ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Eila Turtola hyötyä taseista loppuseminaari_lähtökohdat ja viitearvot

•
•
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Eila Turtola hyötyä taseista loppuseminaari_lähtökohdat ja viitearvot

1 of 18
Download to read offline
Ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu 9.00 Seminaarin avaus, professori Markku Yli-Halla 9.10 Tutkimuksen lähtökohdat, tutkimusprofessori Eila Turtola, Luke 9.30 Miten ravinnetaseiden vertailu eri lohkojen välillä onnistuu? Typpitaseiden jakaumat ja vaihtelun aiheuttajat, johtava tutkija Tapio Salo, Luke 10.00 Perunan typpitaseet, tutkija Anna Sipilä, Petla 10.15 Onko typpitaseiden ja huuhtouman välillä yhteyttä? Tutkija Elena Valkama, Luke 10.30 Tauko 11.00 Kuinka suuriin typpitaseisiin päädytään optimilannoituksella? Lannoitusrajoitteet ja ravinnetaseohjaus, tutkija Antti Miettinen, Luke 11.30 Ravinnetaseiden viitearvot, Eila Turtola 11.45 Keskustelua
Ravinnetaseiden tulkinta ympäristön ja viljelyn hyödyksi Loppuseminaari Tieteiden talolla 28.2.2017 Eila Turtola, Tapio Salo, Antti Miettinen, Antti Iho, Elena Valkama, Perttu Virkajärvi, Riitta Lemola, Risto Uusitalo, Lauri Jauhiainen, Janne Heikkinen, Sami Merilaita Luonnonvarakeskus Katri Rankinen, Juha Grönroos, Jose Cano Bernal Suomen ympäristökeskus Anna Sipilä, Jussi Tuomisto Perunantutkimuslaitos Marja Turakainen, Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus
Tutkimuksen loppuraportti: Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 15/2017
Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Ympäristökorvauksessa on enimmäislannoitusrajat, tavoitteena on vähentää lannoituksen aiheuttamaa ympäristökuormitusta Nykyistä ympäristökorvausta valmisteltaessa ehdotettiin lannoitusrajojen tilalle ravinnetaseisiin perustuvaa ohjausta. Taustalla ajatus, että huippusatojen tuottajat voivat hyödyntää tehokkaasti myös rajoituksia suurempia lannoitemääriä Jos siirryttäisiin ravinnetaseisiin perustuvaan ohjaukseen, taseille tarvittaisiin viitearvot Tätä varten on oltava tulkinta ravinnetaseiden arvoille. Kuinka suuria ovat hyvät/huonot arvot erilaisissa olosuhteissa?
Tässä yhteydessä typpitaseella tarkoitetaan peltotasetta, kg/ha Typpitase (kg/ha) = Lannoitteissa annettu typpi – Sadon mukana poistunut typpi Esimerkki 1: Väkilannoitetyppeä 90 kg/ha Ohrasadon typpimäärä 75 kg/ha Typpitase +15 kg/ha Esimerkki 2: Väkil. ja lannan liuk. typpi 190 kg/ha Säilörehusadon typpi 210 kg/ha Typpitase (liuk. typpi) -20 kg/ha
Sama lannoitus johtaa erisuuruisiin typpitaseisiin Pelto A Pelto B Ohra Väkilannoitetyppeä 90 kg/ha 90 Ohrasadon typpimäärä 75 kg/ha 45 Typpitase +15 kg/ha +45 Säilörehu Lanta ja väkilann. liuk. typpi 190 kg/ha 200 Säilörehusadon typpi 210 kg/ha 140 Typpitase (liuk. typpi) -20 kg/ha +60 Lannoitusrajoitus huomioi vain lannoitusmäärän Typpitase kertoo annetun lannoituksen ja saavutetun satotason välisestä tasapainosta
Yhdistettiin Suomessa systemaattisesti kerätyt ravinnetaseaineistot: ProAgrian lohkotietopankki, Eviran viljaotanta, Mytvas-seurantatutkimukset, TEHO-hankkeet, Tärkkelysperunan lohkoaineisto, IsoVilja, Raisio Oy 220 000 lohkohavaintoa vuosilta 1988-2014 & typpilannoituskokeet (Luke, SjT, Petla), huuhtoumakokeet, mallinnus -> Taustatekijöiden, ympäristöriskien ja talouden analyysit -> Viitearvot -> Typpitaseiden jakaumat eri olosuhteissa (kasvi, lannankäyttö, alue, maa) Typpitaseiden tulkintaa varten kerättiin aineistot yhteen -50 0 50 Havaintojen määrä Typpitase, kg/ha
Kaura EI Uusimaa Elop 173 4,7 24,0 -15,2 3,1 21,0 Kaura EI Uusimaa Ki-vm 243 21,6 21,4 6,9 18,9 34,6 Kaura EI Uusimaa Ki-rm 92 24,8 22,2 11,5 18,7 35,6 Kaura EI Uusimaa Sa-vm 808 24,1 20,8 10,0 23,0 36,0 Kaura EI Uusimaa Sa-rm 1066 25,3 23,0 9,1 24,7 40,7 Kaura EI Varsinais-Suomi Elop 140 -2,6 26,1 -23,4 -2,3 14,7 Kaura EI Varsinais-Suomi Ki-vm 345 15,0 23,0 0,7 12,1 27,4 Kaura EI Varsinais-Suomi Ki-rm 198 13,6 24,0 0,3 14,1 26,4 Kaura EI Varsinais-Suomi Sa-vm 1104 20,4 23,8 6,7 19,0 34,0 Kaura EI Varsinais-Suomi Sa-rm 504 15,5 22,8 -1,6 14,5 28,4 Kaura EI Satakunta Elop 323 -5,3 21,4 -18,6 -5,2 6,4 Kaura EI Satakunta Ki-vm 672 11,0 22,7 -2,6 9,2 23,6 Kaura EI Satakunta Ki-rm 303 6,4 24,6 -8,5 6,3 21,9 Kaura EI Satakunta Sa-vm 597 13,1 21,7 0,9 14,7 26,5 Kaura EI Satakunta Sa-rm 327 9,1 25,7 -4,7 6,9 22,5 Kasvi Lanta Alue Maa Hav. kpl Keskiarvo Keskihaj. 25 % 50 % 75 % Loppuraportin liite: Omia typpitaseita voi tulkita vertaamalla viiteryhmään
Taseiden seuranta omalla tilalla ja tiedon hyödyntäminen toimenpiteiksi Typpitase, kg/ha-20 0 50 100 Omat taseet
Typpitaseiden yleisempi tulkinta ja hyödyntäminen Typpitase, kg/ha-50 0 50 100 Minkä suuruiset taseet olisivat hyväksyttäviä ympäristökorvauksessa?
Typpitaseita tarkasteltiin eri perusteilla: jakauma, ympäristö ja talousoptimi Typpitase, kg/ha -50 0 50 100
Ohra N-tase (kg/ha/v) -60 -40 -20 0 20 40 60 80 100 120 140 N-huuhtoutuminen(kg/ha/v) 0 20 40 60 80 100 120 140 Lohko 1 Lohko 2 Lohko 3 Lohko 10 Lohko 8 Hiue Savi Kevätvehnä -60 -40 -20 0 20 40 60 80 100 120 140 0 20 40 60 80 100 120 140 y=0.65x+6.98 R2 =0.98**** 216 mm y=0.71x+25 R2 =0.89**** 223 mm y=0.27x+9.8 R2 =0.98*** 342 mm COUP-mallin mukaan huuhtouma 20 kg/ha ylittyy kevätviljoilla, kun typpitase ylittää 20-40 kg/ha Muokkausmenetelmänä kyntö Huuhtoumakriteerinä 20 kg/ha
Kaiken kaikkiaan ympäristökorvauksen typenkäyttörajoitteet johtavat seuraavanlaisiin odotettuihin typpitaseisiin: • rehuohranviljelyssä kivennäismailla ≤ 36 kg/ha (vähämultaiset ja multavat maat), ≤ 27 kg/ha (runsasmultaiset maat) ja ≤ 19 kg/ha (erittäin runsasmultaiset maat) • kauranviljelyssä kivennäismailla ≤ 32 kg/ha (vähämultaiset ja multavat maat), ≤ 24 kg/ha (runsasmultaiset maat) ja ≤ 16 kg/ha (erittäin runsasmultaiset maat) • kevätvehnän viljelyssä kivennäismailla ≤ 45 kg/ha (vähämultaiset ja multavat maat), ≤ 39 kg/ha (runsasmultaiset maat) ja ≤ 31 kg/ha (erittäin runsasmultaiset maat) • säilörehun tuotannossa kivennäismailla ≤ 23 kg/ha (vähämultaiset ja multavat maat), ≤ 19 kg/ha (runsasmultaiset maat) ja ≤ 16 kg/ha (erittäin runsasmultaiset maat) ja • säilörehun tuotannossa eloperäisillä mailla ≤ - 23 kg/ha. Viljoilla optimilannoitus tuottaa usein typpitaseen 20-40 kg/ha (vrt. talousmallinnus)
Typpitase eri kasviryhmissä kivennäis- ja eloperäisillä mailla (50, 75 ja 85 % jakaumasta), talousoptimi ja huuhtoumariski -> esimerkki viitearvojen asettamisesta Viljelykasvi Maa- luokka Jakauma 50 % Jakauma 75 % Jakauma 85 % Talous- optimi Huuhtou- mariski Viite- arvo Kasviryhmä I Säilörehunurmi Kiv. 13 58 96 16 - 54 50-100 60 Elop. -7 38 76 -28 - 41 0-50 35 Kasviryhmä II Kasviryhmä II Kiv. 14 27 37 25 Elop. -6 7 17 0 Kaura Kiv. 15 28 38 16 - 41 20-40 Elop. -5 8 18 - 0 Ohra Kiv. 19 32 42 19 - 37 20-40 Elop. -1 12 22 - 0 Tärkkelysperuna Kiv. 4 22 35 - - Elop. -16 2 15 - - Kasviryhmä III Kasviryhmä III Kiv. 32 47 59 40 Elop. 12 27 39 15 Kevätvehnä Kiv. 32 46 58 31 - 45 20-40 Elop. 12 26 38 - 0 Sokerijuurikas Kiv. 45 62 74 - - Elop. 25 42 54 - - Kasviryhmä IV Kasviryhmä IV Kiv. 56 69 80 65 Elop. 36 49 60 40 Kevätrypsi Kiv. 50 63 74 - - Elop. 30 43 54 - - Syysvehnä Kiv. 62 80 95 - - Elop. 42 60 75 - - Ruis Kiv. 60 75 89 - - Elop. 40 55 69 - -
Typpitasekg/ha Typpilannoitus kg/ha Jos typpitaseen viitearvo olisi kevätvehnällä 40 kg/ha, sitä olisi vaikea alittaa käyttämällä nykyisen ympäristökorvauksen enimmäislannoitusrajoja suurempia lannoitusmääriä Ympäristökorvauksen maksimilannoitus
Jos kevätvehnän typpitaseen viitearvo olisi 40 kg/ha, sitä olisi vaikea alittaa sadon jäädessä pienemmäksi kuin 2 500 kg/ha y = -0,0136x + 96,016 R² = 0,2858 -150 -100 -50 0 50 100 150 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 Liukoinentyppitasekg/ha Satotaso kg/ha Kevätvehnä Huono satotaso tuottaa korkeita typpitaseita Parhaimmat sadot (yli 6 000 kg/ha) tuottivat pienimmät taseet ja typpilannoitus oli alle 150 kg/ha
Oppiminen typpitaseista Typpitase, kg/ha-50 0 50 100 Lannoitusvasteen tunteminen Perusparannukset Hyvät esimerkit
• Aineistot: ProAgrian lohkotietopankki, Eviran viljaotanta, Mytvas-seurantatutkimukset, TEHO-hankkeet, Tärkkelysperunan lohkoaineisto, IsoVilja, Raisio Oy • Makera ja ohjausryhmä: Sini Wallenius, Marja-Liisa Tapio- Biström, Antero Nikander, Pertti Savela, Mikko Jaakkola, Kaija Salmela, Pasi Mattila, Anneli Partala, Aki Finér, Jaakko Laurinen, Juha Salopelto, Terhi Taulavuori, Raimo Kauppila, Seija Luomanperä, Aleksi Simula, Markku Yli-Halla, Kimmo Oravuo, Airi Kulmala, Mika Virtanen Kiitos!

More Related Content

Eila Turtola hyötyä taseista loppuseminaari_lähtökohdat ja viitearvot

  • 1. Ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu 9.00 Seminaarin avaus, professori Markku Yli-Halla 9.10 Tutkimuksen lähtökohdat, tutkimusprofessori Eila Turtola, Luke 9.30 Miten ravinnetaseiden vertailu eri lohkojen välillä onnistuu? Typpitaseiden jakaumat ja vaihtelun aiheuttajat, johtava tutkija Tapio Salo, Luke 10.00 Perunan typpitaseet, tutkija Anna Sipilä, Petla 10.15 Onko typpitaseiden ja huuhtouman välillä yhteyttä? Tutkija Elena Valkama, Luke 10.30 Tauko 11.00 Kuinka suuriin typpitaseisiin päädytään optimilannoituksella? Lannoitusrajoitteet ja ravinnetaseohjaus, tutkija Antti Miettinen, Luke 11.30 Ravinnetaseiden viitearvot, Eila Turtola 11.45 Keskustelua
  • 2. Ravinnetaseiden tulkinta ympäristön ja viljelyn hyödyksi Loppuseminaari Tieteiden talolla 28.2.2017 Eila Turtola, Tapio Salo, Antti Miettinen, Antti Iho, Elena Valkama, Perttu Virkajärvi, Riitta Lemola, Risto Uusitalo, Lauri Jauhiainen, Janne Heikkinen, Sami Merilaita Luonnonvarakeskus Katri Rankinen, Juha Grönroos, Jose Cano Bernal Suomen ympäristökeskus Anna Sipilä, Jussi Tuomisto Perunantutkimuslaitos Marja Turakainen, Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus
  • 3. Tutkimuksen loppuraportti: Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 15/2017
  • 4. Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Ympäristökorvauksessa on enimmäislannoitusrajat, tavoitteena on vähentää lannoituksen aiheuttamaa ympäristökuormitusta Nykyistä ympäristökorvausta valmisteltaessa ehdotettiin lannoitusrajojen tilalle ravinnetaseisiin perustuvaa ohjausta. Taustalla ajatus, että huippusatojen tuottajat voivat hyödyntää tehokkaasti myös rajoituksia suurempia lannoitemääriä Jos siirryttäisiin ravinnetaseisiin perustuvaan ohjaukseen, taseille tarvittaisiin viitearvot Tätä varten on oltava tulkinta ravinnetaseiden arvoille. Kuinka suuria ovat hyvät/huonot arvot erilaisissa olosuhteissa?
  • 5. Tässä yhteydessä typpitaseella tarkoitetaan peltotasetta, kg/ha Typpitase (kg/ha) = Lannoitteissa annettu typpi – Sadon mukana poistunut typpi Esimerkki 1: Väkilannoitetyppeä 90 kg/ha Ohrasadon typpimäärä 75 kg/ha Typpitase +15 kg/ha Esimerkki 2: Väkil. ja lannan liuk. typpi 190 kg/ha Säilörehusadon typpi 210 kg/ha Typpitase (liuk. typpi) -20 kg/ha
  • 6. Sama lannoitus johtaa erisuuruisiin typpitaseisiin Pelto A Pelto B Ohra Väkilannoitetyppeä 90 kg/ha 90 Ohrasadon typpimäärä 75 kg/ha 45 Typpitase +15 kg/ha +45 Säilörehu Lanta ja väkilann. liuk. typpi 190 kg/ha 200 Säilörehusadon typpi 210 kg/ha 140 Typpitase (liuk. typpi) -20 kg/ha +60 Lannoitusrajoitus huomioi vain lannoitusmäärän Typpitase kertoo annetun lannoituksen ja saavutetun satotason välisestä tasapainosta
  • 7. Yhdistettiin Suomessa systemaattisesti kerätyt ravinnetaseaineistot: ProAgrian lohkotietopankki, Eviran viljaotanta, Mytvas-seurantatutkimukset, TEHO-hankkeet, Tärkkelysperunan lohkoaineisto, IsoVilja, Raisio Oy 220 000 lohkohavaintoa vuosilta 1988-2014 & typpilannoituskokeet (Luke, SjT, Petla), huuhtoumakokeet, mallinnus -> Taustatekijöiden, ympäristöriskien ja talouden analyysit -> Viitearvot -> Typpitaseiden jakaumat eri olosuhteissa (kasvi, lannankäyttö, alue, maa) Typpitaseiden tulkintaa varten kerättiin aineistot yhteen -50 0 50 Havaintojen määrä Typpitase, kg/ha
  • 8. Kaura EI Uusimaa Elop 173 4,7 24,0 -15,2 3,1 21,0 Kaura EI Uusimaa Ki-vm 243 21,6 21,4 6,9 18,9 34,6 Kaura EI Uusimaa Ki-rm 92 24,8 22,2 11,5 18,7 35,6 Kaura EI Uusimaa Sa-vm 808 24,1 20,8 10,0 23,0 36,0 Kaura EI Uusimaa Sa-rm 1066 25,3 23,0 9,1 24,7 40,7 Kaura EI Varsinais-Suomi Elop 140 -2,6 26,1 -23,4 -2,3 14,7 Kaura EI Varsinais-Suomi Ki-vm 345 15,0 23,0 0,7 12,1 27,4 Kaura EI Varsinais-Suomi Ki-rm 198 13,6 24,0 0,3 14,1 26,4 Kaura EI Varsinais-Suomi Sa-vm 1104 20,4 23,8 6,7 19,0 34,0 Kaura EI Varsinais-Suomi Sa-rm 504 15,5 22,8 -1,6 14,5 28,4 Kaura EI Satakunta Elop 323 -5,3 21,4 -18,6 -5,2 6,4 Kaura EI Satakunta Ki-vm 672 11,0 22,7 -2,6 9,2 23,6 Kaura EI Satakunta Ki-rm 303 6,4 24,6 -8,5 6,3 21,9 Kaura EI Satakunta Sa-vm 597 13,1 21,7 0,9 14,7 26,5 Kaura EI Satakunta Sa-rm 327 9,1 25,7 -4,7 6,9 22,5 Kasvi Lanta Alue Maa Hav. kpl Keskiarvo Keskihaj. 25 % 50 % 75 % Loppuraportin liite: Omia typpitaseita voi tulkita vertaamalla viiteryhmään
  • 9. Taseiden seuranta omalla tilalla ja tiedon hyödyntäminen toimenpiteiksi Typpitase, kg/ha-20 0 50 100 Omat taseet
  • 10. Typpitaseiden yleisempi tulkinta ja hyödyntäminen Typpitase, kg/ha-50 0 50 100 Minkä suuruiset taseet olisivat hyväksyttäviä ympäristökorvauksessa?
  • 11. Typpitaseita tarkasteltiin eri perusteilla: jakauma, ympäristö ja talousoptimi Typpitase, kg/ha -50 0 50 100
  • 12. Ohra N-tase (kg/ha/v) -60 -40 -20 0 20 40 60 80 100 120 140 N-huuhtoutuminen(kg/ha/v) 0 20 40 60 80 100 120 140 Lohko 1 Lohko 2 Lohko 3 Lohko 10 Lohko 8 Hiue Savi Kevätvehnä -60 -40 -20 0 20 40 60 80 100 120 140 0 20 40 60 80 100 120 140 y=0.65x+6.98 R2 =0.98**** 216 mm y=0.71x+25 R2 =0.89**** 223 mm y=0.27x+9.8 R2 =0.98*** 342 mm COUP-mallin mukaan huuhtouma 20 kg/ha ylittyy kevätviljoilla, kun typpitase ylittää 20-40 kg/ha Muokkausmenetelmänä kyntö Huuhtoumakriteerinä 20 kg/ha
  • 13. Kaiken kaikkiaan ympäristökorvauksen typenkäyttörajoitteet johtavat seuraavanlaisiin odotettuihin typpitaseisiin: • rehuohranviljelyssä kivennäismailla ≤ 36 kg/ha (vähämultaiset ja multavat maat), ≤ 27 kg/ha (runsasmultaiset maat) ja ≤ 19 kg/ha (erittäin runsasmultaiset maat) • kauranviljelyssä kivennäismailla ≤ 32 kg/ha (vähämultaiset ja multavat maat), ≤ 24 kg/ha (runsasmultaiset maat) ja ≤ 16 kg/ha (erittäin runsasmultaiset maat) • kevätvehnän viljelyssä kivennäismailla ≤ 45 kg/ha (vähämultaiset ja multavat maat), ≤ 39 kg/ha (runsasmultaiset maat) ja ≤ 31 kg/ha (erittäin runsasmultaiset maat) • säilörehun tuotannossa kivennäismailla ≤ 23 kg/ha (vähämultaiset ja multavat maat), ≤ 19 kg/ha (runsasmultaiset maat) ja ≤ 16 kg/ha (erittäin runsasmultaiset maat) ja • säilörehun tuotannossa eloperäisillä mailla ≤ - 23 kg/ha. Viljoilla optimilannoitus tuottaa usein typpitaseen 20-40 kg/ha (vrt. talousmallinnus)
  • 14. Typpitase eri kasviryhmissä kivennäis- ja eloperäisillä mailla (50, 75 ja 85 % jakaumasta), talousoptimi ja huuhtoumariski -> esimerkki viitearvojen asettamisesta Viljelykasvi Maa- luokka Jakauma 50 % Jakauma 75 % Jakauma 85 % Talous- optimi Huuhtou- mariski Viite- arvo Kasviryhmä I Säilörehunurmi Kiv. 13 58 96 16 - 54 50-100 60 Elop. -7 38 76 -28 - 41 0-50 35 Kasviryhmä II Kasviryhmä II Kiv. 14 27 37 25 Elop. -6 7 17 0 Kaura Kiv. 15 28 38 16 - 41 20-40 Elop. -5 8 18 - 0 Ohra Kiv. 19 32 42 19 - 37 20-40 Elop. -1 12 22 - 0 Tärkkelysperuna Kiv. 4 22 35 - - Elop. -16 2 15 - - Kasviryhmä III Kasviryhmä III Kiv. 32 47 59 40 Elop. 12 27 39 15 Kevätvehnä Kiv. 32 46 58 31 - 45 20-40 Elop. 12 26 38 - 0 Sokerijuurikas Kiv. 45 62 74 - - Elop. 25 42 54 - - Kasviryhmä IV Kasviryhmä IV Kiv. 56 69 80 65 Elop. 36 49 60 40 Kevätrypsi Kiv. 50 63 74 - - Elop. 30 43 54 - - Syysvehnä Kiv. 62 80 95 - - Elop. 42 60 75 - - Ruis Kiv. 60 75 89 - - Elop. 40 55 69 - -
  • 15. Typpitasekg/ha Typpilannoitus kg/ha Jos typpitaseen viitearvo olisi kevätvehnällä 40 kg/ha, sitä olisi vaikea alittaa käyttämällä nykyisen ympäristökorvauksen enimmäislannoitusrajoja suurempia lannoitusmääriä Ympäristökorvauksen maksimilannoitus
  • 16. Jos kevätvehnän typpitaseen viitearvo olisi 40 kg/ha, sitä olisi vaikea alittaa sadon jäädessä pienemmäksi kuin 2 500 kg/ha y = -0,0136x + 96,016 R² = 0,2858 -150 -100 -50 0 50 100 150 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 Liukoinentyppitasekg/ha Satotaso kg/ha Kevätvehnä Huono satotaso tuottaa korkeita typpitaseita Parhaimmat sadot (yli 6 000 kg/ha) tuottivat pienimmät taseet ja typpilannoitus oli alle 150 kg/ha
  • 17. Oppiminen typpitaseista Typpitase, kg/ha-50 0 50 100 Lannoitusvasteen tunteminen Perusparannukset Hyvät esimerkit
  • 18. • Aineistot: ProAgrian lohkotietopankki, Eviran viljaotanta, Mytvas-seurantatutkimukset, TEHO-hankkeet, Tärkkelysperunan lohkoaineisto, IsoVilja, Raisio Oy • Makera ja ohjausryhmä: Sini Wallenius, Marja-Liisa Tapio- Biström, Antero Nikander, Pertti Savela, Mikko Jaakkola, Kaija Salmela, Pasi Mattila, Anneli Partala, Aki Finér, Jaakko Laurinen, Juha Salopelto, Terhi Taulavuori, Raimo Kauppila, Seija Luomanperä, Aleksi Simula, Markku Yli-Halla, Kimmo Oravuo, Airi Kulmala, Mika Virtanen Kiitos!