Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kuntien valtionosuuteen
0 likes3,784 views
Timo Ståhl ja Vesa Saaristo. 23.3.2016
More Related Content
Similar to Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kuntien valtionosuuteen (20)
More from THL (20)
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kuntien valtionosuuteen
- 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kuntien valtionosuuteen Timo Ståhl & Vesa Saaristo , 23.3.2016 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, TEAviisari-tiimi, THL
- 2. Miksi kannustava elementti? q Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sote-uudistuksen jälkeenkin kunnille Ø hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin tehtäviin, jotka jäävät kuntien hoidettavaksi q Kunta hyötyy vaikuttavista toimenpiteistään aikaviiveellä Ø Kunnan aktiivisuutta painotettaessa kunta pystyy vaikuttamaan kertoimeen nopeammin kuin tuloksia painottavassa mallissa. q Koko sote-alue hyötyy, jos kunnat onnistuvat laajasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Ø Alueen väestön palvelujen tarve, palvelujen käyttö ja sote-menot kasvavat aiempaa hitaammin Ø Tällä voi olla pitkällä aikavälillä merkitystä sekä kansanterveydelle että kansantaloudelle 223.3.2016
- 3. Taustaa ”Suuressa osassa kuntien ja kuntayhtymien lausuntoja todettiin myös tarve hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustimen käyttöönotolle sekä riittävien resurssien turvaamiselle kunnissa.” - Lausuntoyhteenveto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, STM, Raportteja ja muistioita 2016:10. ”Sote-uudistukseen liittyen tulee toteuttaa kannustinjärjestelmä, jonka avulla tuetaan ja palkitaan niitä kuntia, jotka ovat onnistuneet parantamaan tai ylläpitämään väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa.” - STM:n ja VM:n asettama selvityshenkilötyöryhmä 14.8.2015 ”Kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvan valtion rahoituksen perusteita tarkistetaan siten, että siinä otetaan huomioon myös kunnan toimenpiteet asukkaiden terveyden edistämiseksi” - VNpp Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, toukokuu 2001 323.3.2016
- 4. Periaatteita kannustimen muodostamiselle 1) Laskennan perustana olevat tiedot päivittyvät vuosittain 2) Tiedot on saatavissa kaikista kunnista 3) Kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kannusteeseen (ei sote-indikaattori)! 4) Nykytilan ja muutoksen mittaaminen § Prosessi-indikaattorit ja tulosindikaattorit • Prosessi-indikaattoreissa nykytilan mittaaminen • Tulosindikaattoreissa muutoksen mittaaminen 423.3.2016
- 6. Prosessi-indikaattorit – kuntien toimintaan perustuva osio qProsessi-indikaattorit mittaavat nykytilannetta. qProsessi-indikaattoreiden määrän tulee olla kohtalaisen suuri, jotta toimintaa voidaan arvioida mahdollisimman laajasti. qSuurehko indikaattorien määrä ehkäisee osa- optimoinnin mahdollisuutta eli jos indikaattoreita olisi vain muutama, toiminta voisi keskittyä vain muutamaan asiaan. 623.3.2016
- 7. Prosessi-indikaattoreiden lähteet • Rekisteri- tai tilastopohjaiset indikaattorit – Kattavat kaikki tai lähes kaikki kunnat – Usein yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluihin • Erilliset tiedonkeruut – Haasteena tietojen kattavuus ja tiedonkeruun jatkuvuus • Asiakastietojärjestelmät – Haasteena • tietosisältöjen vertailukelpoisuus • kansallisen tiedonkerääjän puuttuminen esim. koulujen oppilashallintojärjestelmät 723.3.2016
- 8. Prosessi-indikaattoreiden valinta • Johdettu Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmän kolmesta aineistosta – Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa – Liikunnan edistäminen kunnissa – Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa • Saatavilla TEAviisarista kuntakohtaisesti muokattu edelleen asiantuntijatyön ja tilastollisten analyysien perusteella 823.3.2016
- 9. Peruskoulut (10 indikaattoria) • Oppilaiden poissaolotuntien kokonaismäärää seurataan. • Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisen tarkastus tehdään kolmen vuoden välein. • Koulupsykologin/psykologin työpanos/100 oppilasta. • Opettajien lukumäärä (väh. 16 h/vko)/100 oppilasta. • Koulukuraattorin/sosiaalityöntekijän työpanos/100 oppilasta. • Koulussa noudatetaan kouluruokailusuositusta koululounaan ja välipalojen järjestämisessä. • Koulussa on pitkät liikuntavälitunnit. • Koulun opetussuunnitelmassa on kuvattu kouluruokailun järjestämisessä tehtävä yhteistyö ruokailusta vastaavan keittiöhenkilökunnan kanssa. • Oppilaita aktivoidaan koulumatkaliikuntaan. • Koulussa on yhteisesti sovittu käytäntö tai menettelytapa koulutapaturmien ennaltaehkäisemisestä. 923.3.2016
- 10. Liikunta (10 indikaattoria) • Kunnassa on sovittu, mikä hallintokunta koordinoi terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa kokonaisuutena. • Liikunnan edistämisestä vastaavat viranhaltijat osallistuvat valmisteilla olevien lautakuntapäätösten vaikutusten ennakkoarviointiin (EVA). • Kunta kutsuu säännöllisesti koolle liikuntaseurojen ja yhdistysten yhteiskokouksen. • Viimeksi laadittuun kunnan hyvinvointikertomukseen tai muuhun vastaavaan sisältyy kuvaus kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta. • Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta raportoidaan vuosittain hyvinvointikertomuksessa tai vastaavassa. • Kunnassa kokoontuu säännöllisesti liikuntaseurojen ja yhdistysten sekä kunnan yhteinen asiantuntijaelin. • Kunta toteuttaa liikuntapaikkojen tai -palveluiden käyttäjille erillisiä asiakaspalautekyselyjä vähintään joka toinen vuosi. • Kunta seuraa lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta vähintään kahden vuoden välein. • Kunnassa järjestetään kohdennettuja liikkumisryhmiä liikuntaseuratoiminnan ulkopuolella oleville lapsille ja nuorille. • Kunnassa toimii poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä. 1023.3.2016
- 11. Kuntajohto (9 indikaattoria) • Kunnan investointiohjelmassa otetaan huomioon kunnan hyvinvointi- ja terveystavoitteiden toteutuminen. • Tarkastuslautakunnan tekemässä arviointikertomuksessa arvioidaan valtuustokausittain kunnan hyvinvointi- ja terveystavoitteiden toteutuminen. • Kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa määritellään vuosittain mittarit, joilla seurataan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteutumista. • Laaja hyvinvointikertomus laadittu kerran valtuustokaudessa • Kunnassa toimii erikseen nimetty asiantuntija, suunnittelija tai vastaava, joka koordinoi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. • Kunnassa toimii hallituksen tai valtuuston asettama lapsiparlamentti tai vastaava foorumi, jossa kuntalaiset voivat vaikuttaa kunnan hyvinvointia ja terveyden edistämistä koskevaan päätöksentekoon. • Kunnan palveluiden suunnittelussa/kehittämistyössä hyödynnetään asiakasraateja/foorumeja. • Valtuustolle raportoidaan vuosittain väestön elintapoja ja niissä tapahtuneita muutoksia. • Paikallisen turvallisuussuunnitelman perusteella on päätetty toimenpiteistä kunnanhallituksessa tai kunnanvaltuustossa. 1123.3.2016
- 13. Tulosindikaattorit – tuloksellisuuteen väestötasolla perustuva osio qJotta indikaattorit olisivat kuntaa kannustavia, on tärkeää, ettei kuntaa rangaista siitä, millainen on sen väestön hyvinvoinnin ja terveyden tila (ikärakenne, sairastavuus) qPalkitsemisen lähtökohtana tulee olla kunnan väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan muutos, jonka kunta onnistuu omilla toimillaan aikaansaamaan 1323.3.2016
- 14. Tulosindikaattoreiden lähteet • Rekisteri- tai tilastopohjaiset indikaattorit – Kattavat kaikki tai lähes kaikki kunnat – SOTKAnetissä 2095 kpl • Usein yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluihin • Kyselypohjaiset indikaattorit – Pienten kuntien kattaminen haastavaa • Pienessä kunnassa pienetkin todelliset muutokset voivat näyttäytyä suurina – Kouluterveyskysely, Aikuisväestön terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH v Väestön hyvinvointia ja terveyttä kuvaavat indikaattorit perustuvat usein kyselyihin 1423.3.2016
- 15. Tulosindikaattoreiden valinta • Johdettu talousarvioesityksessä käytetyistä strategisten tavoitteiden seurantatunnusluvuista – Hyvinvoinnille vahva perusta – Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin – Elinympäristö tukemaan terveyttä ja hyvinvointia • Saatavilla SOTKAnetistä kuntakohtaisesti muokattu edelleen asiantuntijatyön perusteella täydennetty alkuperäisistä aineistoista 1523.3.2016
- 16. Tulosindikaattorit Sotkanet indikaat- torin nro Indikaattorit 189 Nuorisotyöttömät, % 18 - 24-vuotiaasta työvoimasta 234 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 286 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista 288 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista 306 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3219 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3906 Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista 3959 Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavanikäistä 1623.3.2016
- 18. Työkyvyttö- myyseläke Peruskoulut (10) PROSESSI Kunnan toiminta väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiskerroin TULOS Kunnan väestön terveys ja hyvinvointi Koettu terveys Toimeen- tulotuki Liikunta (10) Kuntajohto (9) Tupakointi 18 Nuoriso- työttömät Koulu- pudokkaat Ylipaino Kaatumis- hoitojaksot 23.3.2016
- 19. Lähtökohtia HYTE-kertoimen laskentaan • Ahvenanmaa pudotettu pois aineistoista • Vuoden 2015 kuntarakenne = 301 kuntaa – Keskimääräinen väkiluku 6616 (31.12.2014) – Alle 5000 asukkaan kuntia 122 = 41 % 1923.3.2016
- 21. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiskertoimen laskenta • HYTE-kerroin = (PROSESSI+TULOS)/2 • PROSESSI = (TEA peruskoulut + TEA liikunta + TEA kuntajohto)/3 • TULOS = (toimeentulotuki + koettu terveys + tupakointi + työkyvyttömyyseläke + koulupudokkaat + nuorisotyöttömät + ylipaino + tapaturmahoitojaksot)/8 2123.3.2016
- 22. Tuloskertoimen laskenta • Indikaattoreista otettiin kahden viimeisimmän vuoden erotus kuvaamaan tapahtunutta muutosta • Jos kuitenkin indikaattorin arvo on jo tavoitetilanteessa, otetaan tämä huomioon laskennassa siten, että kunta saa kyseisen indikaattorin osalta maksimipisteet • Saadut luvut vaihtelivat nollan molemmin puolin, mutta vaihtelun suuruudessa oli indikaattoreiden välillä suuria eroja • Erojen poistamiseksi kaikki erotukset skaalattiin ja keskistettiin niin, että vaihteluväliksi tuli 0–100 • Näin päästiin eroon negatiivisista arvoista ja saatiin jotakuinkin prosessi-indikaattoreiden kanssa vertailukelpoisia lukuja • Lopuksi näistä luvuista otettiin keskiarvo 2223.3.2016
- 23. Viimeisimmät mittauskerrat ja tavoitteen saavuttaneiden kuntien lukumäärä Erotus Tavoitetilassa (taso 0/alle 5 %) Toimeentulotuki 2013-2012 1 Koettu terveys 2013-2010/11 1 Tupakointi 2013-2010/11 22 Työkyvyttömyyseläke 2013-2012 6 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 2013-2012 10 Nuorisotyöttömät 2014-2013 4 Ylipaino 2013-2010/11 1 Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 2013-2012 2 2323.3.2016
- 24. Muutos kahden viimeisimmän mittauksen välillä Minimi Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Maksimi Toimeentulotuki -2,3 -0,2 0,0 0,1 1,6 Koettu terveys -23,5 -2,4 0,0 2,7 22,1 Tupakointi -38,0 -2,1 1,4 4,9 31,8 Työkyvyttömyyseläke -1,1 0,1 0,2 0,4 1,9 Koulupudokkaat -8,3 0,3 1,3 2,1 7,2 Nuorisotyöttömyys -15,8 -3,3 -1,5 -0,1 13,9 Ylipaino -37,4 -3,7 -1,2 1,9 24,5 Kaatumishoitojaksot -143,9 -18,7 9,8 40,2 209,9 2423.3.2016
- 25. Yhteenveto q Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sote-uudistuksen jälkeenkin kunnille Ø Kannustava elementti osaltaan edistää riittävien voimavarojen turvaamista kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintoihin q Kunta hyötyy vaikuttavista toimenpiteistään aikaviiveellä Ø Kunnan aktiivisuutta painotettaessa kunta pystyy vaikuttamaan kertoimeen nopeammin kuin tuloksia painottavassa mallissa. q Koko sote-alue hyötyy, jos kunnat onnistuvat laajasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Ø Alueen väestön palvelujen tarve, palvelujen käyttö ja sote-menot kasvavat aiempaa hitaammin Ø Tällä voi olla pitkällä aikavälillä merkitystä sekä kansanterveydelle että kansantaloudelle 2523.3.2016
- 26. KIITOS! 26 TEA-tiimi: Timo Ståhl Pia Hakamäki Sanna Kilpeläinen Hanna Koskinen Vesa Saaristo Kirsi Wiss 23.3.2016