ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021

•
•
Suomen metsäkeskus
Suomen metsäkeskus

Esitetty Energiapuun kysyntä kasvaa kaakon kulmalla -webinaarissa 20.1.2021. (c) Arto Pulkkinen, Suomen metsäkeskus

1 of 15
Download to read offline
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa Energiapuun kysyntä kasvaa kaakon kulmalla –webinaari 20.1.2021 Arto Pulkkinen Suomen metsäkeskus
Webinaarin aikataulu 12.00-13:30 Aika Esiintyjä Organisaatio Aihe 12-12:20 Arto Pulkkinen Metsäkeskus Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 12:20-12:40 Johannes Pohjala MHY Kaakko Energiapuukauppa piristyy Tauko 5 min 12:45-13:05 Teemu Kinnari Biowatti Biowatin metsäenergianhankinta 13:05-13:25 Juuso Jaakkola Metsäkeskus Energiapuunkorjuun korjuujälki 13:25-> Loppupuheenvuoro/Kysymykset
Poliittista tukea metsäenergialle •Pääministeri Marinin hallitus: Suomi hiilineutraali vuonna 2035 › Keinoina on lueteltu laaja kirjo toimenpiteitä -> käytännössä metsäenergialla merkittävä rooli fossiilisten polttoaineiden ja turpeen korvaamisessa › Energiapuun käyttö on tarkoitus kaksinkertaistaa 2030 mennessä (Valtioneuvosto, Energiateollisuus ry) › Energiateollisuus ry:n korostaa puuhuollon turvaamista ja pienpuun ”mobilisointia”, jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa
Metsäenergian käyttö kasvussa •Kunnallisissa energiayhtiöissä fossiilisista polttoaineista luovutaan kiihtyvällä tahdilla •Uusia biolämpölaitoksia Kaakkois-Suomeen: › Haminan Energia: 4 MW laitos valmistui 2019 › Taipalsaari: 2,5 MW laitos valmistui 2020 ja 0,7 MW 2021? › Kymenlaakson Jäte Oy/KSS Energia: 2 x 4 MW valmistui 1.1.2021 › Käyttää pääosin jätepuuta, päästövähennys 9 000 tonnia CO²-ekv./v. •Suurin metsäenergian käytön kasvu ruuhka-Suomessa: › Kymijärvi 3 (2020, Lahti), Vuosaari (2022, Helsinki)…
Lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden puupolttoaineiden käyttö maakuntatasolla 2019 (1000 m³) Metsähake yhteensä Pienpuu Hakkuu- tähteet Kannot Järeä runkopuu Metsäteollisuuden sivutuotepuu Puupelletit ja -briketit Kierrätys- puu Puupoltto- aineet yhteensä KOKO MAA 7 566 3 883 2 920 339 425 11 697 216 1 068 20 548 1 Uusimaa 938 456 393 49 41 369 84 134 1 524 2 Varsinais-Suomi 1 018 283 500 38 197 303 16 91 1 428 7 Päijät-Häme 300 136 157 4 4 362 1 41 704 8 Kymenlaakso 109 61 42 4 2 977 0 96 1 183 9 Etelä-Karjala 189 104 73 10 2 1 793 1 4 1 988 10 Etelä-Savo 413 211 195 1 6 582 4 6 1 005 13 Keski-Suomi 652 241 322 74 15 1 363 8 4 2 028 *Suurin käyttö Suomessa Lähde: Luonnonvarakeskus, Tilastopalvelu
Toteutuneet hakkuu- ja hoitotyömäärät •Ensiharvennusmäärissä laskeva trendi › Metsäneuvosto: määrät tulisi kaksinkertaistaa •Päätehakkuumäärät olivat useita vuosia yli kestävän tason › Syklisyys on normaalia puumarkkinoilla, mutta kestävyys pitäisi turvata hoitotöillä
Energiapuuhakkuilla kannattavuutta metsänhoitotöihin •Taimikonhoito- ja ensiharvennuskohteita rästissä yli 40 000 ha Etelä-Karjalassa ja yli 30 000 ha Kymenlaaksossa (VMI 12) › Rästikohteiden pienpuusta saatava hake soveltuu erinomaisesti lämpölaitoskäyttöön •Nykyisillä hoitotyömäärillä rästejä kertyy lisää › Energiapuuta on reilusti saatavilla kaakon kulmalla › Energiapuuhakkuilla tuetaan alueen metsätalouden kestävyyttä
Kemera-laille jatkoaikaa 2023 loppuun • Nuoren metsän hoitoon ja energiapuun korjuuseen on saatavilla tukea 230 € + 200 €/ha (yht. 430 €/ha) › https://www.metsakeskus.fi/tuki-nuoren-metsan-hoitoon • Esitys Kemera-lain voimassaolon jatkumista kolmella vuodella vuoden 2023 loppuun saakka hyväksyttiin 11.12.2020 › Jatkaminen on tarpeen, koska metsätaloutta koskevien valtiontukisääntöjen uudistamistyö on viivästynyt Euroopan unionissa • Puuntuotannon Kemera-varoja käytettiin 2020 50,0 miljoonaa euroa › Nuorten metsien ja taimikoiden hoitoon 40,2 miljoonaa euroa › Loput suometsän hoitoon, terveyslannoitukseen ja metsäteihin › https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/kemera-varojen-kaytto-koko-vuosi-2020.pdf • 2021 käytettävissä on 53,2 miljoonaa euroa
Tuki joutoalueiden metsitykseen • Metsitystukea myönnetään ns. joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsittämiseen › Pelto, joka ei ole saanut maatalouden tukia 2019 jälkeen, soveltuu • Laki tuli voimaan vuoden 2021 alusta ja sen on tarkoitus olla voimassa vuoden 2023 loppuun › Metsäkeskus myöntää, ELY-keskus antaa lausunnon › Haettavissa sähköisesti Metsäkeskuksesta 1.3.2021 alkaen • Metsityskorvaus 1000-2000 euroa hehtaarille • Hoitopalkkio olisi yhteensä 900 euroa hehtaarille (2 erässä)
•Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi –hanke selvitti potentiaalisten metsitysalueiden määrää •Potentiaalisia alueita 98 000 ha › Turvetuotannosta vapautuneita suonpohjia 10 000 ha › Peltoheittoja 88 000 ha › /Metsakeskus/potenti aalisten-metsityskohteiden-kartoitus-suonpohjilla- ja-peltoheitoilla-yksinkertaistettu-valmis Metsityspotentiaali maakunnittain
Metsien hiilitase •Hiilitaseella tarkoitetaan sitoutuvan ja vapautuvan hiilen erotusta › Elävän puuston lisäksi hiiltä on varastoitunut metsämaahan ja puun jalostuksen myötä valmistuneisiin tuotteisiin •Eniten hiiltä metsässä on sitoutunut maahan, kuten suometsien turpeeseen › 1 kiintokuutio ainespuuta = 220 kg hiiltä = 0,8 tonnia CO² (mänty tai kuusi) › Juuret, lehdet ja kannot huomioiden 1 kuution puu sitoo noin 1,4 tonnia CO² › Motti puuta = tonni hiilidioksidia toimii nyrkkisääntönä •Keskimääräinen suomalainen aiheuttaa vuodessa noin 8 tonnia CO²-päästöjä
Metsät hiilinieluina •Vuosittainen hakkuiden syklisyys vaikuttaa merkittävästi hiilinielun määrään •Suomen metsien nettohiilinielu oli 25,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (milj. t CO2-ekv.) vuonna 2019, kun 2018 se oli 9,8 milj. t CO2-ekv. •Metsien hiilinielu on 2010-luvulla vastannut keskimäärin noin puolta Suomen päästöistä (MMM 2020, Tilastokeskus 2020)
Energiapuun rooli hiilensidonnassa • Puun käyttö fossiilisten polttoaineiden korvaajana vähentää ilmakehään kertyviä kasvihuonekaasuja, kun asiaa tarkastellaan pitkällä aikavälillä • Puun poltosta vapautunut hiili sitoutuu takaisin kasvavaan puustoon • Esimerkiksi kivihiiltä poltettaessa kiertoon tuodaan puolestaan uutta hiiltä
Esimerkkinä energiapuuhakkuu Luumäellä • Työ toteutettiin Risupeto-energiapuupoimurilla ilman ennakkoraivausta › Ajanmenekki tiheässä (10 000 r/ha / 8 m) männyntaimikossa oli noin 9 tuntia/ha › Metsänomistaja säästi ennakkoraivuukuluissa n. 800 €/ha • Puuta korjattiin 85 kiintokuutiota 2,3 hehtaarilta (n. 37 k-m³/ha) • Tällä puumäärällä lämmittäisi keskimääräistä omakotitaloa noin 8 vuotta (170 MWh) • Korjattu puumäärä vastaa energiasisällöltään 17 000 litraa polttoöljyä • Youtube-video energiapuuhakkuusta
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus Ensiharvennuksista energiaa biotalouteen -hanke 8/2019-12/2021

More Related Content

Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021

  • 1. Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa Energiapuun kysyntä kasvaa kaakon kulmalla –webinaari 20.1.2021 Arto Pulkkinen Suomen metsäkeskus
  • 2. Webinaarin aikataulu 12.00-13:30 Aika Esiintyjä Organisaatio Aihe 12-12:20 Arto Pulkkinen Metsäkeskus Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 12:20-12:40 Johannes Pohjala MHY Kaakko Energiapuukauppa piristyy Tauko 5 min 12:45-13:05 Teemu Kinnari Biowatti Biowatin metsäenergianhankinta 13:05-13:25 Juuso Jaakkola Metsäkeskus Energiapuunkorjuun korjuujälki 13:25-> Loppupuheenvuoro/Kysymykset
  • 3. Poliittista tukea metsäenergialle •Pääministeri Marinin hallitus: Suomi hiilineutraali vuonna 2035 › Keinoina on lueteltu laaja kirjo toimenpiteitä -> käytännössä metsäenergialla merkittävä rooli fossiilisten polttoaineiden ja turpeen korvaamisessa › Energiapuun käyttö on tarkoitus kaksinkertaistaa 2030 mennessä (Valtioneuvosto, Energiateollisuus ry) › Energiateollisuus ry:n korostaa puuhuollon turvaamista ja pienpuun ”mobilisointia”, jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa
  • 4. Metsäenergian käyttö kasvussa •Kunnallisissa energiayhtiöissä fossiilisista polttoaineista luovutaan kiihtyvällä tahdilla •Uusia biolämpölaitoksia Kaakkois-Suomeen: › Haminan Energia: 4 MW laitos valmistui 2019 › Taipalsaari: 2,5 MW laitos valmistui 2020 ja 0,7 MW 2021? › Kymenlaakson Jäte Oy/KSS Energia: 2 x 4 MW valmistui 1.1.2021 › Käyttää pääosin jätepuuta, päästövähennys 9 000 tonnia CO²-ekv./v. •Suurin metsäenergian käytön kasvu ruuhka-Suomessa: › Kymijärvi 3 (2020, Lahti), Vuosaari (2022, Helsinki)…
  • 5. Lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden puupolttoaineiden käyttö maakuntatasolla 2019 (1000 m³) Metsähake yhteensä Pienpuu Hakkuu- tähteet Kannot Järeä runkopuu Metsäteollisuuden sivutuotepuu Puupelletit ja -briketit Kierrätys- puu Puupoltto- aineet yhteensä KOKO MAA 7 566 3 883 2 920 339 425 11 697 216 1 068 20 548 1 Uusimaa 938 456 393 49 41 369 84 134 1 524 2 Varsinais-Suomi 1 018 283 500 38 197 303 16 91 1 428 7 Päijät-Häme 300 136 157 4 4 362 1 41 704 8 Kymenlaakso 109 61 42 4 2 977 0 96 1 183 9 Etelä-Karjala 189 104 73 10 2 1 793 1 4 1 988 10 Etelä-Savo 413 211 195 1 6 582 4 6 1 005 13 Keski-Suomi 652 241 322 74 15 1 363 8 4 2 028 *Suurin käyttö Suomessa Lähde: Luonnonvarakeskus, Tilastopalvelu
  • 6. Toteutuneet hakkuu- ja hoitotyömäärät •Ensiharvennusmäärissä laskeva trendi › Metsäneuvosto: määrät tulisi kaksinkertaistaa •Päätehakkuumäärät olivat useita vuosia yli kestävän tason › Syklisyys on normaalia puumarkkinoilla, mutta kestävyys pitäisi turvata hoitotöillä
  • 7. Energiapuuhakkuilla kannattavuutta metsänhoitotöihin •Taimikonhoito- ja ensiharvennuskohteita rästissä yli 40 000 ha Etelä-Karjalassa ja yli 30 000 ha Kymenlaaksossa (VMI 12) › Rästikohteiden pienpuusta saatava hake soveltuu erinomaisesti lämpölaitoskäyttöön •Nykyisillä hoitotyömäärillä rästejä kertyy lisää › Energiapuuta on reilusti saatavilla kaakon kulmalla › Energiapuuhakkuilla tuetaan alueen metsätalouden kestävyyttä
  • 8. Kemera-laille jatkoaikaa 2023 loppuun • Nuoren metsän hoitoon ja energiapuun korjuuseen on saatavilla tukea 230 € + 200 €/ha (yht. 430 €/ha) › https://www.metsakeskus.fi/tuki-nuoren-metsan-hoitoon • Esitys Kemera-lain voimassaolon jatkumista kolmella vuodella vuoden 2023 loppuun saakka hyväksyttiin 11.12.2020 › Jatkaminen on tarpeen, koska metsätaloutta koskevien valtiontukisääntöjen uudistamistyö on viivästynyt Euroopan unionissa • Puuntuotannon Kemera-varoja käytettiin 2020 50,0 miljoonaa euroa › Nuorten metsien ja taimikoiden hoitoon 40,2 miljoonaa euroa › Loput suometsän hoitoon, terveyslannoitukseen ja metsäteihin › https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/kemera-varojen-kaytto-koko-vuosi-2020.pdf • 2021 käytettävissä on 53,2 miljoonaa euroa
  • 9. Tuki joutoalueiden metsitykseen • Metsitystukea myönnetään ns. joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsittämiseen › Pelto, joka ei ole saanut maatalouden tukia 2019 jälkeen, soveltuu • Laki tuli voimaan vuoden 2021 alusta ja sen on tarkoitus olla voimassa vuoden 2023 loppuun › Metsäkeskus myöntää, ELY-keskus antaa lausunnon › Haettavissa sähköisesti Metsäkeskuksesta 1.3.2021 alkaen • Metsityskorvaus 1000-2000 euroa hehtaarille • Hoitopalkkio olisi yhteensä 900 euroa hehtaarille (2 erässä)
  • 10. •Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi –hanke selvitti potentiaalisten metsitysalueiden määrää •Potentiaalisia alueita 98 000 ha › Turvetuotannosta vapautuneita suonpohjia 10 000 ha › Peltoheittoja 88 000 ha › /Metsakeskus/potenti aalisten-metsityskohteiden-kartoitus-suonpohjilla- ja-peltoheitoilla-yksinkertaistettu-valmis Metsityspotentiaali maakunnittain
  • 11. Metsien hiilitase •Hiilitaseella tarkoitetaan sitoutuvan ja vapautuvan hiilen erotusta › Elävän puuston lisäksi hiiltä on varastoitunut metsämaahan ja puun jalostuksen myötä valmistuneisiin tuotteisiin •Eniten hiiltä metsässä on sitoutunut maahan, kuten suometsien turpeeseen › 1 kiintokuutio ainespuuta = 220 kg hiiltä = 0,8 tonnia CO² (mänty tai kuusi) › Juuret, lehdet ja kannot huomioiden 1 kuution puu sitoo noin 1,4 tonnia CO² › Motti puuta = tonni hiilidioksidia toimii nyrkkisääntönä •Keskimääräinen suomalainen aiheuttaa vuodessa noin 8 tonnia CO²-päästöjä
  • 12. Metsät hiilinieluina •Vuosittainen hakkuiden syklisyys vaikuttaa merkittävästi hiilinielun määrään •Suomen metsien nettohiilinielu oli 25,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (milj. t CO2-ekv.) vuonna 2019, kun 2018 se oli 9,8 milj. t CO2-ekv. •Metsien hiilinielu on 2010-luvulla vastannut keskimäärin noin puolta Suomen päästöistä (MMM 2020, Tilastokeskus 2020)
  • 13. Energiapuun rooli hiilensidonnassa • Puun käyttö fossiilisten polttoaineiden korvaajana vähentää ilmakehään kertyviä kasvihuonekaasuja, kun asiaa tarkastellaan pitkällä aikavälillä • Puun poltosta vapautunut hiili sitoutuu takaisin kasvavaan puustoon • Esimerkiksi kivihiiltä poltettaessa kiertoon tuodaan puolestaan uutta hiiltä
  • 14. Esimerkkinä energiapuuhakkuu Luumäellä • Työ toteutettiin Risupeto-energiapuupoimurilla ilman ennakkoraivausta › Ajanmenekki tiheässä (10 000 r/ha / 8 m) männyntaimikossa oli noin 9 tuntia/ha › Metsänomistaja säästi ennakkoraivuukuluissa n. 800 €/ha • Puuta korjattiin 85 kiintokuutiota 2,3 hehtaarilta (n. 37 k-m³/ha) • Tällä puumäärällä lämmittäisi keskimääräistä omakotitaloa noin 8 vuotta (170 MWh) • Korjattu puumäärä vastaa energiasisällöltään 17 000 litraa polttoöljyä • Youtube-video energiapuuhakkuusta
  • 15. • ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus Ensiharvennuksista energiaa biotalouteen -hanke 8/2019-12/2021