Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtoriksi!
•
1 like•567 views
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtoriksi!
- 1. TIE TOHTORIKSI! Tohtorinkoulutuksen edellytykset 6.3.2014 KT Jenni Keskinen & KM (väit.) Jenna Vekkaila
- 2. TOHTORINKOULUTUS SUOMESSA  Tohtorinkoulutuksen tavoitteena on kehittää akateemista asiantuntijuutta sekä edistää uuden tieteellisen tiedon tuotantoa.  Viimeisen muutaman vuosikymmenen aikana suomalainen tohtorinkoulutus on läpikäynyt valtavia muutoksia (Pyhältö jne. 2012).  Kehittynyt perinteisestä mestari-oppipoika – mallista organisoidumpaan ja selkeämmin säädeltyyn muotoon Bolognan prosessin kolmannen syklin saattelemana.  Tohtoriopiskelijoiden määrä on kasvanut moninkertaisesti. Vuonna 2012 suomalaisissa yliopistoissa oli yhteensä 18 687 tohtoriopiskelijaa (naiset 53%, miehet 47%).  Vuonna 2012 suomessa valmistui taas 1655 tohtoria, joista 51% oli naisia ja 49% miehiä. (Tilastokeskus.)
- 3. LÄHTÖKUOPAN AJATUKSIA  Tohtoriopiskelijat muodostavat osaavan ja hyvin valikoidun joukon.  Silti suuri osa tohtoriopiskelijoista keskeyttää opintonsa.  Drop-out luvut vaihtelevat hieman alasta ja maasta riippuen 30-50% välillä ja ovat joissain tapauksissa jopa 70% luokkaa. (mm. Bair & Haworth, 1999; Gardner, 2007; Golde, 2005; McAlpine & Norton, 2006; Nettles & Millet, 2006; Pyhältö jne., 2011)  Mistä tämä johtuu?
- 4. LÄHTÖKUOPAN AJATUKSIA  Tyypillisesti ajatellaan, että jatko- opinnoissa pärjää älykäs ja ahkera opiskelija, jolla on motivaatio kunnossa.  Usein myös jatkokoulutuksen äärimmäisenä testinä pidetään sitä, selviääkö opiskelija suuren haasteen edessä yksin.
- 5. LÄHTÖKUOPAN AJATUKSIA  Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että:  Motivaatio ei välttämättä ole onnistuneen oppimisprosessin edellytys vaan onnistuneen prosessin seurausta.  Väitöskirjatyöskentely ei ole yksilö- vaan joukkuelaji! Tiedeyhteisöllä on suuri merkitys väitöskirjaprosessin etenemisessä!
- 6. Tässä esitelmässä…  …Tarkastelemme tohtoroitumisen edellytyksiä
- 7. TUTKIMUSHANKE  Kansallinen ja kansainvälinen tohtorikoulutuksen tutkimusprojekti (2005-), jossa kiinnostuksen kohteina:  Onnistuneen väitöskirjaprosessin keskeiset edellytykset ja säätelijät  Akateeminen ohjaus  Tutkimusryhmien dynamiikka tieteellisen asiantuntijuuden oppimisympäristöinä  Projektissa on hyödynnetty useita menetelmiä (mm. kyselyt, havainnointi, haastattelut)  Aineisto on kerätty tohtorikoulutuksen kolmelta eri tasolta: opiskelijoilta, ohjaajilta ja tiedeyhteisöiltä (esim. tutkimusryhmät, seminaarit)  Tutkimusryhmä HY:ssa:  Vastuulliset tutkijat Kirsi Pyhältö ja Kirsti Lonka  Tutkijoina: Jenni Keskinen, Jenna Vekkaila, Auli Toom, Viivi Virtanen, Erika Löfström, Solveig Corner  Kansallisia yhteistyötahoja mm. Kai Hakkarainen, Sanna Vehviläinen, Tiina Soini, Hannu Soini.
- 8. MOTIVAATIO  Motivaatio ja tavoitteet ohjaavat sitä, minkälaisia valintoja opiskelija tekee väitöskirjaprosessissaan ja miten prosessi etenee (Stubb jne., 2012).  Opiskelijan tavoitteet voivat olla hyvin erilaisia:  Pätevöityminen  Oppiminen ja kehittyminen  Parempi asema työmarkkinoilla  Kiinnostus aiheeseen
- 9. MOTIVAATIO  Tutkimustulokset osoittivat, että eri alojen tohtoriopiskelijoiden tavoitteet vaihtelivat sen mukaan liittyivätkö ne: 1. Prosessiin 2. Produktiin 3. Sekä prosessiin että produktiin (Stubb jne. 2012; Keskinen, 2012)
- 10. MOTIVAATIO  Se painottivatko opiskelijat prosessia vai produktia, oli edelleen yhteydessä: 1. Väitöskirjatyön etenemiseen  Prosessia painottaneet olivat harvemmin harkinneet opintojensa keskeyttämistä ja heidän opintonsa olivat harvemmin pitkittyneet. 2. Tohtoriopiskelijan jaksamiseen  Prosessia painottaneet raportoivat vähemmän stressiä, ahdistusta, uupumusta ja kiinnostuksen puutetta. (Stubb jne., 2012)  Näyttää siis siltä, että motivaatiolla on yhteys siihen, miten väitöskirjaprosessin sitoudutaan ja kiinnitytään!
- 11. MITEN OPISKELIJAT SITOUTUVAT? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Sitoutuminen Omistautuminen Pystyvyys Uppoutuminen (Vekkaila jne., 2013a)
- 12. MITEN LANNISTUMINEN NÄKYY? 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Lannistuminen Riittämättömyys Kyynisyys Uupumus (Vekkaila jne., 2013b)
- 13. MIKÄ TUOTTAA INNOSTUMISTA? ENTÄ LANNISTUMISTA? 0% 10% 20% 30% 40% 50% Kuuluminen/ sen puute Osaaminen / sen puute Autonomia/ sen puute Kontribuointi/ sen puute Sitoutuminen Lannistuminen (Vekkaila jne., 2013a, 2014)
- 14. SITOUTUMINEN RAKENTUU VUOROVAIKUTUKSESSA  Motivaatio ei ole yksilön ominaisuus.  Sitoutuminen omaan prosessiin rakentuu tohtoriopiskelijan ja hänen ympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa.  Vuorovaikutus, joka mahdollistaa opiskelijan:  kuulumisen,  osaamisen,  autonomian ja  kontribuution kokemuksia tukee hänen sitoutumistaan väitöskirjaprosessiin. (Vekkaila jne., 2013a, 2014; Virtanen & Pyhältö, 2012)
- 15. TIEDEYHTEISÖ TOHTORIOPISKELIJAN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ  Tiedeyhteisö on monimuotoinen kokonaisuus, jonka tohtoriopiskelijat määrittivät eri tavoin:  Ohjaussuhde, tutkimusryhmä, seminaariryhmä, laitos, tiedekunta, yliopisto, kansainväliset yhteistyökumppanit ja tieteenala. (Pyhältö jne., 2012; Stubb, 2012; Vekkaila jne., 2012)  Myös kokemus itsestä yhteisön jäsenenä vaihteli:  Osallinen (54%)  Ulkopuolinen (39%)  Ristiriitainen/Jäsentymätön käsitys (16%) (Pyhältö jne., 2009; Stubb jne., 2011)
- 16. LAATU MERKITSEE  Tohtoriopiskelijoiden kokemus omasta tiedeyhteisöstä vaihteli myös sen suhteen, kokivatko he yhteisön väitöskirjaprosessinsa näkökulmasta:  VOIMAUTTAVANA (44%)  KUORMITTAVANA (55%) (Stubb jne., 2011)
- 17. MITÄ VÄLIÄ ON SILLÄ, MITEN YHTEISÖ KOETAAN? ï‚› Se, miten opiskelijat kokivat oman roolinsa osana tiedeyhteisöä ja minkälaisena he kokivat kyseisen yhteisön, oli yhteydessä: ï‚› Keskeyttämisen harkintaan ï‚› Opintojen pitkittymiseen ï‚› Jaksamiseen ïƒ Ne opiskelijat, jotka kokivat itsensä osaksi yhteisöä ja yhteisön voimauttavaksi olivat harvemmin harkinneet keskeyttämistä, heidän opintonsa olivat harvemmin pitkittyneet ja he raportoivat jaksavansa paremmin kuin muut. (Pyhältö jne., 2009; Stubb jne., 2011; Pyhältö & Keskinen, 2012)
- 18. MITÄ VÄLIÄ ON SILLÄ, MITEN YHTEISÖ KOETAAN? ï‚› Opiskelijoiden negatiiviset kokemukset tiedeyhteisöstä ja kohtaamattomuus heidän ja yhteisön välillä koettiin ongelmiksi, jotka heikensivät heidän sitoutumistaan väitöstyöhön. (Vekkaila jne., 2013b) ïƒ Sitoutumista voidaan siis tukea kiinnittämällä huomiota vuorovaikutuksen laatuun: ïƒ Miten opiskelija kohdataan ïƒ Miten osoitetaan arvostusta opiskelijan työtä kohtaan ïƒ Minkälaiset mahdollisuudet opiskelijalla on vaikuttaa omaan oppimisympäristöönsä
- 19. KOKOAVIA AJATUKSIA  Onnistunut väitöskirjatyöskentely ja tohtoroituminen edellyttävät muun muassa:  Rakentavaa ja dynaamista vuorovaikutusta tohtoriopiskelijan ja hänen tiedeyhteisön välillä, joka tukee:  Aitoa osallistumista  Motivaatiota  Sitoutumista  Jaksamista
- 21. LÄHTEET  Bair, C. R., & Haworth, J. G. (1999, November). Doctoral student attrition and persistence: A meta-analysis of research. Paper presented at the annual meeting of the Association for the study of Higher Education (ASHE), San Antonio, Texas.  Gardner, S. K. (2007). Fitting the mold of graduate school: A qualitative study of socialization in doctoral education. Innovations in Higher Education, 33, 125–138.  Golde, C. (2005). The role of the department and discipline in doctoral student attrition: Lessons from four departments. The Journal of Higher Education, 76(6), 669–700.  Keskinen, J. (2012). Väitöskirjapolun alkutaipaleella – Mistä väitöskirjan tekemisessä oikein on kyse? Teoksessa: T. Soini & K. Pyhältö, Akateeminen ohjaus tohtorinkoulutuksessa, s. 25–40. Tampere University Press.  McAlpine, L., & Norton, J. (2006). Reframing our approach to doctoral programs: an integrative framework for action and research. Higher Education Research & Development, 25(1), 3–17  Nettles, M. T., & Millet, C. M. (2006). Three magic letters: Getting to Ph.D. Baltimore: The John Hopkins University Press.
- 22. LÄHTEET  Pyhältö, K., Stubb, J., & Lonka, K. (2009a). Developing scholarly communities as learning environments for doctoral students. International Journal for Academic Development, 14(3), 221–232.  Pyhältö, K., Nummenmaa A.R., Soini, T., Stubb, J., & Lonka, K. (2012). Research on scholarly communities and development of scholarly identity in Finnish doctoral education. Teoksessa: S. Ahola & D.M. Hoffman (Toim.), Higher Education research in Finland. Emerging structures and contemporary issues, s. 337-357. Jyväskylä: Jyväskylä University Press.  Pyhältö, K. & Keskinen, J. (2012). Mitä väliä jatko-opiskelijan osallisuudella on? Miksi jatko-opiskelijan hyvinvoinnista kannattaa olla kiinnostunut? Teoksessa: T. Soini & K. Pyhältö, Akateeminen ohjaus tohtorinkoulutuksessa, s. 58–75. Tampere University Press.  Stubb, J., Pyhältö, K., & Lonka, K. (2011). Balancing between inspiration and exhaustion: PhD students’ experienced socio-psychological well- being. Studies in Continuing Education, 33(1), 33–50.  Stubb, J., Pyhältö, K., & Lonka, K. (2012). The experienced meaning of working with a PhD thesis. Scandinavian Journal of Educational Research, 1-18, iFirst Article.
- 23. LÄHTEET  Vekkaila, J., Pyhältö, K., Hakkarainen, K., Keskinen, J., & Lonka, K. (2012). Doctoral students’ key learning experiences in the natural sciences. International Journal for Researcher Development, 3(2), 154–183.  Vekkaila, J., Pyhältö, K., & Lonka, K. (2013a). Focusing on doctoral students’ experiences of engagement in thesis work. Frontline Learning Research, 1(2), 10–32.  Vekkaila, J., Pyhältö, K., & Lonka, K. (2013b). Experiences of disengagement – A study of doctoral students in the behavioral sciences. International Journal of Doctoral Studies, 8, 61–81.  Vekkaila, J., Pyhältö, K., & Lonka, K. (2014) (submitted). Engaging and disengaging doctoral experiences in the behavioural sciences. International Journal for Researcher Development.