ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus 13.9.2022

•
•
Finanssivalvonta
Finanssivalvonta

13.9.2022 pidetyn Finanssivalvonnan lehdistötilaisuuden kalvot. Suomen finanssisektorin toimintaympäristö ja valvonnan painopisteet - Tero Kurenmaa, johtaja Suomen finanssisektorin tila 30.6.2022 ja ajankohtaiset asiat - Jyri Helenius, apulaisjohtaja Basel III -uudistusten vaikutukset suomalaispankkien pääomavaatimuksiin - Arttu Kiviniemi, toimistopäällikkö, Taloudellinen analyysi Vakuutuslaitosten omia riski- ja vakavaraisuusarvioita koskeva teema-arvio - Mika Arala, riskiasiantuntija, Vakuutusvalvonta

1 of 31
Download to read offline
Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus 13.9.2022 Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 1 13.9.2022
Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus 13.9.2022 Suomen finanssisektorin toimintaympäristö ja valvonnan painopisteet Tero Kurenmaa, johtaja Suomen finanssisektorin tila 30.6.2022 ja ajankohtaiset asiat Jyri Helenius, apulaisjohtaja Basel III -uudistusten vaikutukset suomalaispankkien pääomavaatimuksiin Arttu Kiviniemi, toimistopäällikkö, Taloudellinen analyysi Vakuutuslaitosten omia riski- ja vakavaraisuusarvioita koskeva teema-arvio Mika Arala, riskiasiantuntija, Vakuutusvalvonta Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 2 13.9.2022
Suomen finanssisektorin toimintaympäristö ja valvonnan painopisteet Tero Kurenmaa, johtaja, Finanssivalvonta Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 3
EU:n finanssijärjestelmän riskit ovat kasvaneet viime keväästä Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 4 Yritysten ja kotitalouksien taloudellisten vaikeuksien kasvu Markkinahinnoittelun voimakkaat ja äkilliset muutokset Heikkenevän talouskasvun ja kiristyvien rahoitusolojen kielteiset vaikutukset pankki-, vakuutus- ja eläkesektorin kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen Laaja-alaiset ja merkittävät kyberiskut Asunto- ja liikekiinteistömarkkinoiden merkittävät korjausliikkeet Valtioiden velkakestävyyshuolien voimistuminen Häiriöt rahoitusjärjestelmän kriittisessä infrastruktuurissa Vakava järjestelmätason riski Kohonnut järjestelmätason riski Järjestelmätason riski Lähde: EU-viranomaisten riskiarviot
Talouden kasvu on toistaiseksi jatkunut – kuluttajien mielialat kuitenkin ennätyksellisen synkkiä -20 -15 -10 -5 0 5 10 15 1.1.2016 1.1.2017 1.1.2018 1.1.2019 1.1.2020 1.1.2021 1.1.2022 Indeksi Kuluttajien luottamusindikaattori 2016–2022 Kuluttajien luottamusindikaattori Alaerä: kuluttajien arviot omasta taloudesta 12 kuukauden kuluttua -15,0 -10,0 -5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 1.1.2016 1.4.2016 1.7.2016 1.10.2016 1.1.2017 1.4.2017 1.7.2017 1.10.2017 1.1.2018 1.4.2018 1.7.2018 1.10.2018 1.1.2019 1.4.2019 1.7.2019 1.10.2019 1.1.2020 1.4.2020 1.7.2020 1.10.2020 1.1.2021 1.4.2021 1.7.2021 1.10.2021 1.1.2022 1.4.2022 2022Q3 2022Q4 2023Q1 2023Q2 2023Q3 2023Q4 % Bruttokansantuote ja yksityinen kulutus: volyymin vuosimuutos 2016–2022 ja ennusteet 2022–2023 BKT, volyymin vuosimuutos, % Yksityinen kulutus, volyymin vuosimuutos, % BKT, kasvuennuste 2022 BKT, kasvuennust 2023 Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 5 Lähde molemmissa kuvissa: Tilastokeskus. BKT ja yksityinen kulutus työpäiväkorjattuja ja kausitasoitettuja. Ennusteet 2022: +2,8 % ja 2023: +1,8 % EU:n Komissio heinäkuu 2022
Vuoden 2022 alkupuolen muutokset osake- ja korkomarkkinoilla olivat poikkeuksellisen suuria Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 6 OMX HEX Nasdaq yleisindeksi: puolen vuoden muutokset indeksissä 1992–2022 Suomen valtionlainan 10 v. tuotto: puolen vuoden muutokset tuotossa 1992–2022 -40,0 % -20,0 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Lähde: Macrobond, 2022 toisen vuosipuoliskon muutos on laskettu 7.9.2022 -20,6 % -3 -2 -1 0 1 2 3 4 1.1.1992 1.1.1993 1.1.1994 1.1.1995 1.1.1996 1.1.1997 1.1.1998 1.1.1999 1.1.2000 1.1.2001 1.1.2002 1.1.2003 1.1.2004 1.1.2005 1.1.2006 1.1.2007 1.1.2008 1.1.2009 1.1.2010 1.1.2011 1.1.2012 1.1.2013 1.1.2014 1.1.2015 1.1.2016 1.1.2017 1.1.2018 1.1.2019 1.1.2020 1.1.2021 1.1.2022 Lähde: Macrobond, vuoden 2022 toisen vuosipuoliskon muutos on laskettu 7.9.2022 %-yksikköä
Kotitalouksien velkaantuneisuus on edelleen korkealla tasolla ja yksi rahoitusjärjestelmän keskeisimmistä rakenteellisista haavoittuvuuksista Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 7 Kotitalouksien velkaantuneisuus pysynyt korkealla tasolla Kuluttajahintojen ja markkinakorkojen nousu voi kiristää etenkin tuloihinsa nähden voimakkaasti velkaantuneiden kotitalouksien taloutta ja heikentää näiden kykyä ylläpitää kulutustaan Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos ja 12 kk Euribor Kotitalouksien velkaantuneisuusaste
Suomen finanssisektorin riskikuvaus syksyllä 2022 Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 8 Riskiajurit Venäjän aloittama sota, kiihtynyt inflaatio, synkät mielialat sekä hidastuva tai pysähtyvä talouskasvu Shokkeja voimistavat haavoittuvuudet Varallisuushintojen mahdollinen irtaantuminen fundamenteista, energiamarkkinoiden vaikeasti ennakoitava kehitys Kotitalouksien korkea velkaantuneisuus ja heikentynyt ostovoima, yritysten vaimeat kannattavuus- ja investointinäkymät Pääriskit Riskihinnoittelun äkilliset ja isot muutokset Luottoriskien ja sijoitustappioiden realisoituminen Vaikutukset valvottaviin Sijoitustuottojen, vakavaraisuuden ja luotonantokyvyn heikentyminen, rahoitusolojen kiristyminen, negatiiviset heijastusvaikutukset reaalitalouteen Riskeiltä suojaavat tekijät Suomen finanssisektorin vahva vakavaraisuus ja maksuvalmius, laadukas riskienhallinta ja varautuminen
Toimintaympäristön muutosten vaikutukset valvontaan • Valvomme tehostetusti heikentyneessä toimintaympäristössä: • Luottoriskejä • Jälleenrahoitusmarkkinoiden tilannetta ja likviditeettiriskejä • IT- ja kyberriskejä • Markkinariskejä ja arvostuskysymyksiä • Riskienhallintaa ja ohjausjärjestelmiä • Listayhtiöiden säännöllistä ja jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta • Toimintaympäristön skenaariot ohjaavat myös pitkän aikavälin suunnittelua: − Rahoitusolojen kiristyminen ja korkeana pysyttelevä inflaatio − Finanssimarkkinoiden volatiliteetin ja epävarmuuden lisääntyminen − Heikentyvä talouskasvu ja stagflaation riski − Kyberuhat lisääntyvät ja niiltä suojautuminen vaikeutuu − Finanssialan digitalisaatio, toimintavarmuus − Kestävyysriskit ja niihin liittyvien sääntelyvaatimusten laajentumien ja tarkentuminen  Skenaariot otetaan huomioon Finanssivalvonnan tulevassa strategiassa vuosille 2023−2025. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 9 13.9.2022
Suomen finanssisektorin tila 30.6.2022 Jyri Helenius, apulaisjohtaja Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 10
Pankkisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana • Pääomainstrumenttien takaisinostot ja lunastukset heikensivät pankkisektorin vakavaraisuussuhteita hieman alkuvuonna 2022 – vakavaraisuussuhteet säilyivät kuitenkin vahvoina Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 11 0% 5% 10% 15% 20% 25% 3/2015 6/2015 9/2015 12/2015 3/2016 6/2016 9/2016 12/2016 3/2017 6/2017 9/2017 12/2017 3/2018 6/2018 9/2018 12/2018 3/2019 6/2019 9/2019 12/2019 3/2020 6/2020 9/2020 12/2020 3/2021 6/2021 9/2021 12/2021 3/2022 6/2022 Lähde: Finanssivalvonta Ydinvakavaraisuusvaatimus Omien varojen kokonaisvaatimus Ydinvakavaraisuussuhde Kokonaisvakavaraisuussuhde
Pääomamarkkinoiden epäsuotuisa kehitys ja kulujen kasvu heikensivät pankkisektorin kannattavuutta • Korkokate edelleen kasvussa, mutta kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuottojen heikkeneminen sekä kulujen kasvu käänsivät liiketuloksen laskuun 13.9.2022 Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 12 Lähde: Finanssivalvonta
Ongelmaluottojen määrä pysynyt maltillisena – sodan vaikutuksille alttiilla yritystoimialoilla nähtävissä viitteitä luottoriskien kasvusta Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13 Järjestämättömien yritysluottojen osuus laskenut edelleen – kotitalousluotoissa lasku tasaantunut Luottoriskiltään kohonneiden luottojen osuus kasvanut sodan vaikutuksille alttiilla yritystoimialoilla 13.9.2022
Finanssivalvonnan kesäkuussa antamalla suosituksella turvataan kotitalouksien lainanhoito- ja kulutuskykyä stressitilanteessa • Rahoitusolojen kiristyessä ja taloussuhdanteen heikentyessä on tärkeää ehkäistä kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua ja varmistaa, että uusilla asuntolainanottajilla on taloudessaan riittävät puskurit esimerkiksi korkojen ja elinkustannusten voimakasta nousua vastaan. • Finanssivalvonnan suositus asuntolainanhakijan enimmäisvelanhoitorasituksesta: kuormitettujen lainanhoitokulujen* tulisi pääsääntöisesti olla enintään 60 % lainanhakijan nettotuloista. − Suosituksella pyritään turvaamaan kotitalouksien lainanhoito- ja kulutuskykyä stressitilanteessa. − Suosituksessa jousto- ja harkintavaraa: mahdollisuus ylittää raja-arvo 15 % uusista asuntoluotoista. • Joustovara huomioiden suositus on vaikutuksiltaan arvioitu lähes neutraaliksi**: sen ei arvioida merkittävästi kiristävän nykyisiä lainanmyöntökäytäntöjä. − 60 prosentin rajan ylittäviä luottoja on suhteellisesti eniten asuntosijoittajilla, suurituloisilla, opiskelijoilla ja yrittäjillä, ja ne kohdistuvat eniten pääkaupunkiseudulle. − Suosituksen vaikutukset riippuvat siitä, miten luottolaitokset käyttävät siihen sisältyvää joustovaraa. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 14 * Lainan takaisinmaksuaika tulisi olla enintään 25 vuotta ja luottokorko vähintään 6 % ** Ks. Euro ja talous -artikkeli Suositus asuntolainanhakijoiden lainanhoitorasitteesta sallii pääosin nykyisen kaltaisen lainanannon
Eläkelaitosten vakavaraisuus heikkeni, mutta on edelleen vahva Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 15 Vakavaraisuus heikkeni negatiivisen sijoitustuoton jäädessä tuottovaatimusta alhaisemmaksi Epälikvidien sijoitusten osuus sijoitusallokaatiossa kasvanut jo 44 prosenttiin pääomasijoitusten ollessa kasvun ajuri
Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus nousi uuteen ennätykseen, mutta kannattavuus heikkeni Vakavaraisuus vahvistui nopeasti ja merkittävästi Maksutulo laski hieman viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta 13.9.2022 Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 16
Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus vahvistui, vaikka sijoitustappiot hidastivat oman varallisuuden kasvua Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 17 Vakavaraisuuspääomavaatimuksen lasku vahvisti vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta Korkotason nousu laski pitkäaikaisten vastuiden arvon alimmilleen SII-sääntelyn aikana
Suomen finanssisektorin suorat sijoitukset ja saamiset Venäjältä, Ukrainasta ja Valko-Venäjältä hyvin pienet 13.9.2022 Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 18 • Kaikilla sektoreilla suorat vastuut Venäjälle, Ukrainaan tai Valko-Venäjälle hyvin pienet – vastuut laskeneet edelleen sodan syttymisen jälkeen
Kyberympäristö ja maksujärjestelmien toiminta pysynyt vakaana • Kyberympäristö ollut kevään jälkeen vakaa – merkittäviä kyberhyökkäyksiä ei ole havaittu. − Yksittäisiä palvelunestohyökkäyksiä on toteutunut, mutta niillä ei ole ollut vaikutusta pankkien maksujärjestelmien toimintaan. − Muista kuin palvelunestohyökkäyksistä johtuneiden maksujärjestelmien häiriöiden vaikutukset ovat myös jääneet pieniksi. • Päivittäismaksamisen varajärjestelyä koskeva laki (666/2022) voimaan 11.7.2022. − Varajärjestelyn tavoitteena turvata päivittäismaksaminen siltä varalta, että pankit eivät voisi käyttää omia järjestelmiään yhteiskunnan vakavissa häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 19 13.9.2022
Finanssivalvonnan päivitetyt arviot Basel III -uudistusten vaikutuksista Arttu Kiviniemi, toimistopäällikkö, Taloudellinen analyysi Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 20 13.9.2022
Basel III -uudistuksilla viimeistellään pankkien finanssikriisin jälkeistä vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyä • Baselin pankkivalvontakomitea julkaisi v. 2017 suositukset pankkien vakavaraisuutta ja likviditeettiä koskevan kansainvälisen sääntelypaketin (Basel III) loppuunsaattamiseksi. − Uudistukset täsmentävät, miten pankkien pääomavaatimusten laskennan perustana olevat riskipainotetut saamiset tulee määrittää. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 21 𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕 = 𝐎𝐎𝐎𝐎𝐎𝐎𝐎𝐎 𝐯𝐯𝐯𝐯𝐯𝐯𝐯𝐯𝐯𝐯 𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑 𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬 V. 2010 Basel III -standardit V. 2017 Basel III -standardit • Basel-komitean standardit eivät suoraan sido pankkeja – standardit saatetaan voimaan kansallista/ylikansallista lainsäädäntöä muuttamalla. • Euroopan komissio antoi 27.10. ehdotuksen uudistusten täytäntöönpanosta EU-lainsäädäntöön. − Ehdotus sisältää joitakin EU-spesifejä poikkeuksia, jotka lieventävät uudistusten vaikutuksia pankkien pääomavaatimuksiin.
Basel III -uudistusten tarkoituksena on parantaa vakavaraisuussuhteiden vertailtavuutta • Uudistuksilla lisätään vakavaraisuuslaskennan standardimenetelmien riskiperusteisuutta ja rajoitetaan sisäisten mallien käyttöä. − Standardimenetelmissä pankkien riskipainotetut erät ja pääomavaatimukset määräytyvät mekaanisesti sääntelyyn kirjattujen kaavojen ja sääntöjen perusteella. − Sisäisiä malleja käyttävät pankit arvioivat saamisten riskillisyyttä omilla riskimalleillaan – sisäisten mallien mukaiset riskipainot ja pääomavaatimukset tyypillisesti matalampia kuin standardimenetelmissä. • Vaikutuksiltaan keskeisin uudistus: kokonaisriskipainolattia (output floor). − Rajoittaa pankkien mahdollisuutta keventää sisäisillä malleilla pääomavaatimuksiaan standardimenetelmiin verrattuna. − Komission ehdotuksessa useita lattian vaikutuksia viivästäviä siirtymäsäännöksiä. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 22
Suomalaispankkien pääomavaatimukset kasvaisivat noin 3 prosentilla (+1 mrd. €), jos uudistukset toteutettaisiin komission ehdottamalla tavalla Lisää aiheesta:  Blogi: ”Basel III -uudistuksen vaikutukset suomalaispankkeihin aiemmin arvioitua pienempiä”  Artikkeli: ”Basel III -uudistusten ei arvioida kasvattavan suomalaispankkien pääomavaatimuksia merkittävästi” Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 23
Uudistukset eivät Suomessa kasvata pankkien pääomavaatimuksia tai heikennä asunto- ja yritysluottojen saatavuutta merkittävästi • Basel III -uudistusten täytäntöönpano komission ehdotuksen mukaisesti kasvattaisi suomalaispankkien pääomavaatimuksia arviolta vain muutamalla prosentilla eli huomattavasti aiemmin arvioitua vähemmän. − Syynä ovat pankkien tarkentuneet ja ajantasaisemmat arviot, pankkien riskimalleihin tehdyt muutokset sekä komission ehdotukseen sisältyvien EU-tasolla sovellettavien poikkeuksien huomiointi. − Suomalaispankkien pääomavaatimusten arvioidaan kasvavan vasta, kun kaikki ehdotetut vuoteen 2032 ulottuvat siirtymäsäännökset ovat päättyneet. • Uudistukset eivät merkittävästi heikennä asunto- ja yritysluottojen saatavuutta tai nosta niiden hintoja Suomessa. − Suomalaispankkien luotonmyöntökyky on pysynyt vahvana, vaikka niiden pääomavaatimukset ovat kasvaneet huomattavasti enemmän edellisten sääntelyuudistusten seurauksena. • Uudistusten toteutuksessa tulisi välttää merkittäviä poikkeamia alkuperäisiin standardeihin nähden. − Merkittävät poikkeamat voisivat johtaa eurooppalaisten ja suomalaisten pankkien kilpailu- ja häiriönsietokyvyn kannalta vahingolliseen sääntelykilpailuun. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 24
Vakuutuslaitosten omia riski- ja vakavaraisuusarvioita koskeva teema-arvio Mika Arala, riskiasiantuntija, vakuutusvalvonta Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 25
Teema-arvio koski sijoitusriskien käsittelyä vakuutuslaitosten omissa riski- ja vakavaraisuusarvioissa – sijoitusriskien käsittelyssä suurta vaihtelua • Vakuutuslaitosten oma riski- ja vakavaraisuusarvio on tärkeä työväline hallituksen ja toimivan johdon strategisessa päätöksenteossa ja riskienhallinnassa.  Arvio ohjaa tekemään olennaiset riskitasoa ja vaadittavia pääomia koskevat valinnat.  Sijoitusriskit ovat vakuutussektorilla keskeisin riskinlähde, ja siksi valvojan on tärkeää säännöllisesti varmistaa, että riskit on hallittu ja että toimijoilla on riittävästi vakavaraisuutta riskien kantamiseen. • Teema-arviossa käytiin läpi henki-, vahinko- ja työeläkevakuutusyhtiöiden sekä joidenkin muiden eläkesektorin toimijoiden riski- ja vakavaraisuusarviot sijoitustoiminnan järjestämisen ja riskien hallinnan osalta. • Teema-arvio kattoi sijoitusstrategian, riskien kartoittamisen ja vähentämisen sekä stressitestit ja skenaariot. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 26
29% 88% 25% 71% 13% 31% 44% Eläkelaitokset Henkivakuutusyhtiöt Vahinkovakuutusyhtiöt Jakauma sektoreittain kokonaisarvioista Hyvä Keskinkertainen Heikko Riski- ja vakavaraisuusarvioista puolet laadultaan hyviä, kolmasosa keskinkertaisia ja viidennes heikkoja Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 27 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2,0 2,2 2,4 2,6 2,8 3,0 Eläkelaitokset Henkivakuutusyhtiöt Vahinkovakuutusyhtiöt Kaikki yhteensä Kokonaisarvio sektoreittain Keskiarvo (1 = heikko, 2 = keskinkertainen, 3 = hyvä)
Riskien kartoittaminen ja stressiskenaariot enemmistöllä laadukkaita • Eniten kehitystarpeita on − sijoitusstrategian kuvaamisessa yleisellä tasolla, − sijoitusriskien tarkemmassa avaamisessa ja − taseen korkoriskin käsittelyssä. • Ilmasto- ja kestävyysriskien arviointia tulee parantaa sääntelyn kehittyessä. − Lähtötilanne kuitenkin keskimäärin tämänhetkisen sääntelyn edellyttämällä tasolla. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 28 Teema-arvion tulokset aihealueittain
Vakuutuslaitoksen riskinotolla ja riskiarvion laadulla ei näyttänyt olevan riippuvuutta keskenään • Toimijoiden tulisikin entistä enemmän kiinnittää huomiota riski- ja vakavaraisuusarvion sopivuuteen juuri omaan toimintaan, sen riskeihin ja käytettävissä oleviin pääomiin. • Osa vakuutuslaitoksista arvioi osaa oleellisista sijoitusriskeistään myös muissa dokumenteissa (esim. sijoitussuunnitelma) kuin riski- ja vakavaraisuusarviossa. − Riski- ja vakavaraisuusarvion tulisi kuitenkin koota arviot yhteen, muutoin kokonaiskuva vakuutuslaitoksen riskeistä voi jäädä epämääräiseksi. • Stressiskenaarioissa tulisi aikaisempaa kattavammin ottaa huomioon erilaisia toimintaympäristön mahdollisia muutoksia. − Kehitettävää on mm. siinä, miten otetaan huomioon korkojen nousun vaikutukset. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 29
Valvonnalliset jatkotoimet ja vuosiarvioiden päivittäminen • Teema-arvion tuloksia käydään läpi valvottavien kanssa normaalin valvonnan yhteydessä. • Valvottavat toimittavat sisäiset riski- ja vakavaraisuusarvionsa vuosittain valvojalle. − Seuraavien arvioiden läpikäyntien yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota nyt havaittuihin puutteisiin. − Valvoja pitää tärkeänä, että puutteet korjataan. • Vuosittaista arviota on päivitettävä, mikäli valvottavan tilanteessa tai toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 30
Kiitos. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 31

More Related Content

Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus 13.9.2022

  • 2. Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus 13.9.2022 Suomen finanssisektorin toimintaympäristö ja valvonnan painopisteet Tero Kurenmaa, johtaja Suomen finanssisektorin tila 30.6.2022 ja ajankohtaiset asiat Jyri Helenius, apulaisjohtaja Basel III -uudistusten vaikutukset suomalaispankkien pääomavaatimuksiin Arttu Kiviniemi, toimistopäällikkö, Taloudellinen analyysi Vakuutuslaitosten omia riski- ja vakavaraisuusarvioita koskeva teema-arvio Mika Arala, riskiasiantuntija, Vakuutusvalvonta Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 2 13.9.2022
  • 3. Suomen finanssisektorin toimintaympäristö ja valvonnan painopisteet Tero Kurenmaa, johtaja, Finanssivalvonta Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 3
  • 4. EU:n finanssijärjestelmän riskit ovat kasvaneet viime keväästä Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 4 Yritysten ja kotitalouksien taloudellisten vaikeuksien kasvu Markkinahinnoittelun voimakkaat ja äkilliset muutokset Heikkenevän talouskasvun ja kiristyvien rahoitusolojen kielteiset vaikutukset pankki-, vakuutus- ja eläkesektorin kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen Laaja-alaiset ja merkittävät kyberiskut Asunto- ja liikekiinteistömarkkinoiden merkittävät korjausliikkeet Valtioiden velkakestävyyshuolien voimistuminen Häiriöt rahoitusjärjestelmän kriittisessä infrastruktuurissa Vakava järjestelmätason riski Kohonnut järjestelmätason riski Järjestelmätason riski Lähde: EU-viranomaisten riskiarviot
  • 5. Talouden kasvu on toistaiseksi jatkunut – kuluttajien mielialat kuitenkin ennätyksellisen synkkiä -20 -15 -10 -5 0 5 10 15 1.1.2016 1.1.2017 1.1.2018 1.1.2019 1.1.2020 1.1.2021 1.1.2022 Indeksi Kuluttajien luottamusindikaattori 2016–2022 Kuluttajien luottamusindikaattori Alaerä: kuluttajien arviot omasta taloudesta 12 kuukauden kuluttua -15,0 -10,0 -5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 1.1.2016 1.4.2016 1.7.2016 1.10.2016 1.1.2017 1.4.2017 1.7.2017 1.10.2017 1.1.2018 1.4.2018 1.7.2018 1.10.2018 1.1.2019 1.4.2019 1.7.2019 1.10.2019 1.1.2020 1.4.2020 1.7.2020 1.10.2020 1.1.2021 1.4.2021 1.7.2021 1.10.2021 1.1.2022 1.4.2022 2022Q3 2022Q4 2023Q1 2023Q2 2023Q3 2023Q4 % Bruttokansantuote ja yksityinen kulutus: volyymin vuosimuutos 2016–2022 ja ennusteet 2022–2023 BKT, volyymin vuosimuutos, % Yksityinen kulutus, volyymin vuosimuutos, % BKT, kasvuennuste 2022 BKT, kasvuennust 2023 Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 5 Lähde molemmissa kuvissa: Tilastokeskus. BKT ja yksityinen kulutus työpäiväkorjattuja ja kausitasoitettuja. Ennusteet 2022: +2,8 % ja 2023: +1,8 % EU:n Komissio heinäkuu 2022
  • 6. Vuoden 2022 alkupuolen muutokset osake- ja korkomarkkinoilla olivat poikkeuksellisen suuria Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 6 OMX HEX Nasdaq yleisindeksi: puolen vuoden muutokset indeksissä 1992–2022 Suomen valtionlainan 10 v. tuotto: puolen vuoden muutokset tuotossa 1992–2022 -40,0 % -20,0 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Lähde: Macrobond, 2022 toisen vuosipuoliskon muutos on laskettu 7.9.2022 -20,6 % -3 -2 -1 0 1 2 3 4 1.1.1992 1.1.1993 1.1.1994 1.1.1995 1.1.1996 1.1.1997 1.1.1998 1.1.1999 1.1.2000 1.1.2001 1.1.2002 1.1.2003 1.1.2004 1.1.2005 1.1.2006 1.1.2007 1.1.2008 1.1.2009 1.1.2010 1.1.2011 1.1.2012 1.1.2013 1.1.2014 1.1.2015 1.1.2016 1.1.2017 1.1.2018 1.1.2019 1.1.2020 1.1.2021 1.1.2022 Lähde: Macrobond, vuoden 2022 toisen vuosipuoliskon muutos on laskettu 7.9.2022 %-yksikköä
  • 7. Kotitalouksien velkaantuneisuus on edelleen korkealla tasolla ja yksi rahoitusjärjestelmän keskeisimmistä rakenteellisista haavoittuvuuksista Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 7 Kotitalouksien velkaantuneisuus pysynyt korkealla tasolla Kuluttajahintojen ja markkinakorkojen nousu voi kiristää etenkin tuloihinsa nähden voimakkaasti velkaantuneiden kotitalouksien taloutta ja heikentää näiden kykyä ylläpitää kulutustaan Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos ja 12 kk Euribor Kotitalouksien velkaantuneisuusaste
  • 8. Suomen finanssisektorin riskikuvaus syksyllä 2022 Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 8 Riskiajurit Venäjän aloittama sota, kiihtynyt inflaatio, synkät mielialat sekä hidastuva tai pysähtyvä talouskasvu Shokkeja voimistavat haavoittuvuudet Varallisuushintojen mahdollinen irtaantuminen fundamenteista, energiamarkkinoiden vaikeasti ennakoitava kehitys Kotitalouksien korkea velkaantuneisuus ja heikentynyt ostovoima, yritysten vaimeat kannattavuus- ja investointinäkymät Pääriskit Riskihinnoittelun äkilliset ja isot muutokset Luottoriskien ja sijoitustappioiden realisoituminen Vaikutukset valvottaviin Sijoitustuottojen, vakavaraisuuden ja luotonantokyvyn heikentyminen, rahoitusolojen kiristyminen, negatiiviset heijastusvaikutukset reaalitalouteen Riskeiltä suojaavat tekijät Suomen finanssisektorin vahva vakavaraisuus ja maksuvalmius, laadukas riskienhallinta ja varautuminen
  • 9. Toimintaympäristön muutosten vaikutukset valvontaan • Valvomme tehostetusti heikentyneessä toimintaympäristössä: • Luottoriskejä • Jälleenrahoitusmarkkinoiden tilannetta ja likviditeettiriskejä • IT- ja kyberriskejä • Markkinariskejä ja arvostuskysymyksiä • Riskienhallintaa ja ohjausjärjestelmiä • Listayhtiöiden säännöllistä ja jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta • Toimintaympäristön skenaariot ohjaavat myös pitkän aikavälin suunnittelua: − Rahoitusolojen kiristyminen ja korkeana pysyttelevä inflaatio − Finanssimarkkinoiden volatiliteetin ja epävarmuuden lisääntyminen − Heikentyvä talouskasvu ja stagflaation riski − Kyberuhat lisääntyvät ja niiltä suojautuminen vaikeutuu − Finanssialan digitalisaatio, toimintavarmuus − Kestävyysriskit ja niihin liittyvien sääntelyvaatimusten laajentumien ja tarkentuminen  Skenaariot otetaan huomioon Finanssivalvonnan tulevassa strategiassa vuosille 2023−2025. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 9 13.9.2022
  • 10. Suomen finanssisektorin tila 30.6.2022 Jyri Helenius, apulaisjohtaja Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 10
  • 11. Pankkisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana • Pääomainstrumenttien takaisinostot ja lunastukset heikensivät pankkisektorin vakavaraisuussuhteita hieman alkuvuonna 2022 – vakavaraisuussuhteet säilyivät kuitenkin vahvoina Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 11 0% 5% 10% 15% 20% 25% 3/2015 6/2015 9/2015 12/2015 3/2016 6/2016 9/2016 12/2016 3/2017 6/2017 9/2017 12/2017 3/2018 6/2018 9/2018 12/2018 3/2019 6/2019 9/2019 12/2019 3/2020 6/2020 9/2020 12/2020 3/2021 6/2021 9/2021 12/2021 3/2022 6/2022 Lähde: Finanssivalvonta Ydinvakavaraisuusvaatimus Omien varojen kokonaisvaatimus Ydinvakavaraisuussuhde Kokonaisvakavaraisuussuhde
  • 12. Pääomamarkkinoiden epäsuotuisa kehitys ja kulujen kasvu heikensivät pankkisektorin kannattavuutta • Korkokate edelleen kasvussa, mutta kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuottojen heikkeneminen sekä kulujen kasvu käänsivät liiketuloksen laskuun 13.9.2022 Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 12 Lähde: Finanssivalvonta
  • 13. Ongelmaluottojen määrä pysynyt maltillisena – sodan vaikutuksille alttiilla yritystoimialoilla nähtävissä viitteitä luottoriskien kasvusta Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13 Järjestämättömien yritysluottojen osuus laskenut edelleen – kotitalousluotoissa lasku tasaantunut Luottoriskiltään kohonneiden luottojen osuus kasvanut sodan vaikutuksille alttiilla yritystoimialoilla 13.9.2022
  • 14. Finanssivalvonnan kesäkuussa antamalla suosituksella turvataan kotitalouksien lainanhoito- ja kulutuskykyä stressitilanteessa • Rahoitusolojen kiristyessä ja taloussuhdanteen heikentyessä on tärkeää ehkäistä kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua ja varmistaa, että uusilla asuntolainanottajilla on taloudessaan riittävät puskurit esimerkiksi korkojen ja elinkustannusten voimakasta nousua vastaan. • Finanssivalvonnan suositus asuntolainanhakijan enimmäisvelanhoitorasituksesta: kuormitettujen lainanhoitokulujen* tulisi pääsääntöisesti olla enintään 60 % lainanhakijan nettotuloista. − Suosituksella pyritään turvaamaan kotitalouksien lainanhoito- ja kulutuskykyä stressitilanteessa. − Suosituksessa jousto- ja harkintavaraa: mahdollisuus ylittää raja-arvo 15 % uusista asuntoluotoista. • Joustovara huomioiden suositus on vaikutuksiltaan arvioitu lähes neutraaliksi**: sen ei arvioida merkittävästi kiristävän nykyisiä lainanmyöntökäytäntöjä. − 60 prosentin rajan ylittäviä luottoja on suhteellisesti eniten asuntosijoittajilla, suurituloisilla, opiskelijoilla ja yrittäjillä, ja ne kohdistuvat eniten pääkaupunkiseudulle. − Suosituksen vaikutukset riippuvat siitä, miten luottolaitokset käyttävät siihen sisältyvää joustovaraa. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 14 * Lainan takaisinmaksuaika tulisi olla enintään 25 vuotta ja luottokorko vähintään 6 % ** Ks. Euro ja talous -artikkeli Suositus asuntolainanhakijoiden lainanhoitorasitteesta sallii pääosin nykyisen kaltaisen lainanannon
  • 15. Eläkelaitosten vakavaraisuus heikkeni, mutta on edelleen vahva Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 15 Vakavaraisuus heikkeni negatiivisen sijoitustuoton jäädessä tuottovaatimusta alhaisemmaksi Epälikvidien sijoitusten osuus sijoitusallokaatiossa kasvanut jo 44 prosenttiin pääomasijoitusten ollessa kasvun ajuri
  • 16. Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus nousi uuteen ennätykseen, mutta kannattavuus heikkeni Vakavaraisuus vahvistui nopeasti ja merkittävästi Maksutulo laski hieman viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta 13.9.2022 Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 16
  • 17. Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus vahvistui, vaikka sijoitustappiot hidastivat oman varallisuuden kasvua Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 17 Vakavaraisuuspääomavaatimuksen lasku vahvisti vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta Korkotason nousu laski pitkäaikaisten vastuiden arvon alimmilleen SII-sääntelyn aikana
  • 18. Suomen finanssisektorin suorat sijoitukset ja saamiset Venäjältä, Ukrainasta ja Valko-Venäjältä hyvin pienet 13.9.2022 Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 18 • Kaikilla sektoreilla suorat vastuut Venäjälle, Ukrainaan tai Valko-Venäjälle hyvin pienet – vastuut laskeneet edelleen sodan syttymisen jälkeen
  • 19. Kyberympäristö ja maksujärjestelmien toiminta pysynyt vakaana • Kyberympäristö ollut kevään jälkeen vakaa – merkittäviä kyberhyökkäyksiä ei ole havaittu. − Yksittäisiä palvelunestohyökkäyksiä on toteutunut, mutta niillä ei ole ollut vaikutusta pankkien maksujärjestelmien toimintaan. − Muista kuin palvelunestohyökkäyksistä johtuneiden maksujärjestelmien häiriöiden vaikutukset ovat myös jääneet pieniksi. • Päivittäismaksamisen varajärjestelyä koskeva laki (666/2022) voimaan 11.7.2022. − Varajärjestelyn tavoitteena turvata päivittäismaksaminen siltä varalta, että pankit eivät voisi käyttää omia järjestelmiään yhteiskunnan vakavissa häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 19 13.9.2022
  • 20. Finanssivalvonnan päivitetyt arviot Basel III -uudistusten vaikutuksista Arttu Kiviniemi, toimistopäällikkö, Taloudellinen analyysi Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 20 13.9.2022
  • 21. Basel III -uudistuksilla viimeistellään pankkien finanssikriisin jälkeistä vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyä • Baselin pankkivalvontakomitea julkaisi v. 2017 suositukset pankkien vakavaraisuutta ja likviditeettiä koskevan kansainvälisen sääntelypaketin (Basel III) loppuunsaattamiseksi. − Uudistukset täsmentävät, miten pankkien pääomavaatimusten laskennan perustana olevat riskipainotetut saamiset tulee määrittää. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 21 𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕𝐕 = 𝐎𝐎𝐎𝐎𝐎𝐎𝐎𝐎 𝐯𝐯𝐯𝐯𝐯𝐯𝐯𝐯𝐯𝐯 𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑𝐑 𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬𝐬 V. 2010 Basel III -standardit V. 2017 Basel III -standardit • Basel-komitean standardit eivät suoraan sido pankkeja – standardit saatetaan voimaan kansallista/ylikansallista lainsäädäntöä muuttamalla. • Euroopan komissio antoi 27.10. ehdotuksen uudistusten täytäntöönpanosta EU-lainsäädäntöön. − Ehdotus sisältää joitakin EU-spesifejä poikkeuksia, jotka lieventävät uudistusten vaikutuksia pankkien pääomavaatimuksiin.
  • 22. Basel III -uudistusten tarkoituksena on parantaa vakavaraisuussuhteiden vertailtavuutta • Uudistuksilla lisätään vakavaraisuuslaskennan standardimenetelmien riskiperusteisuutta ja rajoitetaan sisäisten mallien käyttöä. − Standardimenetelmissä pankkien riskipainotetut erät ja pääomavaatimukset määräytyvät mekaanisesti sääntelyyn kirjattujen kaavojen ja sääntöjen perusteella. − Sisäisiä malleja käyttävät pankit arvioivat saamisten riskillisyyttä omilla riskimalleillaan – sisäisten mallien mukaiset riskipainot ja pääomavaatimukset tyypillisesti matalampia kuin standardimenetelmissä. • Vaikutuksiltaan keskeisin uudistus: kokonaisriskipainolattia (output floor). − Rajoittaa pankkien mahdollisuutta keventää sisäisillä malleilla pääomavaatimuksiaan standardimenetelmiin verrattuna. − Komission ehdotuksessa useita lattian vaikutuksia viivästäviä siirtymäsäännöksiä. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 22
  • 23. Suomalaispankkien pääomavaatimukset kasvaisivat noin 3 prosentilla (+1 mrd. €), jos uudistukset toteutettaisiin komission ehdottamalla tavalla Lisää aiheesta:  Blogi: ”Basel III -uudistuksen vaikutukset suomalaispankkeihin aiemmin arvioitua pienempiä”  Artikkeli: ”Basel III -uudistusten ei arvioida kasvattavan suomalaispankkien pääomavaatimuksia merkittävästi” Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 23
  • 24. Uudistukset eivät Suomessa kasvata pankkien pääomavaatimuksia tai heikennä asunto- ja yritysluottojen saatavuutta merkittävästi • Basel III -uudistusten täytäntöönpano komission ehdotuksen mukaisesti kasvattaisi suomalaispankkien pääomavaatimuksia arviolta vain muutamalla prosentilla eli huomattavasti aiemmin arvioitua vähemmän. − Syynä ovat pankkien tarkentuneet ja ajantasaisemmat arviot, pankkien riskimalleihin tehdyt muutokset sekä komission ehdotukseen sisältyvien EU-tasolla sovellettavien poikkeuksien huomiointi. − Suomalaispankkien pääomavaatimusten arvioidaan kasvavan vasta, kun kaikki ehdotetut vuoteen 2032 ulottuvat siirtymäsäännökset ovat päättyneet. • Uudistukset eivät merkittävästi heikennä asunto- ja yritysluottojen saatavuutta tai nosta niiden hintoja Suomessa. − Suomalaispankkien luotonmyöntökyky on pysynyt vahvana, vaikka niiden pääomavaatimukset ovat kasvaneet huomattavasti enemmän edellisten sääntelyuudistusten seurauksena. • Uudistusten toteutuksessa tulisi välttää merkittäviä poikkeamia alkuperäisiin standardeihin nähden. − Merkittävät poikkeamat voisivat johtaa eurooppalaisten ja suomalaisten pankkien kilpailu- ja häiriönsietokyvyn kannalta vahingolliseen sääntelykilpailuun. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 24
  • 25. Vakuutuslaitosten omia riski- ja vakavaraisuusarvioita koskeva teema-arvio Mika Arala, riskiasiantuntija, vakuutusvalvonta Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 25
  • 26. Teema-arvio koski sijoitusriskien käsittelyä vakuutuslaitosten omissa riski- ja vakavaraisuusarvioissa – sijoitusriskien käsittelyssä suurta vaihtelua • Vakuutuslaitosten oma riski- ja vakavaraisuusarvio on tärkeä työväline hallituksen ja toimivan johdon strategisessa päätöksenteossa ja riskienhallinnassa.  Arvio ohjaa tekemään olennaiset riskitasoa ja vaadittavia pääomia koskevat valinnat.  Sijoitusriskit ovat vakuutussektorilla keskeisin riskinlähde, ja siksi valvojan on tärkeää säännöllisesti varmistaa, että riskit on hallittu ja että toimijoilla on riittävästi vakavaraisuutta riskien kantamiseen. • Teema-arviossa käytiin läpi henki-, vahinko- ja työeläkevakuutusyhtiöiden sekä joidenkin muiden eläkesektorin toimijoiden riski- ja vakavaraisuusarviot sijoitustoiminnan järjestämisen ja riskien hallinnan osalta. • Teema-arvio kattoi sijoitusstrategian, riskien kartoittamisen ja vähentämisen sekä stressitestit ja skenaariot. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 26
  • 27. 29% 88% 25% 71% 13% 31% 44% Eläkelaitokset Henkivakuutusyhtiöt Vahinkovakuutusyhtiöt Jakauma sektoreittain kokonaisarvioista Hyvä Keskinkertainen Heikko Riski- ja vakavaraisuusarvioista puolet laadultaan hyviä, kolmasosa keskinkertaisia ja viidennes heikkoja Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 27 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2,0 2,2 2,4 2,6 2,8 3,0 Eläkelaitokset Henkivakuutusyhtiöt Vahinkovakuutusyhtiöt Kaikki yhteensä Kokonaisarvio sektoreittain Keskiarvo (1 = heikko, 2 = keskinkertainen, 3 = hyvä)
  • 28. Riskien kartoittaminen ja stressiskenaariot enemmistöllä laadukkaita • Eniten kehitystarpeita on − sijoitusstrategian kuvaamisessa yleisellä tasolla, − sijoitusriskien tarkemmassa avaamisessa ja − taseen korkoriskin käsittelyssä. • Ilmasto- ja kestävyysriskien arviointia tulee parantaa sääntelyn kehittyessä. − Lähtötilanne kuitenkin keskimäärin tämänhetkisen sääntelyn edellyttämällä tasolla. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 28 Teema-arvion tulokset aihealueittain
  • 29. Vakuutuslaitoksen riskinotolla ja riskiarvion laadulla ei näyttänyt olevan riippuvuutta keskenään • Toimijoiden tulisikin entistä enemmän kiinnittää huomiota riski- ja vakavaraisuusarvion sopivuuteen juuri omaan toimintaan, sen riskeihin ja käytettävissä oleviin pääomiin. • Osa vakuutuslaitoksista arvioi osaa oleellisista sijoitusriskeistään myös muissa dokumenteissa (esim. sijoitussuunnitelma) kuin riski- ja vakavaraisuusarviossa. − Riski- ja vakavaraisuusarvion tulisi kuitenkin koota arviot yhteen, muutoin kokonaiskuva vakuutuslaitoksen riskeistä voi jäädä epämääräiseksi. • Stressiskenaarioissa tulisi aikaisempaa kattavammin ottaa huomioon erilaisia toimintaympäristön mahdollisia muutoksia. − Kehitettävää on mm. siinä, miten otetaan huomioon korkojen nousun vaikutukset. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 29
  • 30. Valvonnalliset jatkotoimet ja vuosiarvioiden päivittäminen • Teema-arvion tuloksia käydään läpi valvottavien kanssa normaalin valvonnan yhteydessä. • Valvottavat toimittavat sisäiset riski- ja vakavaraisuusarvionsa vuosittain valvojalle. − Seuraavien arvioiden läpikäyntien yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota nyt havaittuihin puutteisiin. − Valvoja pitää tärkeänä, että puutteet korjataan. • Vuosittaista arviota on päivitettävä, mikäli valvottavan tilanteessa tai toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 30
  • 31. Kiitos. Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 13.9.2022 31