ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus

•
•
Kelan tutkimus / Research at Kela
Kelan tutkimus / Research at Kela

Väitöskirjatutkija Taru-Anneli Koiviston ja FT Päivi Saukon esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".

1 of 8
Download to read offline
Kela tutkii kuntoutusta 27.4.2022 Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus Taru-Anneli Koivisto, MuM musiikkiterapeutti, väitöskirjatutkija Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto taru.koivisto@uniarts.fi Päivi Saukko, FT musiikkiterapeutti, psykologi, työnohjaaja paivi.saukko@musiikkivoimavarana.fi 25.4.2022 Koivisto & Saukko (tulossa) Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus 1 Tarumusiikki Oy
Musiikkiterapiaa ajan hermolla • Musiikkiteknologia ja siihen liittyvät innovaatiot ovat olennainen osa musiikkiterapiaa – etämusiikkiterapian toteutus ja tutkimus vähäistä ennen pandemiaa (ks. Baker ja Krout 2009; Schmid ja Osterman 2010). • Salminen ym. 2016: Tutkimusta reaaliaikaisesta ja ajasta riippumattomasta etämusiikkiterapiasta tarvitaan lisää, teknisten ja vuorovaikutukseen liittyvien haasteiden ratkaiseminen musiikkiin liittyen oleellista. • Pandemia vauhditti erilaisten etämusiikkiterapian muotojen käyttöönottoa ja kehittämistä, julkaisujen ja tutkimuksen määrä on lisääntynyt vuodesta 2020 alkaen. 25.4.2022 Koivisto & Saukko (tulossa) Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus 2
Etämusiikkiterapian määrittelyä • Kela: Etäkuntoutus on etäteknologiaa hyödyntävien sovellusten tavoitteellista käyttöä ammattilaisten ohjaamassa ja seuraamassa kuntoutuksessa, jossa on selkeä tavoite, alku ja loppu (Salminen ym. 2016). • Etämusiikkiterapia on vakiintunut kansainvälisesti osaksi sähköisiä terveyspalveluja ja etäterveydenhuoltoa, joka kattaa kaikki mahdolliset etäterveyspalvelut (Spooner ym. 2019; Kern 2021; Vaudreuil 2020). • Etämusiikkiterapiapalvelujen eri muodot: 1) synkronoitu eli reaaliaikainen etäkuntoutus; 2) asynkronoitu eli ajasta riippumaton etäkuntoutus; ja 3) hybridi eli yhdistelmämuotoinen etäkuntoutus (Kern 2021; ks. Brown 2011; Keck ja Doarn 2014, Salminen ja Hiekkala 2019). • Etämusiikkiterapian määritelmät ja käsitteistö kehittyvät tällä hetkellä nopeasti, terminologian käyttö on kirjavaa. 25.4.2022 Koivisto & Saukko (tulossa) Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus 3
Kartoittavan katsauksen toteutus (Scoping review) • Tavoitteena kartoittaa, (1) millaista tutkimustietoa etämusiikkiterapiasta on saatavilla ja (2) millaista näyttöä etämusiikkiterapian vaikutuksista ja vaikuttavuudesta tutkimuskirjallisuudesta löytyy. • Teoreettisena lähtökohtana ICF-viitekehys: keskeistä kokonaisvaltainen näkökulma asiakaslähtöisen kuntoutuksen toteutuksessa ja arvioinnissa. • Hakustrategia: PICO(T)-menettely, systemaattinen PRISMA-P (Moher ym. 2020; PRISMA 2021) ja kartoittava JBI (Peters ym. 2015, 2020), laadullinen katsaus. • Mukaanoton kriteerejä: kirjallisuus vuosilta 2016–2021, kaikki etämusiikkiterapian muodot ja tutkimustyypit, Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasryhmät, soveltavat asiakasryhmät esim. ikäihmiset, vastasyntyneet ja heidän perheensä. • Katsaukseen sisällytetyt tutkimukset: 32 analysoitavaa julkaisua, joista koeasetelmatutkimuksia 16 % (5 kpl). Yhtään Suomessa tai Pohjoismaissa tehtyä tutkimusta ei löytynyt. • Aineiston analyysi: julkaisu- ja kuvailutiedot, GRADE-näytönaste, RQ1 temaattinen analyysi (Braun ja Clarke 2006), RQ2 koeasetelmat/interventioiden kuvaus ja tutkimustiedon synteesi. 25.4.2022 Koivisto & Saukko (tulossa) Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus 4
Tulokset osa 1: Etämusiikkiterapian käyttö ja edellytykset • Pandemian vaikutus musiikkiterapeuttien työhön on ollut merkittävä: muutosresilienssi, erilaiset turvatoimet, käytänteiden muutokset, etätyöskentelyn haasteet • Etämusiikkiterapiapalvelujen kehittäminen ja käyttöönotto: kaukana palveluista olevien palvelut, eri kohderyhmille räätälöidyt palvelut, pilottitutkimuksia ennen ja jälkeen pandemian, innovatiivisia interventioita (yksilö- ja ryhmäterapia, ylisukupolvinen terapia) • Knott ja Block (2020): etämusiikkiterapiapalvelujen kehittämisen ja käyttöönoton kolmitasoinen malli • Musiikkiterapian eri viitekehyksiä edustettuina, laaja variaatio eri-ikäisten ja eri asiakasryhmien parissa toteutettavia etämusiikkiterapiapalveluja 25.4.2022 Koivisto & Saukko (tulossa) Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus 5
Tulokset osa 2: Etämusiikkiterapian vaikutukset ja vaikuttavuus toimintakyvyn näkökulmasta • Aineisto sisälsi pääasiassa kokemuksellista arviointia vaikutuksista (paljon pilotteja, vertailututkimus haastavaa poikkeusoloissa). • Vaikuttavuustutkimus on edelleen käynnistysvaiheessa. 25.4.2022 Koivisto & Saukko (tulossa) Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus 6 Julkaisu Asiakkaat N Interventio Vaikutukset ICF-luokkia Bompard ym. 2021 Kehitysvammaiset ja liikuntavammaiset lapset (alle 12 v.) 12 12 päivän ajasta riippumaton interventio, jossa yksilöllisen videon katselua 3 krt päivässä Lasten univaikeudet ja vanhempien kokema stressi vähenivät, merkitsevät erot alku- ja loppumittausten välillä SDSC:n kokonaispistemäärässä sekä PSA-SF:n kahdessa osiossa. Unitoiminnot B134, Stressinhallinta D240, Vanhemman suhde lapseen D7600 Fiore 2018 Opiskelijat (19-30 v.) 23 Ajasta riippumaton, musiikin kuunteluun perustuva etäinterventio Stressin ja ahdistuneisuuden tunteet vähenivät merkitsevästi intervention aikana. Tunteiden säätely B1521, Stressinhallinta D240 Giordano ym. 2020 Sairaalan lääkärit ja hoitajat (22-59 v.) 34 5 viikon ajasta riippumaton, musiikin kuunteluun perustuva etäinterventio Merkitsevää väsymyksen tunteen vähenemistä sekä surun, pelon ja huolen tunteiden lievenemistä. Tunteiden säätely B1521, Stressinhallinta D240 Stegemöller ym. 2020 Parkinsonin tautia sairastavat henkilöt (67-82 v.) 14 8 kerran interventio, jossa ryhmä kokoontui harjoittelemaan musiikkiterapeutin tekemien videoiden avulla Havaittiin äänen tuotossa edistymistä ja hengityksessä merkitsevää edistymistä. Tulokset samanlaisia kuin kasvokkain toteutetussa interventiossa. Puheäänitoiminnot B310, HengitystoiminnotB440 Wolfe 2020 Henkilöt, joilla eri syistä aiheutunut aivovamma (34- 69 v.) 15 20 reaaliaikaista ryhmätapaamista 10 viikon aikana, osana laajempaa etäkuntoutusprojektia Myönteisiä vaikutuksia mielialaan, rentoutuneisuuteen ja energisyyteen. Temperamentti- ja persoonallisuustoiminnot B126, Tunteiden säätely B1521
Pohdintaa: musiikkiterapeutit uuden äärellä • Mahdollisuudet: innovatiivisuus, aktiivisuus, monialainen kehitystyö, saavutettavuus, soveltuvuus (yksilöt ja ryhmät, monet eri asiakasryhmät) • Haasteet: yhteisen tilan puute, vuorovaikutus, kehollisuuden ja moniaistillisuuden huomioiminen, ei sovellu kaikille asiakasryhmille (yksilöllinen arviointi tärkeää) • Ympäristötekijöiden merkitys: avustava(t) henkilöt, luottamuksellisuus ja eettiset näkökulmat, tavoitteiden laajentaminen esim. perheenjäsenten välisiin suhteisiin • Tutkimus- ja kehittämistarpeet Suomessa: ajasta riippumaton ja yhdistelmämuotoinen etämusiikkiterapia, Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasryhmät, etämusiikkiterapian eri muotojen vaikuttavuus, virtuaalinen todellisuus ja siihen liittyvät tieteidenväliset sovellukset • Avoimia kysymyksiä: Koulutus, tarkemmat ohjeistukset, palveluntuottajien tekninen tuki • Musiikkiterapian erityiskysymykset, esim. Mistä soittimet ym. välineistö asiakkaan kotiin? Mitä tavoitteita ei ehkä voida saavuttaa, kun kaikkia musiikkiterapian menetelmiä ei voida käyttää? 25.4.2022 Koivisto & Saukko (tulossa) Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus 7
Lähteet Baker F, Krout R. Song writing via Skype. An on-line music therapy intervention to enhance social skills in an adolescent diagnosed with Aspergers. British Journal of Music Therapy 2009; 23 (2): 3–14. Doi: 10.1177/135945750902300202. Braun V, Clarke V. Using thematic analysis in psychology. Qualitative Research in Psychology 2006; 3 (2): 77–101. Doi: 10.1191/147808870qp063oa. Brown J. (2011). ASHA and the evolution of telepractice. Perspectives on Telepractice 2011; 1 (1), 4–9. Keck, CS, Doarn CR. Telehealth technology applications in speech-language pathology. Telemedicine and e-Health 2014; 20 (7): 653–659. Doi: 10.1089/tmj.2013.0295. Kern P, toim. Imagine 2021. Saatavissa: <https://www.imagine.musictherapy.biz/current/>. Viitattu 2.1.2022. Moher D, Liberati A, Tetzlaff J ym. Preferred reporting items for systematic reviews and meta-analyses The PRISMA statement. Annals of Internal Medicine 2009; 151 (4): 264‒269. Doi: 10.7326/0003-4819-151-4-200908180-00135. Peters MD, Marnie C, Tricco AC ym. Updated methodological guidance for the conduct of scoping reviews. JBI evidence synthesis 2020; 18(10): 2119–2126. Salminen A-L, Hiekkala S, Stenberg JH. Etäkuntoutus. Helsinki: Kela, 2016. Salminen A-L, Hiekkala S. Etäkuntoutuksen kehittäminen Kelassa. Julkaisussa: A.-L. Salminen A-L, Hiekkala, S, toim. Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Helsinki: Kela, 2019: 9‒12. Saukko P, Hakomäki H. Musiikkiterapian vaikutus kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten toimintakykyyn. Kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 18, 2019. Schmid W, Ostermann T. Home-based music therapy. A systematic overview of settings and conditions for an innovative service in healthcare. BMC Health Services Research 2010; 10: 291. Spooner H, Lee JB, Langston DG ym. Using distance technology to deliver the creative arts therapies to veterans: Case studies in art, dance/movement and music therapy. The Arts in Psychotherapy 2019; 62: 12–18. Doi: 10.1016/j.aip.2018.11.012. Vaudreuil R, Langston DG, Magee WL ym. Implementing music therapy through telehealth: Considerations for military populations. Disability and Rehabilitation Assistive Technology 2020; 1–10. Doi: 10.1080/17483107.2020.1775312. 27.4.2022 Koivisto & Saukko (tulossa) Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus 8

More Related Content

Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus

  • 1. Kela tutkii kuntoutusta 27.4.2022 Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus Taru-Anneli Koivisto, MuM musiikkiterapeutti, väitöskirjatutkija Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto taru.koivisto@uniarts.fi Päivi Saukko, FT musiikkiterapeutti, psykologi, työnohjaaja paivi.saukko@musiikkivoimavarana.fi 25.4.2022 Koivisto & Saukko (tulossa) Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus 1 Tarumusiikki Oy
  • 2. Musiikkiterapiaa ajan hermolla • Musiikkiteknologia ja siihen liittyvät innovaatiot ovat olennainen osa musiikkiterapiaa – etämusiikkiterapian toteutus ja tutkimus vähäistä ennen pandemiaa (ks. Baker ja Krout 2009; Schmid ja Osterman 2010). • Salminen ym. 2016: Tutkimusta reaaliaikaisesta ja ajasta riippumattomasta etämusiikkiterapiasta tarvitaan lisää, teknisten ja vuorovaikutukseen liittyvien haasteiden ratkaiseminen musiikkiin liittyen oleellista. • Pandemia vauhditti erilaisten etämusiikkiterapian muotojen käyttöönottoa ja kehittämistä, julkaisujen ja tutkimuksen määrä on lisääntynyt vuodesta 2020 alkaen. 25.4.2022 Koivisto & Saukko (tulossa) Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus 2
  • 3. Etämusiikkiterapian määrittelyä • Kela: Etäkuntoutus on etäteknologiaa hyödyntävien sovellusten tavoitteellista käyttöä ammattilaisten ohjaamassa ja seuraamassa kuntoutuksessa, jossa on selkeä tavoite, alku ja loppu (Salminen ym. 2016). • Etämusiikkiterapia on vakiintunut kansainvälisesti osaksi sähköisiä terveyspalveluja ja etäterveydenhuoltoa, joka kattaa kaikki mahdolliset etäterveyspalvelut (Spooner ym. 2019; Kern 2021; Vaudreuil 2020). • Etämusiikkiterapiapalvelujen eri muodot: 1) synkronoitu eli reaaliaikainen etäkuntoutus; 2) asynkronoitu eli ajasta riippumaton etäkuntoutus; ja 3) hybridi eli yhdistelmämuotoinen etäkuntoutus (Kern 2021; ks. Brown 2011; Keck ja Doarn 2014, Salminen ja Hiekkala 2019). • Etämusiikkiterapian määritelmät ja käsitteistö kehittyvät tällä hetkellä nopeasti, terminologian käyttö on kirjavaa. 25.4.2022 Koivisto & Saukko (tulossa) Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus 3
  • 4. Kartoittavan katsauksen toteutus (Scoping review) • Tavoitteena kartoittaa, (1) millaista tutkimustietoa etämusiikkiterapiasta on saatavilla ja (2) millaista näyttöä etämusiikkiterapian vaikutuksista ja vaikuttavuudesta tutkimuskirjallisuudesta löytyy. • Teoreettisena lähtökohtana ICF-viitekehys: keskeistä kokonaisvaltainen näkökulma asiakaslähtöisen kuntoutuksen toteutuksessa ja arvioinnissa. • Hakustrategia: PICO(T)-menettely, systemaattinen PRISMA-P (Moher ym. 2020; PRISMA 2021) ja kartoittava JBI (Peters ym. 2015, 2020), laadullinen katsaus. • Mukaanoton kriteerejä: kirjallisuus vuosilta 2016–2021, kaikki etämusiikkiterapian muodot ja tutkimustyypit, Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasryhmät, soveltavat asiakasryhmät esim. ikäihmiset, vastasyntyneet ja heidän perheensä. • Katsaukseen sisällytetyt tutkimukset: 32 analysoitavaa julkaisua, joista koeasetelmatutkimuksia 16 % (5 kpl). Yhtään Suomessa tai Pohjoismaissa tehtyä tutkimusta ei löytynyt. • Aineiston analyysi: julkaisu- ja kuvailutiedot, GRADE-näytönaste, RQ1 temaattinen analyysi (Braun ja Clarke 2006), RQ2 koeasetelmat/interventioiden kuvaus ja tutkimustiedon synteesi. 25.4.2022 Koivisto & Saukko (tulossa) Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus 4
  • 5. Tulokset osa 1: Etämusiikkiterapian käyttö ja edellytykset • Pandemian vaikutus musiikkiterapeuttien työhön on ollut merkittävä: muutosresilienssi, erilaiset turvatoimet, käytänteiden muutokset, etätyöskentelyn haasteet • Etämusiikkiterapiapalvelujen kehittäminen ja käyttöönotto: kaukana palveluista olevien palvelut, eri kohderyhmille räätälöidyt palvelut, pilottitutkimuksia ennen ja jälkeen pandemian, innovatiivisia interventioita (yksilö- ja ryhmäterapia, ylisukupolvinen terapia) • Knott ja Block (2020): etämusiikkiterapiapalvelujen kehittämisen ja käyttöönoton kolmitasoinen malli • Musiikkiterapian eri viitekehyksiä edustettuina, laaja variaatio eri-ikäisten ja eri asiakasryhmien parissa toteutettavia etämusiikkiterapiapalveluja 25.4.2022 Koivisto & Saukko (tulossa) Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus 5
  • 6. Tulokset osa 2: Etämusiikkiterapian vaikutukset ja vaikuttavuus toimintakyvyn näkökulmasta • Aineisto sisälsi pääasiassa kokemuksellista arviointia vaikutuksista (paljon pilotteja, vertailututkimus haastavaa poikkeusoloissa). • Vaikuttavuustutkimus on edelleen käynnistysvaiheessa. 25.4.2022 Koivisto & Saukko (tulossa) Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus 6 Julkaisu Asiakkaat N Interventio Vaikutukset ICF-luokkia Bompard ym. 2021 Kehitysvammaiset ja liikuntavammaiset lapset (alle 12 v.) 12 12 päivän ajasta riippumaton interventio, jossa yksilöllisen videon katselua 3 krt päivässä Lasten univaikeudet ja vanhempien kokema stressi vähenivät, merkitsevät erot alku- ja loppumittausten välillä SDSC:n kokonaispistemäärässä sekä PSA-SF:n kahdessa osiossa. Unitoiminnot B134, Stressinhallinta D240, Vanhemman suhde lapseen D7600 Fiore 2018 Opiskelijat (19-30 v.) 23 Ajasta riippumaton, musiikin kuunteluun perustuva etäinterventio Stressin ja ahdistuneisuuden tunteet vähenivät merkitsevästi intervention aikana. Tunteiden säätely B1521, Stressinhallinta D240 Giordano ym. 2020 Sairaalan lääkärit ja hoitajat (22-59 v.) 34 5 viikon ajasta riippumaton, musiikin kuunteluun perustuva etäinterventio Merkitsevää väsymyksen tunteen vähenemistä sekä surun, pelon ja huolen tunteiden lievenemistä. Tunteiden säätely B1521, Stressinhallinta D240 Stegemöller ym. 2020 Parkinsonin tautia sairastavat henkilöt (67-82 v.) 14 8 kerran interventio, jossa ryhmä kokoontui harjoittelemaan musiikkiterapeutin tekemien videoiden avulla Havaittiin äänen tuotossa edistymistä ja hengityksessä merkitsevää edistymistä. Tulokset samanlaisia kuin kasvokkain toteutetussa interventiossa. Puheäänitoiminnot B310, HengitystoiminnotB440 Wolfe 2020 Henkilöt, joilla eri syistä aiheutunut aivovamma (34- 69 v.) 15 20 reaaliaikaista ryhmätapaamista 10 viikon aikana, osana laajempaa etäkuntoutusprojektia Myönteisiä vaikutuksia mielialaan, rentoutuneisuuteen ja energisyyteen. Temperamentti- ja persoonallisuustoiminnot B126, Tunteiden säätely B1521
  • 7. Pohdintaa: musiikkiterapeutit uuden äärellä • Mahdollisuudet: innovatiivisuus, aktiivisuus, monialainen kehitystyö, saavutettavuus, soveltuvuus (yksilöt ja ryhmät, monet eri asiakasryhmät) • Haasteet: yhteisen tilan puute, vuorovaikutus, kehollisuuden ja moniaistillisuuden huomioiminen, ei sovellu kaikille asiakasryhmille (yksilöllinen arviointi tärkeää) • Ympäristötekijöiden merkitys: avustava(t) henkilöt, luottamuksellisuus ja eettiset näkökulmat, tavoitteiden laajentaminen esim. perheenjäsenten välisiin suhteisiin • Tutkimus- ja kehittämistarpeet Suomessa: ajasta riippumaton ja yhdistelmämuotoinen etämusiikkiterapia, Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasryhmät, etämusiikkiterapian eri muotojen vaikuttavuus, virtuaalinen todellisuus ja siihen liittyvät tieteidenväliset sovellukset • Avoimia kysymyksiä: Koulutus, tarkemmat ohjeistukset, palveluntuottajien tekninen tuki • Musiikkiterapian erityiskysymykset, esim. Mistä soittimet ym. välineistö asiakkaan kotiin? Mitä tavoitteita ei ehkä voida saavuttaa, kun kaikkia musiikkiterapian menetelmiä ei voida käyttää? 25.4.2022 Koivisto & Saukko (tulossa) Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus 7
  • 8. Lähteet Baker F, Krout R. Song writing via Skype. An on-line music therapy intervention to enhance social skills in an adolescent diagnosed with Aspergers. British Journal of Music Therapy 2009; 23 (2): 3–14. Doi: 10.1177/135945750902300202. Braun V, Clarke V. Using thematic analysis in psychology. Qualitative Research in Psychology 2006; 3 (2): 77–101. Doi: 10.1191/147808870qp063oa. Brown J. (2011). ASHA and the evolution of telepractice. Perspectives on Telepractice 2011; 1 (1), 4–9. Keck, CS, Doarn CR. Telehealth technology applications in speech-language pathology. Telemedicine and e-Health 2014; 20 (7): 653–659. Doi: 10.1089/tmj.2013.0295. Kern P, toim. Imagine 2021. Saatavissa: <https://www.imagine.musictherapy.biz/current/>. Viitattu 2.1.2022. Moher D, Liberati A, Tetzlaff J ym. Preferred reporting items for systematic reviews and meta-analyses The PRISMA statement. Annals of Internal Medicine 2009; 151 (4): 264‒269. Doi: 10.7326/0003-4819-151-4-200908180-00135. Peters MD, Marnie C, Tricco AC ym. Updated methodological guidance for the conduct of scoping reviews. JBI evidence synthesis 2020; 18(10): 2119–2126. Salminen A-L, Hiekkala S, Stenberg JH. Etäkuntoutus. Helsinki: Kela, 2016. Salminen A-L, Hiekkala S. Etäkuntoutuksen kehittäminen Kelassa. Julkaisussa: A.-L. Salminen A-L, Hiekkala, S, toim. Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Helsinki: Kela, 2019: 9‒12. Saukko P, Hakomäki H. Musiikkiterapian vaikutus kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten toimintakykyyn. Kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 18, 2019. Schmid W, Ostermann T. Home-based music therapy. A systematic overview of settings and conditions for an innovative service in healthcare. BMC Health Services Research 2010; 10: 291. Spooner H, Lee JB, Langston DG ym. Using distance technology to deliver the creative arts therapies to veterans: Case studies in art, dance/movement and music therapy. The Arts in Psychotherapy 2019; 62: 12–18. Doi: 10.1016/j.aip.2018.11.012. Vaudreuil R, Langston DG, Magee WL ym. Implementing music therapy through telehealth: Considerations for military populations. Disability and Rehabilitation Assistive Technology 2020; 1–10. Doi: 10.1080/17483107.2020.1775312. 27.4.2022 Koivisto & Saukko (tulossa) Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus 8