ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo
Sukupuolisensitiivinen
varhaiskasvatus
Tasa-arvoinen varhaiskasvatus -hanke
/Nea Alasaari
Tasa-arvoinen varhaiskasvatus -
hanke
• Naisasialiitto Unioni ry:n hallinnoima
• Sai alkunsa vuonna 2006 vapaaehtoisten perustamasta
toimintaryhmästä, vuodesta 2010 saakka valtion
avustamaa toimintaa
• Tutkimusta, vaikuttamistyötä ja koulutusta
Sukupuolisensitiivisyys
• Sukupuolen huomioon ottamista – sen ymmärtämistä, että
sukupuolella on vaikutusta yksilön kohtaamiseen
• Itsereflektiota
• Lasten yksilöllistä kohtaamista
• Aikuisten projekti!
Sukupuolisensitiivisyys
• Tavoite: Kaikilla lapsilla on samat oikeudet,
mahdollisuudet ja velvollisuudet
• Toiminta: Vahvistetaan lapsen toimijuutta
mahdollistamalla lapsen ulottuville laaja toiminnan
kenttä, jota eivät sukupuolistereotypiat rajoita
• Vrt. Sukupuolineutraalius, joka kasvatuksessa
tarkoittaisi sitä, ettei osata huomioida
sukupuolen vaikutusta yksilölle.
Moninainen sukupuoli
• Lapsen sukupuoli-identiteetti, eli lapsen sisäinen
kokemus omasta sukupuolestaan, alkaa kehittyä jo 2–4-
vuoden iässä.
• Sekä cis- että translasten kokemus omasta sukupuolesta
on yhtä vahva
• Kasvatuksella ei voi vaikuttaa lapsen sukupuoleen,
sukupuolen määrittää oma kokemus sukupuolestaan
• Kasvurauha suojaa mielenterveyttä
Lisätietoa sukupuolen
moninaisuudesta
https://seta.fi/sateenkaaritieto/ammattilaisille/varhaiskasvatus
/
Avustaminen
Päiväkodin eteisessä puetaan. Sari (kasvattaja) istuu tuolilla ja
auttaa Kimmoa. Laura tulee jonottamaan vuoroaan Kimmon
taakse. Kun tulee Lauran vuoro, on Sarin toiselle puolelle
ilmestynyt Ilkka, jota hän ryhtyy auttamaan. Sari pyytää
Lauraa hakemaan kengät eteisestä ja sanoo auttavansa häntä
sen jälkeen. Laura poistuu pikkueteiseen hakemaan kenkiä.
Sillä aikaa Sari auttaa jonossa ensimmäisenä ollutta Kimmoa
uudestaan sekä jatkaa Ilkan auttamista. Verneri lähestyy
kasvattajaa. Sari kurottautuu jo häntä kohti auttaakseen,
mutta kääntää sitten suuntansa kohti Lauraa, joka odottaa
kenkiensä kanssa. Sari kuitenkin kääntyy takaisin ja alkaa
auttaa Verneriä. Sen jälkeen hän auttaa Lauraa.
Tasa-arvoinen varhaiskasvatus –hankkeen videohavainto.
Tasa-arvoinen pukeutumistilanne
• Asetu keskelle huonetta ja pyydä apua tarvitsevia lapsia
asettumaan jonoon, jolloin autat lapsia järjestyksessä.
• Kannusta lapsia yrittämään ensin itse, seuraavaksi
pyytämään apua kaverilta ja vasta viimeisenä aikuiselta.
• Ole luova! Aikuinen voi muuntua esimerkiksi
pukeutumisrobotiksi, joka käskystä ohjeistaa lapsia
pukeutumaan.
Puhe ja vuorovaikutus
Ruotsalaisessa päiväkotitutkimuksessa videoitiin yhteensä
69 arjen vuorovaikutustilannetta aamupiireistä eteisen
pukemis- ja riisumistilanteisiin. Tutkijan laskiessa yhteen
kasvattajien lapsille osoittamien kysymysten määriä hän
havaitsi seuraavaa: tytöille osoitettiin suljetuista
kysymyksistä 31 % ja pojille 69 %. Vastaavasti avointen
kysymysten kohdalla tyttöjen osuus oli 78 % ja poikien 22
%. Samassa tutkimuksessa huomattiin, että pojat saivat
kasvattajien nuhteluista valtaosan, kolme neljäsosaa.
Christian Eidevald (2009)
Alasaari nea sukupuolisensitiivinen varhaiskasvatus
Alasaari nea sukupuolisensitiivinen varhaiskasvatus
Oppimisympäristö ja ohjaus
Emma ja Helmi leikkivät hoivaleikkejä eri huoneissa. Kasper
kiertelee molempien huoneiden oviaukoissa seurailemassa
leikkejä. Kasper käy poimimassa käteensä tutin ja yrittää
osallistua hoivaleikkiin omalla tavallaan – yhdistämällä
tutin pikkuautoon. Jaana (kasvattaja) puuttuu tilanteeseen,
kertoo että tutti ei kuulu autoon ja kehottaa Kasperia
jatkamaan kesken jäänyttä autoleikkiä.
Tasa-arvoinen varhaiskasvatus –hankkeen videohavainto
Leikin rikastaminen
• Lelujen ja leikkipaikkojen asettelun uudelleen
pohtiminen
• Aikuisen rooli rikastaa leikkejä uusilla elementeillä
• Moninaisten esikuvien esiin nostaminen kuvissa, kirjoissa
ja lauluissa
• Leikin ja leikkikaverin arvonta
Arvo leikki ja leikkikaveri!
Tee oppimisympäristön eri leikkimahdollisuuksista ja
ryhmän lapsista kortit ja laita ne kahteen pussukkaan. Voit
askarrella leikeistä ja lapsista myös pahviset onnenpyörät.
Leikkituokion aluksi puolet lapsista arpovat itselleen leikin
ja leikkikaverin. Pidä huoli, että seuraavalla kerralla
arpomaan pääsevät ne lapset, jotka olivat arvottavina
edellisellä kerralla.
Leikkihetken ei tarvitse olla pitkä, mutta varmista että
lapset pysyvät kaverinsa kanssa leikkipisteellä kauemmin
kuin muutaman minuutin.
LEIKKIPISTE: KETKÄ LEIKKIVÄT: MITEN LAPSI
OHJAUTUI
LEIKKIIN
(ITSE/KAVERIT/
KASVATTAJAT)
LEIKINOHJAUS:
KYLLÄ/EI (aikuisen
nimi)
MUITA
HUOMIOITA:
Leikkipistetaulukko
Sukupuolisensitiivisyys hyödyttää
kaikkia
• Laajentaa kaikkien lasten toiminnan mahdollisuuksia ja
taitojen kehittymistä
• Huomioi sukupuolen moninaisuuden
• Vähentää kiusaamista
• Vaikuttaa opiskelu- ja työalojen segregaatioon
• Mahdollistaa aikuisille oman työn reflektoinnin ja tukee
lapsen yksilöllistä kohtaamista
Itseopiskelumateriaalia
www.tasa-arvokasvatuksessa.fi
www.tasa-arvoinenvarhaiskasvatus.fi
Kiitos!
Tasa-arvoinen varhaiskasvatus -hanke
www.tasa-arvoinenvarhaiskasvatus.fi
projektipaallikko@naisunioni.fi

More Related Content

Alasaari nea sukupuolisensitiivinen varhaiskasvatus

  • 2. Tasa-arvoinen varhaiskasvatus - hanke • Naisasialiitto Unioni ry:n hallinnoima • Sai alkunsa vuonna 2006 vapaaehtoisten perustamasta toimintaryhmästä, vuodesta 2010 saakka valtion avustamaa toimintaa • Tutkimusta, vaikuttamistyötä ja koulutusta
  • 3. Sukupuolisensitiivisyys • Sukupuolen huomioon ottamista – sen ymmärtämistä, että sukupuolella on vaikutusta yksilön kohtaamiseen • Itsereflektiota • Lasten yksilöllistä kohtaamista • Aikuisten projekti!
  • 4. Sukupuolisensitiivisyys • Tavoite: Kaikilla lapsilla on samat oikeudet, mahdollisuudet ja velvollisuudet • Toiminta: Vahvistetaan lapsen toimijuutta mahdollistamalla lapsen ulottuville laaja toiminnan kenttä, jota eivät sukupuolistereotypiat rajoita • Vrt. Sukupuolineutraalius, joka kasvatuksessa tarkoittaisi sitä, ettei osata huomioida sukupuolen vaikutusta yksilölle.
  • 5. Moninainen sukupuoli • Lapsen sukupuoli-identiteetti, eli lapsen sisäinen kokemus omasta sukupuolestaan, alkaa kehittyä jo 2–4- vuoden iässä. • Sekä cis- että translasten kokemus omasta sukupuolesta on yhtä vahva • Kasvatuksella ei voi vaikuttaa lapsen sukupuoleen, sukupuolen määrittää oma kokemus sukupuolestaan • Kasvurauha suojaa mielenterveyttä
  • 7. Avustaminen Päiväkodin eteisessä puetaan. Sari (kasvattaja) istuu tuolilla ja auttaa Kimmoa. Laura tulee jonottamaan vuoroaan Kimmon taakse. Kun tulee Lauran vuoro, on Sarin toiselle puolelle ilmestynyt Ilkka, jota hän ryhtyy auttamaan. Sari pyytää Lauraa hakemaan kengät eteisestä ja sanoo auttavansa häntä sen jälkeen. Laura poistuu pikkueteiseen hakemaan kenkiä. Sillä aikaa Sari auttaa jonossa ensimmäisenä ollutta Kimmoa uudestaan sekä jatkaa Ilkan auttamista. Verneri lähestyy kasvattajaa. Sari kurottautuu jo häntä kohti auttaakseen, mutta kääntää sitten suuntansa kohti Lauraa, joka odottaa kenkiensä kanssa. Sari kuitenkin kääntyy takaisin ja alkaa auttaa Verneriä. Sen jälkeen hän auttaa Lauraa. Tasa-arvoinen varhaiskasvatus –hankkeen videohavainto.
  • 8. Tasa-arvoinen pukeutumistilanne • Asetu keskelle huonetta ja pyydä apua tarvitsevia lapsia asettumaan jonoon, jolloin autat lapsia järjestyksessä. • Kannusta lapsia yrittämään ensin itse, seuraavaksi pyytämään apua kaverilta ja vasta viimeisenä aikuiselta. • Ole luova! Aikuinen voi muuntua esimerkiksi pukeutumisrobotiksi, joka käskystä ohjeistaa lapsia pukeutumaan.
  • 9. Puhe ja vuorovaikutus Ruotsalaisessa päiväkotitutkimuksessa videoitiin yhteensä 69 arjen vuorovaikutustilannetta aamupiireistä eteisen pukemis- ja riisumistilanteisiin. Tutkijan laskiessa yhteen kasvattajien lapsille osoittamien kysymysten määriä hän havaitsi seuraavaa: tytöille osoitettiin suljetuista kysymyksistä 31 % ja pojille 69 %. Vastaavasti avointen kysymysten kohdalla tyttöjen osuus oli 78 % ja poikien 22 %. Samassa tutkimuksessa huomattiin, että pojat saivat kasvattajien nuhteluista valtaosan, kolme neljäsosaa. Christian Eidevald (2009)
  • 12. Oppimisympäristö ja ohjaus Emma ja Helmi leikkivät hoivaleikkejä eri huoneissa. Kasper kiertelee molempien huoneiden oviaukoissa seurailemassa leikkejä. Kasper käy poimimassa käteensä tutin ja yrittää osallistua hoivaleikkiin omalla tavallaan – yhdistämällä tutin pikkuautoon. Jaana (kasvattaja) puuttuu tilanteeseen, kertoo että tutti ei kuulu autoon ja kehottaa Kasperia jatkamaan kesken jäänyttä autoleikkiä. Tasa-arvoinen varhaiskasvatus –hankkeen videohavainto
  • 13. Leikin rikastaminen • Lelujen ja leikkipaikkojen asettelun uudelleen pohtiminen • Aikuisen rooli rikastaa leikkejä uusilla elementeillä • Moninaisten esikuvien esiin nostaminen kuvissa, kirjoissa ja lauluissa • Leikin ja leikkikaverin arvonta
  • 14. Arvo leikki ja leikkikaveri! Tee oppimisympäristön eri leikkimahdollisuuksista ja ryhmän lapsista kortit ja laita ne kahteen pussukkaan. Voit askarrella leikeistä ja lapsista myös pahviset onnenpyörät. Leikkituokion aluksi puolet lapsista arpovat itselleen leikin ja leikkikaverin. Pidä huoli, että seuraavalla kerralla arpomaan pääsevät ne lapset, jotka olivat arvottavina edellisellä kerralla. Leikkihetken ei tarvitse olla pitkä, mutta varmista että lapset pysyvät kaverinsa kanssa leikkipisteellä kauemmin kuin muutaman minuutin.
  • 15. LEIKKIPISTE: KETKÄ LEIKKIVÄT: MITEN LAPSI OHJAUTUI LEIKKIIN (ITSE/KAVERIT/ KASVATTAJAT) LEIKINOHJAUS: KYLLÄ/EI (aikuisen nimi) MUITA HUOMIOITA: Leikkipistetaulukko
  • 16. Sukupuolisensitiivisyys hyödyttää kaikkia • Laajentaa kaikkien lasten toiminnan mahdollisuuksia ja taitojen kehittymistä • Huomioi sukupuolen moninaisuuden • Vähentää kiusaamista • Vaikuttaa opiskelu- ja työalojen segregaatioon • Mahdollistaa aikuisille oman työn reflektoinnin ja tukee lapsen yksilöllistä kohtaamista