Janhunen. Kalojen istutustoiminta ja monimuotoisuus - esimerkkinä järvilohi
•
0 likes•49 views
Kalastuslakipäivät 27.-28.11.2019 Matti Janhunen, Luonnonvarakeskus Kalojen istutustoiminta ja monimuotoisuus - esimerkkinä järvilohi
Janhunen. Kalojen istutustoiminta ja monimuotoisuus - esimerkkinä järvilohi
- 1. © Luonnonvarakeskus Matti Janhunen Kalojen istutustoiminta ja monimuotoisuus – esimerkkinä järvilohi
- 2. © Luonnonvarakeskus Erilaisia skenaarioita kalakannan istutuksille 1) Luonnonkanta on hävinnyt • Pyrkimys säilyttää kannan osittainen luonnonkierto sen ajan kun luontainen lisääntyminen ei onnistu • Itseään ylläpitävän populaation vähittäinen palauttaminen 2) Luontaisen kannan vahvistaminen 3) Kalastettavan kannan lisääminen hoidettavan rinnalla 4) Istutukset kannan alkuperäisen levinneisyysalueen ulkopuolisiin vesistöihin • Useimmiten pelkästään kalastusta varten 2 9.12.2019
- 3. © Luonnonvarakeskus Laitosviljely voi olla välttämätöntä, mutta se väistämättä heikentää istutettavan kalakannan menestymistä luonnossa 1) Ei-geneettiset vasteet laitosympäristössä • Plastiset muutokset fysiologiassa, käyttäytymisessä jne. 2) Geneettiset = pysyvät muutokset • Sukulaistuminen >> sukusiitosasteen nousu • Geneettisen vaihtelun väheneminen • Sopeutuminen laitosympäristöön • Emokalaston perustamisessa käytettävät yksilöt määräävät, kuinka paljon perinnöllistä muuntelua saadaan talteen • Viljelyssä voidaan ainoastaan ylläpitää talteen saatua muuntelua ja estää haitallisia geneettisiä vaikutuksia 3 9.12.2019
- 4. © Luonnonvarakeskus Laitoksessa menestyvät tyypit eivät ole välttämättä niitä, jotka pärjäävät luonnossa 4 9.12.2019
- 5. © Luonnonvarakeskus Istutusten ei siis tulisi olla läheskään aina itsetarkoitus • Luonnossa vallitsevat valintamekanismit ylläpitävät geneettistä muuntelua • Luontaista lisääntymistä estävät tekijät tulisi korjata ensin • Tuki-istutuksia tulisi tehdä harkiten ja mieluummin vasta viimeisenä keinona • Istutusten vaikutukset luonnonkantaan • Lisääntynyt kilpailu elintilasta ja ravinnosta voi ennemmin alentaa populaation kokoa kuin lisätä sitä • Geneettinen sekoittuminen ja sen myötä elinkelpoisuuden heikkeneminen (jos käytetty epäkelpoa kantaa) 5 9.12.2019 Vain luonnonvalinta voi ylläpitää biologista kelpoisuutta ja siten (myös hyödynnettävän) kannan tuottokykyä
- 6. Mädintuotto jatkokasvatukseen 2–3-vuotiaiden istutukset 4–6-v. kutukalojen pyynti Pielis- ja Lieksanjoesta Laitosemokalaston perustaminen Valtion kalanviljely järvilohen säilytyksen perustana
- 7. © Luonnonvarakeskus Kaikki geeniaines kiertoon viljelyn kautta • Mahdollisimman paljon perustajia (jotka aina luonnosta) • Peräkkäiset vuosiluokat • Matriisihedelmöitykset • Eri laitosvuosiluokkia paritetaan ristiin >> vältetään sukusiitos • Jälkeläismäärän tasaus per perhe mädin haudonnassa • Vältetään kalojen (tahallista) valintaa • Pyritään pitämään emokalaston koko suurena • Tavoitteena kehittää laitosemojen parituksia sukulaisuussuhteet huomioivaksi 7 9.12.2019 • Istukastuotannon kalamateriaali laitosemoparvien varassa
- 8. © Luonnonvarakeskus Vesihome ja muut vitsaukset erityisen vakava uhka järvilohen ennestään alhaiselle monimuotoisuudelle • Sukukypsät ja smoltti-ikäiset kalat erityisen herkkiä vesihomeelle • Suuria tappioita järvilohen emokalastoissa ja yksityisillä istukastuottajilla 8 9.12.2019
- 9. © Luonnonvarakeskus Järvilohen säilytysviljelyn kriisitila • Vesihomekuolleisuudesta johtuva mätipula alkanut vuonna 2016, istukaspula 2018 • Lukella ei tällä hetkellä mätiä ja maitia tuottavia emokalaparvia • Istukaspula (2-v) kestää vielä vähintään 7–8 vuotta! • Kudulle palaavien emokalojen määrä romahtaa tämän vuoden jälkeen 9 9.12.2019
- 10. © Luonnonvarakeskus Järvilohi-istutukset Pielisjokeen 2000–2019: • Valtion osuus ~70 %, velvoitteet ~30 % 10 9.12.2019 ISTUKASMÄÄRÄ
- 11. © Luonnonvarakeskus Istukkaiden laatu voi vaihdella erästä toiseen 11 9.12.2019
- 12. © Luonnonvarakeskus Istukkaiden laatu voi vaihdella erästä toiseen 12 9.12.2019 Lieksankoski 13.7.2016 – istukkaat jääneet runsaalla joukolla jokeen
- 13. © Luonnonvarakeskus Emokalapyynneissä saadut järvilohet Pielisjoessa ja Lieksanjoessa 1990-2019 13 9.12.2019 0 50 100 150 200 250 300 Kutulohia,kpl Pielisjoki Lieksanjoki
- 14. © Luonnonvarakeskus • Siirrot patojen yläpuolisille kutualueille • Tehty jo useampana vuonna sekä Pielisjoessa että Lieksanjoessa • Luonnonkudusta syntyneiden jälkeläisten mahdollinen käyttö laitosemokalastojen perustamisessa • Tehokkaampi keino saada viljelyparviin perinnöllistä monimuotoisuutta kuin vähäisten kutukalojen pyyntien avulla 14 9.12.2019 • Pitkän aikavälin tavoitteena on järvilohen palautuminen vähitellen luontaisen elinkierron piiriin, istutusten roolia pienentäen • Nykytilanteessa viljelyn merkitys on kuitenkin vielä suuri! Mitä kutukalojen määrän nousu merkitsee?
- 15. © Luonnonvarakeskus Kasvatusolosuhteilla parannusta? 15 9.12.2019 Järvilohien ensimmäisen vuoden selviytyminen laitosympäristössä: virike- vs. standardikasvatus (neljän altaan päivittäiset keskiarvot ±SD per kasvatus) Ichthyobodo necator Flavobakteeri Eloonjäänti-% Virike Standardi
- 16. © Luonnonvarakeskus16 9.12.2019 • Virikekasvatetuista merkkipalautuksia 33 %, standardikasvatetuista 26 % • Palautusten määrissä 23 %:n ero kasvatusryhmien välillä • Virikekasvatetut pyydettiin aktiivivälineillä selvästi standardikaloja aiemmin: • Ero 152 päivää pyyntiajan keskiarvoissa ja 62 mm kalojen keskikoossa • Kasvatusryhmien liikeaktiivisuus luultavasti erilaista >> Virikekalat alttiimpia kalastukselle? 3-vuotiaina istutetut virike- ja standardikasvatetut järvilohet Höytiäisessä
- 17. © Luonnonvarakeskus Kantaristeytyksestä yksi mahd. ratkaisu järvilohelle? • Järvilohen perimän vahvistamisesta risteytysten keinoin on mainittu selvitystarve kannan hoito-ohjelmassa (2011) • Tutkimushanke järvilohen elinkelpoisuuden lisäämismahdollisuuksista vieraiden kantojen kanssa risteyttämällä (Nevan- ja Tornionjoen lohet) • Laitoskokeet ja istutukset Päijänteeseen, Puulaan ja Suonteeseen • Mahdollinen käyttöönotettava ”lopputuote” olisi vasta takaisinristeytetty kanta 17 9.12.2019 JL×JL JL×TLJL×NL TL×JLNL×JL
- 18. Kiitos!