ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo

25012020 13 Kaisa Pastila

•
•
Messukeskus Helsinki
Messukeskus Helsinki

Educa 2020, Tulevaisuuden luokkahuone

1 of 15
Download to read offline
Muskarisoppa – varhaisiän musiikkikasvatuksen merkityksestä Reseptejä varhaisiän musiikkikasvatukseen Ulla Piispanen
Ulla Piispanen Muskarisoppa (Lasten Keskus, 2019) • Kirjan tavoitteena on helpottaa varhaiskasvatuksen opettajien arkea ja antaa käytännöllisiä vinkkejä musiikkituokioiden pitämiseen ja musiikkitoiminnan suunnitteluun. • Uudet kappaleet on helppo ottaa käyttöön levyn avulla.
25012020 13 Kaisa Pastila
Muskarin työtavat
25012020 13 Kaisa Pastila
Miksi varhaisiän musiikkikasvatus kannattaa? Musiikki vaikuttaa positiivisesti puheen ja kielen kehitykseen. Sen tiedetään vaikuttavan myös luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen. Muskari kehittää lasten vuorovaikutustaitoja. Osallisuus: Kaikki pääsevät mukaan. Osallistua voi monin tavoin. Musiikki tarjoaa onnistumisen kokemuksia erilaisille oppijoille. Musiikin avulla voi opettaa kehonhallintaa ja motorisia taitoja.
Musiikki- tuokiot Arjen tilanteet
25012020 13 Kaisa Pastila
Edellä esiteltyjen perusrytmisoittimien lisäksi muskariin kannattaa hankkia jokin seuraavista rytmisoittimista (1 kpl): Laattasoittimiin kuuluvat kellopeli, metallofoni ja erilaiset ksylofonit. Laattasoittimet ovat me- lodiasoittimia, mutta ne sopivat hyvin myös säestys- ja rytmisoittimiksi. Soittamisessa käyte- tään nuijia eli malletteja. Metallofonit ja kellopelit ovat hiukan kovaäänisiä pienille ryhmäsoit- tajille, ksylofonit sen sijaan sopivat herkkäkorvaisillekin soittajille. Ksylofoneja saa yksittäisinä paloina, ja niistä voi rakentaa luokalle erilaisia sointuja ja opettaa harmonioita. Liikkeelle voi lähteä siitä, että opettaja rakentaa ryhmälle ensimmäisen asteen soinnun (D-duurissa d, fis, a) ja lapset säestävät tuttua laulua perussykkeessä yhdellä soinnulla (esimerkiksi Lumiukko, Jär- vellä soudetaan tai Rannalla). Vähitellen mukaan otetaan sointujenvaihdoksia ja melodiaku- vioita (ostinatoja). Itse aloitan sointuvaihdot vasta noin 5-vuotiaiden kanssa. 3–4-vuotiaiden kanssa riittää vielä hyvin se, että saa soittaa ykkössointua kavereiden kanssa ja harjoituttaa laulun ja soiton yhdistämistä. Melodia- ja säestyssoittimet Tamburiini Kellopeli Ksylofoni Metallofoni Cabasa Sormisymbaalit Guiro Sadeputki Putkipenaali Muskarin perussoittimisto Rytmisoittimet Muskarissa on hyvä olla niin paljon rytmisoittimia, että jokaiselle lapselle riittää oma soitin. Hyvään alkuun pääsee jo hankkimalla 12 paria rytmikapuloita, 12 marakassia ja 12 rumpua (jos ryhmän koko on 12 lasta). Rytmikapulat Marakassit Käsirumpu KastanjetitKulkusetDjemberumpu Triangeli MinitamburiiniCaxixi
25012020 13 Kaisa Pastila
25012020 13 Kaisa Pastila
25012020 13 Kaisa Pastila
25012020 13 Kaisa Pastila
Muita kirjan materiaaleja • Lorukortit, joista voi tehdä itselleen lorupussin • Jänöjen päiväretki -äänenavaussatu • Musiikkituokioissa käytettävät apuvälineet: miten musiikkiin voi ottaa mukaan esim. pallot, vanteet, hernepussit, huivit…
KIITOS!

More Related Content

25012020 13 Kaisa Pastila

  • 1. Muskarisoppa – varhaisiän musiikkikasvatuksen merkityksestä Reseptejä varhaisiän musiikkikasvatukseen Ulla Piispanen
  • 2. Ulla Piispanen Muskarisoppa (Lasten Keskus, 2019) • Kirjan tavoitteena on helpottaa varhaiskasvatuksen opettajien arkea ja antaa käytännöllisiä vinkkejä musiikkituokioiden pitämiseen ja musiikkitoiminnan suunnitteluun. • Uudet kappaleet on helppo ottaa käyttöön levyn avulla.
  • 6. Miksi varhaisiän musiikkikasvatus kannattaa? Musiikki vaikuttaa positiivisesti puheen ja kielen kehitykseen. Sen tiedetään vaikuttavan myös luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen. Muskari kehittää lasten vuorovaikutustaitoja. Osallisuus: Kaikki pääsevät mukaan. Osallistua voi monin tavoin. Musiikki tarjoaa onnistumisen kokemuksia erilaisille oppijoille. Musiikin avulla voi opettaa kehonhallintaa ja motorisia taitoja.
  • 9. Edellä esiteltyjen perusrytmisoittimien lisäksi muskariin kannattaa hankkia jokin seuraavista rytmisoittimista (1 kpl): Laattasoittimiin kuuluvat kellopeli, metallofoni ja erilaiset ksylofonit. Laattasoittimet ovat me- lodiasoittimia, mutta ne sopivat hyvin myös säestys- ja rytmisoittimiksi. Soittamisessa käyte- tään nuijia eli malletteja. Metallofonit ja kellopelit ovat hiukan kovaäänisiä pienille ryhmäsoit- tajille, ksylofonit sen sijaan sopivat herkkäkorvaisillekin soittajille. Ksylofoneja saa yksittäisinä paloina, ja niistä voi rakentaa luokalle erilaisia sointuja ja opettaa harmonioita. Liikkeelle voi lähteä siitä, että opettaja rakentaa ryhmälle ensimmäisen asteen soinnun (D-duurissa d, fis, a) ja lapset säestävät tuttua laulua perussykkeessä yhdellä soinnulla (esimerkiksi Lumiukko, Jär- vellä soudetaan tai Rannalla). Vähitellen mukaan otetaan sointujenvaihdoksia ja melodiaku- vioita (ostinatoja). Itse aloitan sointuvaihdot vasta noin 5-vuotiaiden kanssa. 3–4-vuotiaiden kanssa riittää vielä hyvin se, että saa soittaa ykkössointua kavereiden kanssa ja harjoituttaa laulun ja soiton yhdistämistä. Melodia- ja säestyssoittimet Tamburiini Kellopeli Ksylofoni Metallofoni Cabasa Sormisymbaalit Guiro Sadeputki Putkipenaali Muskarin perussoittimisto Rytmisoittimet Muskarissa on hyvä olla niin paljon rytmisoittimia, että jokaiselle lapselle riittää oma soitin. Hyvään alkuun pääsee jo hankkimalla 12 paria rytmikapuloita, 12 marakassia ja 12 rumpua (jos ryhmän koko on 12 lasta). Rytmikapulat Marakassit Käsirumpu KastanjetitKulkusetDjemberumpu Triangeli MinitamburiiniCaxixi
  • 14. Muita kirjan materiaaleja • Lorukortit, joista voi tehdä itselleen lorupussin • Jänöjen päiväretki -äänenavaussatu • Musiikkituokioissa käytettävät apuvälineet: miten musiikkiin voi ottaa mukaan esim. pallot, vanteet, hernepussit, huivit…