ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo

CICAT2025 Politiikkasuositus - Kiertotalous kaupunkien menestystekijänä

•
•
Turku University of Applied Sciences / Circular Business Models
Turku University of Applied Sciences / Circular Business Models

Kiertotalous tarjoaa kaupungeille tilaisuuden vahvistaa ympäristölle myönteistä elinkeinopolitiikkaa. Kaupungit ovat erilaisia ja niillä kaikilla on omia vahvuuksiaan nousta kiertotalouden edelläkävijöiksi. CICAT2025 julkisti 12.5.2021 politiikkasuosituksen kaupungeille ja kunnille.

1 of 3
Download to read offline
CICAT2025 - POLITIIKKASUOSITUS KIERTOTALOUS KAUPUNGIN MENESTYSTEKIJÄNÄ POLITIIKKASUOSITUS Kiertotalous tarjoaa kaupungeille tilaisuuden vahvistaa ympäristölle myönteistä elinkeinopolitiikkaa. Kaupungit ovat erilaisia ja niillä kaikilla on omia vahvuuksiaan nousta kiertotalouden edelläkävijöiksi. Kiertotalouden markkinat ja työpaikat eivät kuitenkaan synny itsestään. Kaupunkien on johdettava siirtymää kier- totalouteen yhdessä yritysten, kaupunkilaisten ja tutki- muslaitosten kanssa. Kaupungeilla on tähän käytössään hyviä keinoja, kuten kaavoitus, strateginen johtaminen, yrityskumppanuudet ja julkisten hankintojen uudelleen suuntaaminen. Kaupungit hyötyvät aktiivisuudestaan, kun eri toimialat siirtyvät kiertotalouden mukaiseen toimintaan ja edistävät kaupungin kokonaiskehitystä. Tärkeää on tukea myös kolmannen sektorin ja kaupun- kilaisten osallistumista ja omaehtoista toimintaa kierto- taloudessa. Tässä politiikkasuosituksessa esitetään neljä tutkimukseen perustuvaa tavoitetta kaupunkien kiertotalouden edis- tämiseksi. Suosituksen mukaisia toimia voivat soveltaa kaupunkien lisäksi kaikki kunnat ja alueet kokoon kat- somatta. 1. Jaa muutos osatavoitteiksi 2. Tunnista kaupungin kiertotalouspotentiaali 3. Tunne kaupungin vetovoima – kiertotalouden perustaso ja erityisyydet 4. Katso kiertotaloutta kestävyyspolkuna
CICAT2025 - POLITIIKKASUOSITUS CICAT2025 - POLITIIKKASUOSITUS Jaa muutos osatavoitteiksi Tunne kaupungin vetovoima – kiertotalouden perustaso ja erityisyydet Tunnista kaupungin kiertotalouspotentiaali Kaupungit eivät ole vain mahdollistajia vaan kiertotalou- den tärkeimpiä kehittäjiä. Kaupungit ovatkin yhdessä sidos- ryhmiensä kanssa jo käynnistäneet kiertotaloutta tukevia toimia. Taulukossa 1 esitetään yleiskatsaus siitä, miten kier- totalous ilmenee näkyvimmin suomalaisissa kaupungeissa. 2. Taulukko Kaupunkien erilaisuus kiertotalouden toteuttajina (Nylén ym. 2021). 1. Taulukko Kiertotalouden osa-alueet ja toimijat kaupungeissa Kiertotalouspotentiaali tarkoittaa kiertotalouden edistämi- sen mahdollisuuksia kaupungeissa. Tutkimuksen mukaan tämä potentiaali vaihtelee kaupungeittain (taulukko 2). Vaihtelua tulee esimerkiksi siitä, kuinka suuria ja minkä laatuisia materiaalivirtoja kaupungin kautta kulkee, millai- nen on kaupungin elinkeinorakenne tai millainen on kan- salaistoiminnan aktiivisuus. Tämän vuoksi kiertotalouden edistämiseen kuuluu yhtäältä asioita, jotka sopivat kaikille kaupungeille, ja toisaalta asioita, jotka perustuvat kaupun- kien erilaisuuteen ja erityisyyteen. Kaupungit voivat kestävyysmyönteisyydellään houkutella uusia asukkaita, yrityksiä ja pääomia. Kiertotalouden edis- täminen kannattaakin ottaa kaupunkistrategian tavoitteeksi ja myönteisen profiloitumisen keinoksi. Kiertotalouden pe- rustasoon voidaan kaupungeissa lukea taulukossa 1 esitetyt osa-alueet. Julkisten hankintojen edistäminen kaupungissa on yksi tär- keimmistä kiertotalouden perustavoitteista. Tämä tavoite korostaa elinkeinopolitiikan tärkeyttä ja kiertotalouden markkinoiden synnyttämistä. Samoin jokaisen kaupungin tulisi huolehtia, että yritykset, asukkaat ja muut toimijat voivat osallistua kiertotalouden edistämiseen. Niille tulisi luoda entistä enemmän mahdollisuuksia osallistumiseen, aloitteellisuuteen ja kiertotalouden yhteiskehittämiseen. Kaupungit voivat erottautua muista kaupungeista tuomalla mukaan omaperäisyyttä kiertotalouden edistämisessä. Mah- dollisuudet tähän vaihtelevat kaupungeittain ja ne tulisi kunkin kaupungin tunnistaa omakohtaisesti (taulukko 2). Kekseliäs kiertotalouden ratkaisu voi tehdä kaupungin tun- netuksi samalla kun se vahvistaa kiertotalouden yhteistä pääomaa. Kiertotalouden uudet keksinnöt leviävät pitkin ko- timaisia ja kansainvälisiä kaupunkiverkostoja, mutta niiden paikallinen käyttöönotto vaatii aina oppimista, soveltamista ja ehkä uuden ratkaisun tuottamista. 1 3 2 TOIMINNOT TÄRKEIMMÄT TOIMIJAT KIERTOTALOUDEN OSA-ALUE Teolliset symbioosit ja kiertotalousalueet Jakamistalous Ruoka Rakentaminen Kaupunkikehityshankkeet Maa-ainesten kierrätys Toisiinsa integroidut yritysten liiketoimintamallit Samaa tuotetta voidaan käyttää monesti ja monen käyttäjän kesken Paikalliset ja lähialueella toimivat tuotantoketjut, ruokahävikin minimointi Raaka-aineiden uusiokäyttö, kierrätys, tilo- jen ja toimintojen uudelleen järjestäminen Uusien periaatteiden käyttöönotto suunnittelussa ja toteutuksessa Maamassojen hallinnan ja uusiokäytön koordinointi Yritykset Kaupunki Kaupunkilaiset Palveluita tuottavat kansalaisryhmät Tuottajat ja uudenlaiset ruokaryhmät Edistyneissäkin kaupungeissa ollaan vasta alkuvaiheessa. Kiertotalouden kiihdyttämiseen tarvitaan vaiheittaista strategiaa ja osatavoitteita, sillä siirtymä kiertotalouteen edellyttää laajaa muutosta ajattelutavoissa, käytännöissä ja päätöksenteossa. Kiertotalouden kestävyystavoitteiden toteutumisessa tarvitaan eri tahojen vaikuttavaa osallistu- mista (Prendeville ym. 2018). Kiertotalouden tiekartta tulisi olla jokaisessa kaupungissa kiertotalouden edistämiseksi. Tiekartta tai muu strateginen ohjelma helpottaa kaupunkia ja sidosryhmiä toteuttamaan kiertotaloutta. Tiekartan avulla voidaan yhdessä tunnistaa kaupungin kiertotalouspotentiaali, asettaa tavoitteet, sopia toteutusvastuusta ja ohjelmoida toimeenpano. Kiertotalous on voimakkaasti kehittyvä ala. Ensimmäisiä tiekarttoja on kaupungeissa jo valmistunut, mutta niitä on tarpeen päivit- tää säännöllisesti ja seurata tavoitteiden toteutumista. ERITYISYYS ORGANISOITUMINEN KAUPUNKI Espoo Turku Tampere Lahti Keran aluekehitys kumppanuusmalliin perustuen Kaupunki ja suuryritykset tekevät yhteistyötä Resurssiviisauden käsite toimii strategian ohjaajana Taustalla pitkä kiertotalous- politiikan kehitys Hiedanrannasta rakennetaan ensimmäinen kiertotalouden mukainen kaupunginosa Alkuvaiheessa Hiedanranta toimi kiertotalouden kokeilualueena Laaja ote kiertotalouden toteuttamiseen Käynnistyi edellä käyvästi Päijät-Hämeen maakunnan kanssa Kiertotalous tarkoittaa materiaali-, energia- ja ravinnekier- tojen sulkemista ja toimintaa, jossa tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvo säilyy taloudessa mahdollisimman pit- kään. Tätä kautta kiertotalouden tavoitteena on sopeuttaa luonnonvarojen käyttö kestävyysrajoihin ja antaa tukea il- mastotavoitteille ja elonkirjon säilymiselle. Tavoite on pai- kallinen ja samalla myös maailmanlaajuinen, sillä materiaali- en hankintaketjut ja jätevirrat ovat globaaleja. Kiertotalous rinnastetaan usein virheellisesti vain materiaalien tai jättei- den kierrätykseen. Rinnastus ei tavoita kiertotalouden laa- jaa pyrkimystä kohti kestävää yhteiskuntaa ja uudenlaista taloutta. Käytännössä kiertotalous tarkoittaa esimerkiksi yhteen kytkettyjä yritystoimintoja, suljettuja teollisen tuotannon prosesseja sekä kaupunkeja, jotka on suunniteltu tukemaan materiaalien, ravinteiden ja energian paikallisia kiertoja. Samalla kun luovutaan poisheittämisen kulttuurista, on kehitettävä materiaalien käyttöä vähentäviä palveluita ja pidennettävä tuotteiden käyttöikää. Tuotteiden tulisi olla huollettavia, korjattavia ja uudelleen käytettäviä. Materiaa- lien kierrätys tulee mukaan vasta viime vaiheessa. Kiertotalous ilmenee yritysten, kaupunkien ja muiden orga- nisaatioidensekäkansalaistentoiminnassa.Järjestelmätason muutos (Wolfram & Frantzeskaki 2016) kohti kiertotaloutta edellyttää ohjausta ja laajaa yhteistyötä yhteiskunnan eri tasoilla. Kestävää kiertotaloutta edistettäessä on otettava huomioon toiminnan taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset eri sidosryhmien näkökulmasta. Mitä on kiertotalous?
Yhteystiedot Dosentti Ari Jokinen, Tampereen yliopisto +358 40 190 4029 ari.k.jokinen@tuni.fi Graafinen suunnittelu & kuvitus: Jani Ikonen — janiikonen.fi Kiertotalouden hetki on käsillä, siksi kaupunkien kannattaa siihen tarttua. Kaupungit ovat kiertotalouden tärkeimpiä toimijoita, sillä ne ovat monenlaisten voimavarojen ja ky- vykkyyksien keskittymiä. Tämän ansiosta ne pystyvät kään- tämään laajat kestävyystavoitteet paikallisiksi mahdolli- suuksiksi. Kaupungit ovat oppineet tekemään yhteistyötä asukkaiden, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa ja sitä kautta löytämään ympäristöongelmiin kekseliäitä ratkaisuja, joissa samalla luodaan paikallista elinvoimaa ja hyvinvointia. Tällaiset kaupungit ovat edelläkävijöitä ja saavat seuraajia muista kunnista. Kiertotalouden avulla kaupungit voivat yhdistää elinkeino- politiikkansa tavoitteet työllistymisessä ja toimialojen uudis- tumisessa ympäristöhyötyihin. Kiertotalouden murrokselle kaupungeissa antaa merkittävää tukea Euroopan unionin kasvava panostus kiertotalouteen, samoin joulukuussa 2020 valmistunut Suomen kiertotalouden edistämisohjelma. Miksi kaupunkien kannattaa edistää kiertotaloutta? Katso kiertotaloutta kestävyyspolkuna Kaupungit voivat vahvistaa kiertotalouden avulla ympäristö- toimijuuttaan ja saavuttaa monenlaisia yhdistämishyötyjä. Suunnittelua helpottaa se, että on monia tapoja tuoda esiin kiertotalous uutena kärkenä kaupungin elinkeino- ja ym- päristöstrategiassa. Kiertotalous yhdistyy vankasti kau- punkien tavoitteisiin saavuttaa hiilineutraalisuus. Ennen kaikkea kiertotalous tarjoaa kaupunkikehittämiselle koko- naan uudenlaisen kehityspolun, jossa kaupungin elinkeino- poliittiset tavoitteet kuten liiketoiminnan ja työllisyyden tukeminen yhdistyvät ympäristöpolitiikan vahvistamiseen. Kiertotalouden kokeilut aktivoivat yritysten ja toimialojen uudistumista ja edistävät luovaa kansalaistoimintaa, tilojen uuskäyttöä ja sosiaalisia innovaatioita (Turku ym. 2021). 4 CICAT2025-tutkimushanke cicat2025.fi #cicat2025 Lähteet Nylén, Erkki-Jussi, Riki, Aleksandra, Jokinen, Ari & Jokinen, Pekka (2021) Kiertotalouden kestävyyslupaukset. Espoon, Lahden, Tampereen ja Turun kaupunkistrategioiden vertailu. Yhteiskuntapolitiikka, tulossa. Prendeville, Sharon, Cherim, Emma & Bocken, Nancy (2018) Circular cities: Mapping six cities in transition. Environmental Innovation and Societal Transitions 26, 171-194. Turku, Veera, Jokinen, Ari & Jokinen, Pekka (2021) Elävät kaupunkilaboratoriot: kulttuuritoimijat Tampereen Hiedanrannan uudistajina. Hallinnon Tutkimus 40 (1), 53–68. Uusi suunta. Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:1. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-658-7 Wolfram, Marc & Frantzeskaki, Niki (2016) Cities and systemic change for sustainability: Prevailing epistemologies and an emerging research agenda. Sustainability, 8(2), 144. Hiilineutraalisuus KAUPUNKI Kiertotalous Ympäristö Elinkeinot CICAT2025 Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoiminta- ekosysteemeihin -tutkimushanke vauhdittaa siirtymistä kestävään kiertotalouteen ja tukee Suomen tavoitetta olla kiertotalouden johtava maa vuoteen 2025 mennessä. Monialainen hanke tuottaa uutta tietoa kiertotaloutta kiihdyttävistä tekijöistä ja tarjoaa konkreettisia ratkaisuja yrityksille sekä päättäjille muutoksen vauhdittamiseksi. Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Kestävä kiertotalous tarkoittaa luonnonvarojen käytön vähentämistä, materiaali-, energia- ja ravinnekiertojen sulkemista sekä sitä, että tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvo säilyy taloudessa mahdollisimman kauan. Kestävä kiertotalous edistää kaupungin uudistumista

More Related Content

CICAT2025 Politiikkasuositus - Kiertotalous kaupunkien menestystekijänä

  • 1. CICAT2025 - POLITIIKKASUOSITUS KIERTOTALOUS KAUPUNGIN MENESTYSTEKIJÄNÄ POLITIIKKASUOSITUS Kiertotalous tarjoaa kaupungeille tilaisuuden vahvistaa ympäristölle myönteistä elinkeinopolitiikkaa. Kaupungit ovat erilaisia ja niillä kaikilla on omia vahvuuksiaan nousta kiertotalouden edelläkävijöiksi. Kiertotalouden markkinat ja työpaikat eivät kuitenkaan synny itsestään. Kaupunkien on johdettava siirtymää kier- totalouteen yhdessä yritysten, kaupunkilaisten ja tutki- muslaitosten kanssa. Kaupungeilla on tähän käytössään hyviä keinoja, kuten kaavoitus, strateginen johtaminen, yrityskumppanuudet ja julkisten hankintojen uudelleen suuntaaminen. Kaupungit hyötyvät aktiivisuudestaan, kun eri toimialat siirtyvät kiertotalouden mukaiseen toimintaan ja edistävät kaupungin kokonaiskehitystä. Tärkeää on tukea myös kolmannen sektorin ja kaupun- kilaisten osallistumista ja omaehtoista toimintaa kierto- taloudessa. Tässä politiikkasuosituksessa esitetään neljä tutkimukseen perustuvaa tavoitetta kaupunkien kiertotalouden edis- tämiseksi. Suosituksen mukaisia toimia voivat soveltaa kaupunkien lisäksi kaikki kunnat ja alueet kokoon kat- somatta. 1. Jaa muutos osatavoitteiksi 2. Tunnista kaupungin kiertotalouspotentiaali 3. Tunne kaupungin vetovoima – kiertotalouden perustaso ja erityisyydet 4. Katso kiertotaloutta kestävyyspolkuna
  • 2. CICAT2025 - POLITIIKKASUOSITUS CICAT2025 - POLITIIKKASUOSITUS Jaa muutos osatavoitteiksi Tunne kaupungin vetovoima – kiertotalouden perustaso ja erityisyydet Tunnista kaupungin kiertotalouspotentiaali Kaupungit eivät ole vain mahdollistajia vaan kiertotalou- den tärkeimpiä kehittäjiä. Kaupungit ovatkin yhdessä sidos- ryhmiensä kanssa jo käynnistäneet kiertotaloutta tukevia toimia. Taulukossa 1 esitetään yleiskatsaus siitä, miten kier- totalous ilmenee näkyvimmin suomalaisissa kaupungeissa. 2. Taulukko Kaupunkien erilaisuus kiertotalouden toteuttajina (Nylén ym. 2021). 1. Taulukko Kiertotalouden osa-alueet ja toimijat kaupungeissa Kiertotalouspotentiaali tarkoittaa kiertotalouden edistämi- sen mahdollisuuksia kaupungeissa. Tutkimuksen mukaan tämä potentiaali vaihtelee kaupungeittain (taulukko 2). Vaihtelua tulee esimerkiksi siitä, kuinka suuria ja minkä laatuisia materiaalivirtoja kaupungin kautta kulkee, millai- nen on kaupungin elinkeinorakenne tai millainen on kan- salaistoiminnan aktiivisuus. Tämän vuoksi kiertotalouden edistämiseen kuuluu yhtäältä asioita, jotka sopivat kaikille kaupungeille, ja toisaalta asioita, jotka perustuvat kaupun- kien erilaisuuteen ja erityisyyteen. Kaupungit voivat kestävyysmyönteisyydellään houkutella uusia asukkaita, yrityksiä ja pääomia. Kiertotalouden edis- täminen kannattaakin ottaa kaupunkistrategian tavoitteeksi ja myönteisen profiloitumisen keinoksi. Kiertotalouden pe- rustasoon voidaan kaupungeissa lukea taulukossa 1 esitetyt osa-alueet. Julkisten hankintojen edistäminen kaupungissa on yksi tär- keimmistä kiertotalouden perustavoitteista. Tämä tavoite korostaa elinkeinopolitiikan tärkeyttä ja kiertotalouden markkinoiden synnyttämistä. Samoin jokaisen kaupungin tulisi huolehtia, että yritykset, asukkaat ja muut toimijat voivat osallistua kiertotalouden edistämiseen. Niille tulisi luoda entistä enemmän mahdollisuuksia osallistumiseen, aloitteellisuuteen ja kiertotalouden yhteiskehittämiseen. Kaupungit voivat erottautua muista kaupungeista tuomalla mukaan omaperäisyyttä kiertotalouden edistämisessä. Mah- dollisuudet tähän vaihtelevat kaupungeittain ja ne tulisi kunkin kaupungin tunnistaa omakohtaisesti (taulukko 2). Kekseliäs kiertotalouden ratkaisu voi tehdä kaupungin tun- netuksi samalla kun se vahvistaa kiertotalouden yhteistä pääomaa. Kiertotalouden uudet keksinnöt leviävät pitkin ko- timaisia ja kansainvälisiä kaupunkiverkostoja, mutta niiden paikallinen käyttöönotto vaatii aina oppimista, soveltamista ja ehkä uuden ratkaisun tuottamista. 1 3 2 TOIMINNOT TÄRKEIMMÄT TOIMIJAT KIERTOTALOUDEN OSA-ALUE Teolliset symbioosit ja kiertotalousalueet Jakamistalous Ruoka Rakentaminen Kaupunkikehityshankkeet Maa-ainesten kierrätys Toisiinsa integroidut yritysten liiketoimintamallit Samaa tuotetta voidaan käyttää monesti ja monen käyttäjän kesken Paikalliset ja lähialueella toimivat tuotantoketjut, ruokahävikin minimointi Raaka-aineiden uusiokäyttö, kierrätys, tilo- jen ja toimintojen uudelleen järjestäminen Uusien periaatteiden käyttöönotto suunnittelussa ja toteutuksessa Maamassojen hallinnan ja uusiokäytön koordinointi Yritykset Kaupunki Kaupunkilaiset Palveluita tuottavat kansalaisryhmät Tuottajat ja uudenlaiset ruokaryhmät Edistyneissäkin kaupungeissa ollaan vasta alkuvaiheessa. Kiertotalouden kiihdyttämiseen tarvitaan vaiheittaista strategiaa ja osatavoitteita, sillä siirtymä kiertotalouteen edellyttää laajaa muutosta ajattelutavoissa, käytännöissä ja päätöksenteossa. Kiertotalouden kestävyystavoitteiden toteutumisessa tarvitaan eri tahojen vaikuttavaa osallistu- mista (Prendeville ym. 2018). Kiertotalouden tiekartta tulisi olla jokaisessa kaupungissa kiertotalouden edistämiseksi. Tiekartta tai muu strateginen ohjelma helpottaa kaupunkia ja sidosryhmiä toteuttamaan kiertotaloutta. Tiekartan avulla voidaan yhdessä tunnistaa kaupungin kiertotalouspotentiaali, asettaa tavoitteet, sopia toteutusvastuusta ja ohjelmoida toimeenpano. Kiertotalous on voimakkaasti kehittyvä ala. Ensimmäisiä tiekarttoja on kaupungeissa jo valmistunut, mutta niitä on tarpeen päivit- tää säännöllisesti ja seurata tavoitteiden toteutumista. ERITYISYYS ORGANISOITUMINEN KAUPUNKI Espoo Turku Tampere Lahti Keran aluekehitys kumppanuusmalliin perustuen Kaupunki ja suuryritykset tekevät yhteistyötä Resurssiviisauden käsite toimii strategian ohjaajana Taustalla pitkä kiertotalous- politiikan kehitys Hiedanrannasta rakennetaan ensimmäinen kiertotalouden mukainen kaupunginosa Alkuvaiheessa Hiedanranta toimi kiertotalouden kokeilualueena Laaja ote kiertotalouden toteuttamiseen Käynnistyi edellä käyvästi Päijät-Hämeen maakunnan kanssa Kiertotalous tarkoittaa materiaali-, energia- ja ravinnekier- tojen sulkemista ja toimintaa, jossa tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvo säilyy taloudessa mahdollisimman pit- kään. Tätä kautta kiertotalouden tavoitteena on sopeuttaa luonnonvarojen käyttö kestävyysrajoihin ja antaa tukea il- mastotavoitteille ja elonkirjon säilymiselle. Tavoite on pai- kallinen ja samalla myös maailmanlaajuinen, sillä materiaali- en hankintaketjut ja jätevirrat ovat globaaleja. Kiertotalous rinnastetaan usein virheellisesti vain materiaalien tai jättei- den kierrätykseen. Rinnastus ei tavoita kiertotalouden laa- jaa pyrkimystä kohti kestävää yhteiskuntaa ja uudenlaista taloutta. Käytännössä kiertotalous tarkoittaa esimerkiksi yhteen kytkettyjä yritystoimintoja, suljettuja teollisen tuotannon prosesseja sekä kaupunkeja, jotka on suunniteltu tukemaan materiaalien, ravinteiden ja energian paikallisia kiertoja. Samalla kun luovutaan poisheittämisen kulttuurista, on kehitettävä materiaalien käyttöä vähentäviä palveluita ja pidennettävä tuotteiden käyttöikää. Tuotteiden tulisi olla huollettavia, korjattavia ja uudelleen käytettäviä. Materiaa- lien kierrätys tulee mukaan vasta viime vaiheessa. Kiertotalous ilmenee yritysten, kaupunkien ja muiden orga- nisaatioidensekäkansalaistentoiminnassa.Järjestelmätason muutos (Wolfram & Frantzeskaki 2016) kohti kiertotaloutta edellyttää ohjausta ja laajaa yhteistyötä yhteiskunnan eri tasoilla. Kestävää kiertotaloutta edistettäessä on otettava huomioon toiminnan taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset eri sidosryhmien näkökulmasta. Mitä on kiertotalous?
  • 3. Yhteystiedot Dosentti Ari Jokinen, Tampereen yliopisto +358 40 190 4029 ari.k.jokinen@tuni.fi Graafinen suunnittelu & kuvitus: Jani Ikonen — janiikonen.fi Kiertotalouden hetki on käsillä, siksi kaupunkien kannattaa siihen tarttua. Kaupungit ovat kiertotalouden tärkeimpiä toimijoita, sillä ne ovat monenlaisten voimavarojen ja ky- vykkyyksien keskittymiä. Tämän ansiosta ne pystyvät kään- tämään laajat kestävyystavoitteet paikallisiksi mahdolli- suuksiksi. Kaupungit ovat oppineet tekemään yhteistyötä asukkaiden, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa ja sitä kautta löytämään ympäristöongelmiin kekseliäitä ratkaisuja, joissa samalla luodaan paikallista elinvoimaa ja hyvinvointia. Tällaiset kaupungit ovat edelläkävijöitä ja saavat seuraajia muista kunnista. Kiertotalouden avulla kaupungit voivat yhdistää elinkeino- politiikkansa tavoitteet työllistymisessä ja toimialojen uudis- tumisessa ympäristöhyötyihin. Kiertotalouden murrokselle kaupungeissa antaa merkittävää tukea Euroopan unionin kasvava panostus kiertotalouteen, samoin joulukuussa 2020 valmistunut Suomen kiertotalouden edistämisohjelma. Miksi kaupunkien kannattaa edistää kiertotaloutta? Katso kiertotaloutta kestävyyspolkuna Kaupungit voivat vahvistaa kiertotalouden avulla ympäristö- toimijuuttaan ja saavuttaa monenlaisia yhdistämishyötyjä. Suunnittelua helpottaa se, että on monia tapoja tuoda esiin kiertotalous uutena kärkenä kaupungin elinkeino- ja ym- päristöstrategiassa. Kiertotalous yhdistyy vankasti kau- punkien tavoitteisiin saavuttaa hiilineutraalisuus. Ennen kaikkea kiertotalous tarjoaa kaupunkikehittämiselle koko- naan uudenlaisen kehityspolun, jossa kaupungin elinkeino- poliittiset tavoitteet kuten liiketoiminnan ja työllisyyden tukeminen yhdistyvät ympäristöpolitiikan vahvistamiseen. Kiertotalouden kokeilut aktivoivat yritysten ja toimialojen uudistumista ja edistävät luovaa kansalaistoimintaa, tilojen uuskäyttöä ja sosiaalisia innovaatioita (Turku ym. 2021). 4 CICAT2025-tutkimushanke cicat2025.fi #cicat2025 Lähteet Nylén, Erkki-Jussi, Riki, Aleksandra, Jokinen, Ari & Jokinen, Pekka (2021) Kiertotalouden kestävyyslupaukset. Espoon, Lahden, Tampereen ja Turun kaupunkistrategioiden vertailu. Yhteiskuntapolitiikka, tulossa. Prendeville, Sharon, Cherim, Emma & Bocken, Nancy (2018) Circular cities: Mapping six cities in transition. Environmental Innovation and Societal Transitions 26, 171-194. Turku, Veera, Jokinen, Ari & Jokinen, Pekka (2021) Elävät kaupunkilaboratoriot: kulttuuritoimijat Tampereen Hiedanrannan uudistajina. Hallinnon Tutkimus 40 (1), 53–68. Uusi suunta. Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:1. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-658-7 Wolfram, Marc & Frantzeskaki, Niki (2016) Cities and systemic change for sustainability: Prevailing epistemologies and an emerging research agenda. Sustainability, 8(2), 144. Hiilineutraalisuus KAUPUNKI Kiertotalous Ympäristö Elinkeinot CICAT2025 Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoiminta- ekosysteemeihin -tutkimushanke vauhdittaa siirtymistä kestävään kiertotalouteen ja tukee Suomen tavoitetta olla kiertotalouden johtava maa vuoteen 2025 mennessä. Monialainen hanke tuottaa uutta tietoa kiertotaloutta kiihdyttävistä tekijöistä ja tarjoaa konkreettisia ratkaisuja yrityksille sekä päättäjille muutoksen vauhdittamiseksi. Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Kestävä kiertotalous tarkoittaa luonnonvarojen käytön vähentämistä, materiaali-, energia- ja ravinnekiertojen sulkemista sekä sitä, että tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvo säilyy taloudessa mahdollisimman kauan. Kestävä kiertotalous edistää kaupungin uudistumista