際際滷

際際滷Share a Scribd company logo

Design-suuntautunut pedagogiikka varhaiskasvatuksessa

Henriikka Vartiainen
Henriikka Vartiainen

Luonto, leikki ja digi-seminaari 31.1.2019 Datariina, Optio-sali, Kotka FT Henriikka Vartiainen & KM, FM Saara Nissinen UEF

1 of 68
Download to read offline
Varhaiskasvatuksessa Luonto, leikki ja digi-seminaari 31.1.2019 Datariina, Optio-sali, Kotka FT Henriikka Vartiainen & KM, FM Saara Nissinen UEF
Mit辰 lastemme tulisi oppia, tiet辰辰 ja kyet辰 tekem辰辰n t辰m辰n ajan ja tulevaisuuden yhteiskunnassa?
Design-suuntautunut pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
Design-suuntautunut pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
SOSIOKULTTUURINEN OPPIMISKSITYS
Design-suuntautunut pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
Suurin osa siit辰 mit辰 lapsi oppii ei niink辰辰n ole seurausta suorasta opetuksesta vaan jatkuvasta osallistumisesta arjessa. Oppiminen on t辰ll旦in pitk辰lti riippuvainen siit辰 , mik辰 lasta itse辰辰n kiinnostaa ja millaista tukea sek辰 v辰lineit辰 h辰nell辰 on k辰ytett辰viss辰辰n tavoitteiden saavuttamiseksi.
Design-suuntautunut pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
Osallistavien yhteis旦jen kehittyminen formaalin koulutuksen ulkopuolella (Thomas & Brown, 2011; Jenkins ym., 2008)
OSALLISTAVA KULTTUURI (Jenkins ym., 2008)
Ep辰tasa-arvo, joka syntyy kun kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole mahdollista osallistua niiden tietojen, taitojen ja kokemusten kartuttamiseen, joita he tarvitsevat osallistuakseen tulevaisuuden yhteiskuntaan (Jenkins ym., 2008) OSALLISTUMISEN KUILU
Design-suuntautunut pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
Design-suuntautunut pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
Design-suuntautunut pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
Design-suuntautunut pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
Design-suuntautunut pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
Design-suuntautunut pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
Design-suuntautunut pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
https://www.youtube.co m/watch?v=gVKeTflC5 Qg
Ajatuksia, kysymyksi辰, oivalluksia?
Design-suuntautunut pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
Design-suuntautunut pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMAN PERUSTEET 2016 On laadittu perustuen oppimisk辰sitykseen, jonka mukaan lapset kasvavat, kehittyv辰t sek辰 oppivat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja l辰hiymp辰rist旦n kanssa.
Lapset ovat synnynn辰isesti uteliaita ja haluavat oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2016
Oppimisessa yhdistyv辰t tiedot, taidot, toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2016
Varhaiskasvatuksessa toimitaan yhteis旦n辰, jossa lapset ja henkil旦st旦 oppivat yhdess辰 ja toisiltaan. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2016
Varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot vahvistavat lasten osallisuutta sek辰 aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2016
Ilmi旦t voivat nousta Lapset kysyv辰t ja ihmettelev辰t niit辰 asioita, jotka ovat heid辰n l辰hell辰辰n ajallisesti ja paikallisesti. Vartiainen, 2016
Ilmi旦t voivat kytkeyty辰 VASUUN, AJANKOHTAISIIN TAPAHTUMIIN, TEEMOIHIN, PAIKKOIHIN...
T辰m辰 l辰hti meid辰n ryhm辰n osalta liikkeelle jo ennen joulua, kun me n辰htiin lumikko, kun oltiin tontun j辰lki辰 etsim辰ss辰. Sit辰 [lumikkoa] ei sitten n辰hty kuin sen yhden kerran. Sitten er辰s lapsi sanoi, ett辰 jos meill辰 olisi robottikamera, joka me voitaisiin vied辰 mets辰辰n Teija Luukkainen, Vinti旦t -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna ARJEN ILMIIDEN HAVAINNOINTI
Ennen joulua veimme mets辰n el辰imille vanhoja leiv辰nkannikoita sy旦t辰v辰ksi. Er辰s tytt旦 laitteli ev辰st辰 rantakallion koloon ja huudahti n辰kev辰ns辰 norpan. Tokko tuo totta lienee ollut, kuka tiet辰辰, mutta tuosta lausahduksesta meid辰n norppatutkimuksemme sai alkunsa. Terttu Kiiski, Viikarit -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna ARJEN ILMIIDEN HAVAINNOINTI
Saadaksemme selville lapsiamme kiinnostavat asiat mets辰ss辰, l辰hdimme mets辰辰n havainnoimaan, mihin pienten lasten ihmetysten aiheet kiinnittyv辰t katseillaan, k辰sill辰辰n ja kysymyksill辰辰n. T辰t辰 kautta p辰辰dyimme tutkimaan pupun el辰m辰辰. Sari Harju, 1-3 vuotiaat Aapelit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna ARJEN ILMIIDEN HAVAINNOINTI
Mist辰 ajatus l辰hti? Pari ensimm辰ist辰 kertaa meni uuteen paikkaan tutustuessa ja s辰nt辰illess辰 paikasta toiseen. Ensimm辰isell辰 kerralla l旦ytyi mittarimato, muurahaisia ja h辰m辰h辰kki. H辰m辰h辰kki j辰i el辰m辰辰n puheisiin esim. pukemistilanteissa: h辰kki meni, h辰kki meni. Sari Harju, 1-3 vuotiaat Aapelit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna ARJEN ILMIIDEN HAVAINNOINTI
Airi Heikkinen, 3-5 vuotiaat Vekarat, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna L辰hdimme tutkimaan el辰inten j辰lki辰 mets辰辰n. IPadilla otettiin kuvia ja lapset itse l旦ysiv辰t j辰niksen j辰ljet. Sielt辰 l旦ytyi muidenkin el辰inten j辰lki辰 ja sitten me mietittiin, ett辰 mink辰 el辰imen j辰lki辰 ne voisivat olla. Lapset olivat vahvasti sit辰 mielt辰, ett辰 siell辰 on liikkunut susi, joka on ajanut j辰nist辰. Ja yksi kolmevuotias sanoi, ett辰 eikun neiti lohik辰辰rme... MIELIKUVITUS
Ryhm辰n lapset l旦ysiv辰t syksyll辰 p辰iv辰kodin pihalta kepin, toivat sen ryhm辰n aikuiselle kertoen, ett辰 keppi on keijun rikkoutunut taikasauva. Taikasauva piti ottaa ryhm辰辰n korjattavaksi. Taikasauva korjattiin ja vietiin l辰himets辰辰n, jossa olemme k辰yneet retkeilem辰ss辰... Sanna Romppanen, 3-5 vuotiaat Veijarit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna MIELIKUVITUS
Katsoimme norppa-filmin ja kokosimme lasten kysymyksi辰: Mik辰 kuuttia suojaa ettei tuu kylm辰? Miksi norpat on joskus j辰辰n p辰辰ll辰? Miksi kuutit juovat 辰idist辰 maitoa? Miksi ne on harmaavalkosia? Miks ne on karvasia? Miks ne k辰yv辰t j辰辰ll辰 hengitt辰m辰ss辰? Miksi norpalla on kiekuroita? Miksi kuutit menee veden alle? Monta vuotta kuutti on, kun saa kaloja? Sy旦k旦 norppa muuta ku kalaa? Miksi ne ei oo maalla? Miksi norpat rakentaa pes辰辰? Lis辰ksi osa lapsista on miettinyt uhkia. Miksi on keksitty laivat, kun ne ovat saalistuskoneita? Miksi ihmiset laittaa verkot hengitysjuttuihin? Lis辰ksi lasten kanssa ollaan mietitty sit辰, ett辰 mik辰 on se norpan suoja? KYSYMYSTEN TUOTTAMINEN Terttu Kiiski, Viikarit -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna
Me l辰hdettiin mets辰辰n sill辰 ajatuksella, ett辰 siell辰 on aarre. L辰hdettiin etsim辰辰n aarretta ja lapset kaivoivat lunta. Siit辰 her辰si kysymys voiko tehd辰 lumiukkoja? Takaisin tullessa n辰imme kalliolla j辰辰puikkoja. Miten n辰m辰 ovat tulleet? Miksi ne ovat keltaisia? Miksi j辰辰 on tuon v辰rist辰? Sanna Romppanen, 3-5 vuotiaat Veijarit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna KYSYMYSTEN TUOTTAMINEN
Mist辰 ja kenelt辰 Lapsia pyydet辰辰n miettim辰辰n mist辰, kenelt辰 ja mill辰 tavalla kysymykseen voidaan vastata. N辰in tuodaan n辰kyv辰ksi millaisia oppimisen resursseja lapsilla itsell辰辰n on mahdollisuus tuoda osaksi yhteisen kysymyksen tutkimusta. TIETOA LYTYY?
RESURSSIEN KARTOITTAMINEN Kyselimme, mist辰 saisimme lis辰辰 tietoa, niin vastaus tuli lapsilta nopeasti, - iPadilt辰 ja voi kysyy toisilta, jotka on k辰yneet mets辰ss辰. Lea Riikonen, 3-5 vuotiaat Vekkulit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna
RESURSSIEN KARTOITTAMINEN Norppaa voisi tutkia lasten mielest辰 tutkimalla ensin Hilman 辰idin tuomia isoja kangasjulisteita ja katselemalla DVD:t辰. Muina apuv辰linein辰 voisivat olla kirjat, tietokone, tabletit, retket rannoille ja museoon, isovanhempien norppatieto, laulut, leikit, WWF:n norppamateriaaali lapsille ja joku, jolta voisi kysell辰. Oppimiskohteena voisi toimia ainakin museo, miss辰 on laaja n辰yttely ja esitys norpasta. Rannalla voisi k辰yd辰 my旦s t辰hyilem辰ss辰 norppaa. Terttu Kiiski, Viikarit -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna
Sovimme, ett辰 koko ryhm辰 tutkii samaa asiaa tai ilmi旦t辰. P辰辰timme, ett辰 aikuiset toimivat aineiston muistiinmerkitsij旦in辰 (kuvaus, kirjoittaminen) ja tekstien lukijoina. Aikuinen my旦s hoitaa k辰yt辰nn旦n j辰rjestelyt varaamalla materiaalit, v辰lineet ja matkat tutkimuskohteisiin ja ohjaa prosessia. Lapset tutkivat ja kertovat havainnoistaan ja ajatuksistaan piirt辰m辰ll辰 ja kertomalla aikuiselle, joka kirjoittaa ne muistiin. Lea Riikonen, 3-5 vuotiaat Vekkulit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna TYSKENTELY- SNTJEN SOPIMINEN
Lasten ottamien kuvien perusteella olisimme voineet l辰hte辰 tutkimaan vaikkapa mets辰n eri puulajeja. Pysyimme kuitenkin alkuper辰isess辰 suunnitelmassamme: seuraamme riistakameraa. TEHTVN MUOTOILU Teija Luukkainen, Vinti旦t -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna
Kun mietimme omaa tutkimuskysymyst辰mme, huomasimme, ett辰 useimmat ehdotukset liittyiv辰t puihin. P辰辰timme, ett辰 tutkisimme puita. Eniten tuntui kiinnostavan puiden ik辰 ja millaisia ovat vanhat ja nuoret puut. Tutkimuskysymykseksemme p辰辰timme: Onko puut vanhoja vai onko niiss辰 yht辰辰n nuoruutta j辰ljell辰? Lea Riikonen, 3-5 vuotiaat Vekkulit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna TEHTVN MUOTOILU
Otimme lasten antamien vinkkien perusteella kuvia. Kuuntelimme lasten esitt辰mi辰 kysymyksi辰. Osaan vastasimme heti, osa j辰i my旦hemmin yhdess辰 pohdittaviksi kysymyksiksi. Lasten havaintojen tekoa ohjattiin tarvittaessa, aina tilanteen mukaan. Jatkossa pohdittaviksi kysymyksiksi nousi: Ovatko koivun rungossa olevat j辰ljet karhun kiipe辰misj辰lki辰? Miss辰 karhu on nyt? Mit辰 karhun pes辰n l辰hell辰 tapahtuu, onko mets辰ss辰 muita el辰imi辰? Onko taivas aina sininen? Ty旦skennelless辰mme ja kuvia netist辰 katsottuamme esille tuli mm. kysymykset: Miss辰 is辰karhu on? Millainen karhu on syntyess辰辰n? Millaista on karhun el辰m辰? Sointu Kumpulainen, 1-3 vuotiaat Vunnukat, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna TEHTVN MUOTOILU
TUTKIMUSTEN IDEOINTI JA SUUNNITTELU Luokan lapset oli jaettu edellisen projektimme aikaan kolmeen ryhm辰辰n; isoja kasveja tutkiviin Liisa Lintuihin, matalampia kasveja tutkiviin Jussi J辰niksiin ja el辰imi辰 tutkiviin Sami Saukkoihin. Lapset halusivat jatkaa tutkimuksiaan n辰iss辰 ryhmiss辰 ja omissa aihepiireiss辰辰n. Yhteisen pohdinnan j辰lkeen Linnut p辰辰ttiv辰t tutkia vaahteroita, koska niiden siemeni辰 l旦ytyi kev辰辰ll辰 helposti pihalta. J辰nikset p辰辰ttiv辰t tutkia rairuohoa, koska juuri v辰h辰n aiemmin oli kodeissa kasvatettu p辰辰si辰isruohoa. Saukot tutkivat k辰rp辰sentoukkia, koska pilkkivill辰 lapsilla oli k辰rp辰sentoukkia helposti saatavilla. Eri ryhm辰t l辰htiv辰t ratkaisemaan teht辰v辰辰 hieman eri tavoin, mutta loppujen lopuksi jokainen ryhm辰 onnistui tekem辰辰n itsen辰isesti oman tutkimussuunnitelmansa. Erja Kilpel辰inen, 1-2.lk Anttolan koulu, Savonlinna
Joitakin kysymyksi辰 lapset halusivat tutkia tarkemmin; kuten, mik辰 suojaa sit辰, ettei tule kylm辰, sek辰 norpan ja kuutin ulkon辰k旦辰 ja k辰ytt辰ytymist辰 sek辰 uhkia. Tarvittavia tutkimusv辰lineit辰 lumen erist辰vyytt辰 tutkittaessa tulisi olla vesipullot, vett辰, lapiot, pakkasmittari. Tutkimuksissa lapset toimivat koko ryhm辰n辰. Norpan ja kuutin ulkomuodon tarkastelussa auttoivat pehmolelukuutit -ja norpat, metrimitta, kuvat kangasjulisteista, kirjoista, tietokoneelta ja iPadeilt辰. Tarkempia pituustutkimuksia tehtiin metrimitan kanssa. Yhdess辰 piirrettiin luonnospiirustuksia kuutista, kuutin kiekurakarvoista ja uhkista. Tarvittavat tutkimusv辰lineet hankkivat ryhm辰n aikuiset, paitsi lapiot, mitk辰 kaikki l旦ytyv辰t ulkolelujen joukosta. Terttu Kiiski, Viikarit -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna TUTKIMUSTEN IDEOINTI JA SUUNNITTELU
Savonlinnan kirjasto Joelissa k辰vimme retkell辰 lokakuussa. Tutustuimme kirjastoon, kirjojen lainaamiseen sek辰 lainasimme p辰iv辰kodille mets辰aiheisia tieto-, kuva- ja satukirjoja. Mets辰museo Lustossa tutustuimme mm. mets辰n el辰imiin ja mets辰koneisiin. Mets辰kone simulaattori ja hiljaisuuden huone olivat lapsista mielenkiintoisia. Teija Luukkainen, Vinti旦t -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna AINEISTON KERMINEN
AINEISTON KERMINEN Me tutkimme ryhm辰ss辰 j辰辰muutoksia. Min辰 toin kulhollisen lunta ja lapset mietti, millasta se lumi on. Joku lapsista sanoi, ett辰 se on l辰mmint辰. Toinen sanoi, ett辰 kylm辰辰. Kysyin, ett辰 miten me voidaan testata ja lapset tulivat kokeilemaan. J辰tettiin kulho p辰iv辰unien ajaksi p旦yd辰lle ja se ihmetyksen m辰辰r辰, kun se oli vett辰. Seuraavaksi me laitettiin se y旦ksi pakkaseen. Seuraavana aamuna, kun lapset pyysiv辰t ottamaan kulhon pakkasesta se oli j辰辰t辰. Sanna Romppanen, 3-5- v. Veijarit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna
AINEISTON KERMINEN Viikarit -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna
AINEISTON KERMINEN Viikarit -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna
AINEISTON KERMINEN My旦s vanhemmat olivat mukana koivututkimuksessa. Nimitt辰in er辰辰n辰 aamuna ilmestyi p旦yd辰llemme koivukiekko ja eikun katsomaan, haistamaan, kuulostelemaan ja melkein maistamaankin. Aila Nikkonen, 3-5 vuotiaat Vesselit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna
AINEISTON KERMINEN Viikarit -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna 1.lk Anttolan koulu, Savonlinna
Vinti旦t -esikouluryhm辰 sek辰 3-5 vuotiaat Vekarat, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna AINEISTON KERMINEN
Mets辰retkill辰 kuunneltiin, katseltiin, haisteltiin, maisteltiin, kuljettiin, kiipeiltiin, hypittiin, tunnusteltiin, tutkittiin yhdess辰, tutkittiin yksin, istuttiin kivell辰 ja maassa Sointu Kumpulainen, 1-3 vuotiaat Vunnukat, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna AINEISTON KERMINEN
Mukana meill辰 oli puhelin ja iPad kuvaamista varten. Ensin pyysin lapsia menem辰辰n mielest辰辰n vanhan puun luokse ja kiersimme kuvaamassa ja kysym辰ss辰 miksi he ajattelevat puun olevan vanha. Lapset saivat kertoa videolle omista havainnoistaan ja l旦yd旦ist辰辰n. Samoin lapset etsiv辰t my旦s nuoren puun ja kuvasimme heid辰n huomioitaan niist辰. T辰m辰n kaiken lis辰ksi mets辰st辰 l旦ytyi monta muuta mielenkiintoista asiaa, esim. iso tuohenpalanen ja puu, jollaisesta se olisi voinut olla l辰ht旦isin. Lea Riikonen, 3-5 vuotiaat Vekkulit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna AINEISTON KERMINEN
Asiantuntija tuli luoksemme vierailulle ja h辰nen avullaan saimme selville, ett辰 koivu tuoksuu porkkanalta, koska siin辰 on sokeria. Koivusta sahattu puukiekko on m辰rk辰, koska siin辰 on paljon vett辰, ihan valtavan paljon. Viivat koivukiekossa ovat lustoja, jotka kertovat puun i辰n. Vihre辰 puussa on j辰k辰l辰辰 ja se el辰辰 yhteisty旦ss辰 koivupuun kanssa. Aila Nikkonen, 3-5 vuotiaat Vesselit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna AINEISTON KERMINEN
Me ollaan hyvin saatu perheet ja isovanhemmat mukaan. Moni mummo ja ukki on kysynyt meilt辰 sit辰 riistakameran osotetta, ett辰 mist辰 voi k辰yd辰 katsomassa niit辰 el辰imi辰. Ja yhden lapsen is辰 on kans mukana t辰ss辰 meid辰n jutussa. H辰n toi t辰mm旦set n辰m辰 (n辰ytt辰辰 j辰niksenk辰p辰li辰). Airi Heikkinen, 3-5 vuotiaat Vekarat, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna AINEISTON KERMINEN
AINEISTON KERMINEN Asiantuntijoiksi valitsimme l辰hikoulun kolmasluokkalaiset oppilaat. N辰in saimme rakennettua yhteisty旦t辰 l辰hikoulun kanssa. Koulun kolmasluokkalaiset rakensivat koulun pihalle sek辰 l辰himaastoon tonttulan ja keiju- sek辰 peikkokyl辰n. Koululaiset olivat tutustuneet aiheeseen kuvataiteen sek辰 辰idinkielen oppitunneilla. He olivat kirjoittaneet tarinoita p辰iv辰kodin lapsille ja lukivat niit辰. Jokaisesta tarinasta oli my旦s tehty oma taruolento ja t辰m辰n asumus. P辰iv辰kotilapset saivat jatkoty旦st辰辰 n辰it辰 hahmoja ja ryhm辰ss辰 sadutimme lapsia hy旦dynt辰en koululaisten hahmoja.Yhteisty旦 saman luokan kanssa jatkui vuoden aikana erilaisten vierailujen muodossa. Sanna Romppanen, 3-5 vuotiaat Veijarit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna
Medialeikki on lapsen oman median tuottamista, leikki辰 kuvalla ja 辰辰nell辰. Medialeikki on mediakasvatusta, jossa lapsi luo omaa estetiikkaa - tapaansa havainnoida ymp辰rist旦辰 - ja oppii n辰in suhtautumaan kriittisesti median tarjoamaan maailmankuvaan Santavuori (2011) https://www.openmetsa.fi/wiki/index.php/Veijareiden_keijumets%C3%A4_2017 -2018 https://www.openmetsa.fi/wiki/index.php/Meid%C3%A4n_l%C3%A4himets% C3%A4 https://www.openmetsa.fi/wiki/index.php/Linnansaaren_kansallispuisto_2.-3.lk_s ilmin RATKAISUN RAKENTAMINEN
Kev辰辰ll辰 k辰ytimme 360-kuvaa aikaisemmin mainittujen asioiden ohella vuodenaikojen muutosten tutkimiseen sek辰 er辰辰n lapsen ajatuksesta teimme lasten oman mets辰n. Lasten omassa mets辰ss辰 he saivat itse kertoa, mit辰 el辰imi辰 heid辰n mets辰st辰辰n l旦ytyy ja mit辰 el辰imet tekev辰t. El辰inten kuvat etsittiin yhdess辰 Pixabayst辰 vapaaseen k辰ytt旦旦n soveltuvista kuvista, jonka j辰lkeen lapset itse valitsivat paikan, johon el辰in sijoittuu ja kertoivat el辰imen puuhailuista. Kati Roivio, 10 kk - 2 v, ryhm辰 Aapelit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna RATKAISUN RAKENTAMINEN
RATKAISUN RAKENTAMINEN Teija Luukkainen, Vinti旦t -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna
Lapset esitteliv辰t p辰iv辰piiriss辰 ty旦t toisilleen, monet my旦s esitteliv辰t niit辰 vanhemmilleen tai muille vierailijoille. Teija Luukkainen, Vinti旦t -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna RATKAISUN JAKAMINEN
Lapset ovat olleet innostuneina toteuttamassa design-suuntautunutta pedagogiikkaa. Uskon heid辰n osaavan l旦yt辰辰 ja etsi辰 tietoa tulevaisuudessakin heille eteen tulevista teht辰vist辰 ja haasteista. Lasten oma toiminta ja luottamus omiin mahdollisuuksiinsa oppijoina ja osallistujina ovat t辰rkeit辰 "rakennuspalikoita" lasten oppimisessa. Esioppilaat ovat edelleen omaksuneet uusia tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajien ja eri yhteis旦jen ja l辰hiymp辰rist旦n kanssa. N辰m辰 edell辰 mainitut asiat korostavat design-suuntautuneen pedagogiikan tarpeellisuutta esiopetuksessa, sill辰 ne vahvistavat esiopetuksen oppimisk辰sityst辰. Tavoitteenahan on, ett辰 uusien tietojen ja taitojen oppiminen her辰tt辰辰 lapsissa halun oppia lis辰辰. Terttu Kiiski, Viikarit -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna ARVIOINTI
Kytkeytyminen laajentuneisiin ymp辰rist旦ihin Kytkeytyminen ulkopuolisiin asiantuntijoihin Kytkeytyminen omiin verkostoihin Kiinnostuksen, kysymysten ja n辰k旦kulmien kehittely Mielenkiintoisen kohteiden havainnointi ja kysymysten kehittely Kohteita ilment辰vien kysymysten tuottaminen asiantuntjoille Kohdekeskeiset keskustelut perheen kanssa Oppimissysteemin suunnittelu Tutkimuskohteiden, -ymp辰rist旦jen ja -resurssien ideointi Ulkopuolisen asiantuntijuuden ideointi Lapsen omista verkostoista l旦ytyvien asiantuntijoiden, v辰lineiden ja informaatioresurssien ideointi Kohteiden tutkiminen v辰litt辰vien informaatio- resurssien avulla Laajennetuista ymp辰rist旦ist辰 l旦ytyv辰t digitaaliset ja fyysiset tietoresurssit Asiantuntijoiden resurssit ja asiantuntijoiden tuki tiedonhaussa Lapsen omista verkostoista l旦ytyv辰t informaatioresurssit Aineiston keruu aidon maailman kohteista Aidon el辰m辰n kohteiden havainnointi monin aistein ja v辰linein Aineiston keruu asiantuntijoiden tuella ja v辰lineill辰 Havainnointi ja aineiston keruu lapsen omista verkostoista ja omilla v辰lineill辰 Ideoiden uudelleen muotoilu Kohdekeskeisten ideoiden ja ajatusten materialisointi (esim. k辰sity旦t, taide, draama) Yhteyksien luominen asiantuntijoihin materialisoitujen ideoiden ja ajatusten v辰lityksell辰 Yhteyksien luominen omiin verkostoihin materialisoitujen ideoiden ja ajatusten v辰lityksell辰 (Vartiainen, Nissinen, P旦ll辰nen, & Vanninen, 2018)
Design-suuntautunut pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
Aloita yksinkertaisista asioista Valitse aiheita, joista pid辰t Jos et tied辰, mit辰 teet, kokeile rohkeasti l辰 pelk辰辰 testailla Etsi kaveri, jonka kanssa ty旦skennell辰, jakakaa ideoita! Ideoiden kopioiminen on OK (oman idean keksimiseksi) Kirjaa ajatuksia yl旦s Rakenna, pura, rakenna uudelleen Moni asia voi menn辰 pieleen, pid辰 kiinni ideastasi (Mitchel Resnick, 2007)
Toisten tuella voimme saavuttaa asioita, jotka olisivat muuten mahdottomia (Vygotsky 1978)
Kirjallisuutta Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2004) Tutkiva oppiminen. J辰rki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytytt辰jin辰. WSOY. Liljestr旦m, A., Enkenberg, J., & P旦ll辰nen, S. (2013). Making learning whole: An instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science Education, 8(1), 5186. Liljestr旦m, A., Enkenberg, J., & P旦ll辰nen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and Information Technologies 19(3), 583-601. Pursi, A., Laitinen, M., Salonen, M., Lounassalo, J., & Sajaniemi, N. (2017). Tarinasta leikiksi - Tarinallisen leikin k辰sikirja. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteiden osasto: Vantaan kaupunki. Saatavilla: https://www.edu.fi/download/187568_tarinasta_leikiksi_kasikirja_2017.pdf Resnick, M. (2007, June). All I really need to know (about creative thinking) I learned (by studying how children learn) in kindergarten. In Proceedings of the 6th ACM SIGCHI conference on Creativity & cognition (pp. 1-6). ACM. Santavuori, R. (2011). Medialeikki. Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatus. Saatavilla: http://www.medialeikki.fi/mediakasvatus/medialeikin_esitevihko.pdf Vartiainen, H. (2014). Principles of Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology, no. 60. University of Eastern Finland, 2014. Vartiainen, H., Nissinen, S., P旦ll辰nen, S. & Vanninen, P. (2018). Teachers Insights Into Connected Learning Networks: Emerging Activities and Forms of Participation. AERA Open 4(3), 117. Vartiainen, J. (2016). Kehitt辰mistutkimus: Pienten lasten tutkimuksellisen luonnontieteiden opiskelun edist辰minen tiedekerho-oppimisymp辰rist旦ss辰. Doctoral dissertation (monograph), University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Chemistry: Helsinki.

More Related Content

Design-suuntautunut pedagogiikka varhaiskasvatuksessa

  • 1. Varhaiskasvatuksessa Luonto, leikki ja digi-seminaari 31.1.2019 Datariina, Optio-sali, Kotka FT Henriikka Vartiainen & KM, FM Saara Nissinen UEF
  • 2. Mit辰 lastemme tulisi oppia, tiet辰辰 ja kyet辰 tekem辰辰n t辰m辰n ajan ja tulevaisuuden yhteiskunnassa?
  • 7. Suurin osa siit辰 mit辰 lapsi oppii ei niink辰辰n ole seurausta suorasta opetuksesta vaan jatkuvasta osallistumisesta arjessa. Oppiminen on t辰ll旦in pitk辰lti riippuvainen siit辰 , mik辰 lasta itse辰辰n kiinnostaa ja millaista tukea sek辰 v辰lineit辰 h辰nell辰 on k辰ytett辰viss辰辰n tavoitteiden saavuttamiseksi.
  • 9. Osallistavien yhteis旦jen kehittyminen formaalin koulutuksen ulkopuolella (Thomas & Brown, 2011; Jenkins ym., 2008)
  • 11. Ep辰tasa-arvo, joka syntyy kun kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole mahdollista osallistua niiden tietojen, taitojen ja kokemusten kartuttamiseen, joita he tarvitsevat osallistuakseen tulevaisuuden yhteiskuntaan (Jenkins ym., 2008) OSALLISTUMISEN KUILU
  • 23. VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMAN PERUSTEET 2016 On laadittu perustuen oppimisk辰sitykseen, jonka mukaan lapset kasvavat, kehittyv辰t sek辰 oppivat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja l辰hiymp辰rist旦n kanssa.
  • 24. Lapset ovat synnynn辰isesti uteliaita ja haluavat oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2016
  • 25. Oppimisessa yhdistyv辰t tiedot, taidot, toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2016
  • 26. Varhaiskasvatuksessa toimitaan yhteis旦n辰, jossa lapset ja henkil旦st旦 oppivat yhdess辰 ja toisiltaan. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2016
  • 27. Varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot vahvistavat lasten osallisuutta sek辰 aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2016
  • 28. Ilmi旦t voivat nousta Lapset kysyv辰t ja ihmettelev辰t niit辰 asioita, jotka ovat heid辰n l辰hell辰辰n ajallisesti ja paikallisesti. Vartiainen, 2016
  • 29. Ilmi旦t voivat kytkeyty辰 VASUUN, AJANKOHTAISIIN TAPAHTUMIIN, TEEMOIHIN, PAIKKOIHIN...
  • 30. T辰m辰 l辰hti meid辰n ryhm辰n osalta liikkeelle jo ennen joulua, kun me n辰htiin lumikko, kun oltiin tontun j辰lki辰 etsim辰ss辰. Sit辰 [lumikkoa] ei sitten n辰hty kuin sen yhden kerran. Sitten er辰s lapsi sanoi, ett辰 jos meill辰 olisi robottikamera, joka me voitaisiin vied辰 mets辰辰n Teija Luukkainen, Vinti旦t -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna ARJEN ILMIIDEN HAVAINNOINTI
  • 31. Ennen joulua veimme mets辰n el辰imille vanhoja leiv辰nkannikoita sy旦t辰v辰ksi. Er辰s tytt旦 laitteli ev辰st辰 rantakallion koloon ja huudahti n辰kev辰ns辰 norpan. Tokko tuo totta lienee ollut, kuka tiet辰辰, mutta tuosta lausahduksesta meid辰n norppatutkimuksemme sai alkunsa. Terttu Kiiski, Viikarit -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna ARJEN ILMIIDEN HAVAINNOINTI
  • 32. Saadaksemme selville lapsiamme kiinnostavat asiat mets辰ss辰, l辰hdimme mets辰辰n havainnoimaan, mihin pienten lasten ihmetysten aiheet kiinnittyv辰t katseillaan, k辰sill辰辰n ja kysymyksill辰辰n. T辰t辰 kautta p辰辰dyimme tutkimaan pupun el辰m辰辰. Sari Harju, 1-3 vuotiaat Aapelit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna ARJEN ILMIIDEN HAVAINNOINTI
  • 33. Mist辰 ajatus l辰hti? Pari ensimm辰ist辰 kertaa meni uuteen paikkaan tutustuessa ja s辰nt辰illess辰 paikasta toiseen. Ensimm辰isell辰 kerralla l旦ytyi mittarimato, muurahaisia ja h辰m辰h辰kki. H辰m辰h辰kki j辰i el辰m辰辰n puheisiin esim. pukemistilanteissa: h辰kki meni, h辰kki meni. Sari Harju, 1-3 vuotiaat Aapelit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna ARJEN ILMIIDEN HAVAINNOINTI
  • 34. Airi Heikkinen, 3-5 vuotiaat Vekarat, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna L辰hdimme tutkimaan el辰inten j辰lki辰 mets辰辰n. IPadilla otettiin kuvia ja lapset itse l旦ysiv辰t j辰niksen j辰ljet. Sielt辰 l旦ytyi muidenkin el辰inten j辰lki辰 ja sitten me mietittiin, ett辰 mink辰 el辰imen j辰lki辰 ne voisivat olla. Lapset olivat vahvasti sit辰 mielt辰, ett辰 siell辰 on liikkunut susi, joka on ajanut j辰nist辰. Ja yksi kolmevuotias sanoi, ett辰 eikun neiti lohik辰辰rme... MIELIKUVITUS
  • 35. Ryhm辰n lapset l旦ysiv辰t syksyll辰 p辰iv辰kodin pihalta kepin, toivat sen ryhm辰n aikuiselle kertoen, ett辰 keppi on keijun rikkoutunut taikasauva. Taikasauva piti ottaa ryhm辰辰n korjattavaksi. Taikasauva korjattiin ja vietiin l辰himets辰辰n, jossa olemme k辰yneet retkeilem辰ss辰... Sanna Romppanen, 3-5 vuotiaat Veijarit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna MIELIKUVITUS
  • 36. Katsoimme norppa-filmin ja kokosimme lasten kysymyksi辰: Mik辰 kuuttia suojaa ettei tuu kylm辰? Miksi norpat on joskus j辰辰n p辰辰ll辰? Miksi kuutit juovat 辰idist辰 maitoa? Miksi ne on harmaavalkosia? Miks ne on karvasia? Miks ne k辰yv辰t j辰辰ll辰 hengitt辰m辰ss辰? Miksi norpalla on kiekuroita? Miksi kuutit menee veden alle? Monta vuotta kuutti on, kun saa kaloja? Sy旦k旦 norppa muuta ku kalaa? Miksi ne ei oo maalla? Miksi norpat rakentaa pes辰辰? Lis辰ksi osa lapsista on miettinyt uhkia. Miksi on keksitty laivat, kun ne ovat saalistuskoneita? Miksi ihmiset laittaa verkot hengitysjuttuihin? Lis辰ksi lasten kanssa ollaan mietitty sit辰, ett辰 mik辰 on se norpan suoja? KYSYMYSTEN TUOTTAMINEN Terttu Kiiski, Viikarit -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna
  • 37. Me l辰hdettiin mets辰辰n sill辰 ajatuksella, ett辰 siell辰 on aarre. L辰hdettiin etsim辰辰n aarretta ja lapset kaivoivat lunta. Siit辰 her辰si kysymys voiko tehd辰 lumiukkoja? Takaisin tullessa n辰imme kalliolla j辰辰puikkoja. Miten n辰m辰 ovat tulleet? Miksi ne ovat keltaisia? Miksi j辰辰 on tuon v辰rist辰? Sanna Romppanen, 3-5 vuotiaat Veijarit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna KYSYMYSTEN TUOTTAMINEN
  • 38. Mist辰 ja kenelt辰 Lapsia pyydet辰辰n miettim辰辰n mist辰, kenelt辰 ja mill辰 tavalla kysymykseen voidaan vastata. N辰in tuodaan n辰kyv辰ksi millaisia oppimisen resursseja lapsilla itsell辰辰n on mahdollisuus tuoda osaksi yhteisen kysymyksen tutkimusta. TIETOA LYTYY?
  • 39. RESURSSIEN KARTOITTAMINEN Kyselimme, mist辰 saisimme lis辰辰 tietoa, niin vastaus tuli lapsilta nopeasti, - iPadilt辰 ja voi kysyy toisilta, jotka on k辰yneet mets辰ss辰. Lea Riikonen, 3-5 vuotiaat Vekkulit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna
  • 40. RESURSSIEN KARTOITTAMINEN Norppaa voisi tutkia lasten mielest辰 tutkimalla ensin Hilman 辰idin tuomia isoja kangasjulisteita ja katselemalla DVD:t辰. Muina apuv辰linein辰 voisivat olla kirjat, tietokone, tabletit, retket rannoille ja museoon, isovanhempien norppatieto, laulut, leikit, WWF:n norppamateriaaali lapsille ja joku, jolta voisi kysell辰. Oppimiskohteena voisi toimia ainakin museo, miss辰 on laaja n辰yttely ja esitys norpasta. Rannalla voisi k辰yd辰 my旦s t辰hyilem辰ss辰 norppaa. Terttu Kiiski, Viikarit -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna
  • 41. Sovimme, ett辰 koko ryhm辰 tutkii samaa asiaa tai ilmi旦t辰. P辰辰timme, ett辰 aikuiset toimivat aineiston muistiinmerkitsij旦in辰 (kuvaus, kirjoittaminen) ja tekstien lukijoina. Aikuinen my旦s hoitaa k辰yt辰nn旦n j辰rjestelyt varaamalla materiaalit, v辰lineet ja matkat tutkimuskohteisiin ja ohjaa prosessia. Lapset tutkivat ja kertovat havainnoistaan ja ajatuksistaan piirt辰m辰ll辰 ja kertomalla aikuiselle, joka kirjoittaa ne muistiin. Lea Riikonen, 3-5 vuotiaat Vekkulit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna TYSKENTELY- SNTJEN SOPIMINEN
  • 42. Lasten ottamien kuvien perusteella olisimme voineet l辰hte辰 tutkimaan vaikkapa mets辰n eri puulajeja. Pysyimme kuitenkin alkuper辰isess辰 suunnitelmassamme: seuraamme riistakameraa. TEHTVN MUOTOILU Teija Luukkainen, Vinti旦t -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna
  • 43. Kun mietimme omaa tutkimuskysymyst辰mme, huomasimme, ett辰 useimmat ehdotukset liittyiv辰t puihin. P辰辰timme, ett辰 tutkisimme puita. Eniten tuntui kiinnostavan puiden ik辰 ja millaisia ovat vanhat ja nuoret puut. Tutkimuskysymykseksemme p辰辰timme: Onko puut vanhoja vai onko niiss辰 yht辰辰n nuoruutta j辰ljell辰? Lea Riikonen, 3-5 vuotiaat Vekkulit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna TEHTVN MUOTOILU
  • 44. Otimme lasten antamien vinkkien perusteella kuvia. Kuuntelimme lasten esitt辰mi辰 kysymyksi辰. Osaan vastasimme heti, osa j辰i my旦hemmin yhdess辰 pohdittaviksi kysymyksiksi. Lasten havaintojen tekoa ohjattiin tarvittaessa, aina tilanteen mukaan. Jatkossa pohdittaviksi kysymyksiksi nousi: Ovatko koivun rungossa olevat j辰ljet karhun kiipe辰misj辰lki辰? Miss辰 karhu on nyt? Mit辰 karhun pes辰n l辰hell辰 tapahtuu, onko mets辰ss辰 muita el辰imi辰? Onko taivas aina sininen? Ty旦skennelless辰mme ja kuvia netist辰 katsottuamme esille tuli mm. kysymykset: Miss辰 is辰karhu on? Millainen karhu on syntyess辰辰n? Millaista on karhun el辰m辰? Sointu Kumpulainen, 1-3 vuotiaat Vunnukat, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna TEHTVN MUOTOILU
  • 45. TUTKIMUSTEN IDEOINTI JA SUUNNITTELU Luokan lapset oli jaettu edellisen projektimme aikaan kolmeen ryhm辰辰n; isoja kasveja tutkiviin Liisa Lintuihin, matalampia kasveja tutkiviin Jussi J辰niksiin ja el辰imi辰 tutkiviin Sami Saukkoihin. Lapset halusivat jatkaa tutkimuksiaan n辰iss辰 ryhmiss辰 ja omissa aihepiireiss辰辰n. Yhteisen pohdinnan j辰lkeen Linnut p辰辰ttiv辰t tutkia vaahteroita, koska niiden siemeni辰 l旦ytyi kev辰辰ll辰 helposti pihalta. J辰nikset p辰辰ttiv辰t tutkia rairuohoa, koska juuri v辰h辰n aiemmin oli kodeissa kasvatettu p辰辰si辰isruohoa. Saukot tutkivat k辰rp辰sentoukkia, koska pilkkivill辰 lapsilla oli k辰rp辰sentoukkia helposti saatavilla. Eri ryhm辰t l辰htiv辰t ratkaisemaan teht辰v辰辰 hieman eri tavoin, mutta loppujen lopuksi jokainen ryhm辰 onnistui tekem辰辰n itsen辰isesti oman tutkimussuunnitelmansa. Erja Kilpel辰inen, 1-2.lk Anttolan koulu, Savonlinna
  • 46. Joitakin kysymyksi辰 lapset halusivat tutkia tarkemmin; kuten, mik辰 suojaa sit辰, ettei tule kylm辰, sek辰 norpan ja kuutin ulkon辰k旦辰 ja k辰ytt辰ytymist辰 sek辰 uhkia. Tarvittavia tutkimusv辰lineit辰 lumen erist辰vyytt辰 tutkittaessa tulisi olla vesipullot, vett辰, lapiot, pakkasmittari. Tutkimuksissa lapset toimivat koko ryhm辰n辰. Norpan ja kuutin ulkomuodon tarkastelussa auttoivat pehmolelukuutit -ja norpat, metrimitta, kuvat kangasjulisteista, kirjoista, tietokoneelta ja iPadeilt辰. Tarkempia pituustutkimuksia tehtiin metrimitan kanssa. Yhdess辰 piirrettiin luonnospiirustuksia kuutista, kuutin kiekurakarvoista ja uhkista. Tarvittavat tutkimusv辰lineet hankkivat ryhm辰n aikuiset, paitsi lapiot, mitk辰 kaikki l旦ytyv辰t ulkolelujen joukosta. Terttu Kiiski, Viikarit -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna TUTKIMUSTEN IDEOINTI JA SUUNNITTELU
  • 47. Savonlinnan kirjasto Joelissa k辰vimme retkell辰 lokakuussa. Tutustuimme kirjastoon, kirjojen lainaamiseen sek辰 lainasimme p辰iv辰kodille mets辰aiheisia tieto-, kuva- ja satukirjoja. Mets辰museo Lustossa tutustuimme mm. mets辰n el辰imiin ja mets辰koneisiin. Mets辰kone simulaattori ja hiljaisuuden huone olivat lapsista mielenkiintoisia. Teija Luukkainen, Vinti旦t -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna AINEISTON KERMINEN
  • 48. AINEISTON KERMINEN Me tutkimme ryhm辰ss辰 j辰辰muutoksia. Min辰 toin kulhollisen lunta ja lapset mietti, millasta se lumi on. Joku lapsista sanoi, ett辰 se on l辰mmint辰. Toinen sanoi, ett辰 kylm辰辰. Kysyin, ett辰 miten me voidaan testata ja lapset tulivat kokeilemaan. J辰tettiin kulho p辰iv辰unien ajaksi p旦yd辰lle ja se ihmetyksen m辰辰r辰, kun se oli vett辰. Seuraavaksi me laitettiin se y旦ksi pakkaseen. Seuraavana aamuna, kun lapset pyysiv辰t ottamaan kulhon pakkasesta se oli j辰辰t辰. Sanna Romppanen, 3-5- v. Veijarit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna
  • 51. AINEISTON KERMINEN My旦s vanhemmat olivat mukana koivututkimuksessa. Nimitt辰in er辰辰n辰 aamuna ilmestyi p旦yd辰llemme koivukiekko ja eikun katsomaan, haistamaan, kuulostelemaan ja melkein maistamaankin. Aila Nikkonen, 3-5 vuotiaat Vesselit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna
  • 52. AINEISTON KERMINEN Viikarit -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna 1.lk Anttolan koulu, Savonlinna
  • 53. Vinti旦t -esikouluryhm辰 sek辰 3-5 vuotiaat Vekarat, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna AINEISTON KERMINEN
  • 54. Mets辰retkill辰 kuunneltiin, katseltiin, haisteltiin, maisteltiin, kuljettiin, kiipeiltiin, hypittiin, tunnusteltiin, tutkittiin yhdess辰, tutkittiin yksin, istuttiin kivell辰 ja maassa Sointu Kumpulainen, 1-3 vuotiaat Vunnukat, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna AINEISTON KERMINEN
  • 55. Mukana meill辰 oli puhelin ja iPad kuvaamista varten. Ensin pyysin lapsia menem辰辰n mielest辰辰n vanhan puun luokse ja kiersimme kuvaamassa ja kysym辰ss辰 miksi he ajattelevat puun olevan vanha. Lapset saivat kertoa videolle omista havainnoistaan ja l旦yd旦ist辰辰n. Samoin lapset etsiv辰t my旦s nuoren puun ja kuvasimme heid辰n huomioitaan niist辰. T辰m辰n kaiken lis辰ksi mets辰st辰 l旦ytyi monta muuta mielenkiintoista asiaa, esim. iso tuohenpalanen ja puu, jollaisesta se olisi voinut olla l辰ht旦isin. Lea Riikonen, 3-5 vuotiaat Vekkulit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna AINEISTON KERMINEN
  • 56. Asiantuntija tuli luoksemme vierailulle ja h辰nen avullaan saimme selville, ett辰 koivu tuoksuu porkkanalta, koska siin辰 on sokeria. Koivusta sahattu puukiekko on m辰rk辰, koska siin辰 on paljon vett辰, ihan valtavan paljon. Viivat koivukiekossa ovat lustoja, jotka kertovat puun i辰n. Vihre辰 puussa on j辰k辰l辰辰 ja se el辰辰 yhteisty旦ss辰 koivupuun kanssa. Aila Nikkonen, 3-5 vuotiaat Vesselit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna AINEISTON KERMINEN
  • 57. Me ollaan hyvin saatu perheet ja isovanhemmat mukaan. Moni mummo ja ukki on kysynyt meilt辰 sit辰 riistakameran osotetta, ett辰 mist辰 voi k辰yd辰 katsomassa niit辰 el辰imi辰. Ja yhden lapsen is辰 on kans mukana t辰ss辰 meid辰n jutussa. H辰n toi t辰mm旦set n辰m辰 (n辰ytt辰辰 j辰niksenk辰p辰li辰). Airi Heikkinen, 3-5 vuotiaat Vekarat, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna AINEISTON KERMINEN
  • 58. AINEISTON KERMINEN Asiantuntijoiksi valitsimme l辰hikoulun kolmasluokkalaiset oppilaat. N辰in saimme rakennettua yhteisty旦t辰 l辰hikoulun kanssa. Koulun kolmasluokkalaiset rakensivat koulun pihalle sek辰 l辰himaastoon tonttulan ja keiju- sek辰 peikkokyl辰n. Koululaiset olivat tutustuneet aiheeseen kuvataiteen sek辰 辰idinkielen oppitunneilla. He olivat kirjoittaneet tarinoita p辰iv辰kodin lapsille ja lukivat niit辰. Jokaisesta tarinasta oli my旦s tehty oma taruolento ja t辰m辰n asumus. P辰iv辰kotilapset saivat jatkoty旦st辰辰 n辰it辰 hahmoja ja ryhm辰ss辰 sadutimme lapsia hy旦dynt辰en koululaisten hahmoja.Yhteisty旦 saman luokan kanssa jatkui vuoden aikana erilaisten vierailujen muodossa. Sanna Romppanen, 3-5 vuotiaat Veijarit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna
  • 59. Medialeikki on lapsen oman median tuottamista, leikki辰 kuvalla ja 辰辰nell辰. Medialeikki on mediakasvatusta, jossa lapsi luo omaa estetiikkaa - tapaansa havainnoida ymp辰rist旦辰 - ja oppii n辰in suhtautumaan kriittisesti median tarjoamaan maailmankuvaan Santavuori (2011) https://www.openmetsa.fi/wiki/index.php/Veijareiden_keijumets%C3%A4_2017 -2018 https://www.openmetsa.fi/wiki/index.php/Meid%C3%A4n_l%C3%A4himets% C3%A4 https://www.openmetsa.fi/wiki/index.php/Linnansaaren_kansallispuisto_2.-3.lk_s ilmin RATKAISUN RAKENTAMINEN
  • 60. Kev辰辰ll辰 k辰ytimme 360-kuvaa aikaisemmin mainittujen asioiden ohella vuodenaikojen muutosten tutkimiseen sek辰 er辰辰n lapsen ajatuksesta teimme lasten oman mets辰n. Lasten omassa mets辰ss辰 he saivat itse kertoa, mit辰 el辰imi辰 heid辰n mets辰st辰辰n l旦ytyy ja mit辰 el辰imet tekev辰t. El辰inten kuvat etsittiin yhdess辰 Pixabayst辰 vapaaseen k辰ytt旦旦n soveltuvista kuvista, jonka j辰lkeen lapset itse valitsivat paikan, johon el辰in sijoittuu ja kertoivat el辰imen puuhailuista. Kati Roivio, 10 kk - 2 v, ryhm辰 Aapelit, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna RATKAISUN RAKENTAMINEN
  • 62. Lapset esitteliv辰t p辰iv辰piiriss辰 ty旦t toisilleen, monet my旦s esitteliv辰t niit辰 vanhemmilleen tai muille vierailijoille. Teija Luukkainen, Vinti旦t -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna RATKAISUN JAKAMINEN
  • 63. Lapset ovat olleet innostuneina toteuttamassa design-suuntautunutta pedagogiikkaa. Uskon heid辰n osaavan l旦yt辰辰 ja etsi辰 tietoa tulevaisuudessakin heille eteen tulevista teht辰vist辰 ja haasteista. Lasten oma toiminta ja luottamus omiin mahdollisuuksiinsa oppijoina ja osallistujina ovat t辰rkeit辰 "rakennuspalikoita" lasten oppimisessa. Esioppilaat ovat edelleen omaksuneet uusia tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajien ja eri yhteis旦jen ja l辰hiymp辰rist旦n kanssa. N辰m辰 edell辰 mainitut asiat korostavat design-suuntautuneen pedagogiikan tarpeellisuutta esiopetuksessa, sill辰 ne vahvistavat esiopetuksen oppimisk辰sityst辰. Tavoitteenahan on, ett辰 uusien tietojen ja taitojen oppiminen her辰tt辰辰 lapsissa halun oppia lis辰辰. Terttu Kiiski, Viikarit -esikouluryhm辰, Kellarpellon p辰iv辰koti, Savonlinna ARVIOINTI
  • 64. Kytkeytyminen laajentuneisiin ymp辰rist旦ihin Kytkeytyminen ulkopuolisiin asiantuntijoihin Kytkeytyminen omiin verkostoihin Kiinnostuksen, kysymysten ja n辰k旦kulmien kehittely Mielenkiintoisen kohteiden havainnointi ja kysymysten kehittely Kohteita ilment辰vien kysymysten tuottaminen asiantuntjoille Kohdekeskeiset keskustelut perheen kanssa Oppimissysteemin suunnittelu Tutkimuskohteiden, -ymp辰rist旦jen ja -resurssien ideointi Ulkopuolisen asiantuntijuuden ideointi Lapsen omista verkostoista l旦ytyvien asiantuntijoiden, v辰lineiden ja informaatioresurssien ideointi Kohteiden tutkiminen v辰litt辰vien informaatio- resurssien avulla Laajennetuista ymp辰rist旦ist辰 l旦ytyv辰t digitaaliset ja fyysiset tietoresurssit Asiantuntijoiden resurssit ja asiantuntijoiden tuki tiedonhaussa Lapsen omista verkostoista l旦ytyv辰t informaatioresurssit Aineiston keruu aidon maailman kohteista Aidon el辰m辰n kohteiden havainnointi monin aistein ja v辰linein Aineiston keruu asiantuntijoiden tuella ja v辰lineill辰 Havainnointi ja aineiston keruu lapsen omista verkostoista ja omilla v辰lineill辰 Ideoiden uudelleen muotoilu Kohdekeskeisten ideoiden ja ajatusten materialisointi (esim. k辰sity旦t, taide, draama) Yhteyksien luominen asiantuntijoihin materialisoitujen ideoiden ja ajatusten v辰lityksell辰 Yhteyksien luominen omiin verkostoihin materialisoitujen ideoiden ja ajatusten v辰lityksell辰 (Vartiainen, Nissinen, P旦ll辰nen, & Vanninen, 2018)
  • 66. Aloita yksinkertaisista asioista Valitse aiheita, joista pid辰t Jos et tied辰, mit辰 teet, kokeile rohkeasti l辰 pelk辰辰 testailla Etsi kaveri, jonka kanssa ty旦skennell辰, jakakaa ideoita! Ideoiden kopioiminen on OK (oman idean keksimiseksi) Kirjaa ajatuksia yl旦s Rakenna, pura, rakenna uudelleen Moni asia voi menn辰 pieleen, pid辰 kiinni ideastasi (Mitchel Resnick, 2007)
  • 67. Toisten tuella voimme saavuttaa asioita, jotka olisivat muuten mahdottomia (Vygotsky 1978)
  • 68. Kirjallisuutta Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2004) Tutkiva oppiminen. J辰rki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytytt辰jin辰. WSOY. Liljestr旦m, A., Enkenberg, J., & P旦ll辰nen, S. (2013). Making learning whole: An instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science Education, 8(1), 5186. Liljestr旦m, A., Enkenberg, J., & P旦ll辰nen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and Information Technologies 19(3), 583-601. Pursi, A., Laitinen, M., Salonen, M., Lounassalo, J., & Sajaniemi, N. (2017). Tarinasta leikiksi - Tarinallisen leikin k辰sikirja. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteiden osasto: Vantaan kaupunki. Saatavilla: https://www.edu.fi/download/187568_tarinasta_leikiksi_kasikirja_2017.pdf Resnick, M. (2007, June). All I really need to know (about creative thinking) I learned (by studying how children learn) in kindergarten. In Proceedings of the 6th ACM SIGCHI conference on Creativity & cognition (pp. 1-6). ACM. Santavuori, R. (2011). Medialeikki. Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatus. Saatavilla: http://www.medialeikki.fi/mediakasvatus/medialeikin_esitevihko.pdf Vartiainen, H. (2014). Principles of Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology, no. 60. University of Eastern Finland, 2014. Vartiainen, H., Nissinen, S., P旦ll辰nen, S. & Vanninen, P. (2018). Teachers Insights Into Connected Learning Networks: Emerging Activities and Forms of Participation. AERA Open 4(3), 117. Vartiainen, J. (2016). Kehitt辰mistutkimus: Pienten lasten tutkimuksellisen luonnontieteiden opiskelun edist辰minen tiedekerho-oppimisymp辰rist旦ss辰. Doctoral dissertation (monograph), University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Chemistry: Helsinki.