More Related Content
What's hot (19)
Similar to Energiakalvosarja_2014 (20)
More from TechFinland (20)
Energiakalvosarja_2014
- 1. Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen vähenee. Seurauksena on talouskasvun hidastuminen ja suotuisan työllisyyskehityksen heikkeneminen. Hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttää energiaa. Hyvinvoinnin edellytys on BKT:n kasvu. Energia yhtenä tuotannontekijänä pyörittää talouden rattaita. Lähde: Energia ja ilmasto – Suomen malli vuoteen 2025 Teollisuus- ja palvelutuotanto Kotimainen kysyntä BKT Vienti Kilpailukyky Työvoima Raaka-aine Energia
- 2. Lähde: ET, päivitetty 23.1.2014 ³§Ã¤³ó°ìön kokonaiskulutus 2014 (83,3 TWh) Asuminen ja maatalous 27 % Palvelut ja rakentaminen 23 % Häviöt 3 % Metsäteollisuus 24 % Kemianteolli- suus 8 % Metallinjalostus 10% Muu teollisuus 5% Muu kulutus yhteensä 50 % (v. 2013 50 %) Teollisuus yhteensä 47 % (v. 2013 47%)
- 3. Lähde: ET, päivitetty 23.1.2014 ³§Ã¤³ó°ìön hankinta energialähteittäin 2014 (83,3 TWh) Jäte 1,0 % Turve 3,5 % Kivihiili 9,8 % Öljy 0,3 % Biomassa 13,2 % Maakaasu 6,3 % Tuuli 1,3 % Nettotuonti 21,6 % Vesivoima 15,8 % Ydinvoima 27,2 %
- 4. Lähde: ET, päivitetty 23.1.2014 ³§Ã¤³ó°ìön nettohankinta 2014 (83,3 TWh) Ydinvoima 27,2 % Yhteistuotanto, kaukolämpö 15,1 % Yhteistuotanto, teollisuus 11,0 % Erillistuotanto 8,0 % Nettotuonti 21,6 % Vesivoima 15,8 % Tuulivoima 1,3 %
- 5. ³§Ã¤³ó°ìön käyttö kasvaa 1/2 • Teollisuudessa sähköllä korvataan polttoaineiden suoraa käyttöä. • Sama kehitys on havaittavissa kotitalouksissa, jotka valitsevat lämmitysjärjestelmäksi usein lämpöpumpun energiansäästö-syistä. • Automaattiset prosessinohjausjärjestelmät ohjaavat sähköisiä prosesseja tarkemmin ja paremmalla hyötysuhteella kuin polttoaineiden käyttöön perustuvia prosesseja. • Pk-sektorilla samaan suuntaan vaikuttaa joustavien tuotannonohjausjärjestelmien käyttöönotto.
- 6. ³§Ã¤³ó°ìön käyttö kasvaa 2/2 • Suuria tehomääriä voidaan ohjata tarkasti haluttuihin kohteisiin pienin häviöin ilman paikallisia päästöjä. • ³§Ã¤³ó°ìön käytöllä lisätään tuottavuutta ja vältetään omat kattilainvestoinnit, poltinhuollot ja paikalliset ympäristökuormitukset. • Kotitalouksissa asumisväljyys kasvaa ja samalla myös sähkölämmitettävä pinta-ala. • Ruokakuntien koko on pienenemässä ja sen vuoksi kotitalouksissa käytettävien koneiden ja laitteiden lukumäärä kasvaa. • Liikenteessä ladattavat hybridit voivat yleistyä nopeasti kalliin öljyn takia.
- 7. ³§Ã¤³ó°ìön hankinta- ja tuotantomahdollisuudet perusskenaariossa, TWh. 22.3.2013 7
- 8. ³§Ã¤³ó°ìön hankinta perusskenaariossa, TWh • Edellisen vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategian mukaan, sähkön käyttö vuonna 2020 oli 98 TWh 22.3.2013 8
- 9. Teollisuuden ja rakentamisen sähkönkulutus sektoreittain perusskenaariossa, TWh. • Edellisessä vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategiassa teollisuuden ja rakentamisen sähkönkulutus vuonna 2020 oli yhteensä 56 TWh. 22.3.2013 9
- 10. Energiasektorin haasteet • ³§Ã¤³ó°ìöntuotannon lisäkapasiteetin rakentaminen • ³§Ã¤³ó°ìömarkkinoiden toiminnan parantaminen • ³§Ã¤³ó°ìönsiirron pullonkaulojen poistaminen • Päästökaupan vipuvaikutus sähkön markkinahintaan
- 11. ³§Ã¤³ó°ìön hinnan muodostuminen pohjoismaisessa sähköpörssissä Kaasuturbiinit Öljylauhde KulutusMuuttuvat tuotanto- kustannukset (€/MWh) Suuntaa-antava sähkön hintataso nykyisin Tuuli Tuonti Hiililauhde Tuotanto- kyky (TWh/a) Ydinvoima CHP Vesivoima (ka.) 100 200 300 400 Kuva suunnilleen mittakaavassa
- 12. Pohjoismainen sähkön hinta ja CO2-päästökauppa Kaasuturbiinit Öljylauhde KulutusMuuttuvat tuotanto- kustannukset (€/MWh) Suuntaa-antava sähkön hintataso päästökaupassa päästöoikeuksista aiheutuva muutos ? Suuntaa-antava sähkön hintataso nykyisin Tuuli Tuonti Hiililauhde Tuotanto- kyky (TWh/a) Ydinvoima CHP Vesivoima (ka.) 100 200 300 400 Kuva suunnilleen mittakaavassa
- 13. Päästökauppasektorin ja sen ulkopuolisen sektorin päästöt perusskenaariossa (yhtenäinen viiva) ja tarkennetussa perusskenaariossa (katkoviiva) • Suomen sitova tavoite ei – päästökauppasektorilla on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 16% vuoden 2005 tasosta 22.3.2013 13
- 14. Uusiutuvien energialähteiden kehitys perusskenaariossa (yhtenäinen sininen viiva) ja tarkennetussa perusskenaariossa (katkoviiva) • Suomen sitova tavoite uusiutuvien energialähteiden osuudeksi energian loppukulutuksesta on 38% vuoteen 2020 mennessä. Vihreä viiva on tilastotietoa (prosenttia loppukulutuksesta) 22.3.2013 14
- 15. Perusskenaarion ja tarkennetun perusskenaarion mukainen energian loppukulutus sekä vuoden 2008 strategian perus- ja tavoiteurat, TWh. • Suomen tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 20%:lla verrattuna vuonna 2007 arvioituun kehitykseen • Tämä tarkoittaa, että energian loppukulutus on 310 TWh vuonna 2020 22.3.2013 15
- 16. Lisäkapasiteetin rakentaminen • Perusvoiman tuotannossa ydinvoiman lisärakentaminen • Uusiutuvien energialähteiden edistäminen erityisesti rakentamalla biovoimaloita yhdistettyyn lämmön ja sähköntuotantoon • Vesivoimaa lisää jo valjastetuissa vesistöissä • Yhdyskuntajätteiden polttolaitoksia kaukolämpövoiman tuotantoon • Hajautettuun tuotantoon tuulivoimaa