4. Luottamuksellinen
1. Kyselyt ja
asiakas-
palautteet
2. Tilastolliset
menetelmät
Asiakas-/
kysyntä-
lähtöinen
aikataulu-
rakenne
3.
Kapastiteetin
optimointi
- Kuinka monta vuoroa ja
mille osavälille
(kysyntälähtöinen)?
- Mihin aikaan?
- Minä viikonpäivinä?
- Kuinka monta paikkaa per
vuoro?
- Kuinka monta vuoroa ja mille
osavälille (kaluston
saatavuuteen perustuva)?
- Toiveet lisävuoroista ja
aikataulumuutoksista
- Minuutin tarkat aikataulut
- Kulkupäivät
- Palvelut (mm. ravintolavaunut)
- Junamatkustukseen liittyvien
toiveiden huomioonottaminen
(matka-ajat, täsmällisyys ym.)
Aikataulusuunnittelussa lähtökohtana on aina palvelutason
parantaminen - huomioiden kuitenkin operatiiviset ja
liiketoiminnalliset rajoitteet
5. Luottamuksellinen
Kyselyt, asiakkaiden palautteet, tapaamiset
• Asiakaskyselyillä kartoitetaan matkustajien tarpeita ja mielikuvia
aikatauluihin sekä junayhteyksiin liittyen
• Kyselyillä tarkastellaan nopeuden ja täsmällisyyden merkitystä
asiakkaille sekä matkustajien aikataulujoustavuuden suhdetta mm.
junayhteyksien nopeuteen, frekvenssiin ja vaihtojen lukumäärään
• Asiakkailta kerätään myös avointa palautetta aikatauluihin liittyen
• Kaupunkien, kuntien, maakuntien ja järjestöjen edustajia tavataan
vuoden aikana runsaasti palautteen, toiveiden ja ideoiden
saamiseksi sekä kaupunki- ja aluekehityssuunnitelmien kuulemiseksi
6. Luottamuksellinen
• Kaukoliikenteen verkosto sisältää 19 000 lähtö- ja määränpääyhdistelmää: esim.
Helsinki–Tampere, Toijala–Nokia, Oulu–Kesälahti jne.
• Tilastollisten menetelmien avulla tarkastellaan, missä ovat suurimmat matkustajavirrat
ja allokoidaan frekvenssejä (junavuoroja) niin, että ne palvelisivat suurinta mahdollista
matkustajamäärää
• Tarkat aikataulut rakennetaan pohjautuen historialliseen kysyntään,
asiakaspalautteisiin ja kyselyiden tuloksiin - huomioiden viikonpäivävaihtelut,
junavuorojen kulkuajat osaväleittäin ja kulkusuunnat
Tilastolliset menetelmät…
• Rataverkko 90-prosenttisesti yksiraiteista – kohtauspaikat harvassa
• Ratakapasiteetti jo täyskäytössä ruuhkaisilla rataosilla
• Junakalustoa rajallinen määrä: lisää voi hankkia, mutta se ei tapahdu
hetkessä (eikä kysytyllä rataosalla ole lisää tilaa)
• Junilla tekninen maksimipituus – tosin kiihtyvyys heikkenee nopeasti
• Henkilökuntaa voi palkata lisää – mutta veturinkuljettajan koulutus
kestää 9 kk (eikä valmiiksi koulutettuja ole saatavilla)
…ja rajalliset resurssit
8. Luottamuksellinen
Kaluston kierron optimointialgoritmi
Kapasiteetti junavuorotasolla
allokoidaan kysyntäperusteisesti
huomioiden vaihtelut
• Kapasiteetin ja kalustonkierron optimoinnilla pyritään maksimoimaan
kaluston liikennemääriä (frekvenssejä) ja allokoimaan paikkakapasiteetti
niin, että mahdollisimman monelle matkustajalle riittäisi paikkoja
• Kaukoliikenteen runkokierto muodostaa monimutkaisen kokonaisuuden,
jossa junavuorot voidaan asettaa viikkokiertojärjestykseen noin
10330 eri tavalla aikataulutietojen pohjalta
• Optimointialgoritmin avulla haetaan optimaalisinta ratkaisua, jossa kaikki
rajoitusehdot huomioidaan (kysyntä ja sitä kautta kapasiteetti,
operatiiviset rajoitteet jne.).
Kapasiteetin optimointi
11. Matkustajaliikenteen kasvua tukevat rataverkon kärkihankkeet
1. Pääratojen nopeustasojen harmonisointipaketti (n. 200 M€)
(paikallisten nopeusrajoitusten poisto ja radan kunnon varmistaminen)
• Helsinki–Kouvola–Kuopio
• Kouvola–Joensuu
• Helsinki–Turku
• Tampere–Jyväskylä
• Seinäjoki–Vaasa
• Seinäjoki–Oulu
2. Kerava–Tampere-välin ratakapasiteetin lisääminen
• Kolmas raide Riihimäki–Tampere (n. 700–950 M€)
• (Pasila–)Kerava–Riihimäki 2. vaihe (n. 200 M€)
3. Helsinki–Kerava-välin ratakapasiteetin lisääminen
• Keinoina Pisararata (n. 1 300 M€) ja Lentorata (n. 2 500 M€)
tai muut ratakapasiteettia lisäävät ratkaisut
4. Espoon kaupunkirata
• Kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen (n. 238 M€)
• Hyödyt erityisesti lähiliikenteelle, mutta myös kaukoliikenteelle lisää tiala
• Kuuluu myös Helsinki–Turku ”Tunnin juna” -hankkeeseen
Pääratojen kehittämisen myötä myös maakuntien omat ratahankkeet ovat mahdollisia
Seinäjoki–
Oulu
Kouvola
–Kuopio
Vaasa-
Seinäjoki
Helsinki- Turku
Tampere–
Jyväskylä
Helsinki–
Kouvola
Kouvola
–
Joensuu
14 miljoonaa matkaa vuodessa nopeutuu ympäri
Suomen, mahdollisuudet täsmälliseen liikennöintiin
sekä kotimaassa että Allegrolla paranevat
huomattavasti
Keravan eteläpuolella samoilla kahdella
kaukoliikenneraiteella sekä Tampereen- että Kouvolan-
suunnan kaukojunat, nopeat lähijunat (R, D, Z) sekä
Venäjän-junat – huomattava lisäys ratakapasiteettiin
siis sekä Pääradan että Itä-Suomen junille
Kaukojunien pysähtyminen suoraan
Helsinki-Vantaan lentoasemalla – Suomi
20 min lähempänä Keski-Eurooppaa
12. Luottamuksellinen
• Kotimaan kaukoliikenteen vuorotarjontaa on kehitetty
merkittävästi viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana.
Kannattamattomia vuoroja on vähennetty ja suosituimpia
yhteysvälejä nopeutettu ja niiden paikkakapasiteettia lisätty.
• Kotimaan kaukoliikenteen matkamäärä on kasvanut 13 %
vuorotarjonnan vähentyessä samanaikaisesti 21 %
• Markkinaehtoisessa liikenteessä matkat ovat lisääntyneet
24 % ja vuorot vähentyneet 19 %
• Myös täyttöaste on parantunut merkittävästi. Vuonna
2015 markkinaehtoisen liikenteen täyttöaste oli 34 % ja
nyt se on 45 %.
• Matkojen kehitykseen vaikuttaa myös hintojen lasku.
Yrityssalainen
113
124
79
81
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
2017_04
2017_03
2017_02
2017_01
2016_12
2016_11
2016_10
2016_09
2016_08
2016_07
2016_06
2016_05
2017_12
2017_11
2017_10
2017_09
2017_05
2017_07
2017_06
2016_04
2016_03
2016_02
2016_01
2015_12
2015_11
2015_10
2015_09
2015_08
2018_01
2018_02
2018_03
2017_08
Markkinaehtoiset matkat
Markkinaehtoiset vuorot
Kotimaan kaukoliikenteen vuorot
Kotimaan kaukoliikenteen matkat
Luvut ovat 12kk rullaavia keskiarvoja
Markkinaehtoisten junavuorojen määrä on vähentynyt 2,5
vuodessa 19 %. Matkamäärä on kuitenkin kasvanut 24 %.