ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Informaatiotutkimuksen päivien abstrakti

•
•
Tuula Myllylä-Nygård
Tuula Myllylä-Nygård

abstrakti

1 of 3
Download to read offline
LYHYT KATSAUS V aikka ihmisten terveys ja hyvinvoin- ti länsimaissa on parantunut tasai- sesti viime vuosikymmeninä, erityi- sesti nuorten elämäntavat herättävät huolta. Inaktiivisuus sekä epäterveellinen ravin- to ja ruokailutottumukset ovat johtaneet nuor- ten ylipainon lisääntymiseen ja fyysisen kunnon heikentymiseen, mikä voi johtaa vakaviin kan- santerveysongelmiin tulevaisuudessa (OECD 2013). Terveystottumukset omaksutaan lapsuu- dessa ja nuoruudessa (Viner et al. 2012). Ihmi- set sisäistävät jo nuorena tiedollisia kompe- tensseja, jotka vaikuttavat heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyviin valintoihin. Tietoi- suus terveystottumusten hyödyistä ja riskeistä on keskeistä terveellisten elintapojen omaksu- misessa ja epäterveistä luopumisessa (Bandura 2004). Nykyisessä, alati muuttuvassa informaa- tioympäristössä ei kuitenkaan ole helppoa tie- tää keneen ja mihin terveysasioissa tulisi uskoa ja luottaa (Niemelä et al. 2012). Oman kokemuksemme lisäksi tiedämme maa- ilmasta ainoastaan sen, mitä meille kerrotaan. Kaikkeen emme kuitenkaan usko, vaan arvioim- me asiantuntijoiden ja muiden erilaisten tiedon- lähteiden kognitiivista auktoriteettia (Wilson 1983). Ne asiantuntijat ja muut tiedonlähteet, joita pidämme luotettavina ovat potentiaalisia kognitiivisia auktoriteetteja. Arvioimme kogni- tiivisia auktoriteetteja esimerkiksi tekstin tuot- tajan, taustalla olevan instituution ja tekstin ominaisuuksien sekä intuitiivisesti koetun us- kottavuuden perusteella. (Rieh 2010.) Kognitii- vinen auktoriteetti, joka on kontekstuaalista ja konstruoitua (ks. Savolainen 2007), perustuu pikemminkin tiedonlähteen tunnustettuun asian- tuntemukseen ja maineeseen kuin valta-ase- maan, ja erilaisissa yhteisöissä ja tilanteissa voidaan tunnistaa erilaisia auktoriteetteja (Wil- son 1983). Internetin ja sosiaalisen median yleistyttyä tavat arvioida informaation luotettavuutta ovat muuttuneet (ks. Huvila 2013). Jessen ja Jørgen- sen (2012) korostavat jaetun luotettavuuden mallissaan (model of aggregated trustworthi- ness) sosiaalisen validoinnin merkitystä luotet- tavuuden arvioinnissa: mitä enemmän informaatio saa huomiota, sitä luotettavammak- si se koetaan. Myös uskotut henkilöt (trustee), kuten opettajat tai vanhemmat, ovat keskeisiä informaation laadun ja luotettavuuden arvioin- nissa (Jessen & Jørgensen 2012). Maija-Leena Huotari, Laura Palmgren-Neuvonen, Sari Räisänen, Anna-Maija Huhta & Noora Hirvonen Kognitiivinen auktoriteetti nuorten arkielämän terveystietoon liittyvissä ympäristöissä Maija-Leena Huotari, Oulun yliopisto, maija-leena.huotari@oulu.fi
34 Huotari et al: Kognitiivinen auktoriteetti... Informaatiotutkimus 35 (3), 2016 Kysymys hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän tiedon tuottajien auktoriteeteista lasten ja nuor- ten keskuudessa nykyajan multimodaalisissa ympäristöissä on monitahoinen. Lasten ja nuor- ten on osattava tulkita ja hyödyntää yhä visuaa- lisempia ja vuorovaikutteisimpia sisältöjä puhutun, kirjoitetun, asiaperustaisen ja fiktiivi- sen tekstin rinnalla. Tänä syksynä käyttöön ote- tun opetussuunnitelman perusteiden korostama monilukutaidon (multiliteracy) käsite on tar- peellinen opetuksessa, kasvatuksessa ja oppimi- sessa. Myös terveys ja hyvinvointi ovat tärkeitä painotuksia uudessa opetussuunnitelmassa. (OPH 2014.) Tutkimuksen tavoite, menetelmät ja vaikuttavuus Akatemiahankkeessa Cognitive Authorities in Everyday Health Information Environments of Young People (CogAHealth) tutkimme mitä tai keitä nuoret pitävät uskottavina ja luotettavina auktoriteetteina ja miten auktoriteetit rakentu- vat nykyajan monimuotoisessa terveysviestin- nässä. Sosiokulttuuriseen näkökulmaan perus- tuva tutkimus toteutetaan Oulun yliopiston Humanistisen tiedekunnan Informaatiotutki- muksen ja viestinnän tutkimusyksikön ja Kas- vatustieteiden tiedekunnan tutkijoiden yhteistyössä vuosina 2016–2020. Tutkimukses- sa yhdistyvät informaatiotutkimuksen ja kasva- tustieteiden ymmärrys lukutaitojen muuntumisesta erilaisissa arkielämän ympäris- töissä. Selvitämme auktoriteettien rakentumista nuorten arjessa, koulussa ja vapaa-ajalla. Tut- kittaessa lukutaitoja terveyden ja hyvinvoinnin kontekstissa ei ole toistaiseksi otettu huomioon uuslukutaitojen näkökulmaa. Tässä tutkimuk- sessa kognitiivisen auktoriteetin käsitettä tar- kastellaan erityisesti monilukutaidon ja sen yläkäsitteen, uuslukutaitojen (new literacies) (Leu et al. 2004) näkökulmasta. Uuslukutaidot rakentuvat osallisuudelle, tuottamiselle sekä ha- jautetulle ja jaetulle auktoriteetille (Gee 2010), ja ne painottavat merkityksen luomisen sosiaa- lisia käytänteitä (Selander & Kress 2010). Pyrimme vastaamaan seuraaviin tutkimusky- symyksiin: 1. Miten kognitiiviseen auktoriteettiin liitty- viä kysymyksiä tarkastellaan tutkimuskirjalli- suudessa? 2. a. Mitä tai keitä nuoret pitävät kognitiivi- sina auktoriteetteina terveyden kontekstissa? b. Mihin nuoret perustavat arvionsa kognitiivisis- ta auktoriteeteista? c. Millainen rooli uskotuilla henkilöillä (esi- merkiksi opettajilla, vanhemmilla) on kognitii- visten auktoriteettien rakentumisessa? d. Miten nuoret rakentavat kognitiivista auk- toriteettia tuottaessaan terveystietoa itse? Monimenetelmällisen tutkimuksen empiirinen aineisto kattaa muun muassa nuorten tuottamia teksti- ja videoaineistoja sekä haastattelu- ja havain- nointiaineistoa. Aihetta käsittelevää aikaisempaa tutkimusta yhteenkokoavan systemaattisen kat- sauksen yhdistäminen empiirisen tutkimuksen tu- loksiin tuottaa syvää ymmärrystä terveyden aukto- riteeteista nuorten arjessa. Tulokset ovat hyödyn- nettävissä nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja siten terveydellisen tasa-arvon ke- hittämiseen. Lähteet Bandura,A.(2004).Healthpromotionbysocialcogniti- vemeans.HealthEducation&Behavior31(2):143–164. Gee,J.P.(2010).Newdigitalmediaandlearningasan emergingareaand“workedexamples”asonwayforward. CambridgeMA,MITPress. Huvila,I.(2013).InWebsearchwetrust?Articulationof thecognitiveauthoritiesofWebsearching.Information Research18(1):paper567.http://InformationR.net/ir/18- 1/paper567.html Jessen,J.&Jørgensen,A.H.(2012).Aggregatedtrustwort- hiness:Redefiningonlinecredibilitythroughsocialva- lidation. First Monday 17:1–2. http://firstmonday.org/ojs/index.php/fm/ar- ticle/view/3731/3132doi:10.5210/fm.v17i1.3731
35Huotari et al.: Kognitiivinen auktoriteetti...Informaatiotutkimus 35 (3), 2016 Leu, D., Kinzer, C.K., Coiro, J. & Cammack, D.W. (2004). Toward a theory of new literacies emerging from the Internet and other information and com- munication technologies. In: Ruddell RB & Unrau N (eds) Theoretical models and processes of rea- ding 5(1). Newark DE, International Reading As- sociation: 1570–1613. Niemelä, R., Ek, S., Eriksson-Backa, K. & Huotari, M.-L. (2012). A screening tool for assessing every- day health information literacy. Libri 62(2):125–134. OECD (2014). Obesity update. http://www.- oecd.org/health/Obesity-Update-2014.pdf Opetushallitus, OPH (2014). Perusopetuksen opetus- suunnitelman perusteet. http://www.oph.fi/saadok- set_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_p erusteet/perusopetus Rieh, S. Y. (2010). Credibility and cognitive authori- ty of information. In M. Bates & M. N. Maack (Eds.) Encyclopedia of Library and Information Sciences, 3rd Ed. (pp. 1337–1344), New York: Taylor and Francis Group, LLC. Savolainen, R. (2007). Media credibility and cogniti- ve authority, the case of seeking orienting informa- tion. Information Research, 12(3), paper 319. http://informationr.net/ir/12-3/paper319.html Selander, S. & Kress, G. (2010). Design för lärande – ett multimodalt perspektiv [Design for learning – a multimodal perspective]. Stockholm, Norstedt. Viner, R. M., Ozer, E. M., Denny, S., Marmot, M., Res- nick, M., Fatusi, A. & Currie, C. (2012). Adolescence and the social determinants of health. The Lancet 379(9826): 1641–1652. Wilson, P. (1983). Second-hand knowledge: an inqui- ry into cognitive authority. Westport, CT: Greenwood Press.

More Related Content

Informaatiotutkimuksen päivien abstrakti

  • 1. LYHYT KATSAUS V aikka ihmisten terveys ja hyvinvoin- ti länsimaissa on parantunut tasai- sesti viime vuosikymmeninä, erityi- sesti nuorten elämäntavat herättävät huolta. Inaktiivisuus sekä epäterveellinen ravin- to ja ruokailutottumukset ovat johtaneet nuor- ten ylipainon lisääntymiseen ja fyysisen kunnon heikentymiseen, mikä voi johtaa vakaviin kan- santerveysongelmiin tulevaisuudessa (OECD 2013). Terveystottumukset omaksutaan lapsuu- dessa ja nuoruudessa (Viner et al. 2012). Ihmi- set sisäistävät jo nuorena tiedollisia kompe- tensseja, jotka vaikuttavat heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyviin valintoihin. Tietoi- suus terveystottumusten hyödyistä ja riskeistä on keskeistä terveellisten elintapojen omaksu- misessa ja epäterveistä luopumisessa (Bandura 2004). Nykyisessä, alati muuttuvassa informaa- tioympäristössä ei kuitenkaan ole helppoa tie- tää keneen ja mihin terveysasioissa tulisi uskoa ja luottaa (Niemelä et al. 2012). Oman kokemuksemme lisäksi tiedämme maa- ilmasta ainoastaan sen, mitä meille kerrotaan. Kaikkeen emme kuitenkaan usko, vaan arvioim- me asiantuntijoiden ja muiden erilaisten tiedon- lähteiden kognitiivista auktoriteettia (Wilson 1983). Ne asiantuntijat ja muut tiedonlähteet, joita pidämme luotettavina ovat potentiaalisia kognitiivisia auktoriteetteja. Arvioimme kogni- tiivisia auktoriteetteja esimerkiksi tekstin tuot- tajan, taustalla olevan instituution ja tekstin ominaisuuksien sekä intuitiivisesti koetun us- kottavuuden perusteella. (Rieh 2010.) Kognitii- vinen auktoriteetti, joka on kontekstuaalista ja konstruoitua (ks. Savolainen 2007), perustuu pikemminkin tiedonlähteen tunnustettuun asian- tuntemukseen ja maineeseen kuin valta-ase- maan, ja erilaisissa yhteisöissä ja tilanteissa voidaan tunnistaa erilaisia auktoriteetteja (Wil- son 1983). Internetin ja sosiaalisen median yleistyttyä tavat arvioida informaation luotettavuutta ovat muuttuneet (ks. Huvila 2013). Jessen ja Jørgen- sen (2012) korostavat jaetun luotettavuuden mallissaan (model of aggregated trustworthi- ness) sosiaalisen validoinnin merkitystä luotet- tavuuden arvioinnissa: mitä enemmän informaatio saa huomiota, sitä luotettavammak- si se koetaan. Myös uskotut henkilöt (trustee), kuten opettajat tai vanhemmat, ovat keskeisiä informaation laadun ja luotettavuuden arvioin- nissa (Jessen & Jørgensen 2012). Maija-Leena Huotari, Laura Palmgren-Neuvonen, Sari Räisänen, Anna-Maija Huhta & Noora Hirvonen Kognitiivinen auktoriteetti nuorten arkielämän terveystietoon liittyvissä ympäristöissä Maija-Leena Huotari, Oulun yliopisto, maija-leena.huotari@oulu.fi
  • 2. 34 Huotari et al: Kognitiivinen auktoriteetti... Informaatiotutkimus 35 (3), 2016 Kysymys hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän tiedon tuottajien auktoriteeteista lasten ja nuor- ten keskuudessa nykyajan multimodaalisissa ympäristöissä on monitahoinen. Lasten ja nuor- ten on osattava tulkita ja hyödyntää yhä visuaa- lisempia ja vuorovaikutteisimpia sisältöjä puhutun, kirjoitetun, asiaperustaisen ja fiktiivi- sen tekstin rinnalla. Tänä syksynä käyttöön ote- tun opetussuunnitelman perusteiden korostama monilukutaidon (multiliteracy) käsite on tar- peellinen opetuksessa, kasvatuksessa ja oppimi- sessa. Myös terveys ja hyvinvointi ovat tärkeitä painotuksia uudessa opetussuunnitelmassa. (OPH 2014.) Tutkimuksen tavoite, menetelmät ja vaikuttavuus Akatemiahankkeessa Cognitive Authorities in Everyday Health Information Environments of Young People (CogAHealth) tutkimme mitä tai keitä nuoret pitävät uskottavina ja luotettavina auktoriteetteina ja miten auktoriteetit rakentu- vat nykyajan monimuotoisessa terveysviestin- nässä. Sosiokulttuuriseen näkökulmaan perus- tuva tutkimus toteutetaan Oulun yliopiston Humanistisen tiedekunnan Informaatiotutki- muksen ja viestinnän tutkimusyksikön ja Kas- vatustieteiden tiedekunnan tutkijoiden yhteistyössä vuosina 2016–2020. Tutkimukses- sa yhdistyvät informaatiotutkimuksen ja kasva- tustieteiden ymmärrys lukutaitojen muuntumisesta erilaisissa arkielämän ympäris- töissä. Selvitämme auktoriteettien rakentumista nuorten arjessa, koulussa ja vapaa-ajalla. Tut- kittaessa lukutaitoja terveyden ja hyvinvoinnin kontekstissa ei ole toistaiseksi otettu huomioon uuslukutaitojen näkökulmaa. Tässä tutkimuk- sessa kognitiivisen auktoriteetin käsitettä tar- kastellaan erityisesti monilukutaidon ja sen yläkäsitteen, uuslukutaitojen (new literacies) (Leu et al. 2004) näkökulmasta. Uuslukutaidot rakentuvat osallisuudelle, tuottamiselle sekä ha- jautetulle ja jaetulle auktoriteetille (Gee 2010), ja ne painottavat merkityksen luomisen sosiaa- lisia käytänteitä (Selander & Kress 2010). Pyrimme vastaamaan seuraaviin tutkimusky- symyksiin: 1. Miten kognitiiviseen auktoriteettiin liitty- viä kysymyksiä tarkastellaan tutkimuskirjalli- suudessa? 2. a. Mitä tai keitä nuoret pitävät kognitiivi- sina auktoriteetteina terveyden kontekstissa? b. Mihin nuoret perustavat arvionsa kognitiivisis- ta auktoriteeteista? c. Millainen rooli uskotuilla henkilöillä (esi- merkiksi opettajilla, vanhemmilla) on kognitii- visten auktoriteettien rakentumisessa? d. Miten nuoret rakentavat kognitiivista auk- toriteettia tuottaessaan terveystietoa itse? Monimenetelmällisen tutkimuksen empiirinen aineisto kattaa muun muassa nuorten tuottamia teksti- ja videoaineistoja sekä haastattelu- ja havain- nointiaineistoa. Aihetta käsittelevää aikaisempaa tutkimusta yhteenkokoavan systemaattisen kat- sauksen yhdistäminen empiirisen tutkimuksen tu- loksiin tuottaa syvää ymmärrystä terveyden aukto- riteeteista nuorten arjessa. Tulokset ovat hyödyn- nettävissä nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja siten terveydellisen tasa-arvon ke- hittämiseen. Lähteet Bandura,A.(2004).Healthpromotionbysocialcogniti- vemeans.HealthEducation&Behavior31(2):143–164. Gee,J.P.(2010).Newdigitalmediaandlearningasan emergingareaand“workedexamples”asonwayforward. CambridgeMA,MITPress. Huvila,I.(2013).InWebsearchwetrust?Articulationof thecognitiveauthoritiesofWebsearching.Information Research18(1):paper567.http://InformationR.net/ir/18- 1/paper567.html Jessen,J.&Jørgensen,A.H.(2012).Aggregatedtrustwort- hiness:Redefiningonlinecredibilitythroughsocialva- lidation. First Monday 17:1–2. http://firstmonday.org/ojs/index.php/fm/ar- ticle/view/3731/3132doi:10.5210/fm.v17i1.3731
  • 3. 35Huotari et al.: Kognitiivinen auktoriteetti...Informaatiotutkimus 35 (3), 2016 Leu, D., Kinzer, C.K., Coiro, J. & Cammack, D.W. (2004). Toward a theory of new literacies emerging from the Internet and other information and com- munication technologies. In: Ruddell RB & Unrau N (eds) Theoretical models and processes of rea- ding 5(1). Newark DE, International Reading As- sociation: 1570–1613. Niemelä, R., Ek, S., Eriksson-Backa, K. & Huotari, M.-L. (2012). A screening tool for assessing every- day health information literacy. Libri 62(2):125–134. OECD (2014). Obesity update. http://www.- oecd.org/health/Obesity-Update-2014.pdf Opetushallitus, OPH (2014). Perusopetuksen opetus- suunnitelman perusteet. http://www.oph.fi/saadok- set_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_p erusteet/perusopetus Rieh, S. Y. (2010). Credibility and cognitive authori- ty of information. In M. Bates & M. N. Maack (Eds.) Encyclopedia of Library and Information Sciences, 3rd Ed. (pp. 1337–1344), New York: Taylor and Francis Group, LLC. Savolainen, R. (2007). Media credibility and cogniti- ve authority, the case of seeking orienting informa- tion. Information Research, 12(3), paper 319. http://informationr.net/ir/12-3/paper319.html Selander, S. & Kress, G. (2010). Design för lärande – ett multimodalt perspektiv [Design for learning – a multimodal perspective]. Stockholm, Norstedt. Viner, R. M., Ozer, E. M., Denny, S., Marmot, M., Res- nick, M., Fatusi, A. & Currie, C. (2012). Adolescence and the social determinants of health. The Lancet 379(9826): 1641–1652. Wilson, P. (1983). Second-hand knowledge: an inqui- ry into cognitive authority. Westport, CT: Greenwood Press.