ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo

Ilmastonmuutos ja finanssisektori

•
•
Finanssivalvonta
Finanssivalvonta

Finanssivalvonnan riskiasiantuntija Mikko Sinersalon esitys rahamuseossa 20.11.2018

1 of 37
Download to read offline
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Ilmastonmuutos ja finanssisektori 20.11.2018 Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Esityksen keskeiset kohdat ■ Ilmastonmuutokseen on pakko reagoida nyt ■ Teknologiset ratkaisut ja rahoitus ovat jo olemassa – näiden väliset esteet tulee vain poistaa ■ Kun edellisessä onnistutaan, saavutetaan globaalisti merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä ■ Suomi voi halutessaan olla edelläkävijä ja hyötyjä 20.11.2018 1Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Esityksen rakenne 1. Ilmastonmuutoksen vaikutukset – miksi nyt pitää toimia? 2. Ilmastonmuutos ja finanssisektori 3. Sääntelyhankkeet 4. Suomen rooli tässä kaikessa 20.11.2018 2Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Maapallon lämpötilan nousu ■ Lämpötila nousee tällä hetkellä n. 0,2 astetta vuosikymmenessä ■ Suomessa nousuvauhti n. kaksinkertainen maapallon keskiarvoon nähden, arktisella alueella liki kolminkertainen ■ Tähänastiset päästöt eivät vielä yksinään nosta lämpötilaa yli 1,5 asteella! Eli tulevat toimet ratkaisevassa roolissa ■ Toisaalta, nykymenolla 1,5 asteen raja saavutetaan viimeistään 2052 20.11.2018 3Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Tulevaisuuden skenaariot ■ Stabiloitunut kasvihuonekaasujen (CO2e) määrä vuonna 2100 ja seuraukset (lämpötilan nousu vs. 1850) ■ CO2e on nyt n. 450 ppm (eli miljoonasosaa) ■ Kahden asteen polun kannalta kriittinen piste n. 500 ppm 20.11.2018 4Mikko Sinersalo 450 2.1° 5 - 35 % 500 2.5° 5 - 45 % 550 2.9° 5 - 55 % 650 3.6° 15 - 65 % 750 4.3° 30 - 80 % ppm "paras arvio" todennäköisyys 4° ylitykseen
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Neljän asteen maailma, esimerkkejä ■ Aavikoituminen, kuivuudet ja veden saatavuus ■ Sademäärien ja lämpötilan muutokset ■ Metsien ja biodiversiteetin tuhoutuminen ■ Äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät ■ Mereltä nousevat myrskyt ja maaperän suolaantuminen ■ Merenpinnan nousu 20.11.2018 5Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Innovaatioaallot 20.11.2018 6Mikko Sinersalo 1800 1850 1900 1950 2000 Teollinen Höyrykone ja rautatie Teräs, sähkö ja raskas teollisuus Öljy,autot ja massatuotanto Informaatio ja telekom. Cleantech, biotech
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Esityksen rakenne 1. Ilmastonmuutoksen vaikutukset – miksi nyt pitää toimia? 2. Ilmastonmuutos ja finanssisektori 3. Sääntelyhankkeet 4. Suomen rooli tässä kaikessa 20.11.2018 7Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Ilmastonmuutos ja kustannukset ■ EU sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä 40 % vuoteen 2030 mennessä ■ Kustannusarvio: – Kokonaiskustannus 270 mrd. euroa vuodessa – lisärahoitusta tarvitaan 180 mrd. euroa vuodessa ■ Lisärahoitustarve menee yli valtioiden kantokyvyn ■ Tarvitaan yksityistä rahoitusta: vakuutusyhtiöt, eläkelaitokset, muut yksityiset sijoittajat 20.11.2018 8Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Ilmastonmuutos ja finanssisektorit Ilmastonmuutos tuo mukanaan kahdenlaisia riskejä finanssimarkkinalle Aineelliset riskit ja siirtymäriskit Esimerkki: sijoitussalkku joka koostuu Floridan rantatonteista ja hiilivoimalasta 20.11.2018 9Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Vakuutukset: sääilmiöistä aiheutuneet vahingot 20.11.2018 10Mikko Sinersalo 0 50 100 150 200 250 300 350 70 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 Vakuutetut vahingot Vahingot yhteensä Erotus, liukuva keskiarvo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Institutionaalisen sijoittajan näkökulma ■ Institutionaalinen sijoittaja sijoittaa toisten varoja saamansa mandaatin mukaan  tyypillisesti tuoton ja riskin optimointia ■ Ilmastonmuutokseen liittyviä sijoitusriskejä ja ongelmakohtia: – Likviditeettiriski – Sääntelyriski – Puutteellinen informaatio – Teknologiariski ■ Osaa riskeistä voidaan kuitenkin pienentää 20.11.2018 11Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Päästökauppa ja hiilivero Tällä hetkellä fossiiliset polttoaineet sekä muut saastuttavat toimet ovat väärin hinnoiteltuja Esimerkki: Tehdas A tuottaa hilavitkuttimia, joiden valmistus aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Yhden hilavitkuttimen valmistus maksaa 80 euroa ja myyntihinta on 100 euroa. Kasvihuonepäästöt aiheuttavat yhteiskunnalle 25 euron vahingon, mutta Tehdas A ei tätä joudu maksamaan. Tehdas B tuottaa samanlaisia hilavitkuttimia, mutta niiden valmistus ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Valmistus maksaa 90 euroa, ja myyntihinta on 100 euroa. Kumpaan tehtaaseen kannattaa sijoittaa (ja pitäisikö asia korjata?) 20.11.2018 12Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Tilanne on onneksi korjaantumassa Päästöoikeuksien hintakehitys… … mutta paljon on vielä korjattavaa. 20.11.2018 13Mikko Sinersalo 5 10 15 20 25 30 25.10.17 25.11.17 25.12.17 25.1.18 25.2.18 25.3.18 25.4.18 25.5.18 25.6.18 25.7.18 25.8.18 25.9.18 25.10.18
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Esityksen rakenne 1. Ilmastonmuutoksen vaikutukset – miksi nyt pitää toimia? 2. Ilmastonmuutos ja finanssisektori 3. Sääntelyhankkeet 4. Suomen rooli tässä kaikessa 20.11.2018 14Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ No mitä sitten pitäisi tehdä? 20.11.2018 15Mikko Sinersalo Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa Rahoitus on jo olemassa Ratkaisujen ja rahoituksen välisten esteiden poistaminen!
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Komission kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma ■ Komissio julkaisi maaliskuussa kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman (10 kohtaa) ■ Toimintasuunnitelmalla pyritään erityisesti – ohjaamaan pääomavirrat kestäviin investointeihin – hallitsemaan sijoitusriskejä, jotka aiheutuvat ilmastonmuutoksesta, luonnonvarojen ehtymisestä, ympäristön pilaantumisesta ja yhteiskunnallisista ongelmista – suosimaan rahoitustoiminnassa läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä ■ Perusajatuksena tukea kestäväksi arvioitujen kohteiden rahoitusta, ei vähentää erityisen haitallisten kohteiden rahoitusta ■ Tähän mennessä annettu lakiesitykset taksonomiasta, tiedonantovelvoitteista ja viitearvoista 20.11.2018 16Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ 1. Laaditaan taksonomia kestävälle toiminnalle ■ Taksonomia: lista kestävistä toimista ■ Määritellään tietyt toimet – ei siis toimialat! – kestäviksi ■ Tärkeä: ei siis määritellä sitä mikä ei ole kestävää ■ Luo yhteisen kielen kestävän määrittelylle, selkeyttää sekä yhtiöiden että sijoittajien toimintaa ■ Taksonomia elää ja muuttuu tulevaisuudessa teknologian kehittyessä 20.11.2018 17Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Taksonomian kriteeristö ■ Kestäviksi katsotaan toimet, jotka – Tukevat merkittävällä tavalla asetettuja ympäristötavoitteita – Eivät merkittävällä tavalla aiheuta haittaa ympäristölle – Täyttävät sosiaalisten kohtien osalta asetetut minimivaateet – Täyttävät teknisen kriteeristön velvoitteet ■ Taksonomiasta on tärkeätä huomata sen alkuperäinen tavoite: kohdistaa lisää sijoituksia kestäviin hankkeisiin! ■ Alkuvaiheessa pääpaino ymmärrettävästi ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä siihen sopeutumisessa – Kiireellisin hanke ■ Paino ensin niissä sektoreissa, jotka aiheuttavat eniten CO2- päästöjä 20.11.2018 18Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain EU:ssa 20.11.2018 19Mikko Sinersalo Energiasektori 25 % Teollisuus 16 % Kuljetus 18 % Rakennukset 11 % Maatalous 10 % Jätehuolto 3 % Ilmailu 3 % Laivaliikenne 3 % Bioperäinen hiilidioksidi 11 %
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Sektorikohtaiset vähennystarpeet minimissään 20.11.2018 20Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Taksonomian hyödyt ■ Yhtiöt: – Selkiyttää mitkä kriteerit yhtiön toimintojen tulee täyttää jotta niitä voidaan pitää kestävinä taksonomian mukaan – Helpottaa rahoituksen hakemista vihreille hankkeille ■ Sijoittajat: – Selkiyttää vihreää sijoittamista – Parantaa sijoituskohteiden kestävyyden vertailua ■ Rahoituspalvelun tarjoajat: – Vihreitä sijoitustuotteita tarjoavien sijoitusprosessi helpottuu ja selkiytyy 20.11.2018 21Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ 2. Standardit ja merkinnät vihreille rahoitustuotteille ■ Keihäänkärkenä hankkeessa on Green bond = joukkovelkakirja, jonka varat käytetään ympäristön kannalta suotuisiin kohteisiin ■ Liikkeeseenlaskujen määrä on kasvanut voimakkaasti, viime vuonna uusi ennätys 155 mrd. USD ■ Edelleenkin alle prosentti maailman joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuista! 20.11.2018 22Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ 3. Helpotetaan investoimista kestäviin hankkeisiin ■ Kestävään infrastruktuuriin tarvitaan investointeja ■ Neuvontaa ja teknistä apua lisäämällä kestäviä hankkeita saataisiin vireille enemmän ■ Isojen hankkeiden rinnalle tarvitaan myös pienimuotoisempia ja hajautetumpia projekteja ■ Samaan aikaan EU:n ulkoisella investointiohjelmalla edistetään kestäviä investointeja kumppanimaissa – aluksi Afrikassa ja EU:n naapuruusmaissa 20.11.2018 23Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ 4. Sisällytetään kestävyys rahoitusneuvontaan ■ Neuvontaa antavat sijoitusyritykset ja vakuutuksia tarjoavat yritykset ovat keskeisessä asemassa ■ Velvollisuus arvioida asiakkaan sijoitustavoitteet ja riskinsietokyky, jotta hänelle voidaan suositella hänelle soveltuvia rahoitusvälineitä tai vakuutustuotteita – Kestävyysnäkökulmaa ei kuitenkaan ole toistaiseksi huomioitu ■ Eli jatkossa sijoitusneuvonnassa tulee sekä selvittää että huomioida asiakkaan näkemykset sijoituskohteen kestävyydestä 20.11.2018 24Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ 5. Kehitetään kestävyyden vertailuarvoja ■ Vertailuarvo eli käytännössä vertailuindeksi ■ Jo nyt on ns. kestäviä vertailuindeksejä, mutta niiden keskinäiset erot ovat johtaneet vertailtavuuden heikkenemiseen ■ Nyt on kehitteillä kaksi indeksimallia - Vähähiilinen vertailuindeksi - Negatiivisen hiilijalanjäljen vertailuindeksi 20.11.2018 25Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ 6. Sisällytetään kestävyys aiempaa tehokkaammin luottoluokituksiin ja markkinaselvityksiin ■ Markkinaselvityksiä tullaan yhtenäistämään – luotettavuus ja vertailtavuus paranee ■ Luottoluokittajat: on epäselvää miten nämä ottavat kestävyyskysymykset huomioon luokituksia antaessaan ■ Kestävyyttä koskevan tutkimuksen tarjoajat keskittyvät suurimpiin liikkeeseenlaskijoihin, mikä saattaa antaa pienempien liikkeeseenlaskijoiden houkuttelevuudesta negatiivisen kuvan yhteisösijoittajille 20.11.2018 26Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ 7. Selkeytetään yhteisösijoittajien ja omaisuudenhoitajien velvollisuuksia ■ Yhteisösijoittajien ja omaisuudenhoitajien kestävyysnäkökohtiin liittyvien velvollisuuksia selkiytetään ■ Tarkoituksena on – Velvoittaa yhteisösijoittajat ja omaisuudenhoitajat sisällyttämään kestävyysnäkökohdat sijoittamista koskevaan päätöksentekoprosessiin ja – lisätä läpinäkyvyyttä lopullisille sijoittajille siitä, miten yhteisösijoittajat ja omaisuudenhoitajat ottavat kestävyystekijät huomioon sijoituspäätöksissään, etenkin kestävyyttä koskevan riskialttiuden osalta 20.11.2018 27Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ 8. Sisällytetään kestävyys vakavaraisuusvaatimuksiin ■ Komissio selvittää mahdollisuutta mm. sisällyttää ilmastoon liittyvät riskit yhteisöjen riskinhallintapolitiikkoihin ja mahdollisesti kalibroida pankkien pääomavaatimuksia – Ns. green supporting factor ■ Komissio pyytää Euroopan vakuutus- ja lisäeläkevakuutusviranomaista (EIOPA) antamaan lausunnon vakuutusyrityksiin sovellettavien kestäviä sijoituksia koskevien vakavaraisuussääntöjen vaikutuksista, erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemisen osalta ■ Eli: pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussäännöt voivat muuttua 20.11.2018 28Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Green supporting ja brown penalising factor ■ Green supporting factor: – Helpotetaan vihreiden sijoitusten pääomavaateita – Vaikutukset vakavaraisuuskehikon uskottavuuteen? – Riskiperusteisuuden toteaminen varsin haastavaa ■ Brown penalising factor – Kovennetaan päästöjä aiheuttavien tai muutoin ilmastoriskille altistuneiden kohteiden pääomavaateita – Riskiperusteisesti edellistä perustellumpaa – Mallintaminen myös tässä vaikeata 20.11.2018 29Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ 9. Vaaditaan yrityksiltä enemmän kestävyystietoja ■ Kestävyyskysymyksiä koskeva yritysraportointi: sijoittajat ja sidosryhmät pystyvät arvioimaan yritysten pitkän aikavälin arvonmuodostusta ja kestävyyteen liittyvää riskienhallintaa. ■ Nykyiset tilinpitosäännöt eivät tue kestävyyden huomioon ottamista sijoituksia koskevassa päätöksenteossa ■ Tällä hetkellä vapaamuotoista, pyritään yhtenäistämään jossain määrin ■ TCFD:n työtä pyritään hyödyntämään TCFD: Task Force on Climate-related Financial Disclosures on tärkein ilmastonmuutokseen liittyvä raportointihanke. Vapaaehtoinen, pitkälti yksityisen sektorin tukema projekti. Esimerkiksi kotimaiset eläkeyhtiöt hyödyntävät tätä jo nyt. 20.11.2018 30Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ 10. Edistetään yritysten kestävämpää hallinnointia ja hillitään pääomamarkkinoiden lyhytjänteisyyttä ■ Yritysten hallinnoinnilla voidaan edistää merkittävästi kestävämpään talouteen siirtymistä – Toimivatko yritykset tällä hetkellä liian lyhytnäköisesti? ■ Lyhyen aikavälin markkinapaine voi estää yrityksiä toteuttamasta päätöksenteossaan pitkäjänteisyyttä – Yrityksen johto saattaa keskittyä liikaa lyhyen aikavälin tulokseen ja jättää kestävyysnäkökulmat huomioimatta ■ Myös yritysten kannustimet voivat aiheuttaa lyhytnäköisyyttä yritysten johdossa 20.11.2018 31Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Esityksen rakenne 1. Ilmastonmuutoksen vaikutukset – miksi nyt pitää toimia? 2. Ilmastonmuutos ja finanssisektori 3. Sääntelyhankkeet 4. Suomen rooli tässä kaikessa 20.11.2018 32Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Kasvihuonekaasupäästöt maittain 20.11.2018 33Mikko Sinersalo Suomen osuus vain 0,1 % 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Suomen tilanne ■ Suomella on poikkeuksellisen toimiva ja nopealiikkeinen yhteiskunta, erittäin koulutettu väestö sekä maantieteellinen etulyöntiasema muihin nähden ■ Suomen talous ei rakennu fossiilisten varantojen pohjalle ■ Kestävän toiminnan osalta olemme monella saralla jo muita edellä – esimerkiksi kotimaiset eläkeyhtiöt ovat maailman parhaita kestävän kehityksen osaajia 20.11.2018 34Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Suomella valinnan paikka ■ Vaihtoehtoina Suomella on joko: A) Kehittää ratkaisuja etulinjassa itselle ja muille TAI B) Ostaa ratkaisuja jälkijunassa esim. Kiinalta Kumpi vaihtoehto on parempi? Muutos tulee joka tapauksessa! 20.11.2018 35Mikko Sinersalo
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority ■ ■ Ja lopuksi kertaus ■ Ilmastonmuutokseen on pakko reagoida nyt ■ Teknologiset ratkaisut ja rahoitus ovat jo olemassa – näiden väliset esteet tulee vain poistaa ■ Kun edellisessä onnistutaan, saavutetaan globaalistin merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä ■ Suomi voi halutessaan olla edelläkävijä ja hyötyjä Kysymyksiä? 20.11.2018 36Mikko Sinersalo

More Related Content

Ilmastonmuutos ja finanssisektori

  • 1. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Ilmastonmuutos ja finanssisektori 20.11.2018 Mikko Sinersalo
  • 2. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Esityksen keskeiset kohdat â–  Ilmastonmuutokseen on pakko reagoida nyt â–  Teknologiset ratkaisut ja rahoitus ovat jo olemassa – näiden väliset esteet tulee vain poistaa â–  Kun edellisessä onnistutaan, saavutetaan globaalisti merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä â–  Suomi voi halutessaan olla edelläkävijä ja hyötyjä 20.11.2018 1Mikko Sinersalo
  • 3. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Esityksen rakenne 1. Ilmastonmuutoksen vaikutukset – miksi nyt pitää toimia? 2. Ilmastonmuutos ja finanssisektori 3. Sääntelyhankkeet 4. Suomen rooli tässä kaikessa 20.11.2018 2Mikko Sinersalo
  • 4. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Maapallon lämpötilan nousu â–  Lämpötila nousee tällä hetkellä n. 0,2 astetta vuosikymmenessä â–  Suomessa nousuvauhti n. kaksinkertainen maapallon keskiarvoon nähden, arktisella alueella liki kolminkertainen â–  Tähänastiset päästöt eivät vielä yksinään nosta lämpötilaa yli 1,5 asteella! Eli tulevat toimet ratkaisevassa roolissa â–  Toisaalta, nykymenolla 1,5 asteen raja saavutetaan viimeistään 2052 20.11.2018 3Mikko Sinersalo
  • 5. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Tulevaisuuden skenaariot â–  Stabiloitunut kasvihuonekaasujen (CO2e) määrä vuonna 2100 ja seuraukset (lämpötilan nousu vs. 1850) â–  CO2e on nyt n. 450 ppm (eli miljoonasosaa) â–  Kahden asteen polun kannalta kriittinen piste n. 500 ppm 20.11.2018 4Mikko Sinersalo 450 2.1° 5 - 35 % 500 2.5° 5 - 45 % 550 2.9° 5 - 55 % 650 3.6° 15 - 65 % 750 4.3° 30 - 80 % ppm "paras arvio" todennäköisyys 4° ylitykseen
  • 6. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Neljän asteen maailma, esimerkkejä â–  Aavikoituminen, kuivuudet ja veden saatavuus â–  Sademäärien ja lämpötilan muutokset â–  Metsien ja biodiversiteetin tuhoutuminen â–  Äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät â–  Mereltä nousevat myrskyt ja maaperän suolaantuminen â–  Merenpinnan nousu 20.11.2018 5Mikko Sinersalo
  • 7. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Innovaatioaallot 20.11.2018 6Mikko Sinersalo 1800 1850 1900 1950 2000 Teollinen Höyrykone ja rautatie Teräs, sähkö ja raskas teollisuus Öljy,autot ja massatuotanto Informaatio ja telekom. Cleantech, biotech
  • 8. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Esityksen rakenne 1. Ilmastonmuutoksen vaikutukset – miksi nyt pitää toimia? 2. Ilmastonmuutos ja finanssisektori 3. Sääntelyhankkeet 4. Suomen rooli tässä kaikessa 20.11.2018 7Mikko Sinersalo
  • 9. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Ilmastonmuutos ja kustannukset â–  EU sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä 40 % vuoteen 2030 mennessä â–  Kustannusarvio: – Kokonaiskustannus 270 mrd. euroa vuodessa – lisärahoitusta tarvitaan 180 mrd. euroa vuodessa â–  Lisärahoitustarve menee yli valtioiden kantokyvyn â–  Tarvitaan yksityistä rahoitusta: vakuutusyhtiöt, eläkelaitokset, muut yksityiset sijoittajat 20.11.2018 8Mikko Sinersalo
  • 10. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Ilmastonmuutos ja finanssisektorit Ilmastonmuutos tuo mukanaan kahdenlaisia riskejä finanssimarkkinalle Aineelliset riskit ja siirtymäriskit Esimerkki: sijoitussalkku joka koostuu Floridan rantatonteista ja hiilivoimalasta 20.11.2018 9Mikko Sinersalo
  • 11. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Vakuutukset: sääilmiöistä aiheutuneet vahingot 20.11.2018 10Mikko Sinersalo 0 50 100 150 200 250 300 350 70 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 Vakuutetut vahingot Vahingot yhteensä Erotus, liukuva keskiarvo
  • 12. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Institutionaalisen sijoittajan näkökulma â–  Institutionaalinen sijoittaja sijoittaa toisten varoja saamansa mandaatin mukaan  tyypillisesti tuoton ja riskin optimointia â–  Ilmastonmuutokseen liittyviä sijoitusriskejä ja ongelmakohtia: – Likviditeettiriski – Sääntelyriski – Puutteellinen informaatio – Teknologiariski â–  Osaa riskeistä voidaan kuitenkin pienentää 20.11.2018 11Mikko Sinersalo
  • 13. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Päästökauppa ja hiilivero Tällä hetkellä fossiiliset polttoaineet sekä muut saastuttavat toimet ovat väärin hinnoiteltuja Esimerkki: Tehdas A tuottaa hilavitkuttimia, joiden valmistus aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Yhden hilavitkuttimen valmistus maksaa 80 euroa ja myyntihinta on 100 euroa. Kasvihuonepäästöt aiheuttavat yhteiskunnalle 25 euron vahingon, mutta Tehdas A ei tätä joudu maksamaan. Tehdas B tuottaa samanlaisia hilavitkuttimia, mutta niiden valmistus ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Valmistus maksaa 90 euroa, ja myyntihinta on 100 euroa. Kumpaan tehtaaseen kannattaa sijoittaa (ja pitäisikö asia korjata?) 20.11.2018 12Mikko Sinersalo
  • 14. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Tilanne on onneksi korjaantumassa Päästöoikeuksien hintakehitys… … mutta paljon on vielä korjattavaa. 20.11.2018 13Mikko Sinersalo 5 10 15 20 25 30 25.10.17 25.11.17 25.12.17 25.1.18 25.2.18 25.3.18 25.4.18 25.5.18 25.6.18 25.7.18 25.8.18 25.9.18 25.10.18
  • 15. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Esityksen rakenne 1. Ilmastonmuutoksen vaikutukset – miksi nyt pitää toimia? 2. Ilmastonmuutos ja finanssisektori 3. Sääntelyhankkeet 4. Suomen rooli tässä kaikessa 20.11.2018 14Mikko Sinersalo
  • 16. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  No mitä sitten pitäisi tehdä? 20.11.2018 15Mikko Sinersalo Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa Rahoitus on jo olemassa Ratkaisujen ja rahoituksen välisten esteiden poistaminen!
  • 17. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Komission kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma â–  Komissio julkaisi maaliskuussa kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman (10 kohtaa) â–  Toimintasuunnitelmalla pyritään erityisesti – ohjaamaan pääomavirrat kestäviin investointeihin – hallitsemaan sijoitusriskejä, jotka aiheutuvat ilmastonmuutoksesta, luonnonvarojen ehtymisestä, ympäristön pilaantumisesta ja yhteiskunnallisista ongelmista – suosimaan rahoitustoiminnassa läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä â–  Perusajatuksena tukea kestäväksi arvioitujen kohteiden rahoitusta, ei vähentää erityisen haitallisten kohteiden rahoitusta â–  Tähän mennessä annettu lakiesitykset taksonomiasta, tiedonantovelvoitteista ja viitearvoista 20.11.2018 16Mikko Sinersalo
  • 18. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  1. Laaditaan taksonomia kestävälle toiminnalle â–  Taksonomia: lista kestävistä toimista â–  Määritellään tietyt toimet – ei siis toimialat! – kestäviksi â–  Tärkeä: ei siis määritellä sitä mikä ei ole kestävää â–  Luo yhteisen kielen kestävän määrittelylle, selkeyttää sekä yhtiöiden että sijoittajien toimintaa â–  Taksonomia elää ja muuttuu tulevaisuudessa teknologian kehittyessä 20.11.2018 17Mikko Sinersalo
  • 19. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Taksonomian kriteeristö â–  Kestäviksi katsotaan toimet, jotka – Tukevat merkittävällä tavalla asetettuja ympäristötavoitteita – Eivät merkittävällä tavalla aiheuta haittaa ympäristölle – Täyttävät sosiaalisten kohtien osalta asetetut minimivaateet – Täyttävät teknisen kriteeristön velvoitteet â–  Taksonomiasta on tärkeätä huomata sen alkuperäinen tavoite: kohdistaa lisää sijoituksia kestäviin hankkeisiin! â–  Alkuvaiheessa pääpaino ymmärrettävästi ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä siihen sopeutumisessa – Kiireellisin hanke â–  Paino ensin niissä sektoreissa, jotka aiheuttavat eniten CO2- päästöjä 20.11.2018 18Mikko Sinersalo
  • 20. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain EU:ssa 20.11.2018 19Mikko Sinersalo Energiasektori 25 % Teollisuus 16 % Kuljetus 18 % Rakennukset 11 % Maatalous 10 % Jätehuolto 3 % Ilmailu 3 % Laivaliikenne 3 % Bioperäinen hiilidioksidi 11 %
  • 21. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Sektorikohtaiset vähennystarpeet minimissään 20.11.2018 20Mikko Sinersalo
  • 22. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Taksonomian hyödyt â–  Yhtiöt: – Selkiyttää mitkä kriteerit yhtiön toimintojen tulee täyttää jotta niitä voidaan pitää kestävinä taksonomian mukaan – Helpottaa rahoituksen hakemista vihreille hankkeille â–  Sijoittajat: – Selkiyttää vihreää sijoittamista – Parantaa sijoituskohteiden kestävyyden vertailua â–  Rahoituspalvelun tarjoajat: – Vihreitä sijoitustuotteita tarjoavien sijoitusprosessi helpottuu ja selkiytyy 20.11.2018 21Mikko Sinersalo
  • 23. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  2. Standardit ja merkinnät vihreille rahoitustuotteille â–  Keihäänkärkenä hankkeessa on Green bond = joukkovelkakirja, jonka varat käytetään ympäristön kannalta suotuisiin kohteisiin â–  Liikkeeseenlaskujen määrä on kasvanut voimakkaasti, viime vuonna uusi ennätys 155 mrd. USD â–  Edelleenkin alle prosentti maailman joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuista! 20.11.2018 22Mikko Sinersalo
  • 24. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  3. Helpotetaan investoimista kestäviin hankkeisiin â–  Kestävään infrastruktuuriin tarvitaan investointeja â–  Neuvontaa ja teknistä apua lisäämällä kestäviä hankkeita saataisiin vireille enemmän â–  Isojen hankkeiden rinnalle tarvitaan myös pienimuotoisempia ja hajautetumpia projekteja â–  Samaan aikaan EU:n ulkoisella investointiohjelmalla edistetään kestäviä investointeja kumppanimaissa – aluksi Afrikassa ja EU:n naapuruusmaissa 20.11.2018 23Mikko Sinersalo
  • 25. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  4. Sisällytetään kestävyys rahoitusneuvontaan â–  Neuvontaa antavat sijoitusyritykset ja vakuutuksia tarjoavat yritykset ovat keskeisessä asemassa â–  Velvollisuus arvioida asiakkaan sijoitustavoitteet ja riskinsietokyky, jotta hänelle voidaan suositella hänelle soveltuvia rahoitusvälineitä tai vakuutustuotteita – Kestävyysnäkökulmaa ei kuitenkaan ole toistaiseksi huomioitu â–  Eli jatkossa sijoitusneuvonnassa tulee sekä selvittää että huomioida asiakkaan näkemykset sijoituskohteen kestävyydestä 20.11.2018 24Mikko Sinersalo
  • 26. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  5. Kehitetään kestävyyden vertailuarvoja â–  Vertailuarvo eli käytännössä vertailuindeksi â–  Jo nyt on ns. kestäviä vertailuindeksejä, mutta niiden keskinäiset erot ovat johtaneet vertailtavuuden heikkenemiseen â–  Nyt on kehitteillä kaksi indeksimallia - Vähähiilinen vertailuindeksi - Negatiivisen hiilijalanjäljen vertailuindeksi 20.11.2018 25Mikko Sinersalo
  • 27. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  6. Sisällytetään kestävyys aiempaa tehokkaammin luottoluokituksiin ja markkinaselvityksiin â–  Markkinaselvityksiä tullaan yhtenäistämään – luotettavuus ja vertailtavuus paranee â–  Luottoluokittajat: on epäselvää miten nämä ottavat kestävyyskysymykset huomioon luokituksia antaessaan â–  Kestävyyttä koskevan tutkimuksen tarjoajat keskittyvät suurimpiin liikkeeseenlaskijoihin, mikä saattaa antaa pienempien liikkeeseenlaskijoiden houkuttelevuudesta negatiivisen kuvan yhteisösijoittajille 20.11.2018 26Mikko Sinersalo
  • 28. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  7. Selkeytetään yhteisösijoittajien ja omaisuudenhoitajien velvollisuuksia â–  Yhteisösijoittajien ja omaisuudenhoitajien kestävyysnäkökohtiin liittyvien velvollisuuksia selkiytetään â–  Tarkoituksena on – Velvoittaa yhteisösijoittajat ja omaisuudenhoitajat sisällyttämään kestävyysnäkökohdat sijoittamista koskevaan päätöksentekoprosessiin ja – lisätä läpinäkyvyyttä lopullisille sijoittajille siitä, miten yhteisösijoittajat ja omaisuudenhoitajat ottavat kestävyystekijät huomioon sijoituspäätöksissään, etenkin kestävyyttä koskevan riskialttiuden osalta 20.11.2018 27Mikko Sinersalo
  • 29. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  8. Sisällytetään kestävyys vakavaraisuusvaatimuksiin â–  Komissio selvittää mahdollisuutta mm. sisällyttää ilmastoon liittyvät riskit yhteisöjen riskinhallintapolitiikkoihin ja mahdollisesti kalibroida pankkien pääomavaatimuksia – Ns. green supporting factor â–  Komissio pyytää Euroopan vakuutus- ja lisäeläkevakuutusviranomaista (EIOPA) antamaan lausunnon vakuutusyrityksiin sovellettavien kestäviä sijoituksia koskevien vakavaraisuussääntöjen vaikutuksista, erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemisen osalta â–  Eli: pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussäännöt voivat muuttua 20.11.2018 28Mikko Sinersalo
  • 30. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Green supporting ja brown penalising factor â–  Green supporting factor: – Helpotetaan vihreiden sijoitusten pääomavaateita – Vaikutukset vakavaraisuuskehikon uskottavuuteen? – Riskiperusteisuuden toteaminen varsin haastavaa â–  Brown penalising factor – Kovennetaan päästöjä aiheuttavien tai muutoin ilmastoriskille altistuneiden kohteiden pääomavaateita – Riskiperusteisesti edellistä perustellumpaa – Mallintaminen myös tässä vaikeata 20.11.2018 29Mikko Sinersalo
  • 31. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  9. Vaaditaan yrityksiltä enemmän kestävyystietoja â–  Kestävyyskysymyksiä koskeva yritysraportointi: sijoittajat ja sidosryhmät pystyvät arvioimaan yritysten pitkän aikavälin arvonmuodostusta ja kestävyyteen liittyvää riskienhallintaa. â–  Nykyiset tilinpitosäännöt eivät tue kestävyyden huomioon ottamista sijoituksia koskevassa päätöksenteossa â–  Tällä hetkellä vapaamuotoista, pyritään yhtenäistämään jossain määrin â–  TCFD:n työtä pyritään hyödyntämään TCFD: Task Force on Climate-related Financial Disclosures on tärkein ilmastonmuutokseen liittyvä raportointihanke. Vapaaehtoinen, pitkälti yksityisen sektorin tukema projekti. Esimerkiksi kotimaiset eläkeyhtiöt hyödyntävät tätä jo nyt. 20.11.2018 30Mikko Sinersalo
  • 32. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  10. Edistetään yritysten kestävämpää hallinnointia ja hillitään pääomamarkkinoiden lyhytjänteisyyttä â–  Yritysten hallinnoinnilla voidaan edistää merkittävästi kestävämpään talouteen siirtymistä – Toimivatko yritykset tällä hetkellä liian lyhytnäköisesti? â–  Lyhyen aikavälin markkinapaine voi estää yrityksiä toteuttamasta päätöksenteossaan pitkäjänteisyyttä – Yrityksen johto saattaa keskittyä liikaa lyhyen aikavälin tulokseen ja jättää kestävyysnäkökulmat huomioimatta â–  Myös yritysten kannustimet voivat aiheuttaa lyhytnäköisyyttä yritysten johdossa 20.11.2018 31Mikko Sinersalo
  • 33. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Esityksen rakenne 1. Ilmastonmuutoksen vaikutukset – miksi nyt pitää toimia? 2. Ilmastonmuutos ja finanssisektori 3. Sääntelyhankkeet 4. Suomen rooli tässä kaikessa 20.11.2018 32Mikko Sinersalo
  • 34. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Kasvihuonekaasupäästöt maittain 20.11.2018 33Mikko Sinersalo Suomen osuus vain 0,1 % 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000
  • 35. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Suomen tilanne â–  Suomella on poikkeuksellisen toimiva ja nopealiikkeinen yhteiskunta, erittäin koulutettu väestö sekä maantieteellinen etulyöntiasema muihin nähden â–  Suomen talous ei rakennu fossiilisten varantojen pohjalle â–  Kestävän toiminnan osalta olemme monella saralla jo muita edellä – esimerkiksi kotimaiset eläkeyhtiöt ovat maailman parhaita kestävän kehityksen osaajia 20.11.2018 34Mikko Sinersalo
  • 36. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Suomella valinnan paikka â–  Vaihtoehtoina Suomella on joko: A) Kehittää ratkaisuja etulinjassa itselle ja muille TAI B) Ostaa ratkaisuja jälkijunassa esim. Kiinalta Kumpi vaihtoehto on parempi? Muutos tulee joka tapauksessa! 20.11.2018 35Mikko Sinersalo
  • 37. Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority â–  â–  Ja lopuksi kertaus â–  Ilmastonmuutokseen on pakko reagoida nyt â–  Teknologiset ratkaisut ja rahoitus ovat jo olemassa – näiden väliset esteet tulee vain poistaa â–  Kun edellisessä onnistutaan, saavutetaan globaalistin merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä â–  Suomi voi halutessaan olla edelläkävijä ja hyötyjä Kysymyksiä? 20.11.2018 36Mikko Sinersalo