ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Amok - juoksu

•Download as PPTX, PDF•
•
SannJok
SannJok

AMOK. Mitä tarkoittaa, tausta, nykypäivä. Aggressiivisuus

1 of 8
Download to read offline
POHDINTA: AMOK-JUOKSU -VÄKIVALTA-AMOK – juoksut Suomessa?
MERKITYS Puhuttaessa äärimmäisistä väkivallan teoista ja niiden taustoista esiin tulee usein AMOK-juoksu. Termi on käännös alun perin Malesialaisesta/Indonesialaisesta sanasta mengamuk. Kyseistä tilaa kuvailtiin Malesiassa ensimmäisen kerran vuonna 1770. Termillä tarkoitetaan harvinaista äkillistä ja silmitöntä raivon ja väkivaltaisen käyttäytymisen tilaa. Yleensä se päättyy satunnaisen vastaantulijan/tulijoiden kuolemaan. Jüriloo
HANTU BELIA Paikalliset selittivät tapahtumaa spiritismin kautta tiikerisielun, hantu belia, tunkeutumisena ihmiseen, tahdosta riippumattomana toimena, pahan sielun valtauksena. Harvinaisuudesta huolimatta tapahtumaa on kuvattu myös länsimaissa ja termi on alkanut nousta yleisemmäksi erityisesti koulusurmien yhteydessä. Erityistä Malesian tapauksissa on ollut ennakoimattomuus. Hyökkääjät eivät ole osoittaneet ennen tapahtumaa huolestuttavia merkkejä tai aiempaa väkivaltaa. Yleisimmin tappavat hyökkäykset ovat tapahtuneet teräasein satunnaisin kohtein ja päättyen tekijän kuolemaan. Yleisimmin tapahtumapaikat ovat olleet väkijoukossa, väen ympäröimänä. Jüriloo
Eräs teoria hyökkäyksiä kohtaan on ollut kulttuurinen häpeä itsemurhaa kohtaan. Teoriaa tukevat maakohtaisuus (missä itsemurha on ollut stigma). Hengissä selvinneet ovat usein menettäneet tajuntansa (amnesia). Ensimmäiset kuvaukset tapahtumista kirjoitti brittiläinen tutkimusmatkailija Captain James Cook joka kohtasi amok itse vuonna 1770 matkallaan. Cook kuvasi tapahtumaa erityisesti välinpitämättömänä, väkivaltaisin käytöstavoin, ilman syytä ja sokeasti tappaen ja pahoinpidellen kyläläisiä ja eläimiä raivoisassa hyökkäyksessä. Jüriloo
Amok liitetään vahvasti miesten kunniaan, naisten tekemät tapaukset ovat tuntemattomia. Tekoa voidaan kuvata maailmasta pakenemisena (yleensä seurauksena oma kuolema) ja pelon ja kunnioituksen hakemiseen. Itsemurhan tekeminen kunnioittamaksi uskotaan saaneen miehet järjestämään tilanteita missä joku toinen voisi tappaa heidät. Jüriloo
Tilanne voi laueta masennuksen tai korkean aggressiivisen käyttäytymisen pohjalta. Nykyisin amok-juoksuiksi voi myös rinnastaa poliiseihin kohdistuvat ”itsemurha yritykset”. Amok on luokiteltu DSM-IV TR eli psykososiaaliset ongelmat (psychopathological behavior) (DSM-IV jakaa amok kahteen osaan joista toinen yleisempi puoli: Beramok = masennus (depression) ja suru (sadness) tuloksena menetyksestä ja sen jälkeinen alakuloinen prosessi (the subsequent brooding process). Menetykset liittyy mutta ei ole rajoittunut tiettyihin kriteereihin. Beramok liittyy mielenterveys ongelmat, masennus jne.) (Vrt. myös Suomessa tapaukset: perhesurmat, koulusurmat, varsinkin nuorten tekemät satunnaiset puukotukset kadulla (mielenterveys ongelmat)) Jüriloo
• Amok on usein kuvattu kulttuurisidonnaiseksi syndroomaksi, jota muokkaa vahvasti kulttuuriset tekijät. Tiedossa on myös muita epänormaaleja käyttäytymismalleja joita yllättävät tilanteet saattavat laukaista. • Tästä esimerkkinä on esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa Latah, jossa esimerkiksi pelästymiset, shokit saattavat aiheuttaa epänormaalia käytöstä kuten kiljumista, kiroilemista, tanssimista tai kontrolloimatonta naurua. Tosin Latah on pitkään mielletty personaallisuuden piirteeksi kuin sairaudeksi. • Ympäri Aasiaa onkin tehty samanlaisia havaintoja eri nimin (Jumpin Frenchmen of Maine). Jüriloo
• Lähteet: • Jüriloo, A. Toistuvat raivokohtaukset http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo96186.pdf • http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC181064/ • Tarkemmat lähteet kts: • http://en.wikipedia.org/wiki/Running_amok • Carr JE, Tan EK (November 1976). "In search of the true amok: amok as viewed with the Malay culture". Am J Psychiatry 133 (11): 1295–9. PMID 984220. "Origin of the Phrase "Run Amok"". Vacca Foeda Media. Retrieved 7 July 2013. "amok". Merriam-Webster, Incorporated. 2013. Retrieved 7 July 2013. "Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fourth Edition, Text Revision (DSM-IV-TR)" 1. 2000. doi:10.1176/appi.books.9780890423349.7060. ISBN 0-89042-334-2. |chapter= ignored (help) Hempel, A. A., Levine, R. D., Meloy, J. D., & Westermeyer, J. D. (2000). Cross-cultural review of sudden mass assault by a single individual in the oriental and occidental cultures. Journal of Forensic Sciences, 45(3), 582–588. Van Loon, F. H. G. (1927). "Amok and Latah". Retrieved March 30, 2013 from PsychINFO. [1] "Pusat Rujukan Persuratan Melayu: hantu belian" (in Malay and English). Malaysia: Dewan Bahasa dan Pustaka. Retrieved 6 November 2011. hantu belian Saint Martin, Michael (1999). "Running Amok: A Modern Perspective on a Culture-Bound Syndrome". Journal of Clinical Psychiatry 1 (3): 66–70. ISSN 0160-6689. PMC 181064. PMID 15014687. Saint Martin, M. (1999, June 1). Running Amok. Retrieved 1 April 2013 from PMC.[2] http://www.medterms.com/script/main/art.asp?articlekey=23464 (Jackson, Y. (Ed.).(2006). Encyclopedia of multicultural psychology. University of Kansas: Sage Publications) Alexanra Ringe, Carrie McLaren. "Curious Mental Illnesses Around the World". stayfreemagazone.org. Retrieved March 25, 2013. Martin, Manuel L. Saint. "Running Amok: A Modern Perspective on a Culture-Bound Syndrome". NCBI. Retrieved March 25, 2013. Saint Martin ML (June 1999). "Running Amok: A Modern Perspective on a Culture-Bound Syndrome". Prim Care Companion J Clin Psychiatry 1 (3): 66–70. PMC 181064. PMID 15014687. Gaw AC, Bernstein RL (August 1992). "Classification of amok in DSM-IV". Hosp Community Psychiatry 43 (8): 789–93. PMID 1427677. "Medical Anthropology: Culture-bound syndromes". Retrieved 2009-04-29.[dead link] van der Post, Laurens, The Dark Eye in Africa (London, 1955), p.51-52 Hurley, Vic (1936). "Chapter 14: Juramentados and Amuks". Swish of the Kris; The Story of the Moros. E.P. Hutton. Archived from the original on February 15, 2005. Retrieved April 17, 2011. Tarling, Nicholas (1992). The Cambridge History of Southeast Asia: The Nineteenth and Twentieth centuries. Cambridge University Press. p. 231. ISBN 0-521-35506-0. Retrieved May 25, 2009.

More Related Content

Amok - juoksu

  • 2. MERKITYS Puhuttaessa äärimmäisistä väkivallan teoista ja niiden taustoista esiin tulee usein AMOK-juoksu. Termi on käännös alun perin Malesialaisesta/Indonesialaisesta sanasta mengamuk. Kyseistä tilaa kuvailtiin Malesiassa ensimmäisen kerran vuonna 1770. Termillä tarkoitetaan harvinaista äkillistä ja silmitöntä raivon ja väkivaltaisen käyttäytymisen tilaa. Yleensä se päättyy satunnaisen vastaantulijan/tulijoiden kuolemaan. Jüriloo
  • 3. HANTU BELIA Paikalliset selittivät tapahtumaa spiritismin kautta tiikerisielun, hantu belia, tunkeutumisena ihmiseen, tahdosta riippumattomana toimena, pahan sielun valtauksena. Harvinaisuudesta huolimatta tapahtumaa on kuvattu myös länsimaissa ja termi on alkanut nousta yleisemmäksi erityisesti koulusurmien yhteydessä. Erityistä Malesian tapauksissa on ollut ennakoimattomuus. Hyökkääjät eivät ole osoittaneet ennen tapahtumaa huolestuttavia merkkejä tai aiempaa väkivaltaa. Yleisimmin tappavat hyökkäykset ovat tapahtuneet teräasein satunnaisin kohtein ja päättyen tekijän kuolemaan. Yleisimmin tapahtumapaikat ovat olleet väkijoukossa, väen ympäröimänä. Jüriloo
  • 4. Eräs teoria hyökkäyksiä kohtaan on ollut kulttuurinen häpeä itsemurhaa kohtaan. Teoriaa tukevat maakohtaisuus (missä itsemurha on ollut stigma). Hengissä selvinneet ovat usein menettäneet tajuntansa (amnesia). Ensimmäiset kuvaukset tapahtumista kirjoitti brittiläinen tutkimusmatkailija Captain James Cook joka kohtasi amok itse vuonna 1770 matkallaan. Cook kuvasi tapahtumaa erityisesti välinpitämättömänä, väkivaltaisin käytöstavoin, ilman syytä ja sokeasti tappaen ja pahoinpidellen kyläläisiä ja eläimiä raivoisassa hyökkäyksessä. Jüriloo
  • 5. Amok liitetään vahvasti miesten kunniaan, naisten tekemät tapaukset ovat tuntemattomia. Tekoa voidaan kuvata maailmasta pakenemisena (yleensä seurauksena oma kuolema) ja pelon ja kunnioituksen hakemiseen. Itsemurhan tekeminen kunnioittamaksi uskotaan saaneen miehet järjestämään tilanteita missä joku toinen voisi tappaa heidät. Jüriloo
  • 6. Tilanne voi laueta masennuksen tai korkean aggressiivisen käyttäytymisen pohjalta. Nykyisin amok-juoksuiksi voi myös rinnastaa poliiseihin kohdistuvat ”itsemurha yritykset”. Amok on luokiteltu DSM-IV TR eli psykososiaaliset ongelmat (psychopathological behavior) (DSM-IV jakaa amok kahteen osaan joista toinen yleisempi puoli: Beramok = masennus (depression) ja suru (sadness) tuloksena menetyksestä ja sen jälkeinen alakuloinen prosessi (the subsequent brooding process). Menetykset liittyy mutta ei ole rajoittunut tiettyihin kriteereihin. Beramok liittyy mielenterveys ongelmat, masennus jne.) (Vrt. myös Suomessa tapaukset: perhesurmat, koulusurmat, varsinkin nuorten tekemät satunnaiset puukotukset kadulla (mielenterveys ongelmat)) Jüriloo
  • 7. • Amok on usein kuvattu kulttuurisidonnaiseksi syndroomaksi, jota muokkaa vahvasti kulttuuriset tekijät. Tiedossa on myös muita epänormaaleja käyttäytymismalleja joita yllättävät tilanteet saattavat laukaista. • Tästä esimerkkinä on esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa Latah, jossa esimerkiksi pelästymiset, shokit saattavat aiheuttaa epänormaalia käytöstä kuten kiljumista, kiroilemista, tanssimista tai kontrolloimatonta naurua. Tosin Latah on pitkään mielletty personaallisuuden piirteeksi kuin sairaudeksi. • Ympäri Aasiaa onkin tehty samanlaisia havaintoja eri nimin (Jumpin Frenchmen of Maine). Jüriloo
  • 8. • Lähteet: • Jüriloo, A. Toistuvat raivokohtaukset http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo96186.pdf • http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC181064/ • Tarkemmat lähteet kts: • http://en.wikipedia.org/wiki/Running_amok • Carr JE, Tan EK (November 1976). "In search of the true amok: amok as viewed with the Malay culture". Am J Psychiatry 133 (11): 1295–9. PMID 984220. "Origin of the Phrase "Run Amok"". Vacca Foeda Media. Retrieved 7 July 2013. "amok". Merriam-Webster, Incorporated. 2013. Retrieved 7 July 2013. "Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fourth Edition, Text Revision (DSM-IV-TR)" 1. 2000. doi:10.1176/appi.books.9780890423349.7060. ISBN 0-89042-334-2. |chapter= ignored (help) Hempel, A. A., Levine, R. D., Meloy, J. D., & Westermeyer, J. D. (2000). Cross-cultural review of sudden mass assault by a single individual in the oriental and occidental cultures. Journal of Forensic Sciences, 45(3), 582–588. Van Loon, F. H. G. (1927). "Amok and Latah". Retrieved March 30, 2013 from PsychINFO. [1] "Pusat Rujukan Persuratan Melayu: hantu belian" (in Malay and English). Malaysia: Dewan Bahasa dan Pustaka. Retrieved 6 November 2011. hantu belian Saint Martin, Michael (1999). "Running Amok: A Modern Perspective on a Culture-Bound Syndrome". Journal of Clinical Psychiatry 1 (3): 66–70. ISSN 0160-6689. PMC 181064. PMID 15014687. Saint Martin, M. (1999, June 1). Running Amok. Retrieved 1 April 2013 from PMC.[2] http://www.medterms.com/script/main/art.asp?articlekey=23464 (Jackson, Y. (Ed.).(2006). Encyclopedia of multicultural psychology. University of Kansas: Sage Publications) Alexanra Ringe, Carrie McLaren. "Curious Mental Illnesses Around the World". stayfreemagazone.org. Retrieved March 25, 2013. Martin, Manuel L. Saint. "Running Amok: A Modern Perspective on a Culture-Bound Syndrome". NCBI. Retrieved March 25, 2013. Saint Martin ML (June 1999). "Running Amok: A Modern Perspective on a Culture-Bound Syndrome". Prim Care Companion J Clin Psychiatry 1 (3): 66–70. PMC 181064. PMID 15014687. Gaw AC, Bernstein RL (August 1992). "Classification of amok in DSM-IV". Hosp Community Psychiatry 43 (8): 789–93. PMID 1427677. "Medical Anthropology: Culture-bound syndromes". Retrieved 2009-04-29.[dead link] van der Post, Laurens, The Dark Eye in Africa (London, 1955), p.51-52 Hurley, Vic (1936). "Chapter 14: Juramentados and Amuks". Swish of the Kris; The Story of the Moros. E.P. Hutton. Archived from the original on February 15, 2005. Retrieved April 17, 2011. Tarling, Nicholas (1992). The Cambridge History of Southeast Asia: The Nineteenth and Twentieth centuries. Cambridge University Press. p. 231. ISBN 0-521-35506-0. Retrieved May 25, 2009.