Analisis investasi publik
•Download as PPT, PDF•
2 likes•530 views
Akuntansi sektor publik - Analisis investasi publik
Analisis investasi publik
- 1. AAnnaalliissiiss IInnvveessttaassii PPuubblliikk AAbbdduull KKaarriimm
- 2. PPRROOGGRRAAMM IINNVVEESSTTAASSII PPUUBBLLIIKK KKeeppuuttuussaann IInnvveessttaassii ppuubblliikk ddiippeerrlluukkaann uunnttuukk mmeenndduukkuunngg ppeellaakkssaannaaaann ppooggrraamm,, kkeeggiiaattaann ddaann ffuunnggssii mmeennjjaaddii pprriioorriittaass IInnvveessttaassii ppuubblliikk mmeemmiilliikkii kkaaiittaann yyaanngg eerraatt ddeennggaann ppeennggaannggggaarraann mmooddaall//iinnvveessttaassii..
- 3. PPeenneennttuuaann KKeebbuuttuuhhaann IInnvveessttaassii AAddaa bbeebbeerraappaa ccaarraa ddaallaamm mmeennggggoolloonnggkkaann uussuull--uussuull iinnvveessttaassii.. SSaallaahh ssaattuu ppeennggggoolloonnggaannnnyyaa aaddaallaahh:: 11.. IInnvveessttaassii ppeennggggaannttiiaann.. 22.. IInnvveessttaassii ppeennaammbbaahhaann kkaappaassiittaass.. 33.. IInnvveessttaassii bbaarruu..
- 4. AAssppeekk KKeellaayyaakkaann IInnvveessttaassii DDaallaamm ppeerreennccaannaaaann ddaann aannaalliissiiss iinnvveessttaassii hhaarruuss ddiippeerrttiimmbbaannggkkaann bbeebbeerraappaa aassppeekk yyaanngg sseeccaarraa bbeerrssaammaa--ssaammaa mmeennuunnjjuukkkkaann kkeeuunnttuunnggaann aattaauu mmaannffaaaatt yyaanngg ddiippeerroolleehh aakkiibbaatt aaddaannyyaa ssuuaattuu iinnvveessttaassii tteerrtteennttuu.. YYaaiittuu :: 11.. AAssppeekk TTeekknniiss 22.. AAssppeekk SSoossiiaall ddaann BBuuddaayyaa 33.. AAssppeekk EEkkoonnoommii ddaann FFiinnaannssiiaall 44.. AAssppeekk DDiissttrriibbuussii
- 5. FAKTOR YYAANNGG MMEEMMPPEENNGGAARRUUHHII IINNVVEESSTTAASSII PPUUBBLLIIKK FFaaccttoorr--ffaakkttoorr yyaanngg hhaarruuss ddiippeerrttiimmbbaannggkkaann ddaallaamm aannaalliissiiss iinnvveessttaassii ppuubblliicc aaddaallaahh :: 11.. TTiinnggkkaatt ddiisskkoonnttoo yyaanngg ddiigguunnaakkaann.. 22.. TTiinnggkkaatt iinnffllaassii.. 33.. RRiissiikkoo ddaann kkeettiiddaakkppaassttiiaann.. 44.. CCaappiittaall rraattiioonniinngg..
- 6. Teknik Dasar PPeenniillaaiiaann IInnvveessttaassii PPuubblliikk 11.. IIddeennttiiffiikkaassii kkeebbuuttuuhhaann iinnvveessttaassii yyaanngg mmuunnggkkiinn ddiillaakkuukkaann.. 22.. MMeenneennttuukkaann sseemmuuaa mmaannffaaaatt ddaann bbiiaayyaa ddaarrii pprrooyyeekk yyaanngg aakkaann ddiillaakkssaannaakkaann ((ccoosstt//bbeenneeffii rreellaattiioonnsshhiipp)).. 33.. MMeenngghhiittuunngg mmaannffaaaatt ddaann bbiiaayyaa ddaallaamm rruuppiiaahh.. 44.. MMeemmiilliihh pprrooyyeekk yyaanngg mmeemmiilliikkii mmaannffaaaatt tteerrbbeessaarr ddaann eeffeekkttiivviittaass bbiiaayyaa yyaanngg ttiinnggggii..
- 7. NNeett PPrreesseenntt BBeenneeffiittss NNeett PPrreesseenntt BBeenneeffiitt ((MMaannffaaaatt BBeerrssiihh SSeekkaarraanngg)) mmeerruuppaakkaann nniillaaii bbeerrssiihh ssuuaattuu pprrooyyeekk sseetteellaahh ddiikkuurraannggii sseelluurruuhh bbiiaayyaa ppaaddaa ssaattuu ttaahhuunn tteerrtteennttuu ddaarrii kkeeuunnttuunnggaann aattaauu mmaannffaaaatt yyaanngg ddiitteerriimmaa ppaaddaa ttaahhuunn yyaanngg bbeerrssaannggkkuuttaann ddaann ddiiddiisskkoonnttookkaann ddeennggaann ttiinnggkkaatt bbuunnggaa yyaanngg bbeerrllaakkuu..
- 8. AAnnaalliissiiss PPaayybbaacckk PPeerriioodd MMeettooddee ppaayybbaacckk ppeerriioodd ddiigguunnaakkaann uunnttuukk mmeennggeettaahhuuii jjaannggkkaa wwaakkttuu ppeennggeemmbbaalliiaann iinnvveessttaassii.. PPaayybbaacckk ppeerriioodd mmeerruuppaakkaann tteekknniikk aannaalliissiiss iinnvveessttaassii yyaanngg rreellaattiivvee mmuuddaahh ddaann sseeddeerrhhaannaa..
- 9. NNaammuunn ddeemmiikkiiaann,, ppaayybbaacckk ppeerriioodd mmeennggaanndduunngg kkeellaammaahhaann,, yyaaiittuu:: 11.. MMeettooddee iinnii mmeennggaabbaaiikkaann ppeenneerriimmaaaann-- ppeenneerriimmaaaann iinnvveessttaassii aattaauu pprroocceeeeddss yyaanngg ddiippeerroolleehh sseetteellaahh ppaayybbaacckk ppeerriioodd tteerrccaappaaii.. 22.. MMeettooddee ppaayybbaacckk ppeerriioodd mmeennggaabbaaiikkaann nniillaaii wwaakkttuu uuaanngg.. 33.. MMeettooddee ppaayybbaacckk ppeerriioodd ttiiddaakk ddaappaatt ddiigguunnaakkaann uunnttuukk ppeennggaammbbiillaann kkeeppuuttuussaann iinnvveessttaassii yyaanngg bbeerrssiiffaatt mmuuttuuaallllyy eexxcclluussiivvee
- 10. Analisis BBiiaayyaa--MMaannffaaaatt ((CCoosstt BBeenneeffiitt AAnnaallyyssiiss)) MMeettooddee ccoosstt bbeenneeffiitt aannaallyyssiiss ((CCBBAA)) aattaauu bbeenneeffiitt ccoosstt rraattiioo mmeerruuppaakkaann ccaarraa mmeennggeevvaalluuaassii ssuuaattuu pprrooyyeekk ddeennggaann mmeemmbbaannddiinnggkkaann nniillaaii sseekkaarraanngg ((pprreesseenntt vvaalluuee)) ddaarrii sseelluurruuhh mmaannffaaaatt//kkeeuunnttuunnggaann yyaanngg ddiippeerroolleehh ddeennggaann nniillaaii sseekkaarraanngg ddaarrii sseelluurruuhh bbiiaayyaa pprrooyyeekk tteerrsseebbuutt..
- 11. Menurut Dixon (1994) dalam Blundell ddaann MMuurrddoocckk ((11999977)),, aannaalliissiiss bbiiaayyaa--mmaannffaaaatt ppaaddaa ddaassaarrnnyyaa hhaarruuss ddaappaatt mmeenngguukkuurr mmaannffaaaatt ssoossiiaall bbeerrssiihh ((nneett ssoocciiaall bbeenneeffiitt)),, yyaaiittuu :: 11.. MMeennuuttuusskkaann bbiiaayyaa ddaann mmaannffaaaatt aappaa ssaajjaa yyaanngg aakkaann ddiimmaassuukkkkaann.. – HHaall iinnii ddiimmaakkssuuddkkaann uunnttuukk mmeenngghhiinnddaarrii kkeemmuunnggkkiinnaann tteerrjjaaddiinnyyaa ddoouubbllee ccoouunnttiinngg,, yyaaiittuu ssaattuu mmaannffaaaatt aattaauu bbiiaayyaa yyaanngg mmeennyyeebbaabbkkaann mmaannffaaaatt aattaauu bbiiaayyaa yyaanngg llaaiinn ddiimmaassuukkkkaann ssaaccaarraa bbeerrssaammaa--ssaammaa.. 22.. MMeenngguukkuurr ddaann mmeennggeevvaalluuaassii bbiiaayyaa ddaann mmaannffaaaatt.. – MMaannffaaaatt ddaann bbiiaayyaa yyaanngg bbeerrwwuujjuudd ((ttaannggiibbllee)) lleebbiihh mmuuddaahh uunnttuukk ddiihhiittuunngg,, aakkaann tteettaappii yyaanngg bbeerrssiiffaatt ttiiddaakk bbeerrwwuujjuudd ((iinnttaannggiibbllee)) rreellaattiiff ssuulliitt uunnttuukk ddiihhiittuunngg.. 33.. TTiimmiinngg ddaann aalliirraann bbiiaayyaa ddaann mmaannffaaaatt.. – TTaahhaapp kkeettiiggaa tteerrkkaaiitt ddeennggaann mmaassaallaahh wwaakkttuu ppeennggaakkuuaann bbiiaayyaa aattaauu mmaannffaaaatt yyaanngg tteerrjjaaddii..
- 12. AAnnaalliissiiss EEffeekkttiivviittaass BBiiaayyaa ((CCoosstt-- EEffffeeccttiivveenneessss AAnnaallyyssiiss)) LLaannggkkaahh--llaannggkkaahh ddaallaamm mmeellaakkuukkaann aannaalliissiiss eeffeekkttiivviittaass bbiiaayyaa aaddaallaahh sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt:: 11.. MMeenneennttuukkaann jjuummllaahh ddaann wwaakkttuu aattaass sseemmuuaa bbiiaayyaa mmooddaall.. 22.. MMeemmbbuuaatt eessttiimmaassii bbiiaayyaa yyaanngg aakkaann tteerrjjaaddii ((rruunnnniinngg ccoosstt)) sseellaammaa uummuurr yyaanngg ddiihhaarraappkkaann ddaarrii ssuuaattuu pprrooyyeekk.. 33.. MMeemmbbuuaatt eessttiimmaassii oouuttppuutt tteerruukkuurr sseellaammaa uummuurr yyaanngg ddiihhaarraappkkaann ddaarrii ssuuaattuu pprrooyyeekk.. 44.. MMeemmbbuuaatt eessttiimmaassii ppeennggaarruuhh bbiiaayyaa ddaann ppeennddaappaattaann aattaass aakkttiivviittaass yyaanngg ddiillaakkuukkaann.. 55.. MMeennddiisskkoonnttookkaann bbiiaayyaa ddaann mmaannffaaaatt yyaanngg ddaappaatt ddiiuukkuurr uunnttuukk mmeemmuunnggkkiinnkkaann mmeellaakkuukkaann ppeerrbbaannddiinnggaann.. 66.. MMeennjjeellaasskkaann sseeccaarraa rreeaalliissttiiss mmeennggeennaaii kkeemmuunnggkkiinnaann aaddaannyyaa bbiiaayyaa--bbiiaayyaa ddaann mmaannffaaaatt yyaanngg ttiiddaakk ddaappaatt ddiikkuuaannttiittaattiiffkkaann yyaanngg aakkaann mmuunnccuull ddaarrii pprrooyyeekk yyaanngg aakkaann ddiijjaallaannkkaann..
- 13. PPEENNUUTTUUPP