狠狠撸

Ajankohtaiskatsaus
lapsiperhe-
k?yhyyteen
17/5/2013
Esa Iivonen

K?yhyys on taloudellista niukkuutta,
joka johtaa kykenem?tt?myyteen osallistua
yleisesti vallitsevaan el?m?ntapaan
? K?yhyys voidaan m??ritell? usealla eri tavalla.
? K?yhyyten? voidaan pit?? kykenem?tt?myytt? osallistua yleisesti
vallitsevaan ja odotettuun el?m?ntapaan ja saavuttaa minimiksi
katsottu elintaso taloudellisten voimavarojen puutteen vuoksi.
? Ihmisen tarpeet ovat sidoksissa aikaan ja paikkaan.
? My?s ns. absoluuttinen k?yhyys on hyvin pitk?lle suhteellista.
? Ihmisten omakohtainen kokemus on t?rke?.
2

K?yhyys on taloudellista ulkopuolisuutta
Ulkopuolisuuden muotoja*
? sosiaalinen
? koulutuksellinen
? ty?el?m?n
? taloudellinen
? oikeudellinen
? Terveydenhoidollinen
*Norjan tilastoviraston m??ritelm? ulkopuolisuuden muodoista, ks. ulkopuolisuuden m??rittelyst?
TEM:n julkaisu 12/2011; Pekka Myrskyl?: Nuoret ty?markkinoiden ja opiskelun ulkopuolella.
3

K?yhyys on lapsen kehitykselle ja
hyvinvoinnille haitallista (1)
? Lapsiperhek?yhyydell? on aineellisia, sosiaalisia ja psyykkisi?
vaikutuksia lasten el?m??n. Perheen varattomuus vaikuttaa lapsen
mahdollisuuksiin osallistua elinpiirins? tavanomaisiin toimintoihin ja
valintoihin.
? Lasten ja nuorten el?m?ss? kulutuksella on yh? suurempi merkitys.
Lapset ja nuoret vertailevat, mit? heill? on ja ei ole.
? Lapsen j??minen elinymp?rist?ss??n vallitsevien
kulutustottumusten ulkopuolelle aiheuttaa osattomuuden ja
ulkopuolisuuden kokemuksia, h?pe?? ja vaikuttaa kielteisesti
mielenterveyteen.
4

K?yhyys on lapsen kehitykselle ja
hyvinvoinnille haitallista (2)
? Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapset kantavat
huolta ja murhetta perheen taloustilanteesta.
? Lapsuudessa koettu k?yhyys kasvattaa terveyseroja.
? Lapsiperheiden k?yhyys aiheuttaa huono-osaisuuden
ylisukupolvistumista.
? Vanhemmuus ja vanhemmuuden voimavarat eiv?t ole staattinen
tila. Perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia ja ovat
riskitekij? vanhempien jaksamiselle – vanhempien v?syminen,
uupuminen ja masentuminen.
5

L?hde: Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti R?m?, Mika Gissler: Lasten ja
nuorten hyvinvointi Kansallinen syntym?kohortti 1987 tutkimusaineiston valossa; Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos 2012
THL:n tutkimus vuonna 1987 syntyneiden
ik?luokasta (1)
? Tutkimuksen perusteella lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy
voimakkaasti heid?n vanhempiensa koulutuksen, sosioekonomisen
aseman ja taloudellisen tilanteen mukaan.
? Vanhempien heikko koulutus ja matala sosioekonominen asema
ovat yhteydess? heid?n lastensa hyvinvointiongelmien yleisyyteen.
? Erityisesti perheen pitk?aikaiset taloudelliset ongelmat heijastuvat
nuorten hyvinvointiin.
6

L?hde: Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti R?m?, Mika Gissler: Lasten ja
nuorten hyvinvointi Kansallinen syntym?kohortti 1987 tutkimusaineiston valossa; Terveyden
ja hyvinvoinnin laitos 2012
THL:n tutkimus vuonna 1987 syntyneiden
ik?luokasta (2)
? Ehk?isevien ja hyvinvointia tukevien palveluiden merkitys korostuu
ylisukupolvisen ongelmien katkaisemisessa ja syrj?ytymisen
ehk?isemisess?.
? Toimet syrj?ytymisen ehk?isemiseksi tulevat liian my?h??n.
Aikuispalveluissa olisi aina selvitett?v? lasten tilanne ja vanhempien
mahdollinen tarve saada tukea vanhemmuudelleen.
? Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu arjessa, joten on oleellista,
ett? eri kasvuymp?rist?t, kuten p?iv?hoito, koulu ja harrastukset
toimivat lasten ja nuorten hyvinvointia tukien ja suojaavia tekij?it?
vahvistaen.
7

L?hde: Nuorten kokemuksia perheen taloudellisesta tilanteesta,
Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2010
Perheen toimeentulovaikeudet
huolestuttavat lapsia ja nuoria
? Lapset ja nuoret kokevat olevansa enemm?n huolissaan rahojen
riitt?vyydest? kuin heid?n vanhempansa. Lis?ksi taloudellisesti
tiukka tilanne kirist?? nuorten mielest? perheen keskin?isi? v?lej? ja
vaikuttaa mielialaan.
? Lapset ja nuoret kokevat pelkoa, ahdistusta ja huolta, mutta my?s
syyllisyytt?. He eiv?t kehtaa pyyt?? vanhemmilta edes sellaisia
asioita, joita tarvitsevat, ja kokevat syyllisyytt? my?s siit?, ett?
vanhemmat eiv?t voi hankkia itselleen mit??n.
8

L?hde: Mia Hakovirta ja Minna Rantalaiho:
Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa, Kela 2012
Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa (1)
? Kelan tutkimuksessa analysoitiin, miten taloudellinen eriarvoisuus
n?kyy 5.- ja 8.-luokkalaisten lasten arjessa.
? Taloudellinen eriarvoisuus on l?sn? lasten arjessa erityisesti
erilaisina kulutusmahdollisuuksien eroina.
? Lapset tunnistavat taloudellista eriarvoisuutta selkeimmin ulkoisten
tunnusmerkkien, kuten pukeutumisen, perusteella.
? My?s lapsen tavaroiden m??r? ja niiden merkit, ik? ja mallit
huomataan lasten vertaissuhteissa.
9

? Kuluttaminen on osa lasten arkea ja siihen sis?ltyy tiettyj?
odotuksia.
? Taloudellinen eriarvoisuus voi pahimmillaan johtaa syrjimiseen,
ryhm?st? ulos sulkemiseen ja kiusaamiseen.
? Kiusaamisen kohteeksi voi lasten kuvausten perusteella joutua
niin ”rikas” kuin ”k?yh?” lapsi, mutta lasten kokemusmaailmassa
kiusatuksi joutuminen koskee nimenomaan niit? lapsia, joiden
taloudelliset resurssit ovat selv?sti muita heikommat.
10

? Lasten hyvinvointiin vaikuttaa merkitt?v?ll? tavalla se, mink?laisena
muut samanik?iset lapset h?net n?kev?t.
? Paremmassa taloudellisessa asemessa olevan perheen lapsella on
enemm?n vaihtoehtoja ja h?nen on helpompi saada kaveriseuraa,
koska h?n on materiaalisten resurssiensa takia kiinnostava ja h?n voi
s??dell? muiden suhtautumista itseens?.
? Heikoista taloudellisista oloista tulevan lapsen mahdollisuudet
muuttaa muiden h?nest? muodostamaa kuvaa ovat v?h?isemm?t.
11

L?hde: Kuka k?y leip?jonossa? P??kaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen tuloksia. Saija
Turunen, Maria Ohisalo, Vlada Petrovskaja ja Anna-Kaisa Tukiala. Soccan ty?papereita 2012:1
Lapsiperheet leip?jonojen asiakkaina
P??kaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen tutkimuksessa
haastateltiin Vantaan leip?jonoissa k?yvien lapsiperheiden ?itej?:
? ?itien mielest? rahanpuute jakaa ihmisi? eriarvoiseen asemaan.
? Perheen arjessa k?yhyytt? ei kuitenkaan haluttu korostaa, vaan
lapsia haluttiin suojella k?yhyyden kokemukselta.
? Keksittiin itse tekemist? ja harrastuksia, jotka eiv?t vaadi paljon
rahaa kuten ev?sretket l?hipuistoon.
? Tiedon puutteen koettiin erist?v?n yhteis?st? ja palveluista.
12

L?hde: Hannele Sauli, Minna Salmi ja Johanna Lammi-Taskula: Kriisist? kriisiin
– lapsiperheiden toimeentulo 1995-2009, Yhteiskuntapolitiikka 2011:5
Lapsiperheiden k?yhyyden taustalla (1)
? Vanhempien ty?tt?myys. Huomattavaa kuitenkin on, ett? joka
toisessa k?yh?ss? lapsiperheess? huoltaja k?y t?iss?, kun sen sijaan
lapsettomissa k?yhiss? kotitalouksissa on vain v?h?n ty?ss? k?yvi?.
? Sirpaleinen ty?markkina-asema, p?tk?ty?t, lyhyiden ty?suhteiden ja
ty?tt?myyden vuorottelu sek? matalapalkkaisuus
? Ty?tt?myytt? ja heikkoa ty?markkina-asemaa selitt?v?t mm.
alhainen koulutustaso sek? ty?el?m?n ja ty?n muutokset.
Toisaalta noin 15 % k?yhien lapsiperheiden huoltajista on
korkeakoulututkinto.
13

L?hde: Hannele Sauli, Minna Salmi ja Johanna Lammi-Taskula: Kriisist? kriisiin –
lapsiperheiden toimeentulo 1995-2009, Yhteiskuntapolitiikka 2011:5
Lapsiperheiden k?yhyyden taustalla (2)
? Yksinhuoltajuus kolminkertaistaa k?yhyysriskin.
? K?yhiss? lapsiperheiss? on alle kouluik?isi? lapsia selv?sti useammin
kuin ei-k?yhiss? lapsiperheiss?.
? K?yhiss? lapsiperheiss? on kolme tai sit? enemm?n lapsia selv?sti
useammin kuin keskituloisissa lapsiperheiss?.
? Tulonsiirtojen osuus k?yhien lapsiperheiden k?ytett?viss? olevista
tuloista on noin kolminkertainen muihin lapsiperheisiin verrattuna.
? Lapsiperheiden toimeentuloetuuksien reaaliarvon lasku on siten
koskenut k?yhi? lapsiperheit? erityisen ankarasti.
14

L?hde: Hannele Sauli, Minna Salmi ja Johanna Lammi-Taskula: Kriisist? kriisiin –
lapsiperheiden toimeentulo 1995-2009, Yhteiskuntapolitiikka 2011:5
Asuminen ja lapsiperheiden toimeentulo
? Asumisen rahoitus vaikuttaa keskeisesti perheen toimeentuloon.
? Kahden huoltajan perheist? 82 % asui omistusasunnossa
vuonna 2009. Yksinhuoltajista 48 % asui omistusasunnoista.
? Nuorten lapsiperheiden asunnot ovat yleens? velkaisia.
? Lapsiperheiss? asuntovelat muodostavat veloista noin 75 %.
? Vuokralla asuvien lapsiperheiden vuokrien reaalinen nousu on ollut
tulokehityst? nopeampaa koko 2000-luvun.
? Kahdessa alimmassa tuloviidenneksess? vuokrat nousivat
noin 30 %, mutta tulot vain noin 20 %. Muissa tuloviidenneksiss? tulot
nousivat vuokria nopeammin.
15

L?hde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011 ja THL, Toimeentulotuki 2011
Ks. pienituloisuuden m??ritelm?: http://www.tilastokeskus.fi/til/tjt/kas.html
Yksinhuoltajaperheiss?, pienten lasten
perheiss? ja monilapsisissa perheiss?
suurempi k?yhyysriski
? Yksinhuoltajaperheiss? pienituloisuusaste on l?hes kolminkertainen
kahden vanhemman perheisiin verrattuna.
? Pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat alle
kouluik?isi?.
? My?s perheen suurempi lapsiluku nostaa k?yhyysriski?.
? Yksinhuoltajaperheiss? koetaan toimeentulovaikeuksia
merkitt?v?sti yleisemmin kuin kahden vanhemman perheiss?.
? Yksinhuoltajaperheet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen
viisi kertaa yleisemmin kuin kahden huoltajan perheet.
16

L?hde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011;
http://www.tilastokeskus.fi/til/tjt/2011/02/tjt_2011_02_2013-03-20_tie_002_fi.html
Pienituloisuusaste 1995-2011, prosenttia
Pienituloisia ovat henkil?t, joiden kotitalouden k?ytett?viss? olevat rahatulot kulutusyksikk?? kohti
(ekvivalentti rahatulo) ovat pienemm?t kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien
k?ytett?viss? olevien rahatulojen mediaanitulosta. T?m?n tulorajan alapuolelle j??vien osuutta
v?est?st? kutsutaan pienituloisuusasteeksi. Pienituloisuuden eurom??r?inen raja vaihtelee vuosittain.
17
0
2
4
6
8
10
12
14
1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Lapsiv?est? Koko v?est?

L?hde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011, Pienituloisuus
Pienituloisuusaste: Yksinhuoltaja-
kotitaloudet ja parit, joilla lapsia 2000-
2011, prosenttia
18
0
5
10
15
20
25
2000 2005 2009 2010 2011
Yksinhuoltajat Parit, joilla lapsia

L?hde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011 – Subjektiivinen toimeentulo
http://www.tilastokeskus.fi/til/tjt/2011/01/tjt_2011_01_2012-12-28_tie_001_fi.html
Toimeentulovaikeuksissa olevat kotitaloudet
vuonna 2011, prosenttia kotitalouksista
19
47,5
24,3
17,5
21,5 23,7
20,3
8,1
5,1 5,6 7,9
Yksinhuoltajat Parit, joilla nuorin
lapsi alle 7 v
Parit, joilla nuorin
lapsi 7-12 v
Parit, joilla nuorin
lapsi 13-17 v
Kaikki kotitaloudet
Tavanomaisten menojen kattamisessa vaikeuksia
Suurimmissa vaikeuksissa

L?hde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009, 2010 ja 2011
Subjektiivinen toimeentulo
Toimeentulovaikeuksia 2009-2011,
prosenttia kotitalouksista
20
0
10
20
30
40
50
60
2009 2010 2011
Yksinhuoltajat
Parit, joilla nuorin lapsi
alle 7 v
7-12 v
13-17 v

L?hde: THL, Perusturvan riitt?vyyden arviointiraportti, 2011
Lapsilis?n ja kotihoidon tuen ostovoima on
selv?sti heikompi kuin 1990-luvulla
Vuodesta 1994 vuoteen 2011
? 1. lapsesta maksettavan lapsilis?n reaaliarvo on laskenut 20 %.
? Kotihoidon tuen hoitorahan reaaliarvo on laskenut 26 %.
? Kotihoidon tuen hoitolis?n reaaliarvo on laskenut 51 %.
Lapsilisien ostovoima laskee entisest??n, kun lapsilisien indeksikorotukset
j?tet??n toteuttamatta vuosina 2013-2015.
21

L?hde: THL, Toimeentulotuki 2011
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/aikuisten_sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/toimeentulotuki
Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet
vuonna 2011
? Vuonna 2011 toimeentulotukea sai 50 157 lapsiperhett?.
? yksinhuoltajaperheit? 28 441
? kahden huoltajan perheit? (avio- tai avopariperheit?) 21 716
? Lapsia (0-17-vuotiaita) oli toimeentulotukea saaneissa lapsiperheiss?
? yhteens? 94 621 (8,7 % kaikista lapsista).
Vrt. Vuonna 1995 toimeentulotukea sai 84 704 lapsiperhett?, joissa oli
yhteens? 155 026 lasta (13,3 % kaikista lapsista).
22

L?hde: THL, Toimeentulotuki 2011
Toimeentulotukea vuoden aikana saaneet
lapsiperheet 1995-2011, prosenttia
23
9,6 10,2 9,6 8,5 7,5 6,7 6,7 6,1 5,9 5,3 4,9 4,6 4,3 4,2 5 4,8 4,7
30,7 31,9 31,3
29,5
28,1 27 27,6 28,6 28,1 26,9
25,2
23,9 23,3 23,4 24,1 24,1 24,1
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Parit, joilla lapsia Yksinhuoltajaperheet

Lapsen oikeuksien sopimus: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060
Lapsen oikeuksien komitean viimeisimm?t (2011) Suomea koskevat p??telm?t:
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=82628&GUID={08815486-C2F7-4348-A1DC-0985FA9542EC}
Lapsen oikeuksien sopimus edellytt??
toimia lapsiperhek?yhyyden ehk?isemiseksi
? Lapsen oikeuksien sopimuksen t?yt?nt??npanoa valvova komitea on
kehottanut (2011), ett? Suomi tehostaa pyrkimyksi??n tukea
v?h?osaisia perheit? sek? takaamaan kaikille lapsille oikeuden
riitt?v??n elintasoon.
? Lapsen oikeuksien komitea my?s suosittelee, ett? Suomi toteuttaa
tarvittavat toimet lasten k?yhyytt? koskevien tietojen kokoamiseksi
ja analysoimiseksi laajamittaisesti, jotta ongelmaan voidaan puuttua
tehokkaasti.
24

L?hde: European Commission Recommendation of 20.2.2013:
Investing in children – breaking the cycle of disadvantage
Investoidaan lapsiin ja katkaistaan
huono-osaisuuden kierre (1)
Euroopan komissio on antanut 20.2.2013 suositukset j?senmaille
lapsik?yhyyden ja lasten sosiaalisen syrj?ytymisen ehk?isemiseksi:
? Lasten vanhempien osallistumista ty?markkinoille tulee tukea.
? Lasten riitt?v? elintaso tulee turvata etuusj?rjestelm?n avulla.
? Pienten lasten eriarvoisuutta tulee v?hent?? investoimalla
varhaiskasvatukseen.
? Yhdenvertaisia mahdollisuuksia tulee parantaa koulutuksessa.
? Terveydenhuoltoj?rjestelm?? tulee kehitt?? vastaamaan paremmin
huono-osaisten lasten tarpeita.
25

? Lapsille tulee varmistaa turvallinen ja sopiva asuminen ja
elinymp?rist?.
? Perheiden tukea tulee lis?t? ja varmistaa sijaishuollon laatu.
? Lasten osallistumista leikkiin, virkistykseen, liikuntaan ja
kulttuuriharrastuksiin tulee tukea.
? Lasten osallistumista heid?n el?m??ns? vaikuttavaan
p??t?ksentekoon tulee tukea.
? Sektorirajat ylitt?v?? yhteisty?t? ja koordinaatiota tulee vahvistaa.
? Tulee kehitt?? n?ytt??n perustuvia politiikkatoimia.
26

? Lapsik?yhyyden ja lasten sosiaalinen syrj?ytymisen ottaminen tulee
ottaa keskeiseksi asiaksi Eurooppa 2020 -strategiassa.
? EU:n rahoitusl?hteiden antamia mahdollisuuksia tulee k?ytt??
tukemaan lapsik?yhyyden ja lasten sosiaalisen syrj?ytymisen
vastaista ty?t?.
? Suositukseen sis?ltyy ehdotus seurantaindikaattoreiksi.
Komission suositus : http://ec.europa.eu/justice/fundamental-rights/files/c_2013_778_en.pdf
27

Linkkej?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): www.thl.fi
Kansanel?kelaitos (Kela): www.kela.fi
Sosiaali- ja terveysministeri?: www.stm.fi
Tilastokeskus: www.tilastokeskus.fi
Mannerheimin Lastensuojeluliitto: www.mll.fi
Ensi- ja turvakotien liitto: www.ensijaturvakotienliitto.fi
Pelastakaa Lapset: www.pelastakaalapset.fi
Lastensuojelun Keskusliitto: www.lskl.fi
V?est?liitto: www.vaestoliitto.fi
EAPN-Fin – Suomen k?yhyyden ja syrj?ytymisen vastainen verkosto: www.eapn-fin.org
SOSTE – Suomen sosiaali ja terveys ry: www.soste.fi
28

狠狠撸

Ajankohtaiskatsaus lapsiperhek?yhyyteen 17 5 2013

Recommended

More Related Content

What's hot (10)

Viewers also liked (20)

Similar to Ajankohtaiskatsaus lapsiperhek?yhyyteen 17 5 2013 (20)

Ajankohtaiskatsaus lapsiperhek?yhyyteen 17 5 2013