ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Heikki Tuomenvirta: ELASTINEN - Sää- ja ilmastoriskien hallinnan kehittämistoimet

•Download as PPTX, PDF•
•
TAPIO
TAPIO

Ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta, Ilmatieteen laitos: ELASTINEN - Sää- ja ilmastoriskien hallinnan kehittämistoimet

1 of 16
Download to read offline
Sää- ja ilmastoriskien hallinnan kehittämistoimet VN TEAS ELASTINEN-hanke Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 7.2.2017 Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus Suomessa
1) Säähän liittyvät ilmiöt aiheuttavat mittavia vahinkoja Kuivuus 2002–2003 elokuun 2002 ja välisen huhtikuun 2003 sadanta oli Etelä- Suomessa vain alle puolet keskimääräisestä Kokonaisvahingot n. 100 milj. euroa Tapani-myrsky 26.-28.12.2011 570 000 kotitaloutta ilman sähköä Vakuutusyhtiöiden maksamat korvaukset 100 milj. euroa Rajuilmat Asta, Veera, Lahja ja Sylvi 29.7.-8.8.2010 n. 40 loukkaantunutta Eino-myrsky 17.11.2013 99 vaurioitunutta rakennusta
Säätutka (LAHJA 7.8.2010) Salamahavainnot Hälytystehtävät 7.8.2010 Storm ”Lahja” 2) Paikallinen sääilmiö saattaa aiheuttaa merkittäviä vahinkoja
Säätutka (LAHJA 7.8.2010) Salamahavainnot Hälytystehtävät 7.8.2010 Storm ”Lahja” 2) Paikallinen sääilmiö saattaa aiheuttaa merkittäviä vahinkoja Pääkaupunkiseudun lumisade 3.2.2012 Lumisadetta kertyi 2-10 cm kapealle kaistaleelle etelärannikolle Tuuli oli puuskaista, pakkasta n. 15°C Erittäin huono ajokeli Huono näkyvyys  useita peräänajoja, suistumisia  kaikilla pääväylillä ketjukolareita  noin 350 ja 150 ajoneuvon ketjukolarit Lahden väylällä Tutkakuva lumisateesta 3.2.2012 klo 14 Ida-Reetta Virranjoki Ilmatieteen laitos6
5 tutkimuslaitosta ja 10 rakennusalan yritystä Vahinkoa aiheuttavat sääilmiöt ja ilmastonmuutos, esim. rankkasateet ja tulvat Hulevesien ja kosteuden hallinta; siniset ja vihreät ratkaisut; sosio- ekonomiset kannustimet; päätöksenteko www.sintef.no/en/projects/klima-2050/ 3) Liiketoimintamahdollisuudet: Esimerkki Sopeutuminen rakennetussa ympäristössä Klima 2050 - Research Council of Norway
Mitä toimenpiteitä ehdotamme? Mitä näillä toimenpiteillä voi saavuttaa? Keitä toimenpiteet koskevat?
1a. Kerätään ja jaetaan sää- ja ilmastoriski- tietoa nykyistä kattavammin ja avoimemmin • Enemmän luotettavaa tietoa sääriskeistä ja niiden toteutumisesta  tietokantoja toteutuneista riskeistä • Parempaa tulkintaa ilmastonmuutoksen riskeistä  parempaa vuoropuhelua tutkimuksen, käytännön ja politiikan kehittämisen välillä • Tuotetaan haavoittuvuus- ja riskikartoitus VNK TEAS 2017: SIETO-hanke • Kansanterveydellisen ulottuvuuden tunnistaminen • Tutkimusyhteisöjen, hallinnon ja yksityisten toimijoiden tulee kehittää käytäntöjään
1b. Seurataan Suomeen kohdistuvia ilmastonmuutoksen heijastevaikutuksia • Ilmastonmuutoksen ja sään ääri- ilmiöiden seuraukset kulkeutuvat maasta toiseen ja varautuminen niihin lisää sopeutumiskykyä. • Tilanne muuttuu  päivitys- ja arviointitarve  Erityisesti yksityinen sektori; myös julkisen sektorin kansainvälisen työn sekä kolmannen sektorin vastuulla
• Avoin tieto edistää luovuutta ja verkosto, joka on hallinto- ja toimijarajoja ylittävä voi olla innovaatioiden lähde Resurssit: vuoropuhelu ja työnjako Verkostot: ajatusten vaihto Innovaatiot: kaupalliset ja sosiaaliset • Voi rakentua olemassa oleviin, mutta monipuolisuus on tärkeä käyttövoima • Liiketoimintamahdollisuuksien ja innovaatioiden synnyttäminen yksi ulottuvuus  Koskee laajaa toimijajoukkoa, luonteva alullepanija sopeutumissuunnitelman seurantaryhmä 2a. Perustetaan ja ylläpidetään verkosto, vahvistamaan sää- ja ilmastoriskien hallintaa
2b. Edistetään taloudellisten arvioiden hyödyntämistä • Riskien parempi hallinta tuo hyötyjä, mutta saattaa edellyttää mittavia investointeja • Riittävän yksityiskohtaiset arviot osoittavat, mihin kannattaa panostaa • Edellyttää epävarmuuden ymmärtämistä ja hyväksymistä  Arviointikokemusten kerääminen ja avoin vuoropuhelu eri toimijoiden välillä
2c. Vahvistetaan finanssitoimialan tietoisuutta • Finanssialalla hallussaan johtavaa riskienhallinnan osaamista ja käytössään ohjauskeinoja vähentää kielteisiä seurauksia • Tavoitteena tietoisuuden lisääminen ja avoin tiedon jakaminen • Sääntelytarpeen arvioimisessa käytettävä kv. kokemuksia  Finanssialan verkostoilla keskeinen rooli
2d. Osallistutaan aktiivisesti kansainväliseen ilmastonmuutoksen sopeutumistyöhön • Kansainvälinen työ tukee myös kansallista sopeutumista ja erityisesti heijastevaikutusten hallintaa • Edellyttää voimavarojen kohdentamista sekä integrointia mm. kehitysyhteistyössä • Synergiamahdollisuuksia Sendai puitesopimuksen ja UNFCCC:n toimeenpanon välillä
Varoitus! myrsky, tulva, ym. Informaation välitys ja tulkinta Päätökset ja toiminta POTENTIAALINEN HYÖTY LOPPUKÄYTTÄJÄLLE TIETO: uudet tavat kerätä ja jakaa, avoimuus, systemaattisuus TOIMINTATAVAT: yhteistyö, osaamisen jako, oppiminen, räätälöinti verkostot - kansainvälisyys - taloudellinen tehokkuus Ennusteen tarkkuus, sisältö, ym. Informaation saatavuus, ymmärrettävyys Kyky päättää ja toimia sekä toimien tehokkuus Perrels et al. 2013 Hyöty loppukäyttäjilleHyöty loppukäyttäjille 3a. Sää- ja ilmastopalvelujen räätälöinti
turvallisuus, 24/7, toimintavastuut, ohjaus, sääntely, kannustimet, investoinnit, tiedon keruu, T&K&I, seuranta, koulutus, kv. politiikka liiketoiminta, taloudellisten riskien hallinta, T&K&I, tiedon keruu, teknologia, materiaalit, järjestelmät, investoinnit sosiaaliset tavoitteet, vapaaehtoisuus, temaattisuus, asiantuntijat&kansalaiset, tiedon keruu, sosiaalinen media 3b. Julkisen, yksityisen ja kansalaissektorin yhteistyö liiketoiminnan kehittämisessä
ELASTINEN SUOSITUKSET 1. Monipuolistetaan tiedon tuottoa ja käyttöä. 2. Vahvistetaan yhteistyötä ja kehitetään toimintatapoja. 3. Kehitetään palveluita ja liiketoiminnan mahdollisuuksia.
Gregow H, ym. Keinot edistää sää- ja ilmastoriskien hallintaa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/2016 Pilli-Sihvola K, ym. Taloudellisesti tehokkaampaa sää- ja ilmastoriskien hallintaa Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 45/2016 Hildén M, ym. Ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset Suomeen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 46/2016 Harjanne A, ym. Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tietolähteet Suomessa. Ilmatieteen laitoksen julkaisusarja 2016:6 Tulossa VNK policy brief: Sää- ja ilmastoriskit kuriin kunnissa riskien arvioinnilla ja hallinnalla http://ilmatieteenlaitos.fi/elastinen KIITOS MIELENKIINNOSTA

More Related Content

Heikki Tuomenvirta: ELASTINEN - Sää- ja ilmastoriskien hallinnan kehittämistoimet

  • 1. Sää- ja ilmastoriskien hallinnan kehittämistoimet VN TEAS ELASTINEN-hanke Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 7.2.2017 Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus Suomessa
  • 2. 1) Säähän liittyvät ilmiöt aiheuttavat mittavia vahinkoja Kuivuus 2002–2003 elokuun 2002 ja välisen huhtikuun 2003 sadanta oli Etelä- Suomessa vain alle puolet keskimääräisestä Kokonaisvahingot n. 100 milj. euroa Tapani-myrsky 26.-28.12.2011 570 000 kotitaloutta ilman sähköä Vakuutusyhtiöiden maksamat korvaukset 100 milj. euroa Rajuilmat Asta, Veera, Lahja ja Sylvi 29.7.-8.8.2010 n. 40 loukkaantunutta Eino-myrsky 17.11.2013 99 vaurioitunutta rakennusta
  • 3. Säätutka (LAHJA 7.8.2010) Salamahavainnot Hälytystehtävät 7.8.2010 Storm ”Lahja” 2) Paikallinen sääilmiö saattaa aiheuttaa merkittäviä vahinkoja
  • 4. Säätutka (LAHJA 7.8.2010) Salamahavainnot Hälytystehtävät 7.8.2010 Storm ”Lahja” 2) Paikallinen sääilmiö saattaa aiheuttaa merkittäviä vahinkoja Pääkaupunkiseudun lumisade 3.2.2012 Lumisadetta kertyi 2-10 cm kapealle kaistaleelle etelärannikolle Tuuli oli puuskaista, pakkasta n. 15°C Erittäin huono ajokeli Huono näkyvyys  useita peräänajoja, suistumisia  kaikilla pääväylillä ketjukolareita  noin 350 ja 150 ajoneuvon ketjukolarit Lahden väylällä Tutkakuva lumisateesta 3.2.2012 klo 14 Ida-Reetta Virranjoki Ilmatieteen laitos6
  • 5. 5 tutkimuslaitosta ja 10 rakennusalan yritystä Vahinkoa aiheuttavat sääilmiöt ja ilmastonmuutos, esim. rankkasateet ja tulvat Hulevesien ja kosteuden hallinta; siniset ja vihreät ratkaisut; sosio- ekonomiset kannustimet; päätöksenteko www.sintef.no/en/projects/klima-2050/ 3) Liiketoimintamahdollisuudet: Esimerkki Sopeutuminen rakennetussa ympäristössä Klima 2050 - Research Council of Norway
  • 6. Mitä toimenpiteitä ehdotamme? Mitä näillä toimenpiteillä voi saavuttaa? Keitä toimenpiteet koskevat?
  • 7. 1a. Kerätään ja jaetaan sää- ja ilmastoriski- tietoa nykyistä kattavammin ja avoimemmin • Enemmän luotettavaa tietoa sääriskeistä ja niiden toteutumisesta  tietokantoja toteutuneista riskeistä • Parempaa tulkintaa ilmastonmuutoksen riskeistä  parempaa vuoropuhelua tutkimuksen, käytännön ja politiikan kehittämisen välillä • Tuotetaan haavoittuvuus- ja riskikartoitus VNK TEAS 2017: SIETO-hanke • Kansanterveydellisen ulottuvuuden tunnistaminen • Tutkimusyhteisöjen, hallinnon ja yksityisten toimijoiden tulee kehittää käytäntöjään
  • 8. 1b. Seurataan Suomeen kohdistuvia ilmastonmuutoksen heijastevaikutuksia • Ilmastonmuutoksen ja sään ääri- ilmiöiden seuraukset kulkeutuvat maasta toiseen ja varautuminen niihin lisää sopeutumiskykyä. • Tilanne muuttuu  päivitys- ja arviointitarve  Erityisesti yksityinen sektori; myös julkisen sektorin kansainvälisen työn sekä kolmannen sektorin vastuulla
  • 9. • Avoin tieto edistää luovuutta ja verkosto, joka on hallinto- ja toimijarajoja ylittävä voi olla innovaatioiden lähde Resurssit: vuoropuhelu ja työnjako Verkostot: ajatusten vaihto Innovaatiot: kaupalliset ja sosiaaliset • Voi rakentua olemassa oleviin, mutta monipuolisuus on tärkeä käyttövoima • Liiketoimintamahdollisuuksien ja innovaatioiden synnyttäminen yksi ulottuvuus  Koskee laajaa toimijajoukkoa, luonteva alullepanija sopeutumissuunnitelman seurantaryhmä 2a. Perustetaan ja ylläpidetään verkosto, vahvistamaan sää- ja ilmastoriskien hallintaa
  • 10. 2b. Edistetään taloudellisten arvioiden hyödyntämistä • Riskien parempi hallinta tuo hyötyjä, mutta saattaa edellyttää mittavia investointeja • Riittävän yksityiskohtaiset arviot osoittavat, mihin kannattaa panostaa • Edellyttää epävarmuuden ymmärtämistä ja hyväksymistä  Arviointikokemusten kerääminen ja avoin vuoropuhelu eri toimijoiden välillä
  • 11. 2c. Vahvistetaan finanssitoimialan tietoisuutta • Finanssialalla hallussaan johtavaa riskienhallinnan osaamista ja käytössään ohjauskeinoja vähentää kielteisiä seurauksia • Tavoitteena tietoisuuden lisääminen ja avoin tiedon jakaminen • Sääntelytarpeen arvioimisessa käytettävä kv. kokemuksia  Finanssialan verkostoilla keskeinen rooli
  • 12. 2d. Osallistutaan aktiivisesti kansainväliseen ilmastonmuutoksen sopeutumistyöhön • Kansainvälinen työ tukee myös kansallista sopeutumista ja erityisesti heijastevaikutusten hallintaa • Edellyttää voimavarojen kohdentamista sekä integrointia mm. kehitysyhteistyössä • Synergiamahdollisuuksia Sendai puitesopimuksen ja UNFCCC:n toimeenpanon välillä
  • 13. Varoitus! myrsky, tulva, ym. Informaation välitys ja tulkinta Päätökset ja toiminta POTENTIAALINEN HYÖTY LOPPUKÄYTTÄJÄLLE TIETO: uudet tavat kerätä ja jakaa, avoimuus, systemaattisuus TOIMINTATAVAT: yhteistyö, osaamisen jako, oppiminen, räätälöinti verkostot - kansainvälisyys - taloudellinen tehokkuus Ennusteen tarkkuus, sisältö, ym. Informaation saatavuus, ymmärrettävyys Kyky päättää ja toimia sekä toimien tehokkuus Perrels et al. 2013 Hyöty loppukäyttäjilleHyöty loppukäyttäjille 3a. Sää- ja ilmastopalvelujen räätälöinti
  • 14. turvallisuus, 24/7, toimintavastuut, ohjaus, sääntely, kannustimet, investoinnit, tiedon keruu, T&K&I, seuranta, koulutus, kv. politiikka liiketoiminta, taloudellisten riskien hallinta, T&K&I, tiedon keruu, teknologia, materiaalit, järjestelmät, investoinnit sosiaaliset tavoitteet, vapaaehtoisuus, temaattisuus, asiantuntijat&kansalaiset, tiedon keruu, sosiaalinen media 3b. Julkisen, yksityisen ja kansalaissektorin yhteistyö liiketoiminnan kehittämisessä
  • 15. ELASTINEN SUOSITUKSET 1. Monipuolistetaan tiedon tuottoa ja käyttöä. 2. Vahvistetaan yhteistyötä ja kehitetään toimintatapoja. 3. Kehitetään palveluita ja liiketoiminnan mahdollisuuksia.
  • 16. Gregow H, ym. Keinot edistää sää- ja ilmastoriskien hallintaa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/2016 Pilli-Sihvola K, ym. Taloudellisesti tehokkaampaa sää- ja ilmastoriskien hallintaa Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 45/2016 Hildén M, ym. Ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset Suomeen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 46/2016 Harjanne A, ym. Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tietolähteet Suomessa. Ilmatieteen laitoksen julkaisusarja 2016:6 Tulossa VNK policy brief: Sää- ja ilmastoriskit kuriin kunnissa riskien arvioinnilla ja hallinnalla http://ilmatieteenlaitos.fi/elastinen KIITOS MIELENKIINNOSTA

Editor's Notes

  • #6: Rakennettu ympäristö on esimerkki alasta jolla tarvitaan hydro-meteorologisten ilmiöiden riskien hallintaa. Norjassa on viime vuonna käynnistetty tutkimuksen, yritysten ja julkisen rahoituksen yhteistoimintaa uusien ratkaisujen löytämiseksi ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja liiketoiminnan synnyttämiseksi. Tässä tavoitellaan sekä kestävää rakennettua ympäristöä että kilpailuetua alan markkinoilla. Mukana on 5 tutkimuslaitosta ja 10 rakennusalan yritystä. Ratkaisuja etsitään vahinkoa aiheittaviin sääilmiöihin ja ilmastonmuutokseen kuten rankkasateisiin ja tulviin. Keinoja ovat mm. entistä paremmat hulevesien ja kosteuden hallinta, vihreät ja siniset ratkaisut sekä sosio-ekonomiset kannustimet ja päätöksenteon kehittäminen jolloin uudet keinot saadaan myös markkinoille. Trondheimissa olevassa keskuksessa on myös testaustoimintaa. to reduce the societal risks associated with climate changes and enhanced precipitation and flood water exposure within the built environment. Emphasis will be placed on development of moisture-resilient buildings, stormwater management, blue-green solutions, measures for prevention of water-triggered landslides, socio-economic incentives and decision-making processes. Both extreme weather and gradual changes in the climate will be addressed.
  • #8: 1. Parempaa tiedon keräystä ja jakamista. Toteutuneet riskit – vahingoista tulee oppia – ei vain ne kenelle sään aiheuttama vahinko kohdistuu 2. Yritykset enenevässä määrin integroimassa ilmastonmuutoksen osaksi vastuullisuustyötään – mutta sopeutuminen tässä kokonaisuudessa lapsipuolen asemassa kun verrataan hillintään (ml. hillinnän policy, regulatiivinen riski) 3. Kuulemme myöhemmin tänään yritysedustajilta muutamia esimerkkejä tunnistetuista liiketoimintamahdollisuuksista liittyen ilmastoriskeihin (regualaatio, policy, reputation other) mutta myös siis fyysisiin muutoksiin lämpötilassa (esim. viilennyksen tarve kasvaa, merikuljetukset helpottuvat samoin off-shore tuulivoiman rakentaminen) sateisuuksien muutoksiin (vesivoiman mahdollisuudet saattavat lisääntyä tietyillä alueilla) => useita aloitteita joissa yksityisen sektorin toimijoiden edistymistä seurataan, kannustetaan CDP vain yksi monista
  • #10: avoin tieto ja tietojen jakaminen on myös tärkeää yksityissektorille sekä yksityissektorin ja julkisen sektorin yhteistyölle (esim. kriittisen infrastruktuurin toimivuuden takuu)
  • #11: AP: lisäkohde: riskihallinnon juurtuminen ja ylläpito missä tahansa organisaatiossa – julkisessa ja yksityisessä [joten ilmasto(muutos)tiedot ja ilmastopalvelut tuottavat aidosti hyötyä niiden käyttäjille] Selitys: ilman kunnon riskihallintoa tai jos se on irrallaan tavallisesta organisaation johtamisesta on hyvin vaikea hyötyä tehokkaasti ilmasto/adaptaatiopalveluista. Kunnon riskihallinto tarkoittaa ettei ole vain defensiivistä toimenpiteitä vaan myös luovia ratkaisuja jotka kääntävät haasteet eduiksi. Nykyiset ilmastotieto ja ilmastopalvelut ovat liian tuottajanvetoista ja tarvitsevat kehittyä tarvevetoisiksi (vaikka emme saa unohda tuottajan innovaatiot) – joten tarvevetoinen ilmastopalvelu onnistuu, riskihallinto tarvitsee olla riittävästi kehittynyt, muuten (potentiaalinen) käyttäjä ei tiedä mitä tarvitsee kysyä.
  • #12: Viime vuosina finanssiala on alkanut varautua hiilipitoisuuden vähentämispolitiikan seurauksiin. Toisaalta puhtaasti ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät ole vielä (kunnollisesti) finanssialan ’tutkassa’, pois lukien vakuutusala. Finanssialalla on taipumus määritellä tavallaan ilmastonmuutoksen kokonaisriski, johon liittyvät sekä ilmastonmuutoksen riskit että ilmastopolitiikan riskit. Lienee fiksu käyttää tätä käsitystä hyväksi ja aloittaa ilmastonmuutoksen riskien huomioiminen uusiutuvaan energiaan ja energiasäästöön liittyvään investointeihin. Eli irrallisena riskinä ilmastonmuutoksen riskit todennäköisesti eivät liity finanssialaan hyvin pian.
  • #13: IL:n kohteet maailmalla
  • #14: Toimenpide-ehdotukset 3a koskevat sää- ja ilmastopalveluiden räätälöintiä loppukäyttäjien tarpeisiin. Tällaisen loppukäyttäjille kohdistetun palvelun tarve tuli selvästi esiin selvittäessämme nykyistä säähän liittyvien riskien hallinnan tilaa. Näillä nuolilla kerron lyhyesti ennakkovaroitus prosessista ja siitä miten sen kehittämiseen tarvitaan monia niistä toimenpiteistä joita Mikael jo on esitellyt. Varoituksella tarkoitan Ennakkovaroitusta. Ennakkovaroitus saattaa mahdollistaa toimenpiteet vahingon välttämiseksi, vähentämiseksi, seurausten rajoittamisen, ja nopeuttaa toipumista häiriöstä. Informaatio ketju on tämän kaltainen. Ennakolta sovittu taho TULVAKESKUS seuraa ja ennustaa sääilmiöitä ja ennakolta sovittujen kriteerien mukaan (ilmiön ankaruus ja todennäköisyys) antaa ennakkovaroituksen. Tämä informaatio välitetään ennakolta sovitulla tavoilla ja erilaiset toimijat saavat siitä tiedon ja tekevät ennakkovaroituksesta oman tulkintansa. Sen jälkeen informaation perusteella loppukäyttäjä tekee päätöksiä. Esimerkiksi ei reagoida tai vaikka päättää jotenkin suojata omaisuutta. Se miten toimiva tämä informaatioketju on riippuu monista tekijöistä. Esimerkiksi siitä kuinka tarkka on ennuste johon varoitus perustui ja mikä on varoituksen sisältö esim. onko se räätälöity loppukäyttäjän tarpeisiin. Lisäksi sääinformaation täytyy tavoittaa loppukäyttäjä ja hänen täytyy ymmärtää informaatio. Viimeisessä vaiheessa siihen kuinka paljon loppukäyttäjän toimet välttävät vahinkoja eli paljonko hän hyötyy sääinformaatiosta riippuu mm siitä millainen kyky loppukäyttäjällä on tehdä päätöksiä ja siitä kuinka tehokkaita hänen toimensa ovat. TÄMÄ SÄÄPALVELUKETJU JOSSA INFROMAATIOTA HUKKUU liikuttaessa säätiedon tuottajasta kohti loppukäyttäjää, ja jonka avulla loppukäyttäjän hyötyjä voidaan arvioida kutsutaan Weather Service Chain Analyysiksi. Lisätietoja kehittäjän eli Adriaan Perrelsin julkaisuista. Eri loppukäyttäjien saamaan hyötyyn vaikuttaa tämän informaatioketjun toimivuus. Liikennesektorin selvityksistä käy ilmi, että esim. yksityinen autoilija voi pahimmillaan olla melko tehoton sääinformaation hyödyntäjä. Esimerkiksi kelivaroitus ei tavoita autoilijaa ennen matkallelähtöä tai häneltä jää huomaamatta että kelivaroitus koski hänen reittiään. Tien päälle päästyä saattaa olla että vaihtoehtoisia toimia ei ole tarjolla – vaihtaminen junaan ei enää onnistu. Esimerkki erittäin tehokkaasta liikenne sektorin sääinformaation käyttäjästä on lentoliikenne. Siellä on olemassa pitkälle viety kulttuuri siitä, että ennusteet on räätälöity loppukäyttäjien tarpeisiin, kriteerit on valittu turvallisuuden näkökulmasta, päätöksenteko ja vastuut ovat selvät sekä reagointi ja toimet on etukäteen pyritty optimoimaan. Silloin myös hyöty loppukäyttäjälle on suuri. Lentoliikenne on esimerkki alasta jolla räätälöinti on viety erittäin pitkälle. Tätä prosessia voidaan kehittää monella jo edellä ehdotetulla toimenpiteellä luultavasti myös teidän sektorillanne. Muistatte Nooran&Antin esityksen vaikutusennusteiden kehittämisestä ja sen edellytykset. Tässä sanoina vielä kertaus jo aiemmista toimenpide-ehdotuksista: tieto ja toimintatavat. Räätälöinnillä voidaan siis saavuttaa hyötyä kansalaisille, yrityksille ja koko yhteiskunnalle: lisääntynyt turvallisuus, vähentyneet häiriöt, parempi taloudellinen tehokkuus. Entäs sitten ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen?
  • #15: Toimenpide-ehdotus 3b on Liiketoiminnan edellytysten kehittäminen jota voidaan tehostaa julkisen, yksityisen ja kansalaissektorin yhteistyöllä. Kaikilla kolmella on omat tavoitteensa ja vahvat alueensa. Lue tarpeen mukaan kalvoista. Loppuraportissa käsitellään yhteistyön voimaa liiketoiminnan edellytysten synnyttämiseksi, joka ei ole pelkästään riskien hallintaan ja sopeutumiseen liittyvää vaan yleisemminkin tunnettu. Onnistuessaan uusi sopeutumisen liiketoiminta synnyttää vientiä ja lisää työllisyyttä. Tämä liittyy myös Karoliinan ja Mikon esityksessä esille tulleeseen sopeutumisen markkinoiden laajenemiseen ja siellä annettuihin esimerkkeihin. Globaalisti. Lopuksi vielä esimerkki tutkimuksen ja yritysten yhteistyöstä.
  • #16: äääٱ: