2. Uskonnonvapauslaki 1.8.2003 Uskonnonvapaus on perustuslain mukainen perusoikeus Oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa Oikeus ilmaista vakaumus Oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan
3. Uskonnonvapaus edellytt辰辰 yksil旦n mahdollisuutta saada uskonnollista tai el辰m辰nkatsomuksellista opetusta positiivinen uskonnonvapaus = oikeus uskonnon harjoittamiseen negatiivinen uskonnonvapaus = vapautta uskonnosta, vapautta olla osallistumatta mihink辰辰n uskonnonharjoitukseen ja kuulumatta mihink辰辰n uskonnolliseen j辰rjest旦旦n omantunnon syist辰 mahdollisuus vapauttaa uskonnon opetuksesta ja uskonnon harjoittamisesta
4. Lapsen uskonnollinen asema (moniste tenttiin) Perusperiaate: Huoltajat yhdess辰 p辰辰tt辰v辰t alaik辰isen lapsen uskonnollisesta asemasta 12 17 vuotiaiden lasten uskonnollisen aseman muutokset edellytt辰v辰t aina lapsen ja huoltajien samanmielisyytt辰 15 v t辰ytt辰nyt voi huoltajien suostumuksella liitty辰 tai erota uskonnolliseen yhdyskuntaan
5. Uskonnonopetus: perusopetuslaki ja lukiolaki Ks. tiedosto uskonnonvapauslaki (tenttiin) Ks. tiedosto: Perusopetuslain muutoksen vaikutukset uskonnon ja el辰m辰nkatsomustiedon opetukseen sek辰 koulun toimintaan (tenttiin)
6. Uskonnonopetus Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa uskonnonopetusta sen uskontokunnan mukaan, johon oppilaiden enemmist旦 kuuluu Oppilaalla on oikeus saada oman uskontokuntansa tai el辰m辰nkatsomustiedon mukaista opetusta, mik辰li oppilaita on v辰hint辰辰n kolme (3) ja vanhemmat sit辰 pyyt辰v辰t
7. Uskonnollisen yhdyskunnan antama koulun uskonnonopetusta korvaava opetus Uskonnollinen yhdyskunta voi antaa opetuksen koulun ulkopuolisena opetuksena, mik辰li t辰t辰 uskontoa ei opeteta koulun toimesta Opetuksen m辰辰r辰 voi alittaa koulussa s辰辰detyn kokonaistuntim辰辰r辰n Ulkopuolisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta ei tule arvosanaa todistukseen
8. Uskonnonopetuksen luonne Tunnustuksenmukaisesta opetuksesta oman uskonnon opetukseksi Uskonnonopetus ei ole Suomen perustuslaissa tarkoitettua uskonnon harjoittamista Uskontoon perehtymiseen sis辰ltyy kuitenkin tutustuminen uskonnonharjoittamisen muotoihin ja tapoihin
9. Koulun perinteiset juhlat Juhliin saattaa sis辰lty辰 joitakin uskontoon viittaavia elementtej辰 Juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria Juhlaan voi liitty辰 virsi tai jouluevankeliumi Koulun tulee tiedottaa koteihin koulussa j辰rjestett辰vist辰 tapahtumista ja niiden sis辰ll旦st辰 Lapsilla oikeus olla pois vanhempien pyynn旦st辰
10. Koulun uskonnolliset tilaisuudet Jumalanpalvelukset tai uskonnolliset p辰iv辰navaukset ovat uskonnon harjoittamista Ket辰辰n ei voida velvoittaa osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen Oppilasta ei voi velvoittaa osallistumaan uskonnolliseen tilaisuuteen Oppilaan huoltaja ilmoittaa, jos oppilas ei osallistu uskonnon harjoittamiseen
11. Opettajan kelpoisuus Ev.lut. ja ortodoksista uskonnonopetusta antavalta opettajalta ei edellytet辰 ko. kirkon j辰senyytt辰 Opettajalta vaaditaan korkeakouluopinnot opetettavassa uskonnossa ja pedagogiset opinnot
12. Peruskoulun uskonnon opiskelun tavoitteena Saavuttaa monipuolinen uskonnollinen ja katsomuksellinen sivistys (A) Perehtym辰ll辰 ryhm辰ns辰 ja yksil旦llisten tarpeidensa mukaisesti omaan uskontoon ja sen kulttuuriperint旦旦n , jotta h辰n saa virikkeit辰 henkil旦kohtaisen el辰m辰nkatsomuksen muodostamiseen
13. (B) Tutustumalla muihin uskontoihin ja maailmankatsomukselliseen ajatteluun , jotta h辰n oppii tuntemaan merkitt辰vimm辰t uskonnolliset traditiot ja tulemaan toimeen monikulttuurisessa yhteiskunnassa eri tavoin ajattelevien ja uskovien kanssa.
14. (C) Kehitt辰m辰ll辰 eettisesti vastuullista el辰m辰nasennetta , jotta h辰n oppii ymm辰rt辰m辰辰n tekojensa seuraukset, kykenee tekem辰辰n henkil旦kohtaisia arvovalintoja ja vaikuttamaan yhteiskunnassa teht辰viin ratkaisuihin.
