ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo
©
Luke
Metsätilinpito
Suomessa
Aarre Peltola, Minna Räty
21.11.2024
©
Luke
Metsätilinpidon raportointi
• Valtakunnan Metsien Inventointi (VMI), Luonnonvarakeskus (Luke)
• Erikoistutkija Minna Räty
• www.luke.fi/fi/asiantuntijat/minna-raty
• Tilastoyksikkö, Luonnonvarakeskus (Luke)
• Yliaktuaari Aarre Peltola
• https://www.luke.fi/fi/asiantuntijat/aarre-peltola
• Energia, ympäristö ja kasvihuonekaasut, Tilastokeskus
• Yliaktuaari Helmi Polmio
©
Luke
Metsätilinpidon lomakkeet
• Luken EFA Grant projekti tuottaa laskentamenetelmän taulukoille
• A1a: Puustoisen maan pinta-ala, 1000 ha
• A1b: Puustoisen maan pinta-ala, miljoonaa euroa
• A2a: Puuston määrä puustoisella maalla, 1000 kuorellista kiintokuutiometriä
• A2b: Puuston määrä puutoisella maalla, miljoonaa euroa
• Suomi ei ole raportoinut näitä tietoja aiemmin
• Metsätalous- ja puunkorjuu- toimialan taloudellinen toiminta Tilastokeskuskselta
• Taulukot B1, B2, B3a, B3b Kansantalouden tilinpidosta
• Suomi on raportoinut tätä tietoa aiemmin Eurostatille
• Puun tarjonta ja käyttötiedot tulevat Luken tilastoyksikön tilastoista
• Taulukot C1a, C1b, puun tarjonta ja käyttö
• EFA käsikirja kertoo mitä ja miten pitää raportoida
©
Luke
Puustoisen maan pinta-ala (1)
Puustoisen maan pinta-ala
Alkupinta-ala
+ Metsittäminen
– Metsäkato
+/– Tilastollinen uudelleenluokitus
= Loppupinta-ala
Puustoisen maan pinta-ala
Metsä
Käytettävissä puun tuotantoon
Ei ole käytettävissä puun tuotantoon
Muu puustoinen maa
Muu maa, jolla puupeite
©
Luke
Puustoisen maan pinta-ala (2)
• Puustoisen maan määritelmät perustuvat FAO:n määritelmiin (Forest
Resources Assessment, latvuspeittävyys ja puiden pituus)
• Valtakunnan Metsien Inventointi (VMI) pystyy tuottamaan pinta-
alatietoja tällä luokituksella. Koealoille on maastossa määritelty, mihin
FAO:n luokkaan ne kuuluvat
• Metsä jaotellaan edelleen 1) Puuntuotantoon käytettävissä oleviin
metsiin ja 2) Puun tuotannon ulkopuolella oleviin metsiin
• Myös tämä tieto löytyy VMI-koealoittain
©
Luke
Puustoisen maan pinta-ala (3)
• Valtakunnan metsien inventointi
pähkinänkuoressa
• Inventointikierros kestää viisi vuotta
• Inventointi perustuu otantaan ja otokseen
osuneiden koealojen maastomittauksiin
• Inventoinnissa mitataan yli 60 000 koealaa, ja
yli 800 000 elävää puuta
• Esimerkiksi, puuston kokonaistilavuuden
keskivirhe koko maan tasolla on noin 0,5 %
• Viimeisin loppuunsaatettu inventointikierros,
VMI13, on vuosilta 2019 - 2023
Puuston kokonaistilavuuden kehitys
(Kuva 10b, Korhonen KT, Räty M, Haakana H, et al (2024) Forests of
Finland 2019–2023 and their development 1921–2023. Silva Fennica
58: no.5 article id 24045. https://doi.org/10.14214/sf.24045)
©
Luke
Puustoisen maan pinta-ala (4)
VMI:a ei ole suunniteltu tuottamaan yhden
vuoden estimaatteja
➢ Keskivirhe kasvaa, kun koealoja on
käytettävissä viidennes kansallisten
inventointitulosten laskentaan verrattuna
➢ Metsittäminen ja metsäkato: Yhden vuoden
maastoinventoinnissa liian vähän dataa
luotettaviin arvioihin
1. Tulosten laskennassa sovelletaan
jälkiositusmenetelmää, jossa
kaukokartoitustieto monilähde-VMI:stä ja
maastosta kerätty VMI-koealatiedot
yhdistetään
2. Maankäytön muutosten arvioinnissa
yhteistyö kasvihuonekaasulaskennan
kanssa, jossa arvioidaan maan käytön
muutoksia myös aiempina vuosina
mitatuille VMI-koealoille
Ongelma: Ratkaisut:
©
Luke
Puustoisen maan arvo (1)
• Määritelmä
• Paljaan maan arvo ilman
puuston arvoa
• Metsäkiinteistöjen tilastoidut
kauppahinnat eivät sovellu
tähän tarkoitukseen
• Menetelmä, jossa
tilastoiduista kauppahinnoista
vähennetään puuston arvo, ei
toimi. Myytävissä
metsäkiinteistöissä puustoa
30-40 % keskimääräistä
vähemmän. Saadaan joillekin
vuosille negatiivisia paljaan
maan arvoja.
©
Luke
Puustoisen maan arvo (2)
• Laskentamenetelmä: Metsikön kehityksen simulointi Luonnonvarakeskuksen Motti-
ohjelmistolla, kun lähtökohtana on paljas maa
• Ohjelmisto käyttää Faustmannin kaavaa maan arvofunktiona. Ohjelmisto simuloi
metsikölle valitsemansa metsänhoitotyöt ja tehtävät hakkuut.
• Simuloinnit tehdään maakunnittain (19 kpl), kasvupaikkatyypeittäin (7 kpl, esim.
tuore kangas/mustikkainen suo, kuivahko kangas/puolukkainen suo) ja alaryhmittäin
(kangas, korpi, räme). Lopputuloksena 399 paljaan maan arvoa.
• VMI tuottaa pinta-alatiedot vastaaville luokille.
• Kun kerrotaan saadut matriisit keskenään, saadaan laskettua paljaan maan arvot.
• Huomioitavaa: Faustmannin kaava on hyvin herkkä korkokannan valinnalle. Hyvin
matala korkokanta tuottaa erittäin suuria maan arvoja ja vastaavasti korkea
korkokanta negatiivisia maan arvoja.
©
Luke
Puuston määrä
Puuston määrä puustoisella maalla
Alkupuusto
+ Nettokasvu (kasvu – kuolleisuus)
– Puustoiselta maalta korjattu puu
– Lopulliset menetykset, esim. metsäpalopuu
+/– Tilastollinen uudelleenluokitus (esim. maankäytön muutokset)
+/– Tasapainoerä
= Loppupuusto
Puustoisen maan puuston tilavuus
Puuston tilavuus metsässä
Käytettävissä puun tuotantoon
Ei ole käytettävissä puun tuotantoon
Puuston tilavuus muulla puustoisella maalla
©
Luke
Puuston määrä
• Määritelmä
• Puuston määrällä tarkoitetaan puustoisella maalla kasvavaa:
1. Elävää puustoa
2. Kuollutta puustoa, jota voi vielä hyödyntää esim. energiaksi
• Puuston määrä VMI-tiedoista
• Puuston määrä, kasvu ja maankäytön muutoksien aiheuttamat puuston määrän muutokset
• Puustoiselta maalta korjattu puu
• Perustuu Luken vuotuisiin metsätilastoihin, ja tarkoittaa korjatun runkopuun määrää teollisuuteen ja
energian tuotantoon.
©
Luke
Puuston arvo puustoisella maalla (1)
©
Luke
Puuston arvo puustoisella maalla (2)
• Puuston tilavuus puustoisella maalla
• VMI tuottaa arviot puuston määrästä maakunnittain,
puulajeittain ja puutavaralajeittain (tukkipuu, kuitupuu,
hukkapuu)
• Puun hinnat
• Luken tilastoyksikkö julkaisee kuukausittaista tilastoa
yksityismetsien puun hinnoista puutavaralajeittain
kuorellisina kiintokuutiometreinä. Tilastoa laaditaan
kauppatavoittain (pystykauppa ja hankintakauppa).
Suurin osa puusta myydään pystykaupoin.
• Puuston arvo
• Arvio puuston arvosta saadaan, kun VMI:n tuottamat
puuston määrät kerrotaan tilastoiduilla puun
pystykauppahinnoilla.
©
Luke
Raakapuun tarjonta ja käyttö
• Raakapuun tarjonta (C 1a)
• Raakapuun tarjonta sisältää tietoa puun tarjonnasta metsäteollisuudelle, muulle
taollisuudelle ja vientiin ym. Puu on jaoteltu havupuuhun, lehtipuuhun ja trooppiseen
puuhun. Aines- ja energiapuu ilmoitetaan erikseen. Kotimaisen puun lisäksi
ilmoitetaan puun tuonti.
• Raakapuun käyttö (C1 b)
• Puu on jaoteltu samoin kuin tarjonnassa. Puun kotimaisen käytön lisäksi ilmoitetaan
puun vienti.
• Raakapuun tarjonnan ja käytön vastaus
• Luken tilastot tuottavat tietoa sekä puun tarjonnasta että käytöstä. Puun
ulkomaankauppaa koskevat tiedot saadaan Tullin tilastoista.
Taulukot C 1 – Raakapuun tarjonta ja käyttö
a) Raakapuun tarjonta kaikille teollisuuden sektoreille
b) Raakapuun käyttö
©
Luke
luke.fi
© Luonnonvarakeskus
© Natural Resources Institute Finland
© Naturresursinstitutet
luke.fi
© Luonnonvarakeskus
© Natural Resources Institute Finland
© Naturresursinstitutet
Thank you!

More Related Content

21.11.2024 Vihreä talous ja ympäristön kestävyys, Tilastokeskus

  • 2. © Luke Metsätilinpidon raportointi • Valtakunnan Metsien Inventointi (VMI), Luonnonvarakeskus (Luke) • Erikoistutkija Minna Räty • www.luke.fi/fi/asiantuntijat/minna-raty • Tilastoyksikkö, Luonnonvarakeskus (Luke) • Yliaktuaari Aarre Peltola • https://www.luke.fi/fi/asiantuntijat/aarre-peltola • Energia, ympäristö ja kasvihuonekaasut, Tilastokeskus • Yliaktuaari Helmi Polmio
  • 3. © Luke Metsätilinpidon lomakkeet • Luken EFA Grant projekti tuottaa laskentamenetelmän taulukoille • A1a: Puustoisen maan pinta-ala, 1000 ha • A1b: Puustoisen maan pinta-ala, miljoonaa euroa • A2a: Puuston määrä puustoisella maalla, 1000 kuorellista kiintokuutiometriä • A2b: Puuston määrä puutoisella maalla, miljoonaa euroa • Suomi ei ole raportoinut näitä tietoja aiemmin • Metsätalous- ja puunkorjuu- toimialan taloudellinen toiminta Tilastokeskuskselta • Taulukot B1, B2, B3a, B3b Kansantalouden tilinpidosta • Suomi on raportoinut tätä tietoa aiemmin Eurostatille • Puun tarjonta ja käyttötiedot tulevat Luken tilastoyksikön tilastoista • Taulukot C1a, C1b, puun tarjonta ja käyttö • EFA käsikirja kertoo mitä ja miten pitää raportoida
  • 4. © Luke Puustoisen maan pinta-ala (1) Puustoisen maan pinta-ala Alkupinta-ala + Metsittäminen – Metsäkato +/– Tilastollinen uudelleenluokitus = Loppupinta-ala Puustoisen maan pinta-ala Metsä Käytettävissä puun tuotantoon Ei ole käytettävissä puun tuotantoon Muu puustoinen maa Muu maa, jolla puupeite
  • 5. © Luke Puustoisen maan pinta-ala (2) • Puustoisen maan määritelmät perustuvat FAO:n määritelmiin (Forest Resources Assessment, latvuspeittävyys ja puiden pituus) • Valtakunnan Metsien Inventointi (VMI) pystyy tuottamaan pinta- alatietoja tällä luokituksella. Koealoille on maastossa määritelty, mihin FAO:n luokkaan ne kuuluvat • Metsä jaotellaan edelleen 1) Puuntuotantoon käytettävissä oleviin metsiin ja 2) Puun tuotannon ulkopuolella oleviin metsiin • Myös tämä tieto löytyy VMI-koealoittain
  • 6. © Luke Puustoisen maan pinta-ala (3) • Valtakunnan metsien inventointi pähkinänkuoressa • Inventointikierros kestää viisi vuotta • Inventointi perustuu otantaan ja otokseen osuneiden koealojen maastomittauksiin • Inventoinnissa mitataan yli 60 000 koealaa, ja yli 800 000 elävää puuta • Esimerkiksi, puuston kokonaistilavuuden keskivirhe koko maan tasolla on noin 0,5 % • Viimeisin loppuunsaatettu inventointikierros, VMI13, on vuosilta 2019 - 2023 Puuston kokonaistilavuuden kehitys (Kuva 10b, Korhonen KT, Räty M, Haakana H, et al (2024) Forests of Finland 2019–2023 and their development 1921–2023. Silva Fennica 58: no.5 article id 24045. https://doi.org/10.14214/sf.24045)
  • 7. © Luke Puustoisen maan pinta-ala (4) VMI:a ei ole suunniteltu tuottamaan yhden vuoden estimaatteja ➢ Keskivirhe kasvaa, kun koealoja on käytettävissä viidennes kansallisten inventointitulosten laskentaan verrattuna ➢ Metsittäminen ja metsäkato: Yhden vuoden maastoinventoinnissa liian vähän dataa luotettaviin arvioihin 1. Tulosten laskennassa sovelletaan jälkiositusmenetelmää, jossa kaukokartoitustieto monilähde-VMI:stä ja maastosta kerätty VMI-koealatiedot yhdistetään 2. Maankäytön muutosten arvioinnissa yhteistyö kasvihuonekaasulaskennan kanssa, jossa arvioidaan maan käytön muutoksia myös aiempina vuosina mitatuille VMI-koealoille Ongelma: Ratkaisut:
  • 8. © Luke Puustoisen maan arvo (1) • Määritelmä • Paljaan maan arvo ilman puuston arvoa • Metsäkiinteistöjen tilastoidut kauppahinnat eivät sovellu tähän tarkoitukseen • Menetelmä, jossa tilastoiduista kauppahinnoista vähennetään puuston arvo, ei toimi. Myytävissä metsäkiinteistöissä puustoa 30-40 % keskimääräistä vähemmän. Saadaan joillekin vuosille negatiivisia paljaan maan arvoja.
  • 9. © Luke Puustoisen maan arvo (2) • Laskentamenetelmä: Metsikön kehityksen simulointi Luonnonvarakeskuksen Motti- ohjelmistolla, kun lähtökohtana on paljas maa • Ohjelmisto käyttää Faustmannin kaavaa maan arvofunktiona. Ohjelmisto simuloi metsikölle valitsemansa metsänhoitotyöt ja tehtävät hakkuut. • Simuloinnit tehdään maakunnittain (19 kpl), kasvupaikkatyypeittäin (7 kpl, esim. tuore kangas/mustikkainen suo, kuivahko kangas/puolukkainen suo) ja alaryhmittäin (kangas, korpi, räme). Lopputuloksena 399 paljaan maan arvoa. • VMI tuottaa pinta-alatiedot vastaaville luokille. • Kun kerrotaan saadut matriisit keskenään, saadaan laskettua paljaan maan arvot. • Huomioitavaa: Faustmannin kaava on hyvin herkkä korkokannan valinnalle. Hyvin matala korkokanta tuottaa erittäin suuria maan arvoja ja vastaavasti korkea korkokanta negatiivisia maan arvoja.
  • 10. © Luke Puuston määrä Puuston määrä puustoisella maalla Alkupuusto + Nettokasvu (kasvu – kuolleisuus) – Puustoiselta maalta korjattu puu – Lopulliset menetykset, esim. metsäpalopuu +/– Tilastollinen uudelleenluokitus (esim. maankäytön muutokset) +/– Tasapainoerä = Loppupuusto Puustoisen maan puuston tilavuus Puuston tilavuus metsässä Käytettävissä puun tuotantoon Ei ole käytettävissä puun tuotantoon Puuston tilavuus muulla puustoisella maalla
  • 11. © Luke Puuston määrä • Määritelmä • Puuston määrällä tarkoitetaan puustoisella maalla kasvavaa: 1. Elävää puustoa 2. Kuollutta puustoa, jota voi vielä hyödyntää esim. energiaksi • Puuston määrä VMI-tiedoista • Puuston määrä, kasvu ja maankäytön muutoksien aiheuttamat puuston määrän muutokset • Puustoiselta maalta korjattu puu • Perustuu Luken vuotuisiin metsätilastoihin, ja tarkoittaa korjatun runkopuun määrää teollisuuteen ja energian tuotantoon.
  • 13. © Luke Puuston arvo puustoisella maalla (2) • Puuston tilavuus puustoisella maalla • VMI tuottaa arviot puuston määrästä maakunnittain, puulajeittain ja puutavaralajeittain (tukkipuu, kuitupuu, hukkapuu) • Puun hinnat • Luken tilastoyksikkö julkaisee kuukausittaista tilastoa yksityismetsien puun hinnoista puutavaralajeittain kuorellisina kiintokuutiometreinä. Tilastoa laaditaan kauppatavoittain (pystykauppa ja hankintakauppa). Suurin osa puusta myydään pystykaupoin. • Puuston arvo • Arvio puuston arvosta saadaan, kun VMI:n tuottamat puuston määrät kerrotaan tilastoiduilla puun pystykauppahinnoilla.
  • 14. © Luke Raakapuun tarjonta ja käyttö • Raakapuun tarjonta (C 1a) • Raakapuun tarjonta sisältää tietoa puun tarjonnasta metsäteollisuudelle, muulle taollisuudelle ja vientiin ym. Puu on jaoteltu havupuuhun, lehtipuuhun ja trooppiseen puuhun. Aines- ja energiapuu ilmoitetaan erikseen. Kotimaisen puun lisäksi ilmoitetaan puun tuonti. • Raakapuun käyttö (C1 b) • Puu on jaoteltu samoin kuin tarjonnassa. Puun kotimaisen käytön lisäksi ilmoitetaan puun vienti. • Raakapuun tarjonnan ja käytön vastaus • Luken tilastot tuottavat tietoa sekä puun tarjonnasta että käytöstä. Puun ulkomaankauppaa koskevat tiedot saadaan Tullin tilastoista. Taulukot C 1 – Raakapuun tarjonta ja käyttö a) Raakapuun tarjonta kaikille teollisuuden sektoreille b) Raakapuun käyttö
  • 15. © Luke luke.fi © Luonnonvarakeskus © Natural Resources Institute Finland © Naturresursinstitutet luke.fi © Luonnonvarakeskus © Natural Resources Institute Finland © Naturresursinstitutet Thank you!