, 2001. 13