際際滷

際際滷Share a Scribd company logo

Geostrategi

Download as PPT, PDF
G
Gozali Ghozi

Kewarganegaraan

1 of 14
Downloaded 54 times
GGEEOOSSTTRRAATTEEGGII NNaawwaanngg rreettnnoo
PPeennggaannttaarr PPoolliittiikk == kkeekkuuaassaaaann TThh 7700--aann ppoolliittiikk == ssiisstteemm ((ppeennggaammbbiillaann kkeeppuuttuussaann,, kkeebbiijjaakkaann ppuubblliikk,, kkeekkuuaassaaaann)) DDiibbuuttuuhhkkaann ssttrraatteeggii ((ccaarraa uuttkk mmeennddpptt kkeemmeennaannggaann aattaauu mmeennccaappaaii ttuujjuuaann)) SSttrraatteeggii mmrrppkk sseennii ddaann iillmmuu ((SSuunnTTzzuu,, CCllaauusseewwiittzz)) AAmmaannaatt FFoouunnddiinngg ffaatthheerrss uuttkk mmeennccaappaaii ttuujjuuaann nnaassiioonnaall mmeemmbbuuttuuhhkkaann ssttrraatteeggii yygg ddiiddaassaarrii ppeemmaahhaammaann GGeeooppoolliittiikk IInnddoonneessiiaa ((wwaass--nnuuss))
GGEEOOSSTTRRAATTEEGGII SSuuaattuu ssttrraatteeggii mmeemmaannffaaaattkkaann kkoonnddiissii ggeeooggrraaffii NNeeggaarraa ddaallaamm mmeenneennttuukkaann kkeebbiijjaakkaann,, ttuujjuuaann,, ssaarraannaa uuttkk mmeennccaappaaii ttuujj--nnaass ((ppeemmaannffaaaattaann kkoonnddiissii lliinnggkkuunnggaann ddaallaamm mmeewwuujjuuddkkaann ttuujjuuaann ppoolliittiikk)).. GGeeoossttrraatteeggii IInnddoonneessiiaa ddiiaarrttiikkaann ppuullaa ssbbgg mmeettooddee uuttkk mmeewwuujjuuddkkaann cciittaa--cciittaa pprrookkllaammaassii ssbbggmmnn yygg ddiiaammaannaattkkaann ddaallaamm ppeemmbbuukkaaaann ddaann UUUUDD 11994455.. IInnii ddiippeerrlluukkaann uuttkk mmeewwuujjuuddkkaann ddaann mmeemmppeerrttaahhaannkkaann iinntteeggrraassii bbaannggssaa ddllmm mmaassyy mmaajjeemmuukk ddaann hheetteerrooggeenn bbeerrddaassaarrkkaann PPeemmbb ddaann UUUUDD 11994455.. GGeeoossttrraatteeggii IInnddoonneessiiaa ddiirruummuusskkaann ddaallaamm wwuujjuudd KKeettaahhaannaann NNaassiioonnaall..
KKeettaahhaannaann NNaassiioonnaall DDiikkeennaallkkaann BBuunngg KKaarrnnoo tthh 6600--aann,, ddiikkeemmbbaannggkkaann SSSSKKAADD KKeettaahhaannaann NNaassiioonnaall mmrrppkk kkoonnddiissii ddiinnaammiikk ssuuaattuu bbggss yygg bbeerriissii kkeeuulleettaann ddaann kkeettaanngggguuhhaann yygg mmeennggaanndduunngg kkeemmaammppuuaann mmeennggeemmbbaannggkkaann kkeekkuuaattaann nnaassiioonnaall,, ddii ddllmm mmeenngghhaaddaappii && mmeennggaattaassii sseeggaallaa AATTHHGG bbaaiikk yygg ddaattaanngg ddaarrii lluuaarr mmaauuppuunn ddaarrii ddaallaamm,, yyaanngg llggssgg mmaauuppuunn ttddkk llggssgg mmeemmbbaahhaayyaakkaann iinntteeggrriittaass,, iiddeennttiittaass,, kkeellaannggssuunnggaann hhiidduupp bbggss && NNeegg sseerrttaa ppeerrjjuuaannggaann mmeennggeejjaarr ttuujj--nnaass.. TTaannnnaass ddiippeerrlluukkaann bbuukkaann hhaannyyaa kkoonnsseeppssii ppoolliittiikk ssaajjaa mmeellaaiinnkkaann ssbbgg kkeebbuuttuuhhaann ddllmm mmeennuunnjjaanngg kkeebbeerrhhaassiillaann ttuuggaass ppookkookk ppeemmeerriinnttaahh,, sspptt LLaaww aanndd oorrddeerr,, WWeellffaarree aanndd pprroossppeerriittyy,, DDeeffeennccee aanndd sseeccuurriittyy,, JJuurriiddiiccaall jjuussttiiccee aanndd ssoocciiaall jjuussttiiccee,, ffrreeeeddoomm ooff tthhee ppeeooppllee..
HHaakkiikkaatt TTaannNNaass kkeemmaammppuuaann && kkeettaanngggguuhhaann ssuuaattuu bbggss uuttkk ddpptt mmeennjjaammiinn kkeellaannggssuunnggaann hhiidduuppnnyyaa mmeennuujjuu kkeejjaayyaaaann bbggss && NNeegg.. TTaannnnaass tteerrggaannttuunngg ppdd kkeemmaammppuuaann bbggss && sseelluurruuhh WWNN ddllmm mmeemmbbiinnaa ddaann mmeennggeemmbbaannggkkaann aassppeekk aallaammiiaahh sseerrttaa aassppeekk ssoossiiaall.. TTaannnnaass mmeennggaanndduunngg mmaakknnaa kkeeuuttuuhhaann sseemmuuaa ppootteennssii yygg ttddpptt ddii wwiillyy nnaassiioonnaall,, bbaaiikk ffiissiikk mmaauuppuunn ssoossiiaall sseerrttaa mmeemmiilliikkii hhuubbuunnggaann eerraatt aannttaarraa ggaattrraa ddiiddaallaammnnyyaa sseeccaarraa kkoommpprreehheennssiiff--iinntteeggrraall.. KKeelleemmaahhaann ssaallaahh ssaattuu bbiiddaanngg ((ggaattrraa)) aakkaann mmeennggaakkiibbaattkkaann kkeelleemmaahhaann bbiiddaanngg yygg llaaiinn,, ddeemmiikkiiaann sseebbaalliikknnyyaa,, sshhgg ddpptt mmeemmppeerrnnggaarruuhhii kkoonnddiissii kkeesseelluurruuhhaann.. iinntteerraakkssii ppoossiittiiff sseeggeennaapp uunnssuurr ((ggaattrraa)) kkeehhiidduuppaann nnaass..
SSiiffaatt TTaannnnaass 11.. MMaannuunnggggaall 22.. MMaawwaass kkeeddaallaamm 33.. KKeewwiibbaawwaaaann 44.. BBeerruubbaahh mmeennuurruutt wwaakkttuu 55.. TTiiddaakk mmeemmbbeennaarrkkaann ssiikkaapp aadduu kkeekkuuaassaaaann ddaann aadduu kkeekkuuaattaann 66.. PPeerrccaayyaa ppaaddaa ddiirrii sseennddiirrii ((SSeellff CCoonnffiiddeennccee)) 77.. TTiiddaakk tteerrggaannttuunngg kkeeppaaddaa ppiihhaakk llaaiinn ((SSeellff RReelliieennccee))
KKoonnsseeppssii ddaassaarr TTaannnnaass((11)) MMooddeell AAssttaaggaattrraa mmrrppkk ppeerraannggkkaatt hhuubbuunnggaann bbiidd kkeehhiidduuppaann mmaannuussiiaa ddaann bbuuddaayyaa yyaanngg bbeerrllaannggssuunngg ddiiaattaass bbuummii ddggnn mmeemmaannffaaaattkkaann sseeggaallaa kkeekkaayyaaaann aallaamm.. TTeerrddiirrii 88 aassppeekk kkeehhiidduuppaann nnaassiioonnaall :: 11)).. TTiiggaa aassppeekk ((ttrrii ggaattrraa)) kkeehhiidduuppaann aallaammiiaahh,, yyaaiittuu :: aa)).. GGaattrraa lleettaakk ddaann kkeedduudduukkaann ggeeooggrraaffii bb)).. GGaattrraa kkeeaaddaaaann ddaann kkeekkaayyaaaann aallaamm cc)).. GGaattrraa kkeeaaddaaaann ddaann kkeemmaammppuuaann ppeenndduudduukk 22)).. LLiimmaa aassppeekk ((ppaannccaa ggaattrraa)) kkeehhiidduuppaann ssoocciiaall,, yyaaiittuu :: aa)).. GGaattrraa iiddeeoollooggii bb)).. GGaattrraa PPoolliittiikk cc)).. GGaattrraa eekkoonnoommii dd)).. GGaattrraa ssoocciiaall bbuuddaayyaa ee)).. GGaattrraa ppeerrttaahhaannaann ddaann kkeeaammaannaann.. TTeerrddpptt hhuubb kkoorreellaattiiff ddaann iinntteerrddeeppeennddeennccyy ddiiaannttaarraa kkee--88 ggaattrraa sseecc kkoommpprreehheennssiiff ddaann iinntteeggrraall
KKoonnsseeppssii ddaassaarr TTaannnnaass((22)) MMooddeell MMoorrggeenntthhaauu bbeerrssiiffaatt ddeesskkrriippttiiff kkuuaalliittaattiiff ddiittuurruunnkkaann sseeccaarraa aannaalliittiiss aattaass ttaattaa kkeehhiidd--nnaass sseecc mmaakkrroo,, sshhgg kkeettaahhaannaann mmaassyy bbggss tteerrwwuujjuudd ssbbgg kkeekkuuaattaann.. PPoowweerr ppoossiittiioonn bbaallaannccee ooff ppoowweerr KK((nn))==ff((uunnssuurr ssttaabbiill,, uunnssuurr bbeerruubbaahh)) ==ff(([[GG,,AA]],,[[TT,,MM,,DD,,CC,,LL,,OO]])) GGeeooggrraaffii,, AAllaamm,, TTiinndduussttrrii,,MMiilliitteerr,, DDeemmooggrraaffii,, CChhaarraacctteerr,, mmoorraaLL,, ddiippllOOmmaassii
KKoonnsseeppssii ddaassaarr TTaannnnaass((33)) MMooddeell AATT MMaahhaann:: kkeekkuuaattaann nnaass mmeelliippuuttii uunnssuurr;;11)).. LLeettaakk ggeeooggrraaffii 22)).. BBeennttuukk // wwuujjuudd bbuummii 33)).. LLuuaass wwiillaayyaahh 44)).. JJmmllhh ppeenndduudduukk 55)).. WWaattaakk nnaass // bbggss 66)).. SSiiffaatt ppeemmeerriinnttaahhaann AAkksseess kkee llaauutt ppeerrddaaggaannggaann eekkoonnoommii eemmppaatt ffaakkttoorr aallaammiiaahh yyaanngg mmeemmppeennggaarruuhhii ppeemmbbeennttuukkaann kkeekkuuaattaann llaauutt ((sseeaa ppoowweerr)) ssuuaattuu NNeeggaarraa :: 11)).. SSiittuuaassii ggeeooggrraaffii,, kkhhuussuussnnyyaa mmeennggeennaaii mmoorrffoollooggii,, ttooppooggrraaffiinnyyaa 22)).. KKeekkaayyaaaann aallaamm ddaann zzoonnaa iikklliimm 33)).. KKoonnffiigguurraassii wwiillaayyaahh NNeeggaarraa yygg mmeemmppeennggaarruuhhii kkaarraakktteerr rraakkyyaatt.. 44)).. JJuummllaahh ppeenndduudduukk..
KKoonnsseeppssii ddaassaarr TTaannnnaass((44)) MMooddeell CClliinnee mmeelliihhaatt ssuuaattuu NNeegg ddaarrii lluuaarr ssbbggmmnn ddiippeerrsseeppssiikkaann oolleehh NNeegg llaaiinn.. BBaaggiinnyyaa hhuubb aannttaarr NNeegg ppdd hhaakkeekkaattnnyyaa aammaatt ddiippeennggaarruuhhii oolleehh ppeerrsseeppssii ssuuaattuu NNeegg tthhddpp NNeegg llaaiinnnnyyaa,, tteerrmmaassuukk ddiiddaallaammnnyyaa ppeerrsseeppssii aattaass ssiisstteemm ppeennaannggkkaallaann ddaarrii NNeegg llaaiinnnnyyaa.. PP((pp)) == ((CCrr ++ MM ++ EE)) ((ss ++ ww)) PPeerrcceeiivveedd ppoowweerr,, CCrriittiiccaall mmaassss,, MMiilliitteerr,, EEkkoonnoommii,, ssttrraatteeggii,, wwiillll ((kkeemmaauuaann NNaass)) NNeegg ssuuppeerr ppoowweerr == ggeeooggrraaffii bbeessaarr ++ SSDDMM bbeessaarr
KKoommppoonneenn SSttrraatteeggii AAssttaa GGaattrraa TTRRII GGAATTRRAA ((ttaannggiibbllee)) bbeerrssiiffaatt kkeehhiidduuppaann aallaammiiaahh 11.. LLeettaakk ggeeooggrraaffii NNeeggaarraa 22.. KKeeaaddaaaann ddaann kkeekkaayyaaaann aallaamm ((fflloorraa,, ffaauunnaa,, ddaann mmiinneerraall bbaaiikk yygg ddii aattmmoossffeerr,, mmuukkaa mmaauuppuunn ppeerruutt bbuummii)) ddiikkeelloollaa ddgg ddaassaarr 33 aassaass:: aassaass mmaakkssiimmaall,, lleessttaarrii,, ddaann ddaayyaa ssaaiinngg 33.. KKeeaaddaaaann ddaann kkeemmaammppuuaann ppeenndduudduukk ((jjuummllaahh,, kkoommppoossiissii,, ddaann ddiissttrriibbuussii))
PPAANNCCAAGGAATTRRAA ((iinnttaannggiibbllee)) kkeehhiidduuppaann ssoossiiaall.. 44.. IIDDEEOOLLOOGGII VVaalluuee ssyysstteemm 55.. PPOOLLIITTIIKK PPeenneettaappaann aallookkaassii nniillaaii ddii sseekkttoorr ppeemmeerriinnttaahhaann && kkeehhiidd ppooll mmaassyy.. ssiisstteemm ppoolliittiikk hhaarruuss mmaammppuu mmeemmeennuuhhii lliimmaa ffuunnggssii uuttaammaa :: aa)).. UUssaahhaa mmeemmppeerrttaahhaannkkaann ppoollaa,, ssttrruukkttuurr,, pprroosseess ppoolliittiikk bb)).. PPeennggaattuurraann && ppeennyyeelleessaaiiaann ppeerrtteennttaannggaann // kkoonnfflliikk cc)).. PPeennyyeessuuaaiiaann ddeennggaann ppeerruubbaahhaann ddaallaamm mmaassyyaarraakkaatt dd)).. PPeennccaappaaiiaann ttuujjuuaann ee)).. UUssaahhaa iinntteeggrraassii EEKKOONNOOMMII ((SSDDAA,, TTeennaaggaa kkeerrjjaa,, MMooddaall,, TTeekknnoollooggii))
66.. SSOOSSBBUUDD ((TTrraaddiissii,, PPeennddiiddiikkaann,, KKeeppeemmiimmppiinnaann nnaass,, KKeepprriibbaaddiiaann nnaass)) 77.. HHAANNKKAAMM mmeelliippuuttii ffaakkttoorr22:: aa)).. DDookkttrriinn bb)).. WWaawwaassaann NNaassiioonnaall cc)).. SSiisstteemm ppeerrttaahhaannaann kkeeaammaannaann dd)).. GGeeooggrraaffii ee)).. MMaannuussiiaa ff)).. IInntteeggrraassii aannggkkaattaann bbeerrsseennjjaattaa ddaann rraakkyyaatt gg)).. MMaatteerriiaall hh)).. IIllmmuu ppeennggeettaahhuuaann ddaann tteekknnoollooggii ii)).. KKeeppeemmiimmppiinnaann jj)).. PPeennggaarruuhh lluuaarr nneeggeerrii
Ketahanan Regional Pemb UUD45 alinea 4 mengamanatkan ketertiban dunia. Krn itu perlu geopolitik dan geostrategi yg harus diwujudkan oleh bgs Ind sbg implementasi dari hub antar bgs dlm membangun suatu ketahanan regional. Ketahanan regional mrpk suatu kebutuhan setiap Neg. Kepentingan nas suatu Neg perlu dukungan keamanan kawasan ( regional security), tidak cukup keamanan dalam negeri saja namun keamanan dapat diartikan secara luas dan menyeluruh dan tidak hanya diartikan sec militer saja. Keterkaitan antara keamanan nasional (National security) dgn kebersamaan regional (regional collectivity) mendorong munculnya suatu perkembangan baru dlm arsitektur kerjasama tiga lapis yakni kerjasama bilateral, subregional dan regional, dimana ketiganya saling bergantung & menunjang.

More Related Content

Geostrategi

  • 2. PPeennggaannttaarr PPoolliittiikk == kkeekkuuaassaaaann TThh 7700--aann ppoolliittiikk == ssiisstteemm ((ppeennggaammbbiillaann kkeeppuuttuussaann,, kkeebbiijjaakkaann ppuubblliikk,, kkeekkuuaassaaaann)) DDiibbuuttuuhhkkaann ssttrraatteeggii ((ccaarraa uuttkk mmeennddpptt kkeemmeennaannggaann aattaauu mmeennccaappaaii ttuujjuuaann)) SSttrraatteeggii mmrrppkk sseennii ddaann iillmmuu ((SSuunnTTzzuu,, CCllaauusseewwiittzz)) AAmmaannaatt FFoouunnddiinngg ffaatthheerrss uuttkk mmeennccaappaaii ttuujjuuaann nnaassiioonnaall mmeemmbbuuttuuhhkkaann ssttrraatteeggii yygg ddiiddaassaarrii ppeemmaahhaammaann GGeeooppoolliittiikk IInnddoonneessiiaa ((wwaass--nnuuss))
  • 3. GGEEOOSSTTRRAATTEEGGII SSuuaattuu ssttrraatteeggii mmeemmaannffaaaattkkaann kkoonnddiissii ggeeooggrraaffii NNeeggaarraa ddaallaamm mmeenneennttuukkaann kkeebbiijjaakkaann,, ttuujjuuaann,, ssaarraannaa uuttkk mmeennccaappaaii ttuujj--nnaass ((ppeemmaannffaaaattaann kkoonnddiissii lliinnggkkuunnggaann ddaallaamm mmeewwuujjuuddkkaann ttuujjuuaann ppoolliittiikk)).. GGeeoossttrraatteeggii IInnddoonneessiiaa ddiiaarrttiikkaann ppuullaa ssbbgg mmeettooddee uuttkk mmeewwuujjuuddkkaann cciittaa--cciittaa pprrookkllaammaassii ssbbggmmnn yygg ddiiaammaannaattkkaann ddaallaamm ppeemmbbuukkaaaann ddaann UUUUDD 11994455.. IInnii ddiippeerrlluukkaann uuttkk mmeewwuujjuuddkkaann ddaann mmeemmppeerrttaahhaannkkaann iinntteeggrraassii bbaannggssaa ddllmm mmaassyy mmaajjeemmuukk ddaann hheetteerrooggeenn bbeerrddaassaarrkkaann PPeemmbb ddaann UUUUDD 11994455.. GGeeoossttrraatteeggii IInnddoonneessiiaa ddiirruummuusskkaann ddaallaamm wwuujjuudd KKeettaahhaannaann NNaassiioonnaall..
  • 4. KKeettaahhaannaann NNaassiioonnaall DDiikkeennaallkkaann BBuunngg KKaarrnnoo tthh 6600--aann,, ddiikkeemmbbaannggkkaann SSSSKKAADD KKeettaahhaannaann NNaassiioonnaall mmrrppkk kkoonnddiissii ddiinnaammiikk ssuuaattuu bbggss yygg bbeerriissii kkeeuulleettaann ddaann kkeettaanngggguuhhaann yygg mmeennggaanndduunngg kkeemmaammppuuaann mmeennggeemmbbaannggkkaann kkeekkuuaattaann nnaassiioonnaall,, ddii ddllmm mmeenngghhaaddaappii && mmeennggaattaassii sseeggaallaa AATTHHGG bbaaiikk yygg ddaattaanngg ddaarrii lluuaarr mmaauuppuunn ddaarrii ddaallaamm,, yyaanngg llggssgg mmaauuppuunn ttddkk llggssgg mmeemmbbaahhaayyaakkaann iinntteeggrriittaass,, iiddeennttiittaass,, kkeellaannggssuunnggaann hhiidduupp bbggss && NNeegg sseerrttaa ppeerrjjuuaannggaann mmeennggeejjaarr ttuujj--nnaass.. TTaannnnaass ddiippeerrlluukkaann bbuukkaann hhaannyyaa kkoonnsseeppssii ppoolliittiikk ssaajjaa mmeellaaiinnkkaann ssbbgg kkeebbuuttuuhhaann ddllmm mmeennuunnjjaanngg kkeebbeerrhhaassiillaann ttuuggaass ppookkookk ppeemmeerriinnttaahh,, sspptt LLaaww aanndd oorrddeerr,, WWeellffaarree aanndd pprroossppeerriittyy,, DDeeffeennccee aanndd sseeccuurriittyy,, JJuurriiddiiccaall jjuussttiiccee aanndd ssoocciiaall jjuussttiiccee,, ffrreeeeddoomm ooff tthhee ppeeooppllee..
  • 5. HHaakkiikkaatt TTaannNNaass kkeemmaammppuuaann && kkeettaanngggguuhhaann ssuuaattuu bbggss uuttkk ddpptt mmeennjjaammiinn kkeellaannggssuunnggaann hhiidduuppnnyyaa mmeennuujjuu kkeejjaayyaaaann bbggss && NNeegg.. TTaannnnaass tteerrggaannttuunngg ppdd kkeemmaammppuuaann bbggss && sseelluurruuhh WWNN ddllmm mmeemmbbiinnaa ddaann mmeennggeemmbbaannggkkaann aassppeekk aallaammiiaahh sseerrttaa aassppeekk ssoossiiaall.. TTaannnnaass mmeennggaanndduunngg mmaakknnaa kkeeuuttuuhhaann sseemmuuaa ppootteennssii yygg ttddpptt ddii wwiillyy nnaassiioonnaall,, bbaaiikk ffiissiikk mmaauuppuunn ssoossiiaall sseerrttaa mmeemmiilliikkii hhuubbuunnggaann eerraatt aannttaarraa ggaattrraa ddiiddaallaammnnyyaa sseeccaarraa kkoommpprreehheennssiiff--iinntteeggrraall.. KKeelleemmaahhaann ssaallaahh ssaattuu bbiiddaanngg ((ggaattrraa)) aakkaann mmeennggaakkiibbaattkkaann kkeelleemmaahhaann bbiiddaanngg yygg llaaiinn,, ddeemmiikkiiaann sseebbaalliikknnyyaa,, sshhgg ddpptt mmeemmppeerrnnggaarruuhhii kkoonnddiissii kkeesseelluurruuhhaann.. iinntteerraakkssii ppoossiittiiff sseeggeennaapp uunnssuurr ((ggaattrraa)) kkeehhiidduuppaann nnaass..
  • 6. SSiiffaatt TTaannnnaass 11.. MMaannuunnggggaall 22.. MMaawwaass kkeeddaallaamm 33.. KKeewwiibbaawwaaaann 44.. BBeerruubbaahh mmeennuurruutt wwaakkttuu 55.. TTiiddaakk mmeemmbbeennaarrkkaann ssiikkaapp aadduu kkeekkuuaassaaaann ddaann aadduu kkeekkuuaattaann 66.. PPeerrccaayyaa ppaaddaa ddiirrii sseennddiirrii ((SSeellff CCoonnffiiddeennccee)) 77.. TTiiddaakk tteerrggaannttuunngg kkeeppaaddaa ppiihhaakk llaaiinn ((SSeellff RReelliieennccee))
  • 7. KKoonnsseeppssii ddaassaarr TTaannnnaass((11)) MMooddeell AAssttaaggaattrraa mmrrppkk ppeerraannggkkaatt hhuubbuunnggaann bbiidd kkeehhiidduuppaann mmaannuussiiaa ddaann bbuuddaayyaa yyaanngg bbeerrllaannggssuunngg ddiiaattaass bbuummii ddggnn mmeemmaannffaaaattkkaann sseeggaallaa kkeekkaayyaaaann aallaamm.. TTeerrddiirrii 88 aassppeekk kkeehhiidduuppaann nnaassiioonnaall :: 11)).. TTiiggaa aassppeekk ((ttrrii ggaattrraa)) kkeehhiidduuppaann aallaammiiaahh,, yyaaiittuu :: aa)).. GGaattrraa lleettaakk ddaann kkeedduudduukkaann ggeeooggrraaffii bb)).. GGaattrraa kkeeaaddaaaann ddaann kkeekkaayyaaaann aallaamm cc)).. GGaattrraa kkeeaaddaaaann ddaann kkeemmaammppuuaann ppeenndduudduukk 22)).. LLiimmaa aassppeekk ((ppaannccaa ggaattrraa)) kkeehhiidduuppaann ssoocciiaall,, yyaaiittuu :: aa)).. GGaattrraa iiddeeoollooggii bb)).. GGaattrraa PPoolliittiikk cc)).. GGaattrraa eekkoonnoommii dd)).. GGaattrraa ssoocciiaall bbuuddaayyaa ee)).. GGaattrraa ppeerrttaahhaannaann ddaann kkeeaammaannaann.. TTeerrddpptt hhuubb kkoorreellaattiiff ddaann iinntteerrddeeppeennddeennccyy ddiiaannttaarraa kkee--88 ggaattrraa sseecc kkoommpprreehheennssiiff ddaann iinntteeggrraall
  • 8. KKoonnsseeppssii ddaassaarr TTaannnnaass((22)) MMooddeell MMoorrggeenntthhaauu bbeerrssiiffaatt ddeesskkrriippttiiff kkuuaalliittaattiiff ddiittuurruunnkkaann sseeccaarraa aannaalliittiiss aattaass ttaattaa kkeehhiidd--nnaass sseecc mmaakkrroo,, sshhgg kkeettaahhaannaann mmaassyy bbggss tteerrwwuujjuudd ssbbgg kkeekkuuaattaann.. PPoowweerr ppoossiittiioonn bbaallaannccee ooff ppoowweerr KK((nn))==ff((uunnssuurr ssttaabbiill,, uunnssuurr bbeerruubbaahh)) ==ff(([[GG,,AA]],,[[TT,,MM,,DD,,CC,,LL,,OO]])) GGeeooggrraaffii,, AAllaamm,, TTiinndduussttrrii,,MMiilliitteerr,, DDeemmooggrraaffii,, CChhaarraacctteerr,, mmoorraaLL,, ddiippllOOmmaassii
  • 9. KKoonnsseeppssii ddaassaarr TTaannnnaass((33)) MMooddeell AATT MMaahhaann:: kkeekkuuaattaann nnaass mmeelliippuuttii uunnssuurr;;11)).. LLeettaakk ggeeooggrraaffii 22)).. BBeennttuukk // wwuujjuudd bbuummii 33)).. LLuuaass wwiillaayyaahh 44)).. JJmmllhh ppeenndduudduukk 55)).. WWaattaakk nnaass // bbggss 66)).. SSiiffaatt ppeemmeerriinnttaahhaann AAkksseess kkee llaauutt ppeerrddaaggaannggaann eekkoonnoommii eemmppaatt ffaakkttoorr aallaammiiaahh yyaanngg mmeemmppeennggaarruuhhii ppeemmbbeennttuukkaann kkeekkuuaattaann llaauutt ((sseeaa ppoowweerr)) ssuuaattuu NNeeggaarraa :: 11)).. SSiittuuaassii ggeeooggrraaffii,, kkhhuussuussnnyyaa mmeennggeennaaii mmoorrffoollooggii,, ttooppooggrraaffiinnyyaa 22)).. KKeekkaayyaaaann aallaamm ddaann zzoonnaa iikklliimm 33)).. KKoonnffiigguurraassii wwiillaayyaahh NNeeggaarraa yygg mmeemmppeennggaarruuhhii kkaarraakktteerr rraakkyyaatt.. 44)).. JJuummllaahh ppeenndduudduukk..
  • 10. KKoonnsseeppssii ddaassaarr TTaannnnaass((44)) MMooddeell CClliinnee mmeelliihhaatt ssuuaattuu NNeegg ddaarrii lluuaarr ssbbggmmnn ddiippeerrsseeppssiikkaann oolleehh NNeegg llaaiinn.. BBaaggiinnyyaa hhuubb aannttaarr NNeegg ppdd hhaakkeekkaattnnyyaa aammaatt ddiippeennggaarruuhhii oolleehh ppeerrsseeppssii ssuuaattuu NNeegg tthhddpp NNeegg llaaiinnnnyyaa,, tteerrmmaassuukk ddiiddaallaammnnyyaa ppeerrsseeppssii aattaass ssiisstteemm ppeennaannggkkaallaann ddaarrii NNeegg llaaiinnnnyyaa.. PP((pp)) == ((CCrr ++ MM ++ EE)) ((ss ++ ww)) PPeerrcceeiivveedd ppoowweerr,, CCrriittiiccaall mmaassss,, MMiilliitteerr,, EEkkoonnoommii,, ssttrraatteeggii,, wwiillll ((kkeemmaauuaann NNaass)) NNeegg ssuuppeerr ppoowweerr == ggeeooggrraaffii bbeessaarr ++ SSDDMM bbeessaarr
  • 11. KKoommppoonneenn SSttrraatteeggii AAssttaa GGaattrraa TTRRII GGAATTRRAA ((ttaannggiibbllee)) bbeerrssiiffaatt kkeehhiidduuppaann aallaammiiaahh 11.. LLeettaakk ggeeooggrraaffii NNeeggaarraa 22.. KKeeaaddaaaann ddaann kkeekkaayyaaaann aallaamm ((fflloorraa,, ffaauunnaa,, ddaann mmiinneerraall bbaaiikk yygg ddii aattmmoossffeerr,, mmuukkaa mmaauuppuunn ppeerruutt bbuummii)) ddiikkeelloollaa ddgg ddaassaarr 33 aassaass:: aassaass mmaakkssiimmaall,, lleessttaarrii,, ddaann ddaayyaa ssaaiinngg 33.. KKeeaaddaaaann ddaann kkeemmaammppuuaann ppeenndduudduukk ((jjuummllaahh,, kkoommppoossiissii,, ddaann ddiissttrriibbuussii))
  • 12. PPAANNCCAAGGAATTRRAA ((iinnttaannggiibbllee)) kkeehhiidduuppaann ssoossiiaall.. 44.. IIDDEEOOLLOOGGII VVaalluuee ssyysstteemm 55.. PPOOLLIITTIIKK PPeenneettaappaann aallookkaassii nniillaaii ddii sseekkttoorr ppeemmeerriinnttaahhaann && kkeehhiidd ppooll mmaassyy.. ssiisstteemm ppoolliittiikk hhaarruuss mmaammppuu mmeemmeennuuhhii lliimmaa ffuunnggssii uuttaammaa :: aa)).. UUssaahhaa mmeemmppeerrttaahhaannkkaann ppoollaa,, ssttrruukkttuurr,, pprroosseess ppoolliittiikk bb)).. PPeennggaattuurraann && ppeennyyeelleessaaiiaann ppeerrtteennttaannggaann // kkoonnfflliikk cc)).. PPeennyyeessuuaaiiaann ddeennggaann ppeerruubbaahhaann ddaallaamm mmaassyyaarraakkaatt dd)).. PPeennccaappaaiiaann ttuujjuuaann ee)).. UUssaahhaa iinntteeggrraassii EEKKOONNOOMMII ((SSDDAA,, TTeennaaggaa kkeerrjjaa,, MMooddaall,, TTeekknnoollooggii))
  • 13. 66.. SSOOSSBBUUDD ((TTrraaddiissii,, PPeennddiiddiikkaann,, KKeeppeemmiimmppiinnaann nnaass,, KKeepprriibbaaddiiaann nnaass)) 77.. HHAANNKKAAMM mmeelliippuuttii ffaakkttoorr22:: aa)).. DDookkttrriinn bb)).. WWaawwaassaann NNaassiioonnaall cc)).. SSiisstteemm ppeerrttaahhaannaann kkeeaammaannaann dd)).. GGeeooggrraaffii ee)).. MMaannuussiiaa ff)).. IInntteeggrraassii aannggkkaattaann bbeerrsseennjjaattaa ddaann rraakkyyaatt gg)).. MMaatteerriiaall hh)).. IIllmmuu ppeennggeettaahhuuaann ddaann tteekknnoollooggii ii)).. KKeeppeemmiimmppiinnaann jj)).. PPeennggaarruuhh lluuaarr nneeggeerrii
  • 14. Ketahanan Regional Pemb UUD45 alinea 4 mengamanatkan ketertiban dunia. Krn itu perlu geopolitik dan geostrategi yg harus diwujudkan oleh bgs Ind sbg implementasi dari hub antar bgs dlm membangun suatu ketahanan regional. Ketahanan regional mrpk suatu kebutuhan setiap Neg. Kepentingan nas suatu Neg perlu dukungan keamanan kawasan ( regional security), tidak cukup keamanan dalam negeri saja namun keamanan dapat diartikan secara luas dan menyeluruh dan tidak hanya diartikan sec militer saja. Keterkaitan antara keamanan nasional (National security) dgn kebersamaan regional (regional collectivity) mendorong munculnya suatu perkembangan baru dlm arsitektur kerjasama tiga lapis yakni kerjasama bilateral, subregional dan regional, dimana ketiganya saling bergantung & menunjang.