ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo
Elämää pelien kanssa
Sellon kirjaston vanhempainilta
1.11.2017
Mitäs sä tästä tiedät?
● lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri
● tietojenkäsittelytieteen tohtori
● lasten häiriökäyttäytymisen tutkija
● peliharrastaja n. 30 vuotta
● tietokonepeliharrastaja n. 25 vuotta
● noin 15 vuotta aktiivista online-pelaamista
Mistä tänään puhutaan?
● digipelaaminen, sen hyödyt ja haitat
● mikä on pelihäiriö?
● vanhemman tehtävät, kun lapsi pelaa
● pelaamisen rajat
● neuvoja eri tilanteisiin
Digipelaamisen tunnettuja hyötyjä
● räiskintäpeleissä käsi-silmäyhteistyön, näönvaraisen havainnoinin,
reaktionopeuden ym kehittyminen
● ongelmanratkaisupeleissä sinnikkyyden lisääntyminen vaikeutuvissa
tehtävissä
● joukkuepelaamisessa joukkuepelaamisen tavanomaiset hyödyt
● sopivissa tarinoissa myönteisiin roolimalleihin samaistuminen, uusien
ajatusten herääminen (tunnetaidot, moraali)
● yhteisöön kuuluminen yhteisen jaetun kulttuurin kautta
Kaikki “opettavaiseksi” nimetty ei ole hyödyllistä. Monitahoinen, pohdintaa vaativa tarina opettaa
sosiaalisia taitoja enemmän kuin osoitteleva. Monimutkainen “oikea” tietokonepeli kehittää
reaktionopeutta paremmin kuin reaktionopeuden harjoitteluun tarkoitettu kliksuttelu.
Pelaamisen ehkä tärkein hyöty
● Leikki on toimintaa, joka
○ ei tavoittele tiettyä päämäärää tai tarkoitusta
○ on vapaaehtoista (ei perustu vain palkkioon tai velvollisuuteen)
○ vie tekijänsä mukanaan niin, että ajantaju ja itsetietoisuus katoavat
○ on hauskaa niin, että tekijät haluavat palata siihen uudestaan
● Jokaisen pitäisi saada leikin kokemuksia päivittäin (myös aikuisten!)
○ parantaa oppimista
○ ehkäisee masennusta
○ on kivaa!
● “Leikkiä” voi tässä mielessä olla melkein mikä tahansa, myös esim. lenkillä
käynti, ruuanlaitto, legoilla rakentelu, telinejumppa tai digipelaaminen
● Mitä tahansa näistä voi tehdä myös ilman, että se käy leikistä
Digipelaamisen tunnettuja haittoja
● unenpuute
○ väsymys, alakuloisuus
○ liikunnan väheneminen, painonnousu
○ levottomuus
○ ärtyneisyys, riidat ja tappeluihin joutuminen
○ heikompi koulumenestys
● muun elämänpiirin kapeneminen - jääkö jotain oleellista tekemättä?
○ läksyt
○ ulkoilu
○ liikunta
○ perhe-elämä
○ kaverit
● niska-hartiaseudun vaivat (pitkäaikaisvaikutukset?)
Voiko digipelaamisesta tulla riippuvaiseksi?
Voi! Mutta ei vain pelaamalla paljon. Pelihäiriö on tila, johon liittyy
toimintakyvyn lasku, esim.
● jatkuva velvollisuuksien laiminlyönti
● nukkumisen ja/tai syömisen väliin jääminen
● muun elämänpiirin kaventuminen
● tunneimpulsiivisuus
● riippuvuusoireet pelaamisesta
● pelaamisen ilottomuus / pakonomaisuus
Se on useimmiten seurausta jonkun oikean ongelman (masennus, kiusaaminen, perheongelmat)
pakenemisesta peleihin ja “kierteeseen” joutumisesta.
Vanhemman tehtävät, kun lapsi pelaa
● osallistua lapsen elämään ja olla siitä kiinnostunut
● huolehtia arkirutiinien tapahtumisesta ja elämän tasapainoisuudesta
● mahdollistaa harrastusta (omien resurssien puitteissa)
● valvoa, että pelit ovat lapsen ikätasolle sopivia
● varmistaa, että peliseura on asiallista
● valvoa sääntöjen ja käytöstapojen noudattamista
● puuttua, jos lapsen suhde pelaamiseen vaikuttaa häiriintyneeltä
Vrt. “jos lapsi askartelee”, “jos lapsi katsoo televisiota”, “jos lapsi harrastaa
kilpavoimistelua”, “jos lapsi lukee kirjoja”, “jos lapsi käy nuorisotalolla”...
Pelaamisen rajoittaminen
● Kukaan ei oikeasti voi pelata rajatta
● 2 tunnin ruutuaikasuositus on
○ näyttöön perustumaton
○ liian epätäsmällinen oikeaan arkeen
○ yksinään riittämätön
● Tilalle ympäristöön perustuvat rajoitteet ja pelaamisen edellytykset
○ ei tuntia ennen nukkumaan menoa?
○ ei kouluaikana?
○ ei laitteita ruokapöydässä?
○ vasta kun läksyt ja kotityöt on tehty?
○ seuraavana päivänä vain jos edellisen hommat on tehty?
○ “2 kierrosta”, “tämä taso loppuun” >> “kaksi tuntia”, “vielä viisi minuuttia”
Mainostauko
Peruskasvatusneuvoja kaikille
● kasva sellaiseksi aikuiseksi, jollainen haluat lasten olevan
● näytä hyvää esimerkkiä
● pysähdy aina välillä miettimään, mikä on sinulle tärkeää
● tiedosta omat oikeutesi ja mistä valtasi kieltää/käskeä lasta seuraa
● älä palkitse sellaisella, mitä et halua lapsen tekevän - älä rankaise
sellaisella, jota et halua lapsen inhoavan
● elämä ei voi olla pelkkää jatkuvaa kehittymistä ja ennaltaehkäisyä
● myös moraaliset ja mukavuuteen perustuvat syyt ovat päteviä
● älä sulje silmiäsi ongelmilta, mutta älä korjaa sellaista, mikä ei ole rikki
Aikuisille, jotka ovat huolissaan lapsen pelaamisesta
● Selvitä ensin itsellesi, mistä olet huolissasi
● Ota se huoli puheeksi lapsen kanssa: “olen huolissani, kun…”
○ “... sinulla on usein läksyt tekemättä.”
○ “... et pääse läheskään aina ajoissa nukkumaan.”
○ “... nimittelet usein toisia ihmisiä.”
○ “... sinun on tosi vaikea lopettaa pelaamista.”
○ “... sinä vaikutat yksinäiseltä / väsyneeltä / onnettomalta.”
○ “... olen huomannut, ettei pelaaminen enää taida edes tuntua sinusta kivalta ja silti teet
sitä tosi paljon.”
○ “... meille tulee aina riitaa peleistä.”
○ “... et saa tarpeeksi liikuntaa.”
● Ratkaise tätä ongelmaa. Pelaamisen rajoittaminen voi olla yksi keino.
● “If it ain’t broken, don’t fix it.”
Nuorelle, jonka vanhemmat ovat pelaamisesta huolissaan
● hoida asialliset hommat
● anna vanhemmillesi huomiota ja läheisyyttä
● pyydä vanhempia pelaamaan kanssasi
● kerro heille pelaamistasi peleistä
● jaa asiallista tietoa (esim. pelitaito.fi)
Pelaajalle, joka haluaa ehkäistä omia pelihaittojaan
● nuku riittävästi
● huolehdi ergonomiasta
○ mukava pelipiste
○ asennon vaihtaminen
○ tauot
● ulkoile / liiku
● älä pakene oikeita ongelmia, vaan ratkaise ne
Kilpapeliurasta haaveileville
● älä usko niitä, jotka yrittävät sanoa, ettei kannata
● pelkkä runsas pelaaminen ei riitä huipulle
● kehitä joukkueessa toimimisen taitojasi, harjoittelutaitojasi ja luovuuttasi
● hyvä fyysinen kunto parantaa myös reaktioaikaa ja tarkkaavuutta
● tapahtumiin, turnauksiin ja joukkueisiin kun taidot ja ikärajat sallivat (n.
12-16-vuotiaasta alkaen)
● stressi laskee suorituskykyä - laadi aina Plan B
Vanhemmille, jotka miettivät sopivia pelipelisääntöjä
● if it ain’t broken, don’t fix it
● valvo laatua, älä vain määrää
● edellytä asiallisten hommien hoitamista ennemmin kuin hauskanpidon
väliin jättämistä
● rajoita pelaamista erityisesti iltaisin
● järjestä perheen yhteistä ruudutonta aikaa
● ymmärrä lapsen pelien logiikkaa (“enää tämä kierros vs 10 minuuttia”)
● opeta lasta vähitellen hallitsemaan itse omaa ajankäyttöään
Peliharrastajalle, jolla on itsellään lapsia
● lapsilta kielletyn pelin katsominen on lapsilta kiellettyä
● uni on oikeasti tärkeää
● myös oma aika on tärkeää
● jos peliseurasi ei ymmärrä vähenevää aikaasi, on aika vaihtaa seuraa
● pelaa lastesi kanssa, mutta anna heidän itse valita harrastuksensa
● it gets better & this too shall pass
Yhteenveto
● digipelaaminen on ihan hyvä ajanviete ja ihan hyvä vakava harrastus
● ruutu sinänsä ei ole vaarallinen, mutta elämässä pitää olla tasapaino
● peliajan rajoitus minuutteja laskemalla ei ole tarpeen eikä riittävästi
● valvo laatua enemmän kuin määrää
● turvaa yöuni
● kun olet huolissasi, selvitä omat ajatuksesi ensin ja ratkaise sitten
todellista ongelmaa
● asialliset hommat hoidetaan
● muuten ollaan kuin Ellun kanat
Ad

Recommended

Tietokonepeliriippuvuus
Tietokonepeliriippuvuus
Jaana Wessman
Nuoren peliriippuvuuden tunnistaminen ja hoitoon ohjaus
Nuoren peliriippuvuuden tunnistaminen ja hoitoon ohjaus
Jaana Wessman
Päiväkoti-ikäisten lasten median käyttö
Päiväkoti-ikäisten lasten median käyttö
Jaana Wessman
Ruutuaika ja mielenterveys
Ruutuaika ja mielenterveys
Jaana Wessman
Pelien pauluoissa
Pelien pauluoissa
Maikku Sarvas
Kouvola 7.11.2018
Kouvola 7.11.2018
Mikko Meriläinen
Pelien hyvyydestä ja pahuudesta - pelikulttuurin ja mediakasvatuksen kysymyksiä
Pelien hyvyydestä ja pahuudesta - pelikulttuurin ja mediakasvatuksen kysymyksiä
Frans Mäyrä
Pelaaminen
Pelaaminen
Maikku Sarvas
Gyostage 15.10.2016
Gyostage 15.10.2016
Mikko Meriläinen
Pelikasvatus nörttiperheessä
Pelikasvatus nörttiperheessä
Mikko Meriläinen
Pelaaminen ja hyvinvointi
Pelaaminen ja hyvinvointi
Mikko Meriläinen
Hyvä paha peli #peliviikko
Hyvä paha peli #peliviikko
Jarno Alastalo
Pelikasvatuksen perusteet
Pelikasvatuksen perusteet
Mikko Meriläinen
Voiko pelaamalla parantua slpy 4.4.2017
Voiko pelaamalla parantua slpy 4.4.2017
Riikka Marttinen
Digitaalinen pelikulttuuri
Digitaalinen pelikulttuuri
Verke
Nuorisotyö ja nuorten pelaaminen
Nuorisotyö ja nuorten pelaaminen
Mikko Meriläinen
Katja raitio hyötypelit käyttöön
Katja raitio hyötypelit käyttöön
Mielenterveysmessut
Pelikoulutus marjomaa 130418
Pelikoulutus marjomaa 130418
Heini Oikkonen
Kaikki pelaa seminaari 8.11. Esitykset
Kaikki pelaa seminaari 8.11. Esitykset
KaikkiPelaa-seminaari
Open stage: Vertaistuesta ratkaisu ongelmalliseen digipelaamiseen
Open stage: Vertaistuesta ratkaisu ongelmalliseen digipelaamiseen
EHYT
Pelit ja oppiminen
Pelit ja oppiminen
Ideapakka
Nuori2017 29.3.2017
Nuori2017 29.3.2017
Mikko Meriläinen
Silvennoinen: Digitaalisen pelaamisen koukut - tavoitteita, sosiaalisuutta ja...
Silvennoinen: Digitaalisen pelaamisen koukut - tavoitteita, sosiaalisuutta ja...
Kouluterveyskysely
Voiko pelaamalla parantua? Digia hoitotyohon 7.3.2019
Voiko pelaamalla parantua? Digia hoitotyohon 7.3.2019
Riikka Marttinen
Joensuu 13.10.2016, Elanto pelaamalla, Peluuri, Mari Pajula
Joensuu 13.10.2016, Elanto pelaamalla, Peluuri, Mari Pajula
Aspa Foundation
Case Digitaaliset Pelit
Case Digitaaliset Pelit
Frans Mäyrä
Lasten ja nuorten pelimaailmat nyt ja tulevaisuudessa / Mikko Meriläinen
Lasten ja nuorten pelimaailmat nyt ja tulevaisuudessa / Mikko Meriläinen
Finnish Society on Media Education

More Related Content

Similar to Elämää pelien kanssa (20)

Pelaaminen
Pelaaminen
Maikku Sarvas
Gyostage 15.10.2016
Gyostage 15.10.2016
Mikko Meriläinen
Pelikasvatus nörttiperheessä
Pelikasvatus nörttiperheessä
Mikko Meriläinen
Pelaaminen ja hyvinvointi
Pelaaminen ja hyvinvointi
Mikko Meriläinen
Hyvä paha peli #peliviikko
Hyvä paha peli #peliviikko
Jarno Alastalo
Pelikasvatuksen perusteet
Pelikasvatuksen perusteet
Mikko Meriläinen
Voiko pelaamalla parantua slpy 4.4.2017
Voiko pelaamalla parantua slpy 4.4.2017
Riikka Marttinen
Digitaalinen pelikulttuuri
Digitaalinen pelikulttuuri
Verke
Nuorisotyö ja nuorten pelaaminen
Nuorisotyö ja nuorten pelaaminen
Mikko Meriläinen
Katja raitio hyötypelit käyttöön
Katja raitio hyötypelit käyttöön
Mielenterveysmessut
Pelikoulutus marjomaa 130418
Pelikoulutus marjomaa 130418
Heini Oikkonen
Kaikki pelaa seminaari 8.11. Esitykset
Kaikki pelaa seminaari 8.11. Esitykset
KaikkiPelaa-seminaari
Open stage: Vertaistuesta ratkaisu ongelmalliseen digipelaamiseen
Open stage: Vertaistuesta ratkaisu ongelmalliseen digipelaamiseen
EHYT
Pelit ja oppiminen
Pelit ja oppiminen
Ideapakka
Nuori2017 29.3.2017
Nuori2017 29.3.2017
Mikko Meriläinen
Silvennoinen: Digitaalisen pelaamisen koukut - tavoitteita, sosiaalisuutta ja...
Silvennoinen: Digitaalisen pelaamisen koukut - tavoitteita, sosiaalisuutta ja...
Kouluterveyskysely
Voiko pelaamalla parantua? Digia hoitotyohon 7.3.2019
Voiko pelaamalla parantua? Digia hoitotyohon 7.3.2019
Riikka Marttinen
Joensuu 13.10.2016, Elanto pelaamalla, Peluuri, Mari Pajula
Joensuu 13.10.2016, Elanto pelaamalla, Peluuri, Mari Pajula
Aspa Foundation
Case Digitaaliset Pelit
Case Digitaaliset Pelit
Frans Mäyrä
Lasten ja nuorten pelimaailmat nyt ja tulevaisuudessa / Mikko Meriläinen
Lasten ja nuorten pelimaailmat nyt ja tulevaisuudessa / Mikko Meriläinen
Finnish Society on Media Education
Hyvä paha peli #peliviikko
Hyvä paha peli #peliviikko
Jarno Alastalo
Voiko pelaamalla parantua slpy 4.4.2017
Voiko pelaamalla parantua slpy 4.4.2017
Riikka Marttinen
Digitaalinen pelikulttuuri
Digitaalinen pelikulttuuri
Verke
Pelikoulutus marjomaa 130418
Pelikoulutus marjomaa 130418
Heini Oikkonen
Open stage: Vertaistuesta ratkaisu ongelmalliseen digipelaamiseen
Open stage: Vertaistuesta ratkaisu ongelmalliseen digipelaamiseen
EHYT
Pelit ja oppiminen
Pelit ja oppiminen
Ideapakka
Silvennoinen: Digitaalisen pelaamisen koukut - tavoitteita, sosiaalisuutta ja...
Silvennoinen: Digitaalisen pelaamisen koukut - tavoitteita, sosiaalisuutta ja...
Kouluterveyskysely
Voiko pelaamalla parantua? Digia hoitotyohon 7.3.2019
Voiko pelaamalla parantua? Digia hoitotyohon 7.3.2019
Riikka Marttinen
Joensuu 13.10.2016, Elanto pelaamalla, Peluuri, Mari Pajula
Joensuu 13.10.2016, Elanto pelaamalla, Peluuri, Mari Pajula
Aspa Foundation
Lasten ja nuorten pelimaailmat nyt ja tulevaisuudessa / Mikko Meriläinen
Lasten ja nuorten pelimaailmat nyt ja tulevaisuudessa / Mikko Meriläinen
Finnish Society on Media Education

Elämää pelien kanssa

  • 1. Elämää pelien kanssa Sellon kirjaston vanhempainilta 1.11.2017
  • 2. Mitäs sä tästä tiedät? ● lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri ● tietojenkäsittelytieteen tohtori ● lasten häiriökäyttäytymisen tutkija ● peliharrastaja n. 30 vuotta ● tietokonepeliharrastaja n. 25 vuotta ● noin 15 vuotta aktiivista online-pelaamista
  • 3. Mistä tänään puhutaan? ● digipelaaminen, sen hyödyt ja haitat ● mikä on pelihäiriö? ● vanhemman tehtävät, kun lapsi pelaa ● pelaamisen rajat ● neuvoja eri tilanteisiin
  • 4. Digipelaamisen tunnettuja hyötyjä ● räiskintäpeleissä käsi-silmäyhteistyön, näönvaraisen havainnoinin, reaktionopeuden ym kehittyminen ● ongelmanratkaisupeleissä sinnikkyyden lisääntyminen vaikeutuvissa tehtävissä ● joukkuepelaamisessa joukkuepelaamisen tavanomaiset hyödyt ● sopivissa tarinoissa myönteisiin roolimalleihin samaistuminen, uusien ajatusten herääminen (tunnetaidot, moraali) ● yhteisöön kuuluminen yhteisen jaetun kulttuurin kautta Kaikki “opettavaiseksi” nimetty ei ole hyödyllistä. Monitahoinen, pohdintaa vaativa tarina opettaa sosiaalisia taitoja enemmän kuin osoitteleva. Monimutkainen “oikea” tietokonepeli kehittää reaktionopeutta paremmin kuin reaktionopeuden harjoitteluun tarkoitettu kliksuttelu.
  • 5. Pelaamisen ehkä tärkein hyöty ● Leikki on toimintaa, joka ○ ei tavoittele tiettyä päämäärää tai tarkoitusta ○ on vapaaehtoista (ei perustu vain palkkioon tai velvollisuuteen) ○ vie tekijänsä mukanaan niin, että ajantaju ja itsetietoisuus katoavat ○ on hauskaa niin, että tekijät haluavat palata siihen uudestaan ● Jokaisen pitäisi saada leikin kokemuksia päivittäin (myös aikuisten!) ○ parantaa oppimista ○ ehkäisee masennusta ○ on kivaa! ● “Leikkiä” voi tässä mielessä olla melkein mikä tahansa, myös esim. lenkillä käynti, ruuanlaitto, legoilla rakentelu, telinejumppa tai digipelaaminen ● Mitä tahansa näistä voi tehdä myös ilman, että se käy leikistä
  • 6. Digipelaamisen tunnettuja haittoja ● unenpuute ○ väsymys, alakuloisuus ○ liikunnan väheneminen, painonnousu ○ levottomuus ○ ärtyneisyys, riidat ja tappeluihin joutuminen ○ heikompi koulumenestys ● muun elämänpiirin kapeneminen - jääkö jotain oleellista tekemättä? ○ läksyt ○ ulkoilu ○ liikunta ○ perhe-elämä ○ kaverit ● niska-hartiaseudun vaivat (pitkäaikaisvaikutukset?)
  • 7. Voiko digipelaamisesta tulla riippuvaiseksi? Voi! Mutta ei vain pelaamalla paljon. Pelihäiriö on tila, johon liittyy toimintakyvyn lasku, esim. ● jatkuva velvollisuuksien laiminlyönti ● nukkumisen ja/tai syömisen väliin jääminen ● muun elämänpiirin kaventuminen ● tunneimpulsiivisuus ● riippuvuusoireet pelaamisesta ● pelaamisen ilottomuus / pakonomaisuus Se on useimmiten seurausta jonkun oikean ongelman (masennus, kiusaaminen, perheongelmat) pakenemisesta peleihin ja “kierteeseen” joutumisesta.
  • 8. Vanhemman tehtävät, kun lapsi pelaa ● osallistua lapsen elämään ja olla siitä kiinnostunut ● huolehtia arkirutiinien tapahtumisesta ja elämän tasapainoisuudesta ● mahdollistaa harrastusta (omien resurssien puitteissa) ● valvoa, että pelit ovat lapsen ikätasolle sopivia ● varmistaa, että peliseura on asiallista ● valvoa sääntöjen ja käytöstapojen noudattamista ● puuttua, jos lapsen suhde pelaamiseen vaikuttaa häiriintyneeltä Vrt. “jos lapsi askartelee”, “jos lapsi katsoo televisiota”, “jos lapsi harrastaa kilpavoimistelua”, “jos lapsi lukee kirjoja”, “jos lapsi käy nuorisotalolla”...
  • 9. Pelaamisen rajoittaminen ● Kukaan ei oikeasti voi pelata rajatta ● 2 tunnin ruutuaikasuositus on ○ näyttöön perustumaton ○ liian epätäsmällinen oikeaan arkeen ○ yksinään riittämätön ● Tilalle ympäristöön perustuvat rajoitteet ja pelaamisen edellytykset ○ ei tuntia ennen nukkumaan menoa? ○ ei kouluaikana? ○ ei laitteita ruokapöydässä? ○ vasta kun läksyt ja kotityöt on tehty? ○ seuraavana päivänä vain jos edellisen hommat on tehty? ○ “2 kierrosta”, “tämä taso loppuun” >> “kaksi tuntia”, “vielä viisi minuuttia”
  • 11. Peruskasvatusneuvoja kaikille ● kasva sellaiseksi aikuiseksi, jollainen haluat lasten olevan ● näytä hyvää esimerkkiä ● pysähdy aina välillä miettimään, mikä on sinulle tärkeää ● tiedosta omat oikeutesi ja mistä valtasi kieltää/käskeä lasta seuraa ● älä palkitse sellaisella, mitä et halua lapsen tekevän - älä rankaise sellaisella, jota et halua lapsen inhoavan ● elämä ei voi olla pelkkää jatkuvaa kehittymistä ja ennaltaehkäisyä ● myös moraaliset ja mukavuuteen perustuvat syyt ovat päteviä ● älä sulje silmiäsi ongelmilta, mutta älä korjaa sellaista, mikä ei ole rikki
  • 12. Aikuisille, jotka ovat huolissaan lapsen pelaamisesta ● Selvitä ensin itsellesi, mistä olet huolissasi ● Ota se huoli puheeksi lapsen kanssa: “olen huolissani, kun…” ○ “... sinulla on usein läksyt tekemättä.” ○ “... et pääse läheskään aina ajoissa nukkumaan.” ○ “... nimittelet usein toisia ihmisiä.” ○ “... sinun on tosi vaikea lopettaa pelaamista.” ○ “... sinä vaikutat yksinäiseltä / väsyneeltä / onnettomalta.” ○ “... olen huomannut, ettei pelaaminen enää taida edes tuntua sinusta kivalta ja silti teet sitä tosi paljon.” ○ “... meille tulee aina riitaa peleistä.” ○ “... et saa tarpeeksi liikuntaa.” ● Ratkaise tätä ongelmaa. Pelaamisen rajoittaminen voi olla yksi keino. ● “If it ain’t broken, don’t fix it.”
  • 13. Nuorelle, jonka vanhemmat ovat pelaamisesta huolissaan ● hoida asialliset hommat ● anna vanhemmillesi huomiota ja läheisyyttä ● pyydä vanhempia pelaamaan kanssasi ● kerro heille pelaamistasi peleistä ● jaa asiallista tietoa (esim. pelitaito.fi)
  • 14. Pelaajalle, joka haluaa ehkäistä omia pelihaittojaan ● nuku riittävästi ● huolehdi ergonomiasta ○ mukava pelipiste ○ asennon vaihtaminen ○ tauot ● ulkoile / liiku ● älä pakene oikeita ongelmia, vaan ratkaise ne
  • 15. Kilpapeliurasta haaveileville ● älä usko niitä, jotka yrittävät sanoa, ettei kannata ● pelkkä runsas pelaaminen ei riitä huipulle ● kehitä joukkueessa toimimisen taitojasi, harjoittelutaitojasi ja luovuuttasi ● hyvä fyysinen kunto parantaa myös reaktioaikaa ja tarkkaavuutta ● tapahtumiin, turnauksiin ja joukkueisiin kun taidot ja ikärajat sallivat (n. 12-16-vuotiaasta alkaen) ● stressi laskee suorituskykyä - laadi aina Plan B
  • 16. Vanhemmille, jotka miettivät sopivia pelipelisääntöjä ● if it ain’t broken, don’t fix it ● valvo laatua, älä vain määrää ● edellytä asiallisten hommien hoitamista ennemmin kuin hauskanpidon väliin jättämistä ● rajoita pelaamista erityisesti iltaisin ● järjestä perheen yhteistä ruudutonta aikaa ● ymmärrä lapsen pelien logiikkaa (“enää tämä kierros vs 10 minuuttia”) ● opeta lasta vähitellen hallitsemaan itse omaa ajankäyttöään
  • 17. Peliharrastajalle, jolla on itsellään lapsia ● lapsilta kielletyn pelin katsominen on lapsilta kiellettyä ● uni on oikeasti tärkeää ● myös oma aika on tärkeää ● jos peliseurasi ei ymmärrä vähenevää aikaasi, on aika vaihtaa seuraa ● pelaa lastesi kanssa, mutta anna heidän itse valita harrastuksensa ● it gets better & this too shall pass
  • 18. Yhteenveto ● digipelaaminen on ihan hyvä ajanviete ja ihan hyvä vakava harrastus ● ruutu sinänsä ei ole vaarallinen, mutta elämässä pitää olla tasapaino ● peliajan rajoitus minuutteja laskemalla ei ole tarpeen eikä riittävästi ● valvo laatua enemmän kuin määrää ● turvaa yöuni ● kun olet huolissasi, selvitä omat ajatuksesi ensin ja ratkaise sitten todellista ongelmaa ● asialliset hommat hoidetaan ● muuten ollaan kuin Ellun kanat