ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo

Rajat ylittävä terveydenhuolto ja eurooppalainen lääkemääräys

•Download as PPTX, PDF•
•
Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste
Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste

Rajat ylittävä terveydenhuolto ja eurooppalainen lääkemääräys

1 of 28
Download to read offline
Rajat ylittävä terveydenhuolto ja eurooppalainen lääkemääräys Susanna Vilkamaa Suunnittelija, Kela, Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste Farmasian oppimiskeskus, Matkailu ja lääkkeet -koulutus 27.11.2014
EU-lainsäädäntö antaa potilaalle oikeuksia Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta  Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta astui voimaan 1.1.2014.  Lailla pantiin täytäntöön EU:n potilasdirektiivi.  Laki selkeyttää potilaiden oikeuksia ja hoidon korvauskäytäntöjä, kun terveydenhoitopalveluita käytetään toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä.  Päävastuu terveyspalvelujen järjestämisestä säilyy edelleen valtiolla, joka vastaa henkilön sairaanhoidon kustannuksista.
EU-lainsäädäntö antaa potilaalle oikeuksia Potilasdirektiivi ja raja-lain soveltamisala • Potilasdirektiivi koskee sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluita. • Direktiiviä / raja-lakia ei sovelleta o pitkäaikaishoitoon, elinsiirtoihin eikä rokotteisiin o työterveyshuoltoon o koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon eikä o sosiaalipalveluihin. • Jokainen potilasdirektiiviä soveltava maa on velvollinen tarjoamaan palveluita vain kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.
4 20.11. 2014 Hoito-oikeudet ja terveyspalveluiden käyttäminen ulkomailla
5 20.11.2014 Tilapäinen oleskelu EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä • Suomessa vakuutetulla on oikeus saada kohdevaltiossa tilapäisen oleskelun aikana lääketieteellisistä syistä välttämätöntä sairaanhoitoa. • Oikeus osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. • Lääketieteellisesti välttämättömällä hoidolla tarkoitetaan sellaista välttämätöntä hoitoa, jota ei voi siirtää annettavaksi suunnitellun paluumatkan jälkeen. • Henkilö tulee hoitaa vähintään matkustuskuntoon. • Potilas maksaa itse hoidosta saman asiakasmaksun kuin paikallisetkin potilaat.
Suomesta voi hakeutua ulkomaille hoitoon • Kuka tahansa voi hakeutua hoitoon mihin tahansa, jos maksaa itse – ulkomaisten terveyspalveluiden käyttämiseksi ei tarvita ilmoituksia tai lupia. • Potilasdirektiivi: EU-maiden julkisen terveydenhuollon on otettava vastaan toisista EU-maista hoitoon hakeutuvat potilaat.  Eta-maat ja Sveitsi eivät ole velvollisia ottamaan potilaita vastaan. • Ulkomailta hoitoon tulevien potilaiden vastaanottoa voidaan rajoittaa vain, jos maan omien potilaiden hoito vaarantuu. • Hoito annetaan aina hoitoa antavan valtion lainsäädännön ja menettelytapojen mukaisesti. • Ulkomailla hoidonantajia ei aina ole mahdollista jaotella kuten Suomessa: julkinen terveydenhuolto tai yksityinen terveydenhuolto.
Ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen • Henkilö voi hakea Kelasta ennakkolupaa ulkomailla annettavaa hoitoa varten. • Luvan saamisen edellytyksenä on, että henkilöllä olisi Suomessa oikeus vastaavaan hoitoon, mutta hänelle ei voida antaa hoitoa lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa. • Lupaa haetaan Kelasta lomakkeella SV 129. 20.11.2014 7
EU-lainsäädäntö koskee kaikkia terveyspalveluita Kieli ja tiedonkulku • Palveluita on velvollisuus tarjota vain hoitoa antavan maan virallisilla kielillä. • Tulkkauksesta aiheutuvista kustannuksista vastaa yleensä potilas itse. • Hoitoa antavalla yksiköllä ei ole velvollisuutta potilasasiakirjojen kääntämiseen. Potilaan tulisi huolehtia siitä, että hänellä on mukanaan tarvittavat potilasasiakirjat ja että ne ovat kielellä, jota hoitopaikassa hallitaan. • Ulkomailla annettua hoitoa koskevien tietojen siirtyminen Suomeen on potilaan vastuulla. Sähköisiä tiedonvaihtojärjestelmiä maiden välillä ei toistaiseksi ole.
EU-lainsäädäntö koskee kaikkia terveyspalveluita Lähetteet • Hoitoon hakeutumisen käytäntö määräytyy hoitoa antavan maan lainsäädännön mukaan. Potilaalla tulee olla lähete, jos sellaista edellytetään hoidon saamiseksi. Suomesta ulkomaille: • Suomessa toimiva lääkäri ei voi kirjoittaa lähetettä suoraan toisessa maassa toimivaan terveydenhuollon toimintayksikköön. Potilaan on itse toimitettava Suomessa kirjoitettu lähete tai lääkärinlausunto ja muut mahdolliset potilasasiakirjat hoidonantajalle. Ulkomailta Suomeen: • Suomessa hyväksytään toisessa EU-valtiossa kirjoitettu lähete, jos siinä on riittävät tiedot hoidon tarpeen arvion tekemiseksi. Lähetteen tulee olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
10 20.11. 2014 Hoitokustannukset ja niiden korvaukset
Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima Palveluvalikoima ja korvausperusteet • Kansallinen terveydenhuollon palveluvalikoima on määriteltävä, jotta tiedetään, minkälaisen ulkomailla annetun hoidon kustannuksista potilas voi saada korvauksen. • Palveluvalikoimaa määrittelee 1.1.2014 alkaen uusi palveluvalikoimaneuvosto, joka on sijoitettu STM:n yhteyteen.
Ulkomaisten sairaanhoitokustannusten korvauskäytännöt 1.1.2014 alkaen • Jos potilas hakeutuu ulkomaille hoitoon, hän saa kustannuksista sairausvakuutuskorvauksen (Kela-korvaus). Kustannuksista vastaa sairausvakuutusrahasto. [Nykytila] • Jos potilas on joutunut ulkomailla oleskelunsa aikana lääketieteellisesti välttämättömän sairaanhoidon tarpeeseen, hän saa korvauksen asiakasmaksuun asti. Kustannuksista vastaa valtio. [Muutos] • Jos potilasta ei voida hoitaa Suomessa julkisessa terveydenhuollossa, hän saa ennakkoluvan ja korvauksen asiakasmaksuun asti. Kustannuksista vastaa kotikunta. [Nykytila]
Ulkomaisten sairaanhoitokustannusten korvauskäytännöt 1.1.2014 alkaen • Jos Suomessa asuva henkilö hakeutuu hoitoon Saksaan, hän saa hoidosta Kela-korvauksen samalla tavoin kuin yksityislääkärin antamasta hoidosta Suomessa.  Korvaukset ovat n. 10-30% Suomen hintatason mukaisista lääkärin palkkioista ja tutkimuksen ja hoidon kustannuksista, joiltain osin korvauksen suuruus voi olla korkeampi.  Korvausperusteena käytetään voimassa olevia korvaustaksoja, jotka löytyvät osoitteesta http://www.kela.fi/taksat.
Suomen lainsäädännössä säännökset potilaan korvauksista Paavo 50 v.  Asuu pysyvästi Suomessa ja haluaa hakeutua selän magneettikuvaukseen Viroon. Korvausmenettely 1.1.2014 alkaen: • Saatuaan lähetteen magneettikuvaukseen, Paavo etsii itselleen sopivan palveluntuottajan Virosta • Paavo maksaa hoidon kustannukset itse. • Maksamistaan kustannuksista Paavo voi hakea sairaanhoitokorvausta Kelasta lomakkeella SV128. • Paavo saa hoitokustannuksista sairaanhoitokorvauksia (Kela-korvaus) samaan tapaan kuin yksityisen lääkärin antamasta hoidosta Suomessa. • Matkakuluja korvataan kuin jos matka olisi tehty lähimpään julkisen terveydenhuollon hoitopaikkaan Suomessa.
Laajenevat hoito-oikeudet Ulkomailla asuvat suomalaiseläkeläiset  Hoito-oikeudet laajenivat 1.1.2014:  Aiemmin saaneet vain kiireellistä hoitoa, nyt ovat oikeutettuja kaikkeen tarvitsemaansa sairaanhoitoon ja lääkekorvauksiin Suomessa tilapäisen oleskelun aikana.  Oikeus hoitoon osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, jonka takakansi on limenvihreä.
Laajenevat hoito-oikeudet Pirkko 80 v.  Asuu pysyvästi Espanjan Aurinkorannikolla ja saa vain Suomesta eläkettä. Suomi vastaa Pirkon sairaanhoitokustannuksista.  Oleskelee kesät Suomessa. Pirkon tilanne 1.1.2014 alkaen:  Jos Pirkko hakeutuu Suomen julkiseen terveydenhuoltoon, hän voi hakeutua valitsemalleen terveysasemalle. Hän osoittaa oikeutensa palveluiden käyttöön Kelan antamalla eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.  Suomen julkisessa terveydenhuollossa Pirkko maksaa saman asiakasmaksun kuin kotikuntalainen.  Jos lääkäri katsoo, että Pirkon terveydentila edellyttää Suomessa erikoissairaanhoitoa, hän kirjoittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon sairaanhoitopiirille.  Pirkko voi käyttää Suomessa myös yksityisen terveydenhuollon ja apteekkien palveluita. Näistä kustannuksista hän saa Kela-korvauksen.
Matkakorvaukset • Toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä äkillisestä sairastumisesta aiheutuneet matkakustannukset korvataan seuraavasti:  Ulkomailla tehdyn matkan kustannukset korvataan lähimpään hoitopaikkaan ulkomailla, jossa henkilö olisi saanut tarpeellisen hoidon.  Suomessa tehdyn matkaosuuden kustannukset korvataan lähimpään hoitopaikkaan Suomessa, jossa henkilö olisi saanut tarpeellisen hoidon. • Kun henkilö on hakeutunut omatoimisesti hoitoon toiseen EU- tai Eta-valtioon tai Sveitsiin, korvataan matkakustannukset siten kuin matka olisi tehty siihen lähimpään julkisen terveydenhuollon toimipaikkaan Suomessa, jossa vastaavaa hoitoa olisi tarjolla. 20.11.2014
Korvauksia haetaan Kelasta • Ulkomailla annetun sairaanhoidon tai käytetyn terveyspalvelun kustannuksista haetaan korvauksia Kelasta. • Kelan lomake SV 128 • Hakuaika 6 kk:n kuluessa maksusta • Hakemuslomakkeeseen liitettävä selvitys aiheutuneista kustannuksista, esim. maksukuitit, tutkimuslomakkeet, lääkemääräykset. • Kela antaa aina hakemukseen päätöksen, johon on muutoksenhakumahdollisuus. • Henkilö voi itse hakea korvauksia tai hänen puolestaan valtakirjalla voi hakea korvauksia muu taho, esim. vakuutusyhtiö. 18
Lääkemääräykset ovat kelpoisia kaikissa EU-maissa Eurooppalainen lääkemääräys • Toisessa EU-valtiossa kirjoitettu lääkemääräys on hyväksyttävä, jos lääkkeellä on myyntilupa ostovaltiossa. • Lääkemääräykset kirjoitetaan lääkkeen vaikuttavalla aineella, kauppanimeä käytetään vain poikkeuksellisesti. • Ulkomailta ostetun lääkkeen hinnasta saa korvauksen Kelasta, jos vastaava lääkevalmiste on hyväksytty korvattavaksi Suomessa. • Apteekki voi kieltäytyä toimittamasta lääkettä, jos epäillään lääkemääräyksen aitoutta tai lääketieteellistä asianmukaisuutta tai lääkemääräys on epäselvä tai puutteellinen.
Lääkemääräykset ovat kelpoisia kaikissa EU-maissa Eurooppalainen lääkemääräys • Kirjallinen lääkemääräys • Puhelimitse ei voi antaa lääkemääräystä suomalaiseen apteekkiin. • Eurooppalaista lääkemääräystä ei voi uusia. • Reseptilomakkeeseen tehtävien toimittamismerkintöjen osalta noudatetaan kansallisia säädöksiä. • Reseptin voimassaoloaika määräytyy sen maan lainsäädännön mukaan, jossa lääke hankitaan.
Lääkemääräykset ovat kelpoisia kaikissa EU-maissa Eurooppalainen lääkemääräys • Jos asiakas aikoo hankkia Suomessa kirjoitetulla reseptillä lääkkeitä ulkomailla, hänen tulee itse pyytää lääkäriltä eurooppalaista lääkemääräystä. • Lomakkeen kielinä ovat englanti ja suomi tai englanti ja ruotsi. • Suomessa kirjoitetulla eurooppalaisella lääkemääräyksellä voi ostaa lääkkeitä myös Suomessa, vaikka ensisijaisesti lääkäreiden tulisi käyttää sähköistä lääkemääräystä (eResepti). • Lääkäri löytää lomakkeen osoitteesta fimnet.fi> sähköiset lomakkeet.
Ulkomaisen lääkemääräyksen oikeellisuuden varmistaminen • Yhteyspiste voi tiedustella EU:n laajuisen sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän (IMI) kautta toisilta valtioilta sitä, onko tietyllä henkilöllä lääkkeenmääräämisoikeus ko. maassa. • Apteekit voivat suoraan lähettää sähköpostin osoitteeseen yhteyspiste@kela.fi, lääkkeen määrääjän tunnistetietojen kera. • Koska yhteyspiste tiedustelee asiaa muilta valtioilta sähköisesti, on varauduttava siihen, että asian selvittämisessä kuluu useita päiviä, mahdollisesti viikkoja. • Toistaiseksi ei ole olemassa EU:n laajuista rekisteriä, josta asian voisi välittömästi tarkistaa.
Lääkekorvaukset • Korvausta lääkeostoon haetaan 6 kk:n kuluessa maksusta Kelan lomakkeella SV 128. • Hakemukseen on hyvä liittää esimerkiksi kuitti lääkeostosta tai kopio reseptistä. • Korvaus ulkomailla ostetusta lääkkeestä maksetaan, jos kyseessä on sellainen lääkevalmiste, joka vastaa Suomessa korvattavaa lääkettä. • Lääkevalmisteiden vastaavuus arvioidaan lääkemuodon, lääkeaineen ja sen vahvuuden perusteella. • Korvauksen määrään vaikuttaa ulkomailta ostetun lääkkeen hinta, pakkauskoko sekä vastaavan Suomessa korvattavaksi hyväksytyn lääkkeen pakkauskoko, hinta tai viitehinta.
24 20.11. 2014 Potilaan oikeusturva
Potilasvahingot • Potilasdirektiivi edellyttää, että jokaisessa EU-maassa on asianmukaiset valitusmenettelyt ja vastuuvakuutusjärjestelmä maan alueella annettavaa hoitoa varten. • Potilasvahinkoasioissa noudatetaan aina hoidonantajavaltion lainsäädäntöä.  Suomalainen potilasvakuutusjärjestelmä ei kata ulkomailla annettua hoitoa. • Potilaan tulee olla yhteydessä hoidonantajavaltion viranomaisiin. • Potilaan oikeutta julkisen terveydenhuollon palveluihin Suomessa ei voida rajoittaa sillä perusteella, että hoidontarve johtuu ulkomailla tapahtuneesta potilasvahingosta tai hoitovirheestä.
Mistä saa lisätietoa? • Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste (Contact Point for Cross-Border Health Care) aloitti toimintansa 1.1.2014. • Yhteyspiste on perustettu rajat ylittävään terveydenhuoltoon liittyvää viestintää ja tiedonvaihtoa varten. • Tietoa jaetaan Suomen terveyspalveluista sekä EU- ja Eta-maiden ja Sveitsin terveyspalveluista. • Jokaisessa jäsenmaassa on 1-5 yhteyspistettä.
Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste • Verkkosivut http://www.kela.fi/yhteyspiste • Sähköposti: yhteyspiste@kela.fi • Puhelinpalvelu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi numerossa 020 63 40400 (arkisin klo 9.00–16.00).
20.11.2014 28 Kiitos mielenkiinnosta !

More Related Content

Rajat ylittävä terveydenhuolto ja eurooppalainen lääkemääräys

  • 1. Rajat ylittävä terveydenhuolto ja eurooppalainen lääkemääräys Susanna Vilkamaa Suunnittelija, Kela, Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste Farmasian oppimiskeskus, Matkailu ja lääkkeet -koulutus 27.11.2014
  • 2. EU-lainsäädäntö antaa potilaalle oikeuksia Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta  Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta astui voimaan 1.1.2014.  Lailla pantiin täytäntöön EU:n potilasdirektiivi.  Laki selkeyttää potilaiden oikeuksia ja hoidon korvauskäytäntöjä, kun terveydenhoitopalveluita käytetään toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä.  Päävastuu terveyspalvelujen järjestämisestä säilyy edelleen valtiolla, joka vastaa henkilön sairaanhoidon kustannuksista.
  • 3. EU-lainsäädäntö antaa potilaalle oikeuksia Potilasdirektiivi ja raja-lain soveltamisala • Potilasdirektiivi koskee sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluita. • Direktiiviä / raja-lakia ei sovelleta o pitkäaikaishoitoon, elinsiirtoihin eikä rokotteisiin o työterveyshuoltoon o koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon eikä o sosiaalipalveluihin. • Jokainen potilasdirektiiviä soveltava maa on velvollinen tarjoamaan palveluita vain kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.
  • 4. 4 20.11. 2014 Hoito-oikeudet ja terveyspalveluiden käyttäminen ulkomailla
  • 5. 5 20.11.2014 Tilapäinen oleskelu EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä • Suomessa vakuutetulla on oikeus saada kohdevaltiossa tilapäisen oleskelun aikana lääketieteellisistä syistä välttämätöntä sairaanhoitoa. • Oikeus osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. • Lääketieteellisesti välttämättömällä hoidolla tarkoitetaan sellaista välttämätöntä hoitoa, jota ei voi siirtää annettavaksi suunnitellun paluumatkan jälkeen. • Henkilö tulee hoitaa vähintään matkustuskuntoon. • Potilas maksaa itse hoidosta saman asiakasmaksun kuin paikallisetkin potilaat.
  • 6. Suomesta voi hakeutua ulkomaille hoitoon • Kuka tahansa voi hakeutua hoitoon mihin tahansa, jos maksaa itse – ulkomaisten terveyspalveluiden käyttämiseksi ei tarvita ilmoituksia tai lupia. • Potilasdirektiivi: EU-maiden julkisen terveydenhuollon on otettava vastaan toisista EU-maista hoitoon hakeutuvat potilaat.  Eta-maat ja Sveitsi eivät ole velvollisia ottamaan potilaita vastaan. • Ulkomailta hoitoon tulevien potilaiden vastaanottoa voidaan rajoittaa vain, jos maan omien potilaiden hoito vaarantuu. • Hoito annetaan aina hoitoa antavan valtion lainsäädännön ja menettelytapojen mukaisesti. • Ulkomailla hoidonantajia ei aina ole mahdollista jaotella kuten Suomessa: julkinen terveydenhuolto tai yksityinen terveydenhuolto.
  • 7. Ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen • Henkilö voi hakea Kelasta ennakkolupaa ulkomailla annettavaa hoitoa varten. • Luvan saamisen edellytyksenä on, että henkilöllä olisi Suomessa oikeus vastaavaan hoitoon, mutta hänelle ei voida antaa hoitoa lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa. • Lupaa haetaan Kelasta lomakkeella SV 129. 20.11.2014 7
  • 8. EU-lainsäädäntö koskee kaikkia terveyspalveluita Kieli ja tiedonkulku • Palveluita on velvollisuus tarjota vain hoitoa antavan maan virallisilla kielillä. • Tulkkauksesta aiheutuvista kustannuksista vastaa yleensä potilas itse. • Hoitoa antavalla yksiköllä ei ole velvollisuutta potilasasiakirjojen kääntämiseen. Potilaan tulisi huolehtia siitä, että hänellä on mukanaan tarvittavat potilasasiakirjat ja että ne ovat kielellä, jota hoitopaikassa hallitaan. • Ulkomailla annettua hoitoa koskevien tietojen siirtyminen Suomeen on potilaan vastuulla. Sähköisiä tiedonvaihtojärjestelmiä maiden välillä ei toistaiseksi ole.
  • 9. EU-lainsäädäntö koskee kaikkia terveyspalveluita Lähetteet • Hoitoon hakeutumisen käytäntö määräytyy hoitoa antavan maan lainsäädännön mukaan. Potilaalla tulee olla lähete, jos sellaista edellytetään hoidon saamiseksi. Suomesta ulkomaille: • Suomessa toimiva lääkäri ei voi kirjoittaa lähetettä suoraan toisessa maassa toimivaan terveydenhuollon toimintayksikköön. Potilaan on itse toimitettava Suomessa kirjoitettu lähete tai lääkärinlausunto ja muut mahdolliset potilasasiakirjat hoidonantajalle. Ulkomailta Suomeen: • Suomessa hyväksytään toisessa EU-valtiossa kirjoitettu lähete, jos siinä on riittävät tiedot hoidon tarpeen arvion tekemiseksi. Lähetteen tulee olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
  • 10. 10 20.11. 2014 Hoitokustannukset ja niiden korvaukset
  • 11. Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima Palveluvalikoima ja korvausperusteet • Kansallinen terveydenhuollon palveluvalikoima on määriteltävä, jotta tiedetään, minkälaisen ulkomailla annetun hoidon kustannuksista potilas voi saada korvauksen. • Palveluvalikoimaa määrittelee 1.1.2014 alkaen uusi palveluvalikoimaneuvosto, joka on sijoitettu STM:n yhteyteen.
  • 12. Ulkomaisten sairaanhoitokustannusten korvauskäytännöt 1.1.2014 alkaen • Jos potilas hakeutuu ulkomaille hoitoon, hän saa kustannuksista sairausvakuutuskorvauksen (Kela-korvaus). Kustannuksista vastaa sairausvakuutusrahasto. [Nykytila] • Jos potilas on joutunut ulkomailla oleskelunsa aikana lääketieteellisesti välttämättömän sairaanhoidon tarpeeseen, hän saa korvauksen asiakasmaksuun asti. Kustannuksista vastaa valtio. [Muutos] • Jos potilasta ei voida hoitaa Suomessa julkisessa terveydenhuollossa, hän saa ennakkoluvan ja korvauksen asiakasmaksuun asti. Kustannuksista vastaa kotikunta. [Nykytila]
  • 13. Ulkomaisten sairaanhoitokustannusten korvauskäytännöt 1.1.2014 alkaen • Jos Suomessa asuva henkilö hakeutuu hoitoon Saksaan, hän saa hoidosta Kela-korvauksen samalla tavoin kuin yksityislääkärin antamasta hoidosta Suomessa.  Korvaukset ovat n. 10-30% Suomen hintatason mukaisista lääkärin palkkioista ja tutkimuksen ja hoidon kustannuksista, joiltain osin korvauksen suuruus voi olla korkeampi.  Korvausperusteena käytetään voimassa olevia korvaustaksoja, jotka löytyvät osoitteesta http://www.kela.fi/taksat.
  • 14. Suomen lainsäädännössä säännökset potilaan korvauksista Paavo 50 v.  Asuu pysyvästi Suomessa ja haluaa hakeutua selän magneettikuvaukseen Viroon. Korvausmenettely 1.1.2014 alkaen: • Saatuaan lähetteen magneettikuvaukseen, Paavo etsii itselleen sopivan palveluntuottajan Virosta • Paavo maksaa hoidon kustannukset itse. • Maksamistaan kustannuksista Paavo voi hakea sairaanhoitokorvausta Kelasta lomakkeella SV128. • Paavo saa hoitokustannuksista sairaanhoitokorvauksia (Kela-korvaus) samaan tapaan kuin yksityisen lääkärin antamasta hoidosta Suomessa. • Matkakuluja korvataan kuin jos matka olisi tehty lähimpään julkisen terveydenhuollon hoitopaikkaan Suomessa.
  • 15. Laajenevat hoito-oikeudet Ulkomailla asuvat suomalaiseläkeläiset  Hoito-oikeudet laajenivat 1.1.2014:  Aiemmin saaneet vain kiireellistä hoitoa, nyt ovat oikeutettuja kaikkeen tarvitsemaansa sairaanhoitoon ja lääkekorvauksiin Suomessa tilapäisen oleskelun aikana.  Oikeus hoitoon osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, jonka takakansi on limenvihreä.
  • 16. Laajenevat hoito-oikeudet Pirkko 80 v.  Asuu pysyvästi Espanjan Aurinkorannikolla ja saa vain Suomesta eläkettä. Suomi vastaa Pirkon sairaanhoitokustannuksista.  Oleskelee kesät Suomessa. Pirkon tilanne 1.1.2014 alkaen:  Jos Pirkko hakeutuu Suomen julkiseen terveydenhuoltoon, hän voi hakeutua valitsemalleen terveysasemalle. Hän osoittaa oikeutensa palveluiden käyttöön Kelan antamalla eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.  Suomen julkisessa terveydenhuollossa Pirkko maksaa saman asiakasmaksun kuin kotikuntalainen.  Jos lääkäri katsoo, että Pirkon terveydentila edellyttää Suomessa erikoissairaanhoitoa, hän kirjoittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon sairaanhoitopiirille.  Pirkko voi käyttää Suomessa myös yksityisen terveydenhuollon ja apteekkien palveluita. Näistä kustannuksista hän saa Kela-korvauksen.
  • 17. Matkakorvaukset • Toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä äkillisestä sairastumisesta aiheutuneet matkakustannukset korvataan seuraavasti:  Ulkomailla tehdyn matkan kustannukset korvataan lähimpään hoitopaikkaan ulkomailla, jossa henkilö olisi saanut tarpeellisen hoidon.  Suomessa tehdyn matkaosuuden kustannukset korvataan lähimpään hoitopaikkaan Suomessa, jossa henkilö olisi saanut tarpeellisen hoidon. • Kun henkilö on hakeutunut omatoimisesti hoitoon toiseen EU- tai Eta-valtioon tai Sveitsiin, korvataan matkakustannukset siten kuin matka olisi tehty siihen lähimpään julkisen terveydenhuollon toimipaikkaan Suomessa, jossa vastaavaa hoitoa olisi tarjolla. 20.11.2014
  • 18. Korvauksia haetaan Kelasta • Ulkomailla annetun sairaanhoidon tai käytetyn terveyspalvelun kustannuksista haetaan korvauksia Kelasta. • Kelan lomake SV 128 • Hakuaika 6 kk:n kuluessa maksusta • Hakemuslomakkeeseen liitettävä selvitys aiheutuneista kustannuksista, esim. maksukuitit, tutkimuslomakkeet, lääkemääräykset. • Kela antaa aina hakemukseen päätöksen, johon on muutoksenhakumahdollisuus. • Henkilö voi itse hakea korvauksia tai hänen puolestaan valtakirjalla voi hakea korvauksia muu taho, esim. vakuutusyhtiö. 18
  • 19. Lääkemääräykset ovat kelpoisia kaikissa EU-maissa Eurooppalainen lääkemääräys • Toisessa EU-valtiossa kirjoitettu lääkemääräys on hyväksyttävä, jos lääkkeellä on myyntilupa ostovaltiossa. • Lääkemääräykset kirjoitetaan lääkkeen vaikuttavalla aineella, kauppanimeä käytetään vain poikkeuksellisesti. • Ulkomailta ostetun lääkkeen hinnasta saa korvauksen Kelasta, jos vastaava lääkevalmiste on hyväksytty korvattavaksi Suomessa. • Apteekki voi kieltäytyä toimittamasta lääkettä, jos epäillään lääkemääräyksen aitoutta tai lääketieteellistä asianmukaisuutta tai lääkemääräys on epäselvä tai puutteellinen.
  • 20. Lääkemääräykset ovat kelpoisia kaikissa EU-maissa Eurooppalainen lääkemääräys • Kirjallinen lääkemääräys • Puhelimitse ei voi antaa lääkemääräystä suomalaiseen apteekkiin. • Eurooppalaista lääkemääräystä ei voi uusia. • Reseptilomakkeeseen tehtävien toimittamismerkintöjen osalta noudatetaan kansallisia säädöksiä. • Reseptin voimassaoloaika määräytyy sen maan lainsäädännön mukaan, jossa lääke hankitaan.
  • 21. Lääkemääräykset ovat kelpoisia kaikissa EU-maissa Eurooppalainen lääkemääräys • Jos asiakas aikoo hankkia Suomessa kirjoitetulla reseptillä lääkkeitä ulkomailla, hänen tulee itse pyytää lääkäriltä eurooppalaista lääkemääräystä. • Lomakkeen kielinä ovat englanti ja suomi tai englanti ja ruotsi. • Suomessa kirjoitetulla eurooppalaisella lääkemääräyksellä voi ostaa lääkkeitä myös Suomessa, vaikka ensisijaisesti lääkäreiden tulisi käyttää sähköistä lääkemääräystä (eResepti). • Lääkäri löytää lomakkeen osoitteesta fimnet.fi> sähköiset lomakkeet.
  • 22. Ulkomaisen lääkemääräyksen oikeellisuuden varmistaminen • Yhteyspiste voi tiedustella EU:n laajuisen sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän (IMI) kautta toisilta valtioilta sitä, onko tietyllä henkilöllä lääkkeenmääräämisoikeus ko. maassa. • Apteekit voivat suoraan lähettää sähköpostin osoitteeseen yhteyspiste@kela.fi, lääkkeen määrääjän tunnistetietojen kera. • Koska yhteyspiste tiedustelee asiaa muilta valtioilta sähköisesti, on varauduttava siihen, että asian selvittämisessä kuluu useita päiviä, mahdollisesti viikkoja. • Toistaiseksi ei ole olemassa EU:n laajuista rekisteriä, josta asian voisi välittömästi tarkistaa.
  • 23. Lääkekorvaukset • Korvausta lääkeostoon haetaan 6 kk:n kuluessa maksusta Kelan lomakkeella SV 128. • Hakemukseen on hyvä liittää esimerkiksi kuitti lääkeostosta tai kopio reseptistä. • Korvaus ulkomailla ostetusta lääkkeestä maksetaan, jos kyseessä on sellainen lääkevalmiste, joka vastaa Suomessa korvattavaa lääkettä. • Lääkevalmisteiden vastaavuus arvioidaan lääkemuodon, lääkeaineen ja sen vahvuuden perusteella. • Korvauksen määrään vaikuttaa ulkomailta ostetun lääkkeen hinta, pakkauskoko sekä vastaavan Suomessa korvattavaksi hyväksytyn lääkkeen pakkauskoko, hinta tai viitehinta.
  • 24. 24 20.11. 2014 Potilaan oikeusturva
  • 25. Potilasvahingot • Potilasdirektiivi edellyttää, että jokaisessa EU-maassa on asianmukaiset valitusmenettelyt ja vastuuvakuutusjärjestelmä maan alueella annettavaa hoitoa varten. • Potilasvahinkoasioissa noudatetaan aina hoidonantajavaltion lainsäädäntöä.  Suomalainen potilasvakuutusjärjestelmä ei kata ulkomailla annettua hoitoa. • Potilaan tulee olla yhteydessä hoidonantajavaltion viranomaisiin. • Potilaan oikeutta julkisen terveydenhuollon palveluihin Suomessa ei voida rajoittaa sillä perusteella, että hoidontarve johtuu ulkomailla tapahtuneesta potilasvahingosta tai hoitovirheestä.
  • 26. Mistä saa lisätietoa? • Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste (Contact Point for Cross-Border Health Care) aloitti toimintansa 1.1.2014. • Yhteyspiste on perustettu rajat ylittävään terveydenhuoltoon liittyvää viestintää ja tiedonvaihtoa varten. • Tietoa jaetaan Suomen terveyspalveluista sekä EU- ja Eta-maiden ja Sveitsin terveyspalveluista. • Jokaisessa jäsenmaassa on 1-5 yhteyspistettä.
  • 27. Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste • Verkkosivut http://www.kela.fi/yhteyspiste • Sähköposti: yhteyspiste@kela.fi • Puhelinpalvelu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi numerossa 020 63 40400 (arkisin klo 9.00–16.00).
  • 28. 20.11.2014 28 Kiitos mielenkiinnosta !