ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo

Euroopan taloustilanne

•
•
Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus
Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus

Suomen pankin ekonomisti, KTT, Lauri Vilmi 29.11.2012.

1 of 24
Euroopan taloustilanne Lauri Vilmi, KTT Ekonomisti Suomen Pankki SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
 Esityksen sisältö 1. Finanssikriisin tausta 2. Kehityskulku kriisin puhkeamisen jälkeen 3. Tukiohjelmien rooli SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Finanssikriisin tausta 11.9.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 3
Kriisiä edelsi epätavanomaisen pitkä kasvukausi koko maailmassa Maailman kasvu (5 v keskiarvo) Kasvuennuste vuonna 2007 BKT:n vuotuinen kasvu, % 6 5 4 3 2 1 0 1975 1985 1995 2005 Lähde: IMF, World Economic Outlook, 2007, 2011, 2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Korkeat kasvuodotukset ja riskin aliarvioiminen pönkitti lainanottoa myös Euroopassa Kotitalouksien velka, % BKT:stä Suomi Saksa Ranska Italia Espanja Kreikka Irlanti Portugali % Viro Ruotsi Iso-Britannia 140 120 100 80 60 40 20 0 1999 2004 2009 Lähde: SDW (IEAQ) SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Velanoton vaikutukset näkyivät erityisesti asuntomarkkinoilla Asuntohinnat/YKHI Suomi Saksa 2003=100 Ranska Espanja Kreikka Irlanti Portugali Ruotsi Iso-Britannia EMU 16 Indeksi, 1999Q1=100 (paitsi Saksalle 2003Q1=100) 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 1999 2004 2009 Lähde: ESA95 National Accounts SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Kriisimaat kasvoivat nopeasti velkaantumisen avulla kriisiin asti BKT:n kehitys Pohjoiset Maat GIIPS-maat Indeksi, 2000=100 125 120 115 110 105 100 2000 2005 2010 Lähde: Eurostat. 25276@Chart96 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 7
Samaan aikaan kilpailukyky rapautui Kuluttajahinnat Vaihtotase Italia Portugali Saksa Ranska Euroalue Espanja Irlanti Italia Kreikka Saksa Suomi Suomi Espanja Kreikka Irlanti Indeksi 2000=100 % BKT:sta 160 10 5 150 0 140 -5 130 -10 120 -15 110 -20 2000 2002 2004 2006 2008 2010 100 Vuosi 2011 on komission ennuste. 2000 2005 2010 Lähde: Euroopan komissio. Lähde: Eurostat. 23162@Chart123 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 8
Kehityskulku kriisin puhkeamisen jälkeen 11.9.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 9
Heikko taloustilanne nostanut kriisimaiden työttömyyttä Työttömyys Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue % 19 17 15 13 11 9 7 5 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. 26295 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Julkinen velka kasvanut 2008 kriisin jälkeen Julkisen sektorin velka, % BKT:sta Suomi Saksa Ranska Italia Espanja Kreikka Irlanti Portugali % Ruotsi Iso-Britannia EMU 17 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1995 2000 2005 2010 Lähde: Eurostat SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Levottomuus julkisen talouden kestävyydestä nostanut valtionlainojen korkoja Saksa Suomi Ranska Kreikka Irlanti Italia Portugali Espanja % 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2010 2011 2012 Lähde: Bloomberg. Lainojen maturiteetti n. 10 vuotta. 22887@10v tuottoja (3) SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Kriisimaiden velkatasot noudattelevat finanssikriisin yleistä kehitystä Espanja (T=2008) Suomi (T=1991) Iso-Britannia (T=2007) Irlanti (T=2008) Ruotsi (T=1991) Yhdysvallat (T=2007) % / BKT 120 100 80 60 40 20 0 T T+3 T+9 T+6 T-18 T-15 T-12 T+12 T+15 T+18 T+21 T+24 T+30 T+33 T+27 T+36 T-9 T-6 T-3 Lähde: EKP ja Euroopan komissio SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Heikko suhdanne hidastaa julkisen talouden säästötmia % / BKT (vuosi 2012) 2.0 % / BKT (vuosi 2013) 2 0.0 Budjettialijäämä syysennuste 0 Muiden tekijöiden vaikutus Yhdysvallat Italia Iso-Britannia Japani Euroalue Ranska Saksa Espanja Yhdysvallat Euroalue Ranska Espanja Italia Saksa Iso-Britannia Japani 2011 -2.0 Päätösperäisten toimien -2 Päätösperäisten toimien -4.0 vaikutus vaikutus -4 Suhdanteen vaikutus Suhdanteen vaikutus -6.0 -6 Muiden tekijöiden vaikutus Budjettialijäämä -8.0 -8 syysennuste 2011 -10.0 Budjettialijäämä SP:n Budjettialijäämä SP:n syysennuste 2012 -10 syysennuste 2012 -12.0 Lähde: Euroopan Komission ennusteet ja SP:n omat laskelmat -12 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 15
Tukiohjelmien rooli 11.9.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 16
Maksuvalmius vai kestävyysongelma?  Maksuvalmiusongelma: väliaikaisia rahoitusongelmia  Kestävyysongelma: velkasuhde kasvaa rajatta  Maksuvalmiusongelmia hoidetaan väliaikaisella rahoitustuella – Ongelmana lainarahan saatavuus ja sen hinta  Kestävyysongelman pysyvä ratkaisu edellyttää riittävää perusylijäämää tai velkajärjestelyjä – Menojen leikkaaminen – Tulojen kasvattaminen – Velkojen määrän vähentäminen SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 17
Velkasuhteen määräytyminen  Julkisen talouden velkasuhde: velka / bkt – Käsitteet ovat nimellisiä eli käyvin hinnoin  Euromääräistä velkaa kasvattavat alijäämä ja velan korot – Velka ei kasva kun perusylijäämä = korkomenot  Velkasuhteeseen vaikuttaa myös bkt:n kasvu – Sekä perusjäämä että velan korkomenot jaetaan bkt:lla – Jakajan kasvu pienentää suhdelukua SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 18
Likviditeetti- vai vakavaraisuusongelma? % bkt:stä 16  Korkeampi korko 14 JULKINEN VELKA edellyttää 12 SUPISTUU suurempaa 10 perusylijäämää. 8  Oletukset: Perusjäämä – Velka-aste 140% 6 – Kasvu 4% 4 JULKINEN VELKA RÄJÄHTÄÄ 2 0 2 4 6 8 10 12 14 -2 -4 Valtionvelan korko, % SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 19
Markkinaodotusten rooli keskeinen % bkt:stä 16  Odotukset 14 JULKINEN VELKA poliittisen 12 SUPISTUU järjestelmän 10 kyvystä ylläpitää perusylijäämää. 8 Perusjäämä  Odotukset maan 6 EPÄ- kyvystä saada 4 JULKINEN VELKA VARMUUS kohtuuhintaista RÄJÄHTÄÄ 2 rahoitusta. 0 2 4 6 8 10 12 14 -2 -4 Valtionvelan korko, % SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 20
Tukiohjelman rooli % bkt:stä 16  Tukee kykyä 14 JULKINEN VELKA ylläpitää 12 SUPISTUU perusylijäämää. 10  Varmistaa 8 kohtuuhintaisen Perusjäämä EPÄ- EPÄ- VAR- rahoitus. 6 VARMUUS MUUS 4 EPÄ- JULKINEN VELKA VARMUUS RÄJÄHTÄÄ 2 0 2 4 6 8 10 12 14 -2 -4 Valtionvelan korko, % SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 21
Tilapäisestä pysyvään kriisirahastoon  Perusperiaate: markkinarahan välittäminen – Lainaavat markkinoilta rahaa edelleen valtioille lainattaviksi – Lainat ehdollisia (sopeutusohjelma)  ERVV + ERVM: 440 mrd. + 60 mrd. euroa – ERVV:ssä valtioiden (yli)takaukset: 726 mrd. => 440mrd. – ERVM nojaa Komission budjettiin (verotusoikeuteen) – Aktiivinen toiminta päättyy 1.7.2013  EVM: 500 mrd. euroa – Valtioiden (yli) pääomitus (80mrd. +620 mrd. => 500 mrd.) – Periaatteellinen yhteisymmärrys etuoikeutetusta asemasta – Aloitti toimintansa 8.10.2012 16.11.2012 Samu Kurri SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 22
EVM  Tarjoaa rahoitusta kriisitilanteessa euromaille – Tarjoaa lainoja – Ostaa velkakirjoja markkinoilta tai suoraan – Tarjoaa luottolimitin varmuuden varalta – Tarjoaa luottoa valtioille rahoituslaitosten pääomittamista varten  Lainoilla etuoikeutettu asema muihin velkojiin (pl. IMF) – Poikkeuksena Espanjan pankkisektorin pääomittamiseen myönnetty luototus  Yhteistyö IMF:n kanssa SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
EKP:n (eurojärjestelmän) toimet  OMT (Outright Monetary Purchases) –ohjelma – Rahapoliittisten suorien kauppojen ohjelma – 1-3 vuoden maturiteettisten velkakirjojen ostot  Tavoitteet rahapoliittiset – Turvata rahapolitiikan välittyminen ja yhtenäisyys – Ei rahoita valtion budjetteja tai lisää rahanmäärää euroalueella  Ohjelma vahvasti ehdollinen – Välttämätön ehto: ERVV/EVM-ohjelma – Lisäksi EKP:n neuvoston itsenäinen harkinta – Yhtään kauppaa ei ole vielä tehty 16.11.2012 Samu Kurri SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 24

More Related Content

Euroopan taloustilanne

  • 1. Euroopan taloustilanne Lauri Vilmi, KTT Ekonomisti Suomen Pankki SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
  • 2.  Esityksen sisältö 1. Finanssikriisin tausta 2. Kehityskulku kriisin puhkeamisen jälkeen 3. Tukiohjelmien rooli SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
  • 3. Finanssikriisin tausta 11.9.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 3
  • 4. Kriisiä edelsi epätavanomaisen pitkä kasvukausi koko maailmassa Maailman kasvu (5 v keskiarvo) Kasvuennuste vuonna 2007 BKT:n vuotuinen kasvu, % 6 5 4 3 2 1 0 1975 1985 1995 2005 Lähde: IMF, World Economic Outlook, 2007, 2011, 2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
  • 5. Korkeat kasvuodotukset ja riskin aliarvioiminen pönkitti lainanottoa myös Euroopassa Kotitalouksien velka, % BKT:stä Suomi Saksa Ranska Italia Espanja Kreikka Irlanti Portugali % Viro Ruotsi Iso-Britannia 140 120 100 80 60 40 20 0 1999 2004 2009 Lähde: SDW (IEAQ) SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
  • 6. Velanoton vaikutukset näkyivät erityisesti asuntomarkkinoilla Asuntohinnat/YKHI Suomi Saksa 2003=100 Ranska Espanja Kreikka Irlanti Portugali Ruotsi Iso-Britannia EMU 16 Indeksi, 1999Q1=100 (paitsi Saksalle 2003Q1=100) 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 1999 2004 2009 Lähde: ESA95 National Accounts SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
  • 7. Kriisimaat kasvoivat nopeasti velkaantumisen avulla kriisiin asti BKT:n kehitys Pohjoiset Maat GIIPS-maat Indeksi, 2000=100 125 120 115 110 105 100 2000 2005 2010 Lähde: Eurostat. 25276@Chart96 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 7
  • 8. Samaan aikaan kilpailukyky rapautui Kuluttajahinnat Vaihtotase Italia Portugali Saksa Ranska Euroalue Espanja Irlanti Italia Kreikka Saksa Suomi Suomi Espanja Kreikka Irlanti Indeksi 2000=100 % BKT:sta 160 10 5 150 0 140 -5 130 -10 120 -15 110 -20 2000 2002 2004 2006 2008 2010 100 Vuosi 2011 on komission ennuste. 2000 2005 2010 Lähde: Euroopan komissio. Lähde: Eurostat. 23162@Chart123 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 8
  • 9. Kehityskulku kriisin puhkeamisen jälkeen 11.9.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 9
  • 10. Heikko taloustilanne nostanut kriisimaiden työttömyyttä Työttömyys Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue % 19 17 15 13 11 9 7 5 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. 26295 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
  • 11. Julkinen velka kasvanut 2008 kriisin jälkeen Julkisen sektorin velka, % BKT:sta Suomi Saksa Ranska Italia Espanja Kreikka Irlanti Portugali % Ruotsi Iso-Britannia EMU 17 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1995 2000 2005 2010 Lähde: Eurostat SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
  • 12. Levottomuus julkisen talouden kestävyydestä nostanut valtionlainojen korkoja Saksa Suomi Ranska Kreikka Irlanti Italia Portugali Espanja % 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2010 2011 2012 Lähde: Bloomberg. Lainojen maturiteetti n. 10 vuotta. 22887@10v tuottoja (3) SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
  • 13. Kriisimaiden velkatasot noudattelevat finanssikriisin yleistä kehitystä Espanja (T=2008) Suomi (T=1991) Iso-Britannia (T=2007) Irlanti (T=2008) Ruotsi (T=1991) Yhdysvallat (T=2007) % / BKT 120 100 80 60 40 20 0 T T+3 T+9 T+6 T-18 T-15 T-12 T+12 T+15 T+18 T+21 T+24 T+30 T+33 T+27 T+36 T-9 T-6 T-3 Lähde: EKP ja Euroopan komissio SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
  • 14. Heikko suhdanne hidastaa julkisen talouden säästötmia % / BKT (vuosi 2012) 2.0 % / BKT (vuosi 2013) 2 0.0 Budjettialijäämä syysennuste 0 Muiden tekijöiden vaikutus Yhdysvallat Italia Iso-Britannia Japani Euroalue Ranska Saksa Espanja Yhdysvallat Euroalue Ranska Espanja Italia Saksa Iso-Britannia Japani 2011 -2.0 Päätösperäisten toimien -2 Päätösperäisten toimien -4.0 vaikutus vaikutus -4 Suhdanteen vaikutus Suhdanteen vaikutus -6.0 -6 Muiden tekijöiden vaikutus Budjettialijäämä -8.0 -8 syysennuste 2011 -10.0 Budjettialijäämä SP:n Budjettialijäämä SP:n syysennuste 2012 -10 syysennuste 2012 -12.0 Lähde: Euroopan Komission ennusteet ja SP:n omat laskelmat -12 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
  • 15. SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 15
  • 16. Tukiohjelmien rooli 11.9.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 16
  • 17. Maksuvalmius vai kestävyysongelma?  Maksuvalmiusongelma: väliaikaisia rahoitusongelmia  Kestävyysongelma: velkasuhde kasvaa rajatta  Maksuvalmiusongelmia hoidetaan väliaikaisella rahoitustuella – Ongelmana lainarahan saatavuus ja sen hinta  Kestävyysongelman pysyvä ratkaisu edellyttää riittävää perusylijäämää tai velkajärjestelyjä – Menojen leikkaaminen – Tulojen kasvattaminen – Velkojen määrän vähentäminen SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 17
  • 18. Velkasuhteen määräytyminen  Julkisen talouden velkasuhde: velka / bkt – Käsitteet ovat nimellisiä eli käyvin hinnoin  Euromääräistä velkaa kasvattavat alijäämä ja velan korot – Velka ei kasva kun perusylijäämä = korkomenot  Velkasuhteeseen vaikuttaa myös bkt:n kasvu – Sekä perusjäämä että velan korkomenot jaetaan bkt:lla – Jakajan kasvu pienentää suhdelukua SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 18
  • 19. Likviditeetti- vai vakavaraisuusongelma? % bkt:stä 16  Korkeampi korko 14 JULKINEN VELKA edellyttää 12 SUPISTUU suurempaa 10 perusylijäämää. 8  Oletukset: Perusjäämä – Velka-aste 140% 6 – Kasvu 4% 4 JULKINEN VELKA RÄJÄHTÄÄ 2 0 2 4 6 8 10 12 14 -2 -4 Valtionvelan korko, % SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 19
  • 20. Markkinaodotusten rooli keskeinen % bkt:stä 16  Odotukset 14 JULKINEN VELKA poliittisen 12 SUPISTUU järjestelmän 10 kyvystä ylläpitää perusylijäämää. 8 Perusjäämä  Odotukset maan 6 EPÄ- kyvystä saada 4 JULKINEN VELKA VARMUUS kohtuuhintaista RÄJÄHTÄÄ 2 rahoitusta. 0 2 4 6 8 10 12 14 -2 -4 Valtionvelan korko, % SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 20
  • 21. Tukiohjelman rooli % bkt:stä 16  Tukee kykyä 14 JULKINEN VELKA ylläpitää 12 SUPISTUU perusylijäämää. 10  Varmistaa 8 kohtuuhintaisen Perusjäämä EPÄ- EPÄ- VAR- rahoitus. 6 VARMUUS MUUS 4 EPÄ- JULKINEN VELKA VARMUUS RÄJÄHTÄÄ 2 0 2 4 6 8 10 12 14 -2 -4 Valtionvelan korko, % SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 21
  • 22. Tilapäisestä pysyvään kriisirahastoon  Perusperiaate: markkinarahan välittäminen – Lainaavat markkinoilta rahaa edelleen valtioille lainattaviksi – Lainat ehdollisia (sopeutusohjelma)  ERVV + ERVM: 440 mrd. + 60 mrd. euroa – ERVV:ssä valtioiden (yli)takaukset: 726 mrd. => 440mrd. – ERVM nojaa Komission budjettiin (verotusoikeuteen) – Aktiivinen toiminta päättyy 1.7.2013  EVM: 500 mrd. euroa – Valtioiden (yli) pääomitus (80mrd. +620 mrd. => 500 mrd.) – Periaatteellinen yhteisymmärrys etuoikeutetusta asemasta – Aloitti toimintansa 8.10.2012 16.11.2012 Samu Kurri SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 22
  • 23. EVM  Tarjoaa rahoitusta kriisitilanteessa euromaille – Tarjoaa lainoja – Ostaa velkakirjoja markkinoilta tai suoraan – Tarjoaa luottolimitin varmuuden varalta – Tarjoaa luottoa valtioille rahoituslaitosten pääomittamista varten  Lainoilla etuoikeutettu asema muihin velkojiin (pl. IMF) – Poikkeuksena Espanjan pankkisektorin pääomittamiseen myönnetty luototus  Yhteistyö IMF:n kanssa SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
  • 24. EKP:n (eurojärjestelmän) toimet  OMT (Outright Monetary Purchases) –ohjelma – Rahapoliittisten suorien kauppojen ohjelma – 1-3 vuoden maturiteettisten velkakirjojen ostot  Tavoitteet rahapoliittiset – Turvata rahapolitiikan välittyminen ja yhtenäisyys – Ei rahoita valtion budjetteja tai lisää rahanmäärää euroalueella  Ohjelma vahvasti ehdollinen – Välttämätön ehto: ERVV/EVM-ohjelma – Lisäksi EKP:n neuvoston itsenäinen harkinta – Yhtään kauppaa ei ole vielä tehty 16.11.2012 Samu Kurri SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 24