ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo
Avoimuus kunnallisessa
   päätöksenteossa
     Ville Ylikahri 31.1.2013
Sisältö:

• Mitä saa sanoa ja mitä ei: toimielinten
  kokouksista viestimisen juridiset rajoitteet
• Kunnallisen luottamushenkilön yhteydet
  omaan ryhmään, mediaan ja äänestäjiin päin
• Valtuustoryhmän viestintä, ryhmän
  puheenjohtajan rooli
• Hyviä käytäntöjä
ʱԳٳä
                              Media
Äänestäjät,
kuntalaiset                                             Virkamiehet


                     Luottamushenkilö


      Vihreä ryhmä                         Muut lautakunnan jäsenet



- Viestintää molempiin suuntiin eri ryhmien välillä
ʱԳٳä
                             Media
Äänestäjät,
kuntalaiset          Blogi            Tiedotteet    Virkamiehet


 Facebook            Luottamushenkilö
              Sähköpostilistat       Ryhmäkokoukset,
                                     keskustelut
      Vihreä ryhmä                     Muut lautakunnan jäsenet
Julkista, ei julkista vai salaista?
•   Lähtökohtaisesti kaikki asiat ovat julkisia, mutta ”ei-julkisuuteen”
    -merkintä tarkoittaa, että asiasta ei tiedoteta eikä siitä saisi kertoa.
    Kyse ei ole juridiikasta, vaan sopimisesta.

•   Salaiseksi voidaan julistaa vain sellaisia asioita, jotka ovat lain
    mukaan salassa pidettäviä, kuten ihmisten henkilökohtaiset
    terveystiedot tai liikesalaisuudet. (Laki viranomaisten toiminnan
    julkisuudesta 24§)

•   Kunnan luottamushenkilöt toimivat virkavastuulla eikä salaisia
    asiakirjoja tai keskusteluja saa paljastaa.

•   Salassa pidettävän tiedon paljastaminen ilman lakiin perustuvaa syytä
    merkitsee virkasalaisuuden rikkomista.

•   Jos kokee, että asiakirja on salattu turhaan, voi asiasta valittaa
    hallinto-oikeuteen.

•   Jos kokee, että asiakirja on merkitty turhaan ”ei-julkisuuteen”
    merkinnällä, voi asian nostaa kokouksessa esiin tai tuoda sen
    julkisuuteen itse. Asia on kuitenkin juridisesti julkinen.
Julkisia vai suljettuja kokouksia?
• Valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa
  tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei
  valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin
  päätä.
• Muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos
  niissä ei käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa
  pidettäväksi, ja jos toimielin niin päättää.
• Yleensä kaikki kunnanhallituksen ja lautakuntien kokoukset ovat
  suljettuja.
• Tarkista säännöt oman kuntasi hallinto- ja johtosäännöistä.
Mitä suljetusta kokouksesta saa
                 kertoa?
•   Suljetussa kokouksessa käytyjä keskusteluja ei tule
    hyvän hallintotavan mukaan paljastaa, vaikka ne
    eivät varsinaisesti lain mukaan salaisia olekaan.

•   Kuntalain 32 §:n mukaan luottamushenkilön tulee
    edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä
    toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän
    edellyttämällä tavalla. Voidaan katsoa, että
    kokouskeskustelujen vuotaminen julkisuuteen ei ole
    ”arvokasta toimintaa”.
Miten käytännössä?
• Kerro lautakunnan kokouksista julkisuuteen vain oma
  toimintasi ja päätökset – älä muiden puheenvuoroja.

• Vihreiden kokoukset ja sähköpostilistat voivat olla
  luottamuksellisempia ja niillä saa kuvata tapahtumia
  tarkemmin. Omassa poliittisessa ryhmässä pitää voida
  käydä luottamuksellisia keskusteluja.

• Tehkää ryhmän ja sähköpostilistojen
  pelisäännöt selviksi
Miten käytännössä?
• Politiikka vaatii luottamusta:
   – Luottaako oma ryhmä sinuun?
   – Luottavatko muut ryhmät sinuun?
   – Miten osoitat olevasi luottamuksen
     arvoinen äänestäjille?


• Toisaalta pitää toimia julkisesti, toisaalta
  pitää pystyä keskustelemaan ja sopimaan
  luottamuksellisesti joistain asioista.

• Wikidemokratia vs. oma vastuu
  päätöksistä.
Vihreiden sisäinen keskustelu
• Tapaamisia ja kokouksia tarvitaan:
   – Valtuustoryhmä ja kh-ryhmä
   – Budjettiriihet
   – Teemakeskusteluillat

• Sähköpostilistat
   – Spämmäys, luottamus, säännöt, kuinka monta listaa?

• Facebook-ryhmä
   – Toimii todella hyvin, mutta voiko ihmistä vaatia
     olemaan Facebookissa?
Luottamushenkilön tiedottaminen
         lautakunnasta
• Vihreiden sisäinen tiedotus:
  – etukäteen ja jälkikäteen raportti
  – ei kaikkia asioita, vain tärkeät
• Ulkoinen tiedotus:
  – Facebook
  – Twitter
  – Blogi
• Isoista asioista mielipidekirjoitukset,
  asukasillat, kolumnit yms.
Teknisiä ratkaisuja
• Oma blogi
  – eri blogialustat: Vihreiden oma, Wordpress, Blogger,
    Uusi Suomi...
  – Miten olisi yhteinen blogi?
• Facebook
  – Oma sivu tai julkiset päivitykset omassa profiilissa
  – keskusteluryhmät
• Twitter
  – kasvaa nopeasti
• Muistettavaa:
  –   Kaikki on julkista – mieti mitä kirjoitat.
  –   Tunne viestintävälineen tavat ja toimi niiden mukaan.
  –   Keskustele ja kommentoi, älä vain julista.
  –   Jaa tekstit somessa. Tekstin paikka on toissijainen.
Mikko Särelä kertoo miksi hän pitää
         lautakuntablogia
1. Se on osa valmistautumista lautakuntaan. Kirjoittaminen pakottaa minut miettimään
etukäteen sitä, mikä esityksissä on hyvää, mikä huonoa ja mikä vaatii korjattavaa. Tapa
kirjoittaa asiasta etukäteen myös pakottaa minut valmistautumaan silloinkin kun on kauhea
kiire eikä millään ehtisi.

2. Se on hyvä tapa vaikuttaa virkamiehiin. Niissä lautakunnissa, joissa on ollut aktiivinen
bloggaaja, käsittääkseni virkamiehet yleensä seuraavat tarkkaan sitä mitä blogissa sanotaan
ja tietävät valmistautua vaikeisiin kysymyksiin etukäteen. Sama pätee toimittajiin.
3. Blogiteksti lautakunnan listasta ja jälkikäteen päätöksistä toimii myös internetiin jääväksi
muistutukseksi siitä, mitä on tehty ja miksi. Kun minulta kysytään "miksi teitte sitä tai tätä
lautakunnassa", yleensä kaikkein parhaiten saan itselleni muistutuksen päätöksistä
lukemalla vanhan blogitekstini. Vastauksenkin voi usein antaa suoraan linkkinä blogiin, mikä
säästää aikaa.
4. Bloggaamalla asioista voi myös kysyä lukijoilta mielipiteitä ja tietoa. Olen muutamaankin
kertaan saanut erittäin hyödyllisiä kommentteja lukijoilta, jotka tuntevat esimerkiksi
luonnonsuojelua tai jotain muuta aihetta paremmin kuin minä. Ja näiden kommenttien avulla
on saatu aikaan parempia päätöksiä. Avoimuus ei ole pelkästään poliittisesti viisasta, vaan
fiksua siksi että saadaan paras tieto käyttöön.
5. Bloggaamalla päätöksenteon prosesseista avaan kaupunkilaisille pala kerrallaan sitä,
kuinka monimutkaista kaupungin päätöksenteko on. Aika harvalla kaupunkilaisella on mitään
käsitystä tästä ja asian selvittäminen on todella vaikeaa. Luottamushenkilöblogit rakentavat
siltaa tämän kuilun yli.
Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa
Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa
Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa
Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa
Valtuustoryhmän tiedotus
• Toimittajat soittelevat ryhmänjohtajalle
• Nopea reagointi vs. ryhmän keskustelu ja
  yhteinen kanta
• Vihreän yhdistyksen nettisivu
  – Yhteiset blogit, lautakuntablogit?
• Toimittajatapaamiset
• Asioiden vinkkaaminen toimittajalle
• Media on neljäs kunnallismahti!

More Related Content

Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa

  • 1. Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa Ville Ylikahri 31.1.2013
  • 2. Sisältö: • Mitä saa sanoa ja mitä ei: toimielinten kokouksista viestimisen juridiset rajoitteet • Kunnallisen luottamushenkilön yhteydet omaan ryhmään, mediaan ja äänestäjiin päin • Valtuustoryhmän viestintä, ryhmän puheenjohtajan rooli • Hyviä käytäntöjä
  • 3. ʱԳٳä Media Äänestäjät, kuntalaiset Virkamiehet Luottamushenkilö Vihreä ryhmä Muut lautakunnan jäsenet - Viestintää molempiin suuntiin eri ryhmien välillä
  • 4. ʱԳٳä Media Äänestäjät, kuntalaiset Blogi Tiedotteet Virkamiehet Facebook Luottamushenkilö Sähköpostilistat Ryhmäkokoukset, keskustelut Vihreä ryhmä Muut lautakunnan jäsenet
  • 5. Julkista, ei julkista vai salaista? • Lähtökohtaisesti kaikki asiat ovat julkisia, mutta ”ei-julkisuuteen” -merkintä tarkoittaa, että asiasta ei tiedoteta eikä siitä saisi kertoa. Kyse ei ole juridiikasta, vaan sopimisesta. • Salaiseksi voidaan julistaa vain sellaisia asioita, jotka ovat lain mukaan salassa pidettäviä, kuten ihmisten henkilökohtaiset terveystiedot tai liikesalaisuudet. (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24§) • Kunnan luottamushenkilöt toimivat virkavastuulla eikä salaisia asiakirjoja tai keskusteluja saa paljastaa. • Salassa pidettävän tiedon paljastaminen ilman lakiin perustuvaa syytä merkitsee virkasalaisuuden rikkomista. • Jos kokee, että asiakirja on salattu turhaan, voi asiasta valittaa hallinto-oikeuteen. • Jos kokee, että asiakirja on merkitty turhaan ”ei-julkisuuteen” merkinnällä, voi asian nostaa kokouksessa esiin tai tuoda sen julkisuuteen itse. Asia on kuitenkin juridisesti julkinen.
  • 6. Julkisia vai suljettuja kokouksia? • Valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä. • Muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos niissä ei käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi, ja jos toimielin niin päättää. • Yleensä kaikki kunnanhallituksen ja lautakuntien kokoukset ovat suljettuja. • Tarkista säännöt oman kuntasi hallinto- ja johtosäännöistä.
  • 7. Mitä suljetusta kokouksesta saa kertoa? • Suljetussa kokouksessa käytyjä keskusteluja ei tule hyvän hallintotavan mukaan paljastaa, vaikka ne eivät varsinaisesti lain mukaan salaisia olekaan. • Kuntalain 32 §:n mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Voidaan katsoa, että kokouskeskustelujen vuotaminen julkisuuteen ei ole ”arvokasta toimintaa”.
  • 8. Miten käytännössä? • Kerro lautakunnan kokouksista julkisuuteen vain oma toimintasi ja päätökset – älä muiden puheenvuoroja. • Vihreiden kokoukset ja sähköpostilistat voivat olla luottamuksellisempia ja niillä saa kuvata tapahtumia tarkemmin. Omassa poliittisessa ryhmässä pitää voida käydä luottamuksellisia keskusteluja. • Tehkää ryhmän ja sähköpostilistojen pelisäännöt selviksi
  • 9. Miten käytännössä? • Politiikka vaatii luottamusta: – Luottaako oma ryhmä sinuun? – Luottavatko muut ryhmät sinuun? – Miten osoitat olevasi luottamuksen arvoinen äänestäjille? • Toisaalta pitää toimia julkisesti, toisaalta pitää pystyä keskustelemaan ja sopimaan luottamuksellisesti joistain asioista. • Wikidemokratia vs. oma vastuu päätöksistä.
  • 10. Vihreiden sisäinen keskustelu • Tapaamisia ja kokouksia tarvitaan: – Valtuustoryhmä ja kh-ryhmä – Budjettiriihet – Teemakeskusteluillat • Sähköpostilistat – Spämmäys, luottamus, säännöt, kuinka monta listaa? • Facebook-ryhmä – Toimii todella hyvin, mutta voiko ihmistä vaatia olemaan Facebookissa?
  • 11. Luottamushenkilön tiedottaminen lautakunnasta • Vihreiden sisäinen tiedotus: – etukäteen ja jälkikäteen raportti – ei kaikkia asioita, vain tärkeät • Ulkoinen tiedotus: – Facebook – Twitter – Blogi • Isoista asioista mielipidekirjoitukset, asukasillat, kolumnit yms.
  • 12. Teknisiä ratkaisuja • Oma blogi – eri blogialustat: Vihreiden oma, Wordpress, Blogger, Uusi Suomi... – Miten olisi yhteinen blogi? • Facebook – Oma sivu tai julkiset päivitykset omassa profiilissa – keskusteluryhmät • Twitter – kasvaa nopeasti • Muistettavaa: – Kaikki on julkista – mieti mitä kirjoitat. – Tunne viestintävälineen tavat ja toimi niiden mukaan. – Keskustele ja kommentoi, älä vain julista. – Jaa tekstit somessa. Tekstin paikka on toissijainen.
  • 13. Mikko Särelä kertoo miksi hän pitää lautakuntablogia 1. Se on osa valmistautumista lautakuntaan. Kirjoittaminen pakottaa minut miettimään etukäteen sitä, mikä esityksissä on hyvää, mikä huonoa ja mikä vaatii korjattavaa. Tapa kirjoittaa asiasta etukäteen myös pakottaa minut valmistautumaan silloinkin kun on kauhea kiire eikä millään ehtisi. 2. Se on hyvä tapa vaikuttaa virkamiehiin. Niissä lautakunnissa, joissa on ollut aktiivinen bloggaaja, käsittääkseni virkamiehet yleensä seuraavat tarkkaan sitä mitä blogissa sanotaan ja tietävät valmistautua vaikeisiin kysymyksiin etukäteen. Sama pätee toimittajiin. 3. Blogiteksti lautakunnan listasta ja jälkikäteen päätöksistä toimii myös internetiin jääväksi muistutukseksi siitä, mitä on tehty ja miksi. Kun minulta kysytään "miksi teitte sitä tai tätä lautakunnassa", yleensä kaikkein parhaiten saan itselleni muistutuksen päätöksistä lukemalla vanhan blogitekstini. Vastauksenkin voi usein antaa suoraan linkkinä blogiin, mikä säästää aikaa. 4. Bloggaamalla asioista voi myös kysyä lukijoilta mielipiteitä ja tietoa. Olen muutamaankin kertaan saanut erittäin hyödyllisiä kommentteja lukijoilta, jotka tuntevat esimerkiksi luonnonsuojelua tai jotain muuta aihetta paremmin kuin minä. Ja näiden kommenttien avulla on saatu aikaan parempia päätöksiä. Avoimuus ei ole pelkästään poliittisesti viisasta, vaan fiksua siksi että saadaan paras tieto käyttöön. 5. Bloggaamalla päätöksenteon prosesseista avaan kaupunkilaisille pala kerrallaan sitä, kuinka monimutkaista kaupungin päätöksenteko on. Aika harvalla kaupunkilaisella on mitään käsitystä tästä ja asian selvittäminen on todella vaikeaa. Luottamushenkilöblogit rakentavat siltaa tämän kuilun yli.
  • 18. Valtuustoryhmän tiedotus • Toimittajat soittelevat ryhmänjohtajalle • Nopea reagointi vs. ryhmän keskustelu ja yhteinen kanta • Vihreän yhdistyksen nettisivu – Yhteiset blogit, lautakuntablogit? • Toimittajatapaamiset • Asioiden vinkkaaminen toimittajalle • Media on neljäs kunnallismahti!