Aha kylseyn 1,2013 tiivistelmä
Miljoona Suomessa asuvista kokee kärsivänsä asumisen kalleudesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa asumisen hinnan yhteyksistä muuhun kulutukseen ja asunnon hallintaan ymmärtääksemme paremmin niitä syitä ja seurauksia, joihin asumisen hinnoittelu liittyy. Tutkimuksen aineisto kerättiin Asumisen Hinta Alas (AHA) –kansalaisliikkeen facebook-yhteisön 15 200 kannattajalle 15. – 20.5.2013 kohdistetulla verkkokyselyllä, johon vastasi 884 henkilöä. Vastaajien joukko edustaa ensisijaisesti niitä kansalaisia, jotka ovat aktiivisia AHA-kansalaisliikkeessä. Vastauksista piirtyy samalla suuntaa antavasti kuvaa vastaajien vertaisryhmiin kuuluvia satoja tuhansia Suomessa asuvia koskettavasta todellisuudesta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yli kolmanneksella (38,4 %) vastaajista asumiskustannusten osuus on yli puolet ruokakunnan nettotuloista ja kahdella kolmasosalla (67,7 %) puolet tai sitä enemmän. Lähes kaikki vastaajat (96 %) toivat esiin kulutustarpeita, joihin lisäisivät rahan käyttöä mikäli asuminen olisi huomattavasti nykyistä halvempaa. Nykyinen asumisen hintataso on vähentänyt asukkaiden mahdollisuutta kuluttaa muiden alojen tuotteita ja palveluja tai säästää esimerkiksi omistusasunnon hankkimista varten. Asumiskustannusten suuren nettotulo-osuuden ongelmaa ei voitane ratkaista ottamatta huomioon myös eri asumisen hallintamuotojen ja alueiden välisiä suuria eroja ja selitysvoimaa. Näistä nimenomaan asunnon ja kiinteistön hallintamuodot ovat vähiten julkisuudessa keskusteltu mahdollisuus korjata asukkaiden eriarvoisuutta asuntomarkkinoilla ja asuntopolitiikassa. Voidaan todeta ilmeinen tarve asuntojen ja niiden rakennuttamisen omistuksen hajauttamiseen nykyistä useammille itsenäisille toimijoille. Käytännössä tämä tarkoittaisi asumisoikeuskohteiden siirtämistä lainsäädännöllä ulkopuolisilta yhtiöiltä pääomasijoituksesta vastanneiden asukkaiden muodostamille asumisoikeusyhdistyksille, vaihtoehtoisesti äänioikeuden antamista asukkaille yhtiökokouksissa sekä kelvollisen, hyvin sijaitsevan rakennusmaan luovuttamista kohtuuhinnalla asukkaiden yhteisöille. Vuokralaisten asumiskustannusten kohtuullistaminen näyttäisi edellyttävän monopolien purkamisen lisäksi, ns. yleishyödyllisten rakennuttajien taloudenpidon täyttä avoimuutta ja vuokrasääntelyä tai vähintäänkin tiukkaa lainsäädäntöä, jolla täsmennettäisiin kohtuu- ja omakustannushintaisuuden käsitteet niin, etteivät ne antaisi mahdollisuutta nykyiseen asuntojen maksattamiseen samoilla asukkailla moneen kertaan. Omistusasujien osalta on erityisen tärkeää, ettei julkinen valta lisäisi verotustyyppisillä (kiinteistövero, energiavero, korkomenojen vähennysoikeuden taannehtiva poisto, tontinvuokrat jne.) ratkaisuilla asukkaiden taakkaa entisestään.
Aha kylseyn 1,2013 tiivistelmä
- 1. Eric Hällström Asumisen hinnan yhteys muuhun kulutukseen ja asunnon hallintaan AHA -kyselytutkimusraportti 1, 2013 Asumisen Hinta Alas (AHA) ry
- 2. Tarvitaan tietoa asumisen hinnan yhteyksistä muuhun kulutukseen ja asunnon hallintaan ymmärtääksemme paremmin niitä syitä ja seurauksia, joihin asumisen hinnoittelu liittyy Verkkokysely 15.-20.5. 2013 Asumisen Hinta Alas (AHA) ry:n facebook-seinällä www.facebook.com/pages/Asumisen-hinta- alas/84437882545. Vastauksia kertyi 884
- 5. Vastaajien jakautuminen asunnon hallinnan mukaan
- 6. Asumismenojen osuus ruokakunnan käytettävissä olevista tuloista
- 7. Muut kohteet rahalle, joka vapautuisi asumismenojen alentuessa
- 11. Asumismeno-osuudet asunnon hallinnan ja alueen mukaan (PKS = Pääkaupunkiseutu, MS = Muu Suomi)
- 12. Nykyinen asumisen hintataso on vähentänyt asukkaiden mahdollisuutta kuluttaa muiden alojen tuotteita ja palveluja tai säästää esimerkiksi omistusasunnon hankkimista varten Asumiskustannusten suuren nettotulo-osuuden ongelmaa ei voitane ratkaista ottamatta huomioon myös eri asumisen hallintamuotojen ja alueiden välisiä suuria eroja ja selitysvoimaa. Näistä nimenomaan asunnon ja kiinteistön hallintamuodot ovat vähiten julkisuudessa keskusteltu mahdollisuus korjata asukkaiden eriarvoisuutta asuntomarkkinoilla ja asuntopolitiikassa. Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä
- 13. Vallitsee ilmeinen tarve asuntojen ja niiden rakennuttamisen omistuksen hajauttamiseen nykyistä useammille itsenäisille toimijoille. Käytännössä tämä tarkoittaisi asumisoikeuskohteiden siirtämistä lainsäädännöllä ulkopuolisilta yhtiöiltä pääomasijoituksesta vastanneiden asukkaiden muodostamille asumisoikeusyhdistyksille, vaihtoehtoisesti äänioikeuden antamista asukkaille yhtiökokouksissa sekä kelvollisen, hyvin sijaitsevan rakennusmaan luovuttamista kohtuuhinnalla asukkaiden yhteisöille.
- 14. Vuokralaisten asumiskustannusten kohtuullistaminen näyttäisi edellyttävän monopolien purkamisen lisäksi, ns. yleishyödyllisten rakennuttajien taloudenpidon täyttä avoimuutta ja vuokrasääntelyä tai vähintäänkin tiukkaa lainsäädäntöä, jolla täsmennettäisiin kohtuu- ja omakustannushintaisuuden käsitteet niin, etteivät ne antaisi mahdollisuutta nykyiseen asuntojen maksattamiseen samoilla asukkailla moneen kertaan. Omistusasujien osalta on erityisen tärkeää, ettei julkinen valta lisäisi verotustyyppisillä (kiinteistövero, energiavero, korkomenojen vähennysoikeuden taannehtiva poisto, tontinvuokrat jne.) ratkaisuilla asukkaiden taakkaa entisestään.