Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2
•Download as PPT, PDF•
0 likes•214 views
Eclampsia
Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2
- 1. EENNFFEERRMMEEDDAADD HHIIPPEERRTTEENNSSIIVVAA DDEELL EEMMBBAARRAAZZOO AAggoossttoo 22001111
- 2. CCOONNCCEEPPTT OO EEnnffeerrmmeeddaadd aagguuddaa ddee llaa ggeessttaacciióónn,, ddeell ppuueerrppeerriioo oo ddee aammbbooss.. LLaa eeccllaammppssiiaa yy llaa pprreeccllaammppssiiaa ssoonn eettaappaass ddeell mmiissmmoo ppaaddeecciimmiieennttoo
- 3. Síndrome de hipertensión, edema, pprrootteeiinnuurriiaa eevviiddeennttee dduurraannttee eell eemmbbaarraazzoo.. EEss llaa ddeetteecccciióónn ddee uunnaa PPAASS 114400mm ddee HHgg oo uunnaa PPAADD 9900 mm HHgg.. DDeessppuuééss ddee llaass 2200 SSDDGG.. EEnn mmuujjeerreess pprreevviiaammeennttee nnoorrmmootteennssaass
- 4. Padecimiento o grupo de ppaaddeecciimmiieennttooss qquuee ccoommpplliiccaann eell eessttaaddoo ggrraavvííddiiccoo,, hhaacciiaa eell ffiinnaall ddeell eemmbbaarraazzoo oo eenn eell ppuueerrppeerriioo tteemmpprraannoo yy qquuee ssee ccaarraacctteerriizzaa ppoorr:: VVaassooccoonnssttrriicccciióónn eexxttrreemmaa AAuummeennttoo ddee llaa rreeaaccttiivviiddaadd vvaassccuullaarr DDiissmmiinnuucciióónn ddee vvoolluummeenn iinnttrraavvaassccuullaarr EEnn aallgguunnooss ccaassooss ccoonnvvuullssiioonneess yy ccoommaa
- 5. PPeeeeccllaammppssiiaa lleevvee,, ggrraavvee EEccllaammppssiiaa SSíínnddrroommee ddee HHEELLLLPP
- 6. EEttiioollooggííaa SSee ddeessccoonnooccee eell mmeeccaanniissmmoo ddiissppaarraaddoorr ddeell ssíínnddrroommee,, llaa eettiioollooggííaa ppaarreeccee sseerr mmuullttiiffaaccttoorriiaall yy eexxiisstteenn ffaaccttoorreess qquuee ffaavvoorreecceenn llaa aappaarriicciióónn ddeell ssíínnddrroommee.. 11--FFaaccttoorreess ccoonnssttiittuucciioonnaalleess yy aammbbiieennttaalleess EEddaadd PPssiiccooppaattííaass PPaarriiddaadd RRaazzaa EEssttaaddoo NNuuttrriicciioonnaall CClliimmaa HHeerreenncciiaa
- 7. 22-- FFaaccttoorreess iinnhheerreenntteess aall eemmbbaarraazzoo EEmmbbaarraazzoo mmúúllttiippllee PPoollhhiiddrraammnniiooss EEmmbbaarraazzoo mmoollaarr PPrroodduuccttoo mmaaccrroossóómmiiccoo 33-- FFaaccttoorreess mmaatteerrnnooss HHiippeerrtteennssiióónn OObbeessiiddaadd DDiiaabbeetteess mmeelllliittuuss NNeeffrrooppaattííaa EEppiilleeppssiiaa
- 8. FFiissiiooppaattoollooggííaa SSee ccuueennttaa ccoonn tteeoorrííaass qquuee eexxpplliiccaann eell ssíínnddrroommee,, ssiinn eemmbbaarrggoo nnoo lloo hhaacceenn eenn ssuu ttoottaalliiddaadd
- 9. Sobredistención uterina -- aauummeennttoo ddee llaa pprreessiióónn iinnttrraa aabbddoommiinnaall IIssqquueemmiiaa úútteerroo ppllaacceennttaarriiaa ccoonn lliibbeerraacciióónn ddee aammiinnoopprreessoorreess AAlltteerraacciióónn ddee llaa mmiiccrroocciirrccuullaacciióónn ppllaacceennttaarriiaa ccoonn aauummeennttoo ddee vvaassoopprreessoorreess AAttrraacccciióónn ddeell eeqquuiilliibbrriioo rreenniinnaa,, aannggiiootteennssiinnaa,, aallddoosstteerroonnaa,, pprroossttaaggllaannddiinnaass,, rreeaacccciióónn iinnmmuunnoollóóggiiccaa EEnn ggeenneerraall ssee aacceeppttaa llaa ddiissmmiinnuucciióónn ddeell fflluujjoo uutteerrooppllaacceennttaarriioo ccoommoo ffaaccttoorr qquuee ddeesseennccaaddeennaa eell ccuuaaddrroo..
- 10. LLaa aalltteerraacciióónn ddeell mmeettaabboolliissmmoo ddee llaass pprroossttaaggllaannddiinnaass ddaa lluuggaarr aa HHiippeerrtteennssiióónn yy CCooaagguullooppaattííaass
- 12. Vasculopatía sistémica desencadenada por:
- 13. HHIIPPEERRTTEENNSSIIÒÒNN SSee aassoocciiaa aa llaa pprroodduucccciióónn ddee ttrroommbbooxxaannoo AA22 ((hhoorrmmoonnaa vvaassooccoonnssttrriiccttoorr)) PPootteennttee yy eessttiimmuullaaddoorr ddee llaa aaggrreeggaacciióónn ppllaaqquueettaarriiaa yy ttrroommbboossiiss aarrtteerriiaall uutteerrooppllaacceennttaarriiaa ccaarraacctteerriizzaa aa llaa hhiippeerrtteennssiióónn iinndduucciiddaa ppoorr eemmbbaarraazzoo,, eenn eessttaa aauummeennttaa llaa TT//AA yy aauummeennttaa llaa rreessiisstteenncciiaa vvaassccuullaarr ppeerriifféérriiccaa
- 14. CCOOAAGGUULLOOPPAATTÍÍAA LLaa aacccciióónn vvaassoossppáássttiiccaa pprroodduuccee lleessiióónn ddee vvaassooss ssaanngguuíínneeooss,, eell eennddootteelliioo ssee lleessiioonnaa yy eell ffiibbrriinnóóggeennoo yy ppllaaqquueettaass aauummeennttaa ffaavvoorreecciieennddoo llaa ffoorrmmaacciióónn ddee ccooáágguullooss yy ttrroommbbooss
- 15. -- DDeessppllaazzaammiieennttoo ddee llííqquuiiddooss ddeell eessppaacciioo iinnttrraavvaassccuullaarr aall eessppaacciioo eexxttrraavvaassccuullaarr.. EEll vvoolluummeenn ppllaassmmááttiiccoo ddiissmmiinnuuyyee,, eell hheemmaattooccrriittoo--hheemmoogglloobbiinnaa aauummeennttaa ddaannddoo lluuggaarr aa hheemmooccoonncceennttrraacciióónn.. LLaass pprrootteeíínnaass yy eelleeccttrroolliittooss ssee ddeessppllaazzaann aall eessppaacciioo iinnttrraavvaassccuullaarr
- 16. --EEnn llaa hhiippeerrtteennssiióónn iinndduucciiddaa ppoorr eemmbbaarraazzoo ssee oobbsseerrvvaa uunnaa ppaarrttiiccuullaarriiddaadd,, aauummeennttaa llaa sseennssiibbiilliiddaadd ddee llaa vvaassccuullaattuurraa aa llooss vvaassoopprreessoorreess ((aauummeennttaa llaa rreessppuueessttaa aannggiiootteennssiinnaa IIII )) TTaammbbiiéénn ssee oobbsseerrvvaa ddiissmmiinnuucciióónn ddee rreenniinnaa ppllaassmmááttiiccaa,, aallddoosstteerroonnaa eenn mmuujjeerreess ccoonn PPrreeeeccllaammppssiiaa..
- 17. -- RReessppuueessttaa iinnmmuunnoollóóggiiccaa hhuummoorraall ((aannttííggeennoo--aannttiiccuueerrppoo)).. LLaass ccaatteeccoollaammiinnaass,, pprroollaaccttiinnaa yy vvaassoopprreessiinnaa,, aassíí ccoommoo llaass pprroossttaaggllaannddiinnaass aaccttúúaann ccoommoo ssuussttaanncciiaass hhuummoorraalleess yy ddaann uunnaa rreessppuueessttaa iinnmmuunnoollóóggiiccaa aannttííggeennoo ––aannttiiccuueerrppoo.. LLaa eennddootteelliioossiiss gglloommeerruullaarr ssee rreellaacciioonnaa ccoonn llaa lliibbeerraacciióónn ddee ttrroommbbooppllaassttiinnaa,, ddaannddoo lluuggaarr aa ccooaagguullaacciióónn iinnttrraavvaassccuullaarr,, ddeeppóóssiittooss ddee ffiibbrriinnaa ccaauussaannddoo oobbssttrruucccciióónn ddee ccaappiillaarreess..
- 18. La disminución ddee fflluujjoo rreennaall yy ttaassaa ddee ffiillttrraacciióónn ggrroommeerruullaarr ddaann lluuggaarr aa aauummeennttoo ddee áácciiddoo úúrriiccoo eenn ssuueerroo yy ddee cceeaattiinniinnaa.. CCaammbbiiooss eenn eell mmeeccaanniissmmoo ddee llaa ccooaagguullaacciióónn == ttrroommbboocciittooppeenniiaa yy ccooaagguullooppaattííaa iinnttrraavvaassccuullaarr ddiisseemmiinnaaddaa,, ffaaccttoorreess ccaauussaalleess ddee llaa hhiippeerrtteennssiióónn DDaaññooss hheeppááttiiccooss sseeccuunnddaarriiooss aa:: vvaassoossppaassmmoo,, iissqquueemmiiaa,, nneeccrroossiiss..
- 23. CCuuaaddrroo ccllíínniiccoo EElleevvaacciióónn ddee llaa TT//AA,, pprrootteeiinnuurriiaa oo eeddeemmaa,, ddeessppuuééss ddee llaa sseemmaannaa 200 ddee ggeessttaacciióónn eenn ggrráávviiddaass qquuee ffuueerroonn nnoorrmmootteennssaass eenn ttiieemmppoo aanntteerriioorr aa eessttee.. EEnn llaa PPrreeeeccllaammppssiiaa lleevvee:: LLaass cciiffrraass ddee tteennssiióónn aarrtteerriiaall ssee eennccuueennttrraann eenn 114400//9900 oo mmaass,, ppeerroo mmeennoorr ddee 116600//111100 PPrrootteeiinnuurriiaa ddee 330000 mmgg ppoorr lliittrroo oo mmaass ,, ppeerroo ddee 2 ggrr,, oo ssuu eeqquuiivvaalleennttee eenn uunnaa ttiirraa rreeaaccttiivvaa EEddeemmaa lleevvee ((++)) oo aauusseennttee AAuusseenncciiaa ddee ssíínnddrroommee vvaassccuullooeessppaassmmóóddiiccoo ((cceeffaalleeaa,, ffoossffeennooss,, aaccúúffeennooss..)) PPrreesseenncciiaa ddee llooss ttrreess ssiiggnnooss tteemmpprraannooss:: HHiippeerrtteennssiióónn ++ ddee ppeessoo ++ pprrootteeiinnuurriiaa
- 24. En la Preeclampsia sseevveerraa:: TT//AA ddee 116600//111100 mmmm HHgg oo mmaass ccoonn llaa ppaacciieennttee eenn rreeppoossoo eenn ccaammaa,, eenn ddooss ooccaassiioonneess ccoonn uunn mmíínniimmoo ddee ddiiffeerreenncciiaa ddee 66 hhoorraass eennttrree uunnoo yy oottrroo rreeggiissttrroo.. PPrrootteeiinnuurriiaa ddee 2gg oo ++ eenn oorriinnaa ddee 244 hhoorraass oo bbiieenn 33++ aa 44++ eenn eexxaammeenn ccoonn ttiirraa rreeaaccttiivvaa OOlliigguurriiaa,, ddiiuurreessiiss ddee 244 hhoorraass mmeennoorr ddee 440000 mmll ((-- ddee 1177 mmll ppoorr hhoorraa
- 25. TTrraassttoorrnnooss cceerreebbrraalleess oo vviissuuaalleess ((aalltteerraacciióónn ddee llaa ccoonncciieenncciiaa,, cceeffaalleeaa,, ffoossffeennooss,, aaccúúffeennooss,, vviissiióónn bboorrrroossaa.. DDoolloorr eeppiiggáássttrriiccoo EEddeemmaa ppuullmmoonnaarr CCiiaannoossiiss FFuunncciióónn hheeppááttiiccaa aalltteerraaddaa TTrroommbboocciittooppeenniiaa
- 26. EEccllaammppssiiaa CCoommpplliiccaacciióónn ggrraavvee ddeell eemmbbaarraazzoo,, eess llaa eexxtteennssiióónn ddee llaa PPrreeeeccllaammppssiiaa,, eessttáánn pprreesseenntteess llaass ccoonnvvuullssiioonneess ddeell ttiippoo ddee ggrraann mmaall.. DDee iinniicciioo rreeppeennttiinnoo yy ccoommiieennzzaa ccoonn llaa eettaappaa ddee iinnvvaassiióónn ddee llaa ccoonnvvuullssiióónn,, llooss gglloobbooss ooccuullaarreess ddee llaa ppaacciieennttee ggiirraann hhaacciiaa uunn llaaddoo ee iinniicciiaa llaa ccoonnttrraacccciióónn ddee mmúússccuullooss ffaacciiaalleess..
- 27. EEttaappaa ddee ccoonnttrraacccciióónn:: CCoonnttrraacccciioonneess mmuussccuullaarreess ttóónniiccoo ccllóónniiccaass ggeenneerraalliizzaaddaass,, ccaarraa ,, bbrraazzooss ,, ppiieerrnnaass.. LLaa mmaannddííbbuullaa ssee aabbrree yy cciieerrrraa iinnvvoolluunnttaarriiaammeennttee ccoonn ggrraann ffuueerrzzaa hhaayyaa ssaalliiddaa ddee eessppuummaa ppoorr llaa bbooccaa CCoonnggeessttiióónn ffaacciiaall LLooss mmúússccuullooss ssee rreellaajjaann yy ccoonnttrraaeenn ddee mmaanneerraa aalltteerrnnaa hhaassttaa qquuee cceessaa llaa ccoonnvvuullssiióónn..
- 28. Tratamiento pprreeeeccllaammppssiiaa lleevvee EEll ccoonnttrrooll ddee eessttaass ppaacciieenntteess ssee ddiirriiggee aa aall pprreevveenncciióónn yy ddeetteecccciióónn tteemmpprraannaa ddee PPrreeeeccllaammppssiiaa.. TTxx.. EEnn ssíínnttoommaass lleevveess:: RReessttrriicccciióónn ddee llaa aaccttiivviiddaadd aaddmmiinniissttrraacciióónn ddee ffáárrmmaaccooss sseeddaanntteess pprreeeessccrriittooss DDiieettaa bbaallaanncceeaaddaa CCoonnttrrooll pprreennaattaall ccuuiiddaaddoossoo
- 29. PPrriimmeerr nniivveell:: RReeaalliizzaacciióónn ddee DDxx.. PPrreessuunnttiivvoo aannttee ccuuaallqquuiieerr ttrraassttoorrnnoo hhiippeerrtteennssiivvoo NNoo pprreessccrriibbiirr mmeeddiiccaammeennttooss aannttiihhiippeerrtteennssiivvooss RReeffeerriirr aa sseegguunnddoo nniivveell ccoonn iinnffoorrmmaacciióónn ccoommpplleettaa ddee llaa ppaacciieennttee,, ppaarraa mmaanneejjoo yy ttrraattaammiieennttoo hhaassttaa llaa rreessoolluucciióónn ddeell eemmbbaarraazzoo IInnffoorrmmaarr aa llaa ppaacciieennttee yy ffaammiilliiaarr ssoobbrree llaa ggrraavveeddaadd ddeell eessttaaddoo SSeegguuiimmiieennttoo ddee llaa rreeffeerreenncciiaa yy vviissiittaa ddoommiicciilliiaarriiaa
- 30. SSeegguunnddoo nniivveell CCllaassiiffiiccaacciióónn yy vviiggiillaanncciiaa ddeell ttrraassttoorrnnoo hhiippeerrtteennssiivvoo TT//AA CCAADDAA 44 HHOORRAASS PPRRUUEEBBAASS DDEE LLAABBOORRAATTOORRIIOO ((bbhh,, QQSS,,TTPP,,EEGGOO,, PPrruueebbaass ddee ffuunncciioonnaammiieennttoo hheeppááttiiccoo,, rreennaall,, ttaammiizz mmeettaabbóólliiccoo EEssqquueemmaa ddee mmaadduurreezz ppuullmmoonnaarr eennttrree 2244 yy 3344 sseemmaannaass ddee ggeessttaacciióónn ((BBeettaammaattaazzoonnaa,, DDeexxaammeettaazzoonnaa)) VVaalloorraarr eell iinniicciioo ddeell ttrraattaammiieennttoo aannttiihhiippeerrtteennssiivvoo,, sseeggúúnn pprreesseenncciiaa ddee cciiffrraass ddiiaassttoolliittaass mmaayyoorreess oo iigguuaalleess aa 110000 mmmm..HHgg
- 31. Medicamentos aannttiihhiippeerrtteennssiivvooss:: AAllffaammeettiillddooppaa 225500--550000 mmgg cc//66--88 hhrrss HHiiddrraallaazziinnaa 3300--5500 mmgg.. VVOO.. CC// 66--88 hhoorraass NNiiffeeddiippiinnaa 1100 mmgg.. VVOO.. cc//88 hhoorraass VVaalloorraarr iinntteerrrruuppcciióónn oo ccoonnttiinnuuaacciióónn ddeell eemmbbaarraazzoo aassttaa eell tteerrmmiinnoo,, ddee aaccuueerrddoo aa ccoonnddiicciioonneess oobbssttééttrriiccaass CCoonnttrrooll pprree nnaattaall eenn ccoonnssuullttaa eexxtteerrnnaa ddee sseegguunnddoo nniivveell CCoonnttrraarreeffeerriirr aa pprriimmeerr nniivveell ssii nnoo ssee ccoorrrroobboorraa aa ttrraassttoorrnnoo hhiippeerrtteennssiivvoo
- 32. PPrreeeeccllaammppssiiaa sseevveerraa SSee pprreesseennttaa ddeessppuuééss ddee llaa sseemmaannaa 2200 ddee ggeessttaacciióónn,, dduurraannttee eell ppaarrttoo oo eenn llaass pprriimmeerraass 66 sseemmaannaass ddeessppuuééss ddeell ppaarrttoo.. PPrreessiióónn ssiissttóólliiccaa mmaayyoorr oo iigguuaall aa 116600mmmm ddee HHgg..,, oo pprreessiióónn ddiiaassttòòlliiccaa mmaayyoorr oo iigguuaall aa 111100 mmmm ddee HHgg.. PPrrootteeiinnuurriiaa mmaayyoorr oo iigguuaall aa 22 ggrrss.. EEnn ccoolleecccciióónn ddee oorriinnaa ddee 2244 hhoorraass oo eeqquuiivvaalleennttee eenn ttiirraa rreeaaccttiivvaa CCrreeaattiinniinnaa ssèèrriiccaa mmaayyoorr ddee 11..22 mmgg//ddll TTrroommbboocciittooppeenniiaa mmeennoorr oo iigguuaall aa 11550000,,000000 cceell..// mmmm33 IInnccrreemmeennttoo ddee llaa ddeesshhiiddrrooggeennaazzaa llààccttiiccaa mmaayyoorr oo iigguuaall aa 660000 UUII
- 33. Cefalea, aliteraciones visuales o cerebrales ppeerrssiisstteenntteess EEppiiggaassttrraallggiiaa RReessttrriicccciióónn ddeell ccrreecciimmiieennttoo uutteerriinnoo OOlliiggoohhiiddrraammnniiooss OOlliigguurriiaa mmeennoorr oo iigguuaall aa 550000 mmll eenn 2244 hhoorraass EEddeemmaa aagguuddoo ddee ppuullmmóónn DDoolloorr eenn hhiippooccoonnddrriioo ddeerreecchhoo
- 34. Medidas general es para traslado aa sseegguunnddoo nniivveell VVeennaa ppeerrmmeeaabbllee ccoonn vveennoocclliissiiss ssoonnddaa ffoolleeyy aa ddeerriivvaacciióónn TT//AA ccaaddaa 1100 mmiinn,, yy FFCCFF AAyyuunnoo ppoossiicciiòònn ddeeccúúbbiittoo ddoorrssaall MMEEDDIICCAAMMEENNTTOOSS NNiiffeeddiippiinnaa,, HHiiddrraallaazziinnaa,, LLaabbeettaallooll
- 35. HHoossppiittaalliizzaacciióónn TTeerraappiiaa iinntteennssiivvaa,, ccoonnffiirrmmaarr ddiiaaggnnoossttiiccoo,, eessttaabbiilliizzaarr cciiffrraass tteennssiióónnaalleess IInntteerrrruuppcciióónn ddeell eemmbbaarraazzoo eenn uunn ppllaazzoo nnoo mmaayyoorr ddee sseeiiss hhoorraass,, TT//AA ccaaddaa 1100 mmiinn.. MMeeddiiddaass ggeenneerraalleess MMeeddiiccaammeennttooss ppaarraa ccrriissiiss hhiippeerrtteennssiivvaass NNiiffeeddiippiinnaa,, HHiiddrraallaazziinnaa,, LLaabbeettaallooll MMeeddiiccaammeennttooss ppaarraa pprreevveenncciiòònn ddee ccrriissiiss ccoonnvvuullssiivvaass SSuullffaattoo ddee MMaaggnneessiioo,, FFeennoobbaarrbbiittaall,, DDiiffeenniillhhiiddaannttooiinnaa VVaalloorraacciióónn ddee rreeffeerreenncciiaa aa tteerrcceerr nniivveell,, eemmbbaarraazzaaddaass mmeennoorreess ddee 3322 sseemmaannaass..
- 36. EEccllaammppssiiaa PPaacciieenntteess ccoonn pprreeeeccllaammssiiaa qquuee pprreesseennttaann ccoonnvvuullssiioonneess oo eenn eessttaaddoo ddee ccoommaa eenn aauusseenncciiaa ddee oottrraass ccaauussaass PPrreessiióónn ssiissttóólliiccaa mmaayyoorr oo iigguuaall aa 118855 mmmm ddee HHgg DDiiaassttòòlliiccaa mmaayyoorr oo iigguuaall 111155 mmmm HHgg PPrrootteeiinnuurriiaa mmaayyoorr oo iigguuaall aa 55ggrrss.. EEnn ccoolleecccciióónn ddee oorriinnaa eenn 2244 hhoorraass oo eeqquuiivvaalleennttee eenn ttiirraa rreeaaccttiivvaa NNááuusseeaa.. vvóómmiittoo,, cceeffaalleeaa EEppiiggaassttrraallggiiaa TTrraassttoorrnnooss ddee llaa vviissiiòònn HHiippeerrrreefflleexxiiaa ggeenneerraalliizzaaddaa EEssttuuppoorr,, IIrrrriittaabbiilliiddaadd
- 37. Referencia traslado segundo nniivveell ,, mmeeddiiddaass ggeenneerraalleess VVííaass rreessppiirraattoorriiaass ppeerrmmeeaabblleess,, vveennttiillaacciiòònn EEvviittaarr mmoorrddeedduurraa ddee lleenngguuaa EEvviittaarr ttrraauummaattiissmmoo dduurraannttee ccrriissiiss ccoonnvvuullssiivvaass AAssppiirraacciiòònn ddee sseeccrreecciioonneess VVeennoocclliissiiss ccaarrggaa rrááppiiddaa 225500 cccc ddee SSooll,, MMiixxttaa oo HHaarrttmmaann IInnssttaallaarr ssoonnddaa ffoolllleeyy VVaalloorraacciióónn iinntteeggrraall ddee ccoonnssttaanntteess vviittaalleess,, ccoolloorraacciióónn ddee llaa ppiieell
- 38. Coloración de la piel y conjuntivas, rreefflleejjooss oosstteeoo tteennddiinnoossooss,, ppuuppiillaarreess,, pprreesseenncciiaa ddee ppeetteeqquuiiaass,, eessttaaddoo ddee ccoonncciieenncciiaa,, aayyuunnoo.. PPrreevveenncciiòònn ccrriissiiss ccoonnvvuullssiivvaass SSllffaattoo ddee MMaaggnneessiioo aa ddoossiiss iinnddiiccaaddaass SSii nnoo ssee ddiissppoonnee ddee ssuullffaattoo ddee MMaaggnneessiioo aaddmm.. FFeennoobbaarrbbiittaall
- 39. Hospitalización tteerraappiiaa iinntteennssiivvaa EEvviittaarr ttrraauummaattiissmmooss dduurraannttee llaass ccoonnvvuullssiioonneess,, mmoorrddeedduurraa ddee lleenngguuaa VVííaass rreessppiirraattoorriiaass ssuuppeerriioorreess ppeerrmmeeaabblleess yy vveennttiillaaddaass AAssppiirraacciióónn ddee sseeccrreecciioonneess VVeennoocclliissiiss SSoonnddaa FFoolleeyy aa ddeerriivvaacciióónn ccuuaannttiiffiiccaacciióónn ddee vvoolluummeenn uurriinnaarriioo yy pprrootteeiinnuurriiaa VVaalloorraacciióónn ddee ccoonnssttaanntteess vviittaalleess,, ccoolloorraacciióónn ddee ppiieell yy ccoonnjjuunnttiivvaass,, rreefflleejjooss ppuuppiillaarreess,, pprreesseenncciiaa ddee ppeetteeqquuiiaass yy eessttaaddoo ddee ccoonncciieenncciiaa MMeeddiiccaacciióónn ppaarraa ccoonnttrrooll ddee ccrriissiiss ccoonnvvuullssiivvaass IInntteerrrruuppcciióónn ddeell eemmbbaarraazzoo eenn uunn llaazzoo nnoo mmaayyoorr ddee 66 hhoorraass
- 40. CCoommpplliiccaacciioonneess DDeesspprreennddiimmiieennttoo pprreemmaattuurroo ddee ppllaacceennttaa nnoorrmmooiinnsseerrttaa SSíínnddrroommee ddee HHeellllpp IInnssuuffiicciieenncciiaa rreennaall aagguuddaa CCooaagguullaacciióónn iinnttrraavvaassccuullaarr ddiisseemmiinnaaddaa HHeemmaattoommaa hheeppààttiiccoo EEddeemmaa aagguuddoo ddee ppuullmmòònn HHeemmoorrrraaggiiaa cceerreebbrraall EEddeemmaa cceerreebbrraall
- 42. TTrraattaammiieennttoo ffaarrmmaaccoollóóggiiccoo PPrreeeeccllaammppssiiaa lleevvee AAnnttiihhiippeerrtteennssiivvooss:: MMeettiillddooppaa,, LLaabbeettaallooll,, HHiiddrraallaacciinnaa CCoonnsseegguuiirr ccoonnttrrooll ddee TTAA FFiinnaalliizzaarr llaa ggeessttaacciióónn aa ppaarrttiirr ddee llaass 3377 sseemmaannaass RReessttrriicccciióónn ssaalliinnaa mmooddeerraaddaa NNoo ddiiuurrééttiiccooss
- 43. PPrreeeeccllaammppssiiaa ggrraavvee HHiiddrraallaacciinnaa yy LLaabbeettaallooll ppaarraa rreedduucciirr llaa TT//AA SSii nnoo ssee ccoonnssiigguuee ssee uuttiilliizzaa nniittrroogglliicceerriinnaa oo nniittrroopprruussiiaattoo ddee ssooddiioo NNoo nniiffeeddiippiinnaa TTrraattaammiieennttoo aannttiiccoonnvvuullssiivvoo SSuullffaattoo ddee MMgg eenn ppeerrffuussiióónn ccoonnttiinnuuaa FFiinnaalliizzaarr eell eemmbbaarraazzoo
- 44. EEccllaammppssiiaa TTeerraappiiaa EEVV yyaa ddeessccrriittaa TTrraattaammiieennttoo aannttiiccoonnvvuullssiivvaannttee ccoonn SSuullffaattoo ddee MMgg VViiggiillaanncciiaa ddee rreefflleejjooss,, ffrreeccuueenncciiaa rreessppiirraattoorriiaa,, ccaarrddiiaaccaa,, ddiiuurreessiiss EEnn ccoonnvvuullssiioonneess rreeccuurrrreenntteess aaddmm.. BBaarrbbiittúúrriiccooss ddee aacccciióónn bbrreevvee ccoommoo aammoobbaarrbbiittaall
- 45. SSuullffaattoo ddee mmaaggnneessiioo DDeepprreessoorr ddeell ssiisstteemmaa nneerrvviioossoo cceennttrraall llaa ccaannttiiddaadd ddee aacceettiill ccoolliinnaa lliibbeerraaddaa ppoorr iimmppuullssooss nneerrvvoossooss mmoottoorreess.. BBllooqquuee llaa ttrraannssmmiissiióónn nneeuurroommuussccuullaarr Reduce la posibilidad De convulsiones
- 46. Relajante ddeell mmuussccuulloo lliissoo yy ppuueeddee ccooaaddyyuuvvaarr eenn eell ddeesscceennssoo ddee llaa pprreessiióónn aarrtteerriiaall NNoo ssee ccoonnssiiddeerraa uunn aannttiihhiippeerrtteennssiivvoo
- 47. Sea administra ppoorr vvííaa eennddoovveennoossaa CCoonn bboommbbaa ddee iinnffuussiióónn ppaarraa ppoossoollooggííaa eexxaaccttaa
- 48. DDoossiiss ddee cchhooqquuee 22--44 gg ddee MMggSSOO44 aaddmmiinniissttrraaddooss eenn 55 mmiinn.. DDoossiiss ddee mmaanntteenniimmiieennttoo 11 gg //hhoorraa ccoonn bboommbbaa ddee iinnffuussiióónn
- 49. El MMggSSOO44 ssee eelliimmiinnaa ppoorr eell rriiññóónn EEnn mmuujjeerreess ccoonn pprreeeeccllaammppssiiaa ppuueeddee eessttaarr ccoommpprroommeettiiddaa llaa ffuunncciióónn rreennaall LLaa ddoossiiss ddee mmaanntteenniimmiieennttoo ssee aajjuussttaa sseeggúúnn ccoonncceennttrraacciioonneess ddee eessttee mmeeddiiccaammeennttoo eenn ssuueerroo
- 50. MMiiaasstteenniiaa ggrraavvee TTrraassttoorrnnooss ddee llaa ffuunncciióónn rreennaall PPiieelloonneeffrriittiiss aagguuddaa,, ccrróónniiccaa IInnssuuffiicciieenncciiaa rreennaall.. EEll ffáárrmmaaccoo ssee eelliimmiinnaa ppoorr eell rriiññóónn yy llaass ccoonncceennttrraacciioonneess ddee mmaaggnneessiioo ppuueeddeenn aallccaannzzaarr vvaalloorreess ttóóxxiiccooss ccoonn rraappiiddeezz
- 51. EEffeeccttooss sseeccuunnddaarriiooss mmaatteerrnnooss SSoommnnoolleenncciiaa DDeebbiilliiddaadd ppoorr bbllooqquueeoo nneeuurroommuussccuullaarr.. SSuuddoorraacciióónn,, sseennssaacciióónn ddee ssooffooccoo,, ccoonnggeessttiióónn nnaassaall,, ddeebbiiddoo aa vvaassooddiillaattaacciióónn ppeerriifféérriiccaa.. NNaauusseeaa,, vvóómmiittoo,, eessttrreeññiimmiieennttoo.. VViissiióónn bboorrrroossaa CCeeffaalleeaa,, lleenngguuaajjee ccoonnffuussoo SSiiggnnooss ddee ttooxxiicciiddaadd:: ddeepprreessiióónn oo aauusseenncciiaa ddee rreefflleejjooss,, oolliigguurriiaa,, ddeepprreessiióónn rreessppiirraattoorriiaa,, ccoollaappssoo cciirrccuullaattoorriioo,, ppaarroo rreessppiirraattoorriioo
- 52. EEffeeccttooss sseeccuunnddaarriiooss ffeettaalleess oo nneeoonnaattaalleess RReedduucccciióónn ttrraannssiittoorriiaa ddee llaa ffrreeccuueenncciiaa ccaarrddiiaaccaa ffeettaall AAllgguunnooss rreecciiéénn nnaacciiddooss pprreesseennttaann :: DDeepprreessiióónn nneeuurroollóóggiiccaa DDeepprreessiióónn rreessppiirraattoorriiaa PPéérrddiiddaa ddee rreefflleejjooss DDeebbiilliiddaadd mmuussccuullaarr RReettrraassoo eenn eell ccrreecciimmiieennttoo uutteerriinnoo PPrreemmaattuurriiddaadd AAssffiixxiiaa ppeerriinnaattaall
- 54. RESPUESTA HUMANA DOMINIO CLASE ETIQUETA Nauseas Confort Confort Físico Nauseas Dolor Confort Confort físico Dolor agudo Ansiedad Afrontamiento/toler ancia al estrés Respuestas de afrontamiento Ansiedad Edema general Nutrición Hidratación Exceso de volumen de líquidos Aumento de peso Auto percepción Autoestima Riesgo de baja autoestima situacional Disminución de actividad física Actividad/reposo Actividad/ejerci cio Deterioro de la movilidad física