ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Caio prado jr

•Download as PPT, PDF•
•
Ivy Marins
Ivy Marins

Caio Prado Jr.

1 of 17
Downloaded 53 times
CCaaiioo PPrraaddoo JJrr 11990077--11999900
► Advogado ffoorrmmaaddoo ppeelloo LLaarrggoo ddee SSããoo FFrraanncciissccoo ((UUSSPP)) eemm 11992288 ►FFoorrttee aattuuaaççããoo ppoollííttiiccaa ►IInniimmiiggoo ppúúbblliiccoo ddoo EEssttaaddoo NNoovvoo ddee GGVV ►EEmm 11994422 ppuubblliiccoouu oo cclláássssiiccoo FFoorrmmaaççããoo ddoo BBrraassiill CCoonntteemmppoorrâânneeoo -- CCoollôônniiaa,, ccuujjoo oobbjjeettiivvoo iinniicciiaall eerraa ttrraaççaarr oo qquuaaddrroo ddee eevvoolluuççããoo hhiissttóórriiccaa bbrraassiilleeiirraa.. IInniicciiaall,, ppooiiss sseerriiaa ddiivviiddiiddaa eemm ppaarrtteess,, jjáá vviissttoo qquuee oo pprriimmeeiirroo lliivvrroo vveerrssaa ssoobbrree oo ppeerrííooddoo ccoolloonniiaall,, ccoonnttuuddoo,, aass oouuttrraass ppaarrtteess jjaammaaiiss ffoorraamm eessccrriittaass ppeelloo aauuttoorr..
OO sseennttiiddoo ddaa ccoolloonniizzaaççããoo ((11994422)) ►buscou analisar a realidade colonial brasileira com base nos conceitos desenvolvidos por Marx, na linha do Materialismo Histórico. ►IIddééiiaa cceennttrraall:: vê a colônia como uma sociedade cuja estrutura e funcionamento foram determinados pelo comércio externo e, portanto, como um mero empreendimento a serviço do capital comercial europeu.
► Busca mostrar que os elementos secundários estão totalmente subordinados aos elementos essenciais: a produção para o mercado interno surge apenas como atividade subsidiária da grande lavoura escravista exportadora e tem sua dinâmica determinada pela dinâmica do mercado externo, ou seja, pela dinâmica dos preços internacionais e da demanda de gêneros agrícolas tropicais pela Europa. O capital comercial é então elemento central para a compreensão da sociedade colonial e da sua dinâmica. ► Assim, no modelo pradiano, a economia e a sociedade coloniais seriam um mero apêndice de um sistema mais amplo que tem seu centro na Europa, e toda sua dinâmica se subordinaria àquele centro. Não havia aqui espaço para a reprodução de uma sociedade autônoma.
► OO sseennttiiddoo ddaa ccoolloonniizzaaççããoo eessttaarriiaa nnooss ttrrêêss ssééccuullooss ddee eexxpplloorraaççããoo mmeettrrooppoolliittaannaa,, nnoo qquuee ttaannggee ddee ffuunnddaammeennttaall ee ppeerrmmaanneennttee,, oouu sseejjaa,, nnooss ffiinnss mmeerrccaannttiiss ee nnoo ppoovvooaammeennttoo nneecceessssáárriiooss ppaarraa aa oorrggaanniizzaaççããoo ddee ggêênneerrooss ttrrooppiiccaaiiss rreennttáávveeiiss ppaarraa oo ccoomméérrcciioo..
OO BBrraassiill aattrraavvééss ddoo mmaarrxxiissmmoo ► ppaarraa MMaarrxx aa hhiissttóórriiaa éé uumm pprroocceessssoo:: ooss ffaattooss ppaassssaaddooss ssee rreellaacciioonnaamm ee ssee ffaazzeemm eexxiisstteenntteess nnoo pprreesseennttee,, ee aammbbooss tteemmppooss sseerrvveemm ddee bbaassee ppaarraa ssee cchheeggaarr aa uumm ffuuttuurroo.. ► CCaaiioo PPrraaddoo ddeeffeennddee,, aaoo lloonnggoo ddee FFoorrmmaaççããoo ddoo BBrraassiill CCoonntteemmppoorrâânneeoo,, qquuee oo ccaarráátteerr ccoolloonniiaall ppeerrmmaanneecciiaa nnaa eessttrruuttuurraaççããoo ddaa ssoocciieeddaaddee bbrraassiilleeiirraa.. ► NNoossssaa ssoocciieeddaaddee ffooii mmoollddaaddaa ppoorr ttaall sseennttiiddoo,, qquuee rreepprreesseennttaa uumm mmooddoo ddee pprroodduuççããoo ccaarraacctteerrííssttiiccoo.. EEssttee mmoodduullaarráá,, eemm ccoonnsseeqqüüêênncciiaa,, uumm mmooddoo ddee vviiddaa.. ► EEssttaa iiddééiiaa ffooii eexxpprreessssaa ppoorr MMaarrxx eemm AA IIddeeoollooggiiaa AAlleemmãã:: ““OO mmooddoo ppeelloo qquuaall aass ppeessssooaass mmaanniiffeessttaamm ssuuaa vviiddaa rreefflleettee mmuuiittoo eexxaattaammeennttee oo qquuee eellaass ssããoo.. TTaall mmooddoo ddee sseerr ccooiinncciiddee ppoorrttaannttoo ccoomm ssuuaa pprroodduuççããoo,, ttaannttoo ccoomm oo qquuee pprroodduuzzeemm ccoommoo oo mmooddoo ppeelloo qquuaall pprroodduuzzeemm.. OO qquuee aass ppeessssooaass ssããoo ddeeppeennddee,, ppoorrttaannttoo,, ddaass ccoonnddiiççõõeess mmaatteerriiaaiiss ddee ssuuaa pprroodduuççããoo””..
► AAssssiimm,, oo sseennttiiddoo ddaa ccoolloonniizzaaççããoo bbrraassiilleeiirraa rreefflleettee oo mmééttooddoo ddee pprroodduuççããoo ee oorrggaanniizzaaççããoo ddaa ssoocciieeddaaddee aaíí ffoorrmmaaddaa.. EE eessttee nnããoo ffooii mmooddiiffiiccaaddoo ppoorrqquuee oo ppaaííss nnããoo ppaassssoouu ppoorr uummaa rreevvoolluuççããoo eessttrruuttuurraall aaoo lloonnggoo ddee ssuuaa HHiissttóórriiaa.. ► oouu sseejjaa,, aa HHiissttóórriiaa ddoo BBrraassiill éé aa HHiissttóórriiaa ddaa pprroodduuççããoo ddee bbeennss mmaatteerriiaaiiss ppaarraa oo ccoonnssuummoo eexxtteerrnnoo.. ► AAqquuii eessttáá pprreesseennttee oo MMaatteerriiaalliissmmoo HHiissttóórriiccoo,, qquuee ccoonnssiiddeerraa aa pprroodduuççããoo ddooss bbeennss mmaatteerriiaaiiss nneecceessssáárriiooss àà eexxiissttêênncciiaa ddooss hhoommeennss –– aa eessttrruuttuurraa eeccoonnôômmiiccaa ddaa ssoocciieeddaaddee –– ccoommoo aa ffoorrççaa pprriinncciippaall qquuee ddeetteerrmmiinnaa ttooddaa aa vviiddaa ssoocciiaall hhuummaannaa ee ccoonnddiicciioonnaa aa ttrraannssiiççããoo ddee uumm rreeggiimmee ssoocciiaall aa oouuttrroo..
► Portanto, logo no ““SSeennttiiddoo ddaa CCoolloonniizzaaççããoo””,, CCaaiioo PPrraaddoo JJrr.. pprroommoovvee uummaa nnoovvaa ccoommpprreeeennssããoo ddaa HHiissttóórriiaa ddoo BBrraassiill,, eennccaaiixxaannddoo sseeuu ddeesseennvvoollvviimmeennttoo nnaa ccoonnjjuunnttuurraa vviivviiddaa ppeellaa EEuurrooppaa nnoo SSééccuulloo XXVVII ee rreellaacciioonnaannddoo--aa ccoomm ooss iinntteerreesssseess mmeettrrooppoolliittaannooss.. ►ÉÉ ddeessssaa rreellaaççããoo ccoomm aass nneecceessssiiddaaddeess eeuurrooppééiiaass qquuee eellee eexxttrraaii nnoossssoo sseennttiiddoo hhiissttóórriiccoo ee eevvoolluuttiivvoo.. NNooss ffoorrmmaammooss ppaarraa ffoorrnneecceerr aallgguunnss ggêênneerrooss aalliimmeennttíícciiooss ppaarraa oo VVeellhhoo MMuunnddoo:: nnoossssaa hhiissttóórriiaa éé aa hhiissttóórriiaa ddeessssaa pprroodduuççããoo,, qquuee ssee eennccaaiixxaa nnaa ccoonnjjuunnttuurraa ddoommiinnaannttee ddoo CCaappiittaalliissmmoo CCoommeerrcciiaall pprreeddoommiinnaannttee aattéé oo SSééccuulloo XXVVIIIIII..
►Prado mmoossttrraa ccoommoo aass mmooddiiffiiccaaççõõeess ppeellaass qquuaaiiss oo BBrraassiill ppaassssaarraa ee eessttaavvaa ppaassssaannddoo eerraamm ssuuppeerrffiicciiaaiiss,, hhaavveennddoo sseemmpprree aa pprreesseennççaa iinnccôômmooddaa,, iinnvveennccíívveell ee iinnddiissssoocciiáávveell nnoo pprroocceessssoo ddee eevvoolluuççããoo nnaacciioonnaall.. ►PPaarraa eexxpplliiccaarr iissssoo,, aapprreesseennttaa--nnooss oo iinnoovvaaddoorr ccoonncceeiittoo ddee sseennttiiddoo hhiissttóórriiccoo,, ddeeffiinniiddoo ccoommoo ““oo ccoonnjjuunnttoo ddee ffaattooss ee aaccoonntteecciimmeennttooss eesssseenncciiaaiiss qquuee ccoonnssttiittuueemm aa eevvoolluuççããoo ddee uumm ppoovvoo nnuumm llaarrggoo ppeerrííooddoo ddee tteemmppoo””..
Celso Furtado 1920-2004
► BBaacchhaarreell eemm DDiirreeiittoo ((11994444)) ►FFooii ccoonnvvooccaaddoo ppeellaa FFEEBB ee sseerrvviiuu nnaa IIttáálliiaa ►DDoouuttoorr eemm EEccoonnoommiiaa ppeellaa SSoorrbboonnnnee ►PPrreessiiddiiuu aa eellaabboorraaççããoo ddoo ppllaannoo ddee mmeettaass ddee JJKK ►MMiinniissttrroo ddoo PPllaanneejjaammeennttoo ddoo GGoovveerrnnoo JJooããoo GGoouullaarrtt ((11996622)) ►MMiinniissttrroo ddaa CCuullttuurraa ddoo GGoovveerrnnoo SSaarrnneeyy
► teó Principal teórriiccoo ddoo ssuubbddeesseennvvoollvviimmeennttoo nnoo BBrraassiill ►UUttiilliizzaa oo rraacciiooccíínniioo eessttrruuttuurraalliissttaa ee oo mmééttooddoo hhiissttóórriiccoo ►ccoonnssiiddeerraamm oo ssuubbddeesseennvvoollvviimmeennttoo ccoommoo uummaa ffoorrmmaa ddee oorrggaanniizzaaççããoo ssoocciiaall nnoo iinntteerriioorr ddoo ssiisstteemmaa ccaappiittaalliissttaa ccoonnttrráárriioo àà iiddééiiaa ddee qquuee sseejjaa uummaa eettaappaa ppaarraa oo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo,, ccoommoo ppooddeemm ssuuggeerriirr ooss tteerrmmooss ddee ppaaííss ""eemmeerrggeennttee"" ee ""eemm ddeesseennvvoollvviimmeennttoo""..
OO ssuubbddeesseennvvoollvviimmeennttoo bbrraassiilleeiirroo ► OOss ppaaíísseess ssuubbddeesseennvvoollvviiddooss ttiivveerraamm,, sseegguunnddoo FFuurrttaaddoo,, uumm pprroocceessssoo ddee iinndduussttrriiaalliizzaaççããoo iinnddiirreettoo,, oouu sseejjaa,, ccoommoo ccoonnsseeqqüüêênncciiaa ddoo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddooss ppaaíísseess iinndduussttrriiaalliizzaaddooss.. ► EEssttee pprroocceessssoo hhiissttóórriiccoo eessppeeccííffiiccoo ddoo BBrraassiill ccrriioouu uummaa iinndduussttrriiaalliizzaaççããoo ddeeppeennddeennttee ddooss ppaaíísseess jjáá ddeesseennvvoollvviiddooss ee,, ppoorrttaannttoo,, nnããoo ppooddeerriiaa jjaammaaiiss sseerr ssuuppeerraaddoo sseemm uummaa ffoorrttee iinntteerrvveennççããoo eessttaattaall qquuee rreeddiirreecciioonnaassssee oo eexxcceeddeennttee,, aattéé eennttããoo uussaaddoo ppaarraa aass ccllaasssseess aallttaass,, ppaarraa oo sseettoorr pprroodduuttiivvoo.. ► NNoottee--ssee qquuee iissttoo nnããoo ssiiggnniiffiiccaavvaa uummaa ttrraannssffoorrmmaaççããoo ddoo ssiisstteemmaa pprroodduuttiivvoo ppoorr ccoommpplleettoo,, mmaass uumm rreeddiirreecciioonnaammeennttoo ddaa ppoollííttiiccaa eeccoonnôômmiiccaa ee ssoocciiaall ddoo ppaaííss qquuee lleevvaassssee eemm ccoonnttaa oo vveerrddaaddeeiirroo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ssoocciiaall..
►““oo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddoo ssééccuulloo XXXX vveemm pprroovvooccaannddoo uummaa ccoonncceennttrraaççããoo ccrreesscceennttee ddaa rreennddaa mmuunnddiiaall””,, ccoomm ““uummaa aammpplliiaaççããoo pprrooggrreessssiivvaa ddoo ffoossssoo eennttrree aass rreeggiiõõeess rriiccaass ee ooss ppaaíísseess ssuubbddeesseennvvoollvviiddooss””;; ““oo ssuubbddeesseennvvoollvviimmeennttoo éé aa mmaanniiffeessttaaççããoo ddee ccoommpplleexxaass rreellaaççõõeess ddee ddoommiinnaaççããoo--ddeeppeennddêênncciiaa eennttrree ppoovvooss,, [[tteennddeennddoo]] aa aauuttooppeerrppeettuuaarr--ssee ssoobb ffoorrmmaass ccaammbbiiaanntteess””;; ttuuddoo iissssoo rreeqquueerreennddoo ““aa ttoommaaddaa ddee ccoonnsscciiêênncciiaa ddaa ddiimmeennssããoo ppoollííttiiccaa ddaa ssiittuuaaççããoo ddee ssuubbddeesseennvvoollvviimmeennttoo””,, ccoomm aa ffoorrmmaaççããoo ddee ““cceennttrrooss nnaacciioonnaaiiss ddee ddeecciissããoo vváálliiddooss””..
► Tentativa ddee ssuuppeerraaççããoo lliinneeaarr,, ““eettaappiissttaa”” ddoo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo,, lleevvaa aa uumm mmiimmeettiissmmoo ((iimmiittaaççããoo)) ccuullttuurraall ddaass eelliitteess ccoomm rreellaaççããoo aaooss ppaaíísseess ““ssuubbddeesseennvvoollvviiddooss””,, ggeerraannddoo ccoonncceennttrraaççããoo ddee rreennddaa.. ►oo ssuubbddeesseennvvoollvviimmeennttoo ccoonnssttiittuuiirriiaa uummaa pprroojjeeççããoo eemm mmiinniiaattuurraa,, nnooss ppaaíísseess ppeerriifféérriiccooss,, ddee ssiisstteemmaass iinndduussttrriiaaiiss ddee ppaaíísseess ddoo cceennttrroo.. EEssttee ttrraaççoo,, ccoomm aa ddiimmeennssããoo ccuullttuurraall ddaa ccóóppiiaa ddee mmooddeellooss ddee ccoonnssuummoo,, pprroodduuzziirriiaa uummaa ssiittuuaaççããoo ddee ccoonnvviivvêênncciiaa ddee ffoorrmmaass hheetteerrooggêênneeaass ddee vviiddaa,, ccoomm,, ddee uumm llaaddoo,, ggrruuppooss ssoocciiaaiiss aafflluueenntteess ((oonnddee aa ccóóppiiaa ddooss nnoovvooss mmooddeellooss ddee ccoonnssuummoo ssee eeffeettiivvaa)) ee,, ddee oouuttrroo,, ggrruuppooss ssoocciiaaiiss ssuubbmmeettiiddooss aa nníívveeiiss mmíínniimmooss ddee ssuubbssiissttêênncciiaa,, eexxcclluuííddooss ddoo ccoonnssuummoo mmooddeerrnnoo..
►DDeevveemmooss nnooss eemmppeennhhaarr ppaarraa qquuee eessssaa sseejjaa aa ttaarreeffaa mmaaiioorr ddeennttrree aass qquuee pprreeooccuuppaarrããoo ooss hhoommeennss nnoo ccoorrrreerr ddoo pprróóxxiimmoo ssééccuulloo:: eessttaabbeelleecceerr nnoovvaass pprriioorriiddaaddeess ppaarraa aa aaççããoo ppoollííttiiccaa eemm ffuunnççããoo ddee uummaa nnoovvaa ccoonncceeppççããoo ddoo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo,, ppoossttoo aaoo aallccaannccee ddee ttooddooss ooss ppoovvooss ee ccaappaazz ddee pprreesseerrvvaarr oo eeqquuiillííbbrriioo eeccoollóóggiiccoo.. OO eessppaannttaallhhoo ddoo ssuubbddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddeevvee sseerr nneeuuttrraalliizzaaddoo.. OO pprriinncciippaall oobbjjeettiivvoo ddaa aaççããoo ddeeiixxaarriiaa ddee sseerr aa rreepprroodduuççããoo ddooss ppaaddrrõõeess ddee ccoonnssuummoo ddaass mmiinnoorriiaass aabbaassttaaddaass ppaarraa sseerr aa ssaattiissffaaççããoo ddaass nneecceessssiiddaaddeess ffuunnddaammeennttaaiiss ddoo ccoonnjjuunnttoo ddaa ppooppuullaaççããoo ee aa eedduuccaaççããoo ccoonncceebbiiddaa ccoommoo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddaass ppootteenncciiaalliiddaaddeess hhuummaannaass nnooss ppllaannooss ééttiiccoo,, eessttééttiiccoo ee ddaa aaççããoo ssoolliiddáárriiaa..
►Em comum ccoomm PPrraaddoo JJrr..,, aa pprreeooccuuppaaççããoo ddee FFuurrttaaddoo ccoomm aa eeccoonnoommiiaa,, oo rreelleevvoo qquuee aattrriibbuuii aaoo ppaassssaaddoo ccoolloonniiaall ee oo ffaattoo ddee eessttaarr iimmppllíícciittoo nnaass ssuuaass oobbrraass tteeóórriiccaass uumm pprrooggrraammaa ppoollííttiiccoo.. OOss ddooiiss ssããoo aauuttoorreess qquuee cchhaammaamm aa aatteennççããoo ssoobbrreettuuddoo ppaarraa aa lliiggaaççããoo,, ddeessddee aa ccoollôônniiaa,, eennttrree aa eeccoonnoommiiaa bbrraassiilleeiirraa ee aa eeccoonnoommiiaa mmuunnddiiaall.. ►RReettoommaamm oo ppaattrriiaarrccaaddoo ddee GGFF,, mmaass aammpplliiaamm oo eessccooppoo ddaa aannáálliissee..

More Related Content

Caio prado jr

  • 1. CCaaiioo PPrraaddoo JJrr 11990077--11999900
  • 2. ► Advogado ffoorrmmaaddoo ppeelloo LLaarrggoo ddee SSããoo FFrraanncciissccoo ((UUSSPP)) eemm 11992288 ►FFoorrttee aattuuaaççããoo ppoollííttiiccaa ►IInniimmiiggoo ppúúbblliiccoo ddoo EEssttaaddoo NNoovvoo ddee GGVV ►EEmm 11994422 ppuubblliiccoouu oo cclláássssiiccoo FFoorrmmaaççããoo ddoo BBrraassiill CCoonntteemmppoorrâânneeoo -- CCoollôônniiaa,, ccuujjoo oobbjjeettiivvoo iinniicciiaall eerraa ttrraaççaarr oo qquuaaddrroo ddee eevvoolluuççããoo hhiissttóórriiccaa bbrraassiilleeiirraa.. IInniicciiaall,, ppooiiss sseerriiaa ddiivviiddiiddaa eemm ppaarrtteess,, jjáá vviissttoo qquuee oo pprriimmeeiirroo lliivvrroo vveerrssaa ssoobbrree oo ppeerrííooddoo ccoolloonniiaall,, ccoonnttuuddoo,, aass oouuttrraass ppaarrtteess jjaammaaiiss ffoorraamm eessccrriittaass ppeelloo aauuttoorr..
  • 3. OO sseennttiiddoo ddaa ccoolloonniizzaaççããoo ((11994422)) ►buscou analisar a realidade colonial brasileira com base nos conceitos desenvolvidos por Marx, na linha do Materialismo Histórico. ►IIddééiiaa cceennttrraall:: vê a colônia como uma sociedade cuja estrutura e funcionamento foram determinados pelo comércio externo e, portanto, como um mero empreendimento a serviço do capital comercial europeu.
  • 4. ► Busca mostrar que os elementos secundários estão totalmente subordinados aos elementos essenciais: a produção para o mercado interno surge apenas como atividade subsidiária da grande lavoura escravista exportadora e tem sua dinâmica determinada pela dinâmica do mercado externo, ou seja, pela dinâmica dos preços internacionais e da demanda de gêneros agrícolas tropicais pela Europa. O capital comercial é então elemento central para a compreensão da sociedade colonial e da sua dinâmica. ► Assim, no modelo pradiano, a economia e a sociedade coloniais seriam um mero apêndice de um sistema mais amplo que tem seu centro na Europa, e toda sua dinâmica se subordinaria àquele centro. Não havia aqui espaço para a reprodução de uma sociedade autônoma.
  • 5. ► OO sseennttiiddoo ddaa ccoolloonniizzaaççããoo eessttaarriiaa nnooss ttrrêêss ssééccuullooss ddee eexxpplloorraaççããoo mmeettrrooppoolliittaannaa,, nnoo qquuee ttaannggee ddee ffuunnddaammeennttaall ee ppeerrmmaanneennttee,, oouu sseejjaa,, nnooss ffiinnss mmeerrccaannttiiss ee nnoo ppoovvooaammeennttoo nneecceessssáárriiooss ppaarraa aa oorrggaanniizzaaççããoo ddee ggêênneerrooss ttrrooppiiccaaiiss rreennttáávveeiiss ppaarraa oo ccoomméérrcciioo..
  • 6. OO BBrraassiill aattrraavvééss ddoo mmaarrxxiissmmoo ► ppaarraa MMaarrxx aa hhiissttóórriiaa éé uumm pprroocceessssoo:: ooss ffaattooss ppaassssaaddooss ssee rreellaacciioonnaamm ee ssee ffaazzeemm eexxiisstteenntteess nnoo pprreesseennttee,, ee aammbbooss tteemmppooss sseerrvveemm ddee bbaassee ppaarraa ssee cchheeggaarr aa uumm ffuuttuurroo.. ► CCaaiioo PPrraaddoo ddeeffeennddee,, aaoo lloonnggoo ddee FFoorrmmaaççããoo ddoo BBrraassiill CCoonntteemmppoorrâânneeoo,, qquuee oo ccaarráátteerr ccoolloonniiaall ppeerrmmaanneecciiaa nnaa eessttrruuttuurraaççããoo ddaa ssoocciieeddaaddee bbrraassiilleeiirraa.. ► NNoossssaa ssoocciieeddaaddee ffooii mmoollddaaddaa ppoorr ttaall sseennttiiddoo,, qquuee rreepprreesseennttaa uumm mmooddoo ddee pprroodduuççããoo ccaarraacctteerrííssttiiccoo.. EEssttee mmoodduullaarráá,, eemm ccoonnsseeqqüüêênncciiaa,, uumm mmooddoo ddee vviiddaa.. ► EEssttaa iiddééiiaa ffooii eexxpprreessssaa ppoorr MMaarrxx eemm AA IIddeeoollooggiiaa AAlleemmãã:: ““OO mmooddoo ppeelloo qquuaall aass ppeessssooaass mmaanniiffeessttaamm ssuuaa vviiddaa rreefflleettee mmuuiittoo eexxaattaammeennttee oo qquuee eellaass ssããoo.. TTaall mmooddoo ddee sseerr ccooiinncciiddee ppoorrttaannttoo ccoomm ssuuaa pprroodduuççããoo,, ttaannttoo ccoomm oo qquuee pprroodduuzzeemm ccoommoo oo mmooddoo ppeelloo qquuaall pprroodduuzzeemm.. OO qquuee aass ppeessssooaass ssããoo ddeeppeennddee,, ppoorrttaannttoo,, ddaass ccoonnddiiççõõeess mmaatteerriiaaiiss ddee ssuuaa pprroodduuççããoo””..
  • 7. ► AAssssiimm,, oo sseennttiiddoo ddaa ccoolloonniizzaaççããoo bbrraassiilleeiirraa rreefflleettee oo mmééttooddoo ddee pprroodduuççããoo ee oorrggaanniizzaaççããoo ddaa ssoocciieeddaaddee aaíí ffoorrmmaaddaa.. EE eessttee nnããoo ffooii mmooddiiffiiccaaddoo ppoorrqquuee oo ppaaííss nnããoo ppaassssoouu ppoorr uummaa rreevvoolluuççããoo eessttrruuttuurraall aaoo lloonnggoo ddee ssuuaa HHiissttóórriiaa.. ► oouu sseejjaa,, aa HHiissttóórriiaa ddoo BBrraassiill éé aa HHiissttóórriiaa ddaa pprroodduuççããoo ddee bbeennss mmaatteerriiaaiiss ppaarraa oo ccoonnssuummoo eexxtteerrnnoo.. ► AAqquuii eessttáá pprreesseennttee oo MMaatteerriiaalliissmmoo HHiissttóórriiccoo,, qquuee ccoonnssiiddeerraa aa pprroodduuççããoo ddooss bbeennss mmaatteerriiaaiiss nneecceessssáárriiooss àà eexxiissttêênncciiaa ddooss hhoommeennss –– aa eessttrruuttuurraa eeccoonnôômmiiccaa ddaa ssoocciieeddaaddee –– ccoommoo aa ffoorrççaa pprriinncciippaall qquuee ddeetteerrmmiinnaa ttooddaa aa vviiddaa ssoocciiaall hhuummaannaa ee ccoonnddiicciioonnaa aa ttrraannssiiççããoo ddee uumm rreeggiimmee ssoocciiaall aa oouuttrroo..
  • 8. ► Portanto, logo no ““SSeennttiiddoo ddaa CCoolloonniizzaaççããoo””,, CCaaiioo PPrraaddoo JJrr.. pprroommoovvee uummaa nnoovvaa ccoommpprreeeennssããoo ddaa HHiissttóórriiaa ddoo BBrraassiill,, eennccaaiixxaannddoo sseeuu ddeesseennvvoollvviimmeennttoo nnaa ccoonnjjuunnttuurraa vviivviiddaa ppeellaa EEuurrooppaa nnoo SSééccuulloo XXVVII ee rreellaacciioonnaannddoo--aa ccoomm ooss iinntteerreesssseess mmeettrrooppoolliittaannooss.. ►ÉÉ ddeessssaa rreellaaççããoo ccoomm aass nneecceessssiiddaaddeess eeuurrooppééiiaass qquuee eellee eexxttrraaii nnoossssoo sseennttiiddoo hhiissttóórriiccoo ee eevvoolluuttiivvoo.. NNooss ffoorrmmaammooss ppaarraa ffoorrnneecceerr aallgguunnss ggêênneerrooss aalliimmeennttíícciiooss ppaarraa oo VVeellhhoo MMuunnddoo:: nnoossssaa hhiissttóórriiaa éé aa hhiissttóórriiaa ddeessssaa pprroodduuççããoo,, qquuee ssee eennccaaiixxaa nnaa ccoonnjjuunnttuurraa ddoommiinnaannttee ddoo CCaappiittaalliissmmoo CCoommeerrcciiaall pprreeddoommiinnaannttee aattéé oo SSééccuulloo XXVVIIIIII..
  • 9. ►Prado mmoossttrraa ccoommoo aass mmooddiiffiiccaaççõõeess ppeellaass qquuaaiiss oo BBrraassiill ppaassssaarraa ee eessttaavvaa ppaassssaannddoo eerraamm ssuuppeerrffiicciiaaiiss,, hhaavveennddoo sseemmpprree aa pprreesseennççaa iinnccôômmooddaa,, iinnvveennccíívveell ee iinnddiissssoocciiáávveell nnoo pprroocceessssoo ddee eevvoolluuççããoo nnaacciioonnaall.. ►PPaarraa eexxpplliiccaarr iissssoo,, aapprreesseennttaa--nnooss oo iinnoovvaaddoorr ccoonncceeiittoo ddee sseennttiiddoo hhiissttóórriiccoo,, ddeeffiinniiddoo ccoommoo ““oo ccoonnjjuunnttoo ddee ffaattooss ee aaccoonntteecciimmeennttooss eesssseenncciiaaiiss qquuee ccoonnssttiittuueemm aa eevvoolluuççããoo ddee uumm ppoovvoo nnuumm llaarrggoo ppeerrííooddoo ddee tteemmppoo””..
  • 11. ► BBaacchhaarreell eemm DDiirreeiittoo ((11994444)) ►FFooii ccoonnvvooccaaddoo ppeellaa FFEEBB ee sseerrvviiuu nnaa IIttáálliiaa ►DDoouuttoorr eemm EEccoonnoommiiaa ppeellaa SSoorrbboonnnnee ►PPrreessiiddiiuu aa eellaabboorraaççããoo ddoo ppllaannoo ddee mmeettaass ddee JJKK ►MMiinniissttrroo ddoo PPllaanneejjaammeennttoo ddoo GGoovveerrnnoo JJooããoo GGoouullaarrtt ((11996622)) ►MMiinniissttrroo ddaa CCuullttuurraa ddoo GGoovveerrnnoo SSaarrnneeyy
  • 12. ► teó Principal teórriiccoo ddoo ssuubbddeesseennvvoollvviimmeennttoo nnoo BBrraassiill ►UUttiilliizzaa oo rraacciiooccíínniioo eessttrruuttuurraalliissttaa ee oo mmééttooddoo hhiissttóórriiccoo ►ccoonnssiiddeerraamm oo ssuubbddeesseennvvoollvviimmeennttoo ccoommoo uummaa ffoorrmmaa ddee oorrggaanniizzaaççããoo ssoocciiaall nnoo iinntteerriioorr ddoo ssiisstteemmaa ccaappiittaalliissttaa ccoonnttrráárriioo àà iiddééiiaa ddee qquuee sseejjaa uummaa eettaappaa ppaarraa oo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo,, ccoommoo ppooddeemm ssuuggeerriirr ooss tteerrmmooss ddee ppaaííss ""eemmeerrggeennttee"" ee ""eemm ddeesseennvvoollvviimmeennttoo""..
  • 13. OO ssuubbddeesseennvvoollvviimmeennttoo bbrraassiilleeiirroo ► OOss ppaaíísseess ssuubbddeesseennvvoollvviiddooss ttiivveerraamm,, sseegguunnddoo FFuurrttaaddoo,, uumm pprroocceessssoo ddee iinndduussttrriiaalliizzaaççããoo iinnddiirreettoo,, oouu sseejjaa,, ccoommoo ccoonnsseeqqüüêênncciiaa ddoo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddooss ppaaíísseess iinndduussttrriiaalliizzaaddooss.. ► EEssttee pprroocceessssoo hhiissttóórriiccoo eessppeeccííffiiccoo ddoo BBrraassiill ccrriioouu uummaa iinndduussttrriiaalliizzaaççããoo ddeeppeennddeennttee ddooss ppaaíísseess jjáá ddeesseennvvoollvviiddooss ee,, ppoorrttaannttoo,, nnããoo ppooddeerriiaa jjaammaaiiss sseerr ssuuppeerraaddoo sseemm uummaa ffoorrttee iinntteerrvveennççããoo eessttaattaall qquuee rreeddiirreecciioonnaassssee oo eexxcceeddeennttee,, aattéé eennttããoo uussaaddoo ppaarraa aass ccllaasssseess aallttaass,, ppaarraa oo sseettoorr pprroodduuttiivvoo.. ► NNoottee--ssee qquuee iissttoo nnããoo ssiiggnniiffiiccaavvaa uummaa ttrraannssffoorrmmaaççããoo ddoo ssiisstteemmaa pprroodduuttiivvoo ppoorr ccoommpplleettoo,, mmaass uumm rreeddiirreecciioonnaammeennttoo ddaa ppoollííttiiccaa eeccoonnôômmiiccaa ee ssoocciiaall ddoo ppaaííss qquuee lleevvaassssee eemm ccoonnttaa oo vveerrddaaddeeiirroo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ssoocciiaall..
  • 14. ►““oo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddoo ssééccuulloo XXXX vveemm pprroovvooccaannddoo uummaa ccoonncceennttrraaççããoo ccrreesscceennttee ddaa rreennddaa mmuunnddiiaall””,, ccoomm ““uummaa aammpplliiaaççããoo pprrooggrreessssiivvaa ddoo ffoossssoo eennttrree aass rreeggiiõõeess rriiccaass ee ooss ppaaíísseess ssuubbddeesseennvvoollvviiddooss””;; ““oo ssuubbddeesseennvvoollvviimmeennttoo éé aa mmaanniiffeessttaaççããoo ddee ccoommpplleexxaass rreellaaççõõeess ddee ddoommiinnaaççããoo--ddeeppeennddêênncciiaa eennttrree ppoovvooss,, [[tteennddeennddoo]] aa aauuttooppeerrppeettuuaarr--ssee ssoobb ffoorrmmaass ccaammbbiiaanntteess””;; ttuuddoo iissssoo rreeqquueerreennddoo ““aa ttoommaaddaa ddee ccoonnsscciiêênncciiaa ddaa ddiimmeennssããoo ppoollííttiiccaa ddaa ssiittuuaaççããoo ddee ssuubbddeesseennvvoollvviimmeennttoo””,, ccoomm aa ffoorrmmaaççããoo ddee ““cceennttrrooss nnaacciioonnaaiiss ddee ddeecciissããoo vváálliiddooss””..
  • 15. ► Tentativa ddee ssuuppeerraaççããoo lliinneeaarr,, ““eettaappiissttaa”” ddoo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo,, lleevvaa aa uumm mmiimmeettiissmmoo ((iimmiittaaççããoo)) ccuullttuurraall ddaass eelliitteess ccoomm rreellaaççããoo aaooss ppaaíísseess ““ssuubbddeesseennvvoollvviiddooss””,, ggeerraannddoo ccoonncceennttrraaççããoo ddee rreennddaa.. ►oo ssuubbddeesseennvvoollvviimmeennttoo ccoonnssttiittuuiirriiaa uummaa pprroojjeeççããoo eemm mmiinniiaattuurraa,, nnooss ppaaíísseess ppeerriifféérriiccooss,, ddee ssiisstteemmaass iinndduussttrriiaaiiss ddee ppaaíísseess ddoo cceennttrroo.. EEssttee ttrraaççoo,, ccoomm aa ddiimmeennssããoo ccuullttuurraall ddaa ccóóppiiaa ddee mmooddeellooss ddee ccoonnssuummoo,, pprroodduuzziirriiaa uummaa ssiittuuaaççããoo ddee ccoonnvviivvêênncciiaa ddee ffoorrmmaass hheetteerrooggêênneeaass ddee vviiddaa,, ccoomm,, ddee uumm llaaddoo,, ggrruuppooss ssoocciiaaiiss aafflluueenntteess ((oonnddee aa ccóóppiiaa ddooss nnoovvooss mmooddeellooss ddee ccoonnssuummoo ssee eeffeettiivvaa)) ee,, ddee oouuttrroo,, ggrruuppooss ssoocciiaaiiss ssuubbmmeettiiddooss aa nníívveeiiss mmíínniimmooss ddee ssuubbssiissttêênncciiaa,, eexxcclluuííddooss ddoo ccoonnssuummoo mmooddeerrnnoo..
  • 16. ►DDeevveemmooss nnooss eemmppeennhhaarr ppaarraa qquuee eessssaa sseejjaa aa ttaarreeffaa mmaaiioorr ddeennttrree aass qquuee pprreeooccuuppaarrããoo ooss hhoommeennss nnoo ccoorrrreerr ddoo pprróóxxiimmoo ssééccuulloo:: eessttaabbeelleecceerr nnoovvaass pprriioorriiddaaddeess ppaarraa aa aaççããoo ppoollííttiiccaa eemm ffuunnççããoo ddee uummaa nnoovvaa ccoonncceeppççããoo ddoo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo,, ppoossttoo aaoo aallccaannccee ddee ttooddooss ooss ppoovvooss ee ccaappaazz ddee pprreesseerrvvaarr oo eeqquuiillííbbrriioo eeccoollóóggiiccoo.. OO eessppaannttaallhhoo ddoo ssuubbddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddeevvee sseerr nneeuuttrraalliizzaaddoo.. OO pprriinncciippaall oobbjjeettiivvoo ddaa aaççããoo ddeeiixxaarriiaa ddee sseerr aa rreepprroodduuççããoo ddooss ppaaddrrõõeess ddee ccoonnssuummoo ddaass mmiinnoorriiaass aabbaassttaaddaass ppaarraa sseerr aa ssaattiissffaaççããoo ddaass nneecceessssiiddaaddeess ffuunnddaammeennttaaiiss ddoo ccoonnjjuunnttoo ddaa ppooppuullaaççããoo ee aa eedduuccaaççããoo ccoonncceebbiiddaa ccoommoo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddaass ppootteenncciiaalliiddaaddeess hhuummaannaass nnooss ppllaannooss ééttiiccoo,, eessttééttiiccoo ee ddaa aaççããoo ssoolliiddáárriiaa..
  • 17. ►Em comum ccoomm PPrraaddoo JJrr..,, aa pprreeooccuuppaaççããoo ddee FFuurrttaaddoo ccoomm aa eeccoonnoommiiaa,, oo rreelleevvoo qquuee aattrriibbuuii aaoo ppaassssaaddoo ccoolloonniiaall ee oo ffaattoo ddee eessttaarr iimmppllíícciittoo nnaass ssuuaass oobbrraass tteeóórriiccaass uumm pprrooggrraammaa ppoollííttiiccoo.. OOss ddooiiss ssããoo aauuttoorreess qquuee cchhaammaamm aa aatteennççããoo ssoobbrreettuuddoo ppaarraa aa lliiggaaççããoo,, ddeessddee aa ccoollôônniiaa,, eennttrree aa eeccoonnoommiiaa bbrraassiilleeiirraa ee aa eeccoonnoommiiaa mmuunnddiiaall.. ►RReettoommaamm oo ppaattrriiaarrccaaddoo ddee GGFF,, mmaass aammpplliiaamm oo eessccooppoo ddaa aannáálliissee..