LPR kj Kimmo Jarva lentokentta tutkimustuloksia seminaariin 23 4-15
•
0 likes•412 views
Lappeenranta city mayor Kimmo Jarva in airport seminar 23.4.2015, includes some research data from Lappeenranta airport skenarios.
LPR kj Kimmo Jarva lentokentta tutkimustuloksia seminaariin 23 4-15
- 1. Lentoaseman alueellistaminen Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 23.4.2015
- 2. Perustelut lentoliikenteen tarpeelle 1. Kansainvälinen saavutettavuus 2. Mahdollistaa ulkomaalaisten matkailijavirrat 3. Kaakkois-Suomen asukkaille miellyttävä tapa matkustaa ulkomaille 4. Kansainvälisten kokousten ja tilaisuuksien järjestämisessä saavutettavuus eli lentoyhteydet tärkeä kriteeri 5. Tulo- ja työllisyysvaikutukset Etelä-Karjalalle 23.4.2015
- 3. Lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset tutkimuksen tulokset vuodelta 2014 MC Infon tekemä tutkimus koostui kolmesta eri osatutkimuksesta: 1.Kvantitatiivinen lentomatkailijatutkimus, jossa on haastateltu henkilökohtaisesti 172 lentomatkustajaa Lappeenrannan lentoasemalla maaliskuussa 2014. 2.Kvantitatiivinen yritystutkimus, jossa puhelimitse rekrytoitiin yrityspäättäjiä vastaamaan web‐kyselyyn. Yritystutkimukseen vastasi maaliskuussa 2014 yhteensä 131 yrityspäättäjää, joista 102 edustaa ensimmäisen vaiheen yrityksiä ja 29 toisen vaiheen yrityksiä. 3.Kvalitatiivinen teemahaastattelututkimus, jossa on haastateltu henkilökohtaisesti kymmenen etelä‐karjalaista avainhenkilöä maaliskuussa 2014. Haastattelut kohdistettiin organisaatioiden aseman mukaan kolmeen pääryhmään: julkiset instituutiot, elinkeinoelämän järjestöt ja suurimmat matkailuliiketoiminnan yritykset 23.4.2015
- 11. Haastattelututkimuksen tulos Yritysvastaajista lähes kolme neljäsosaa pitää Lappeenrannan toimivaa lentokenttää tärkeänä Etelä-Karjalan imagon ja vetovoiman kannalta. Sen sijaan yrityksen oman liiketoiminnan kannalta tärkeänä lentokenttää pitää vain reilu viidennes yritysvastaajista. 23.4.2015
- 12. Lentomatkailun työllisyysvaikutukset, jos 400 000 matkustajaa vuodessa LENTOMATKAILUN VÄLITÖN TYÖLLISYYSVAIKUTUS: Lentomatkailutulon aiheuttama työllisyyden lisäys ns. ensimmäisen vaiheen yrityksissä. VÄLILLINEN TYÖLLISYYSVAIKUTUS: Välituotepanoksia toimittavien ns. toisen vaiheen yritysten työllistäminen välillisten lentomatkailutulojen osuudella. LENTOASEMAN SUORA TYÖLLISYYS: Lentoasemalla ja lentokentällä suoraan työllistyvien määrä. 23.4.2015 AVAINLUKU YKS. ARVO Lentomatkailun välitön työllisyysvaikutus HTV 113 Välillinen työllisyysvaikutus HTV 14 Lentoaseman suora työllistävyys * HTV 20 Lentomatkailun työllistävyys YHTEENSÄ HTV 147
- 13. Lentomatkailun palkkatulovaikutukset VÄLITÖN PALKKATULOVAIKUTUS: Lentomatkustajille tuotteita ja palveluja myyvien ns. ensimmäisen vaiheen yritysten Etelä-Karjalassa asuville työntekijöilleen maksama nettolentomatkailutulon aiheuttama palkkatulojen lisäys. VÄLILLINEN PALKKATULOVAIKUTUS: Välituotetoimittajayritysten työntekijöilleen Etelä- Karjalaan maksamat palkat siltä osin, kun ne aiheutuvat välillisestä lentomatkailutulosta. JOHDETTU PALKKATULOVAIKUTUS: Lisäpalkkasumma, joka syntyy, kun Etelä-Karjalassa asuvat työntekijät kuluttavat itse ansaitsemaansa palkkatuloa Etelä-Karjalassa sijaitsevissa yrityksissä. LENTOASEMAN SUORAN TYÖLLISTÄMISEN PALKKATULOVAIKUTUS: Lentoaseman työntekijöiden vuosittainen palkkatulo, kun lentoaseman keskimääräinen työllistävyys on 20 henkilötyövuotta. 23.4.2015
- 14. Lentomatkailun verotulovaikutukset alueen kunnille VÄLITÖN VEROTULOVAIKUTUS: Lentomatkustajille tuotteita ja palveluja myyvien ns. ensimmäisen vaiheen yritysten Etelä-Karjalassa asuvien työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot siltä osin, kun ne aiheutuvat nettolentomatkailutulosta. VÄLILLINEN VEROTULOVAIKUTUS: Välituotetoimittajayritysten työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot siltä osin, kun ne aiheutuvat välillisestä lentomatkailutulosta. JOHDETTU VEROTULOVAIKUTUS: Johdetun palkkatulon verotulovaikutus alueen kuntien verotuloihin. LENTOASEMAN SUORAN TYÖLLISTÄMISEN VEROTULOVAIKUTUS: Lentoaseman työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot, kun lentoaseman keskimääräinen työllistävyys on 20 henkilötyövuotta. 23.4.2015
- 15. Yhteenveto tilanteessa, jolloin Lappeenrannan lentoasemalla on 400.000 matkustajaa vuodessa Haastattelututkimuksen perusteella lentoliikenteen asiantuntijat, julkisen sektorin edustajat ja suurin osa elinkeinoelämän vaikuttajista uskovat, että arvio 400.000 vuosittaisesta matkustajasta on realistinen, vaikkakin haasteellinen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää haastattelujen perusteella merkittäviä kehittämistoimia Lappeenrannan lentokentän palveluissa ja toiminnan organisoinnissa. Jos Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärä on 3-4 vuoden kuluttua 400.000 vuodessa, eivätkä matkustajien profiili, rakenne ja kulutuskäyttäytyminen muutu, niin lentomatkailu tuottaa Etelä- Karjalaan välitöntä ja välillistä matkailutuloa yhteensä noin 21,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi lentoliikenne aiheuttaa välittömästi, välillisesti, johdetusti sekä suoraan yhteensä noin 5,7 miljoonan euron palkkatulovaikutuksen, ja sitä kautta reilun miljoonan euron verotulovaikutuksen Etelä-Karjalan kuntien verotuloihin. 400.000 lentomatkustajan välitön, välillinen, johdettu ja suora työllisyysvaikutus Etelä-Karjalaan on yhteensä noin 150 henkilötyövuotta. 23.4.2015
- 16. Nykytilanne • Mikäli säännöllinen lentoliikenne loppuisi, uhkana on koko kentän sulkeminen. • Omistusvaihdoksen tavoitteena on joustavan toimintamallin kautta kasvattaa lentoyhteyksien ja lentomatkustajien määrää. • Kaupunki on varautunut osoittamaan vuosittain 500 000 € lentoliikenteen kehittämiseen. • Lisäksi lentokenttäsäätiön perustamiseen on varattu 700 000 €. 4/23/2015
- 17. 4/23/2015 Lentoaseman alueellinen tuotto nykytilanteessa 2014 2015 Matkustajamäärä 90 000 40 000 Välitön lentomatkailutulo, € 4 782 000 2 391 000 Välillinen lentomatkailutulo, € 606 000 303 000 Palkkatulovaikutus, € 1 430 000 715 000 Verotulovaikutus alueen kunnille, € 291 000 145 000 Työllistävyys, HTV 36 18