ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Jätehuoltopäivä 27.2.2014, anna virolainen elinkeinoelämän keskusliitto

•Download as PPTX, PDF•
•
raumankauppakamari
raumankauppakamari
1 of 44
Download to read offline
Resurssitehokkuuspolitiikalla kilpailukykyä suomalaisille yrityksille lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä CASE: TUOTTAJAVASTUU JA MUUT OHJAUSKEINOT Rauma 27.2.2014 Anna Virolainen, ympäristöasiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Sisältö 1. EK 2. Resurssitehokkuus • Määritelmä • Driverit • Suomi nyt 3. Ohjauskeinot • Yleistä • Tuottajavastuu yleisesti 4. Tulevaisuus • Tulevat politiikat (EU ja Suomi) • Suositukset yrityksille
Elinkeinoelämän keskusliitto, EK
Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä. 27 jäsenliittoa Noin 16 000 jäsenyritystä, joista 96 % pk-yrityksiä Yli 70 % Suomen bkt:stä Yli 95 % maamme viennistä Noin 950 000 työntekijää Kun yritys liittyy oman toimialansa liittoon, se saa myös EK:n jäsenyyden 27.2.2014 Virolainen Anna 4
Mitä EK tekee? Huolehtii, että suomalaisilla yrityksillä on kilpailukykyinen toimintaympäristö. Viestii virkamiehille ja päättäjille elinkeinoelämän tarpeista suoraan ja median välityksellä. Vaikuttaa lainsäädäntöhankkeisiin antamalla lausuntoja ja jäsenenä asiantuntijaelimissä. Arvioi päätösten vaikutuksia yritystoimintaan. Koordinoi työnantajien työmarkkinapolitiikkaa sekä neuvottelee kolmi- ja kaksikantaan kuuluvista työelämän hankkeista. EK:lla on laaja kosketuspinta yrityksiin: näkemyksiä kerätään erilaisissa toimielimissä sekä kyselyillä ja selvityksillä. EK:n tytäryhtiöt tarjoavat yrityksille koulutusta ja neuvontaa. 27.2.2014 Virolainen Anna 5
EK:n organisaatio Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Johtaja Jussi Mustonen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka- Ruonala Johtaja Lasse Laatunen Johtaja Leena Mörttinen Lainsäädäntö ja hallinto Johtaja Hannu Rautiainen Viestintä Viestintäjohtaja Leena Jaakkola Pk-yritykset PK-johtaja Pentti Mäkinen Esikunta Johtaja Kai Mykkänen Johtava asiantuntija Eeva Korolainen TyömarkkinatKilpailukyky ja kasvu Infra ja ympäristö Talous- politiikka • Kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet • Innovaatio-ympäristö ja yritysten kasvu • Brysselin toimisto • Sosiaali-, työvoima- ja työsuojelu-politiikka • Työlainsäädäntö ja työelämä • Koulutus ja osaaminen • Yritysturvallisuus • Toimintapuitteet • Liiketoiminta ja ympäristö • Talouspolitiikka • Veropolitiikka • Tutkimukset ja tiedustelut • Palkkatilastot
EK:ssa yhteensä 27 jäsenliittoa Autoliikenteen Työnantajaliitto Elintarviketeollisuusliitto Energiateollisuus Finanssialan Keskusliitto Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Kaupan Liitto Kemianteollisuus Kiinteistöpalvelut Kulutustavararyhmä Kumiteollisuus Logistiikkayritysten Liitto Lääketeollisuus Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa Metsäteollisuus Muoviteollisuus Palvelualojen työnantajat PALTA Puusepänteollisuus Rakennusteollisuus RT Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasila Satamaoperaattorit Sivistystyönantajat Sosiaalialan Työnantajat Teknokemian Yhdistys Teknologiateollisuus Terveyspalvelualan Liitto Viestinnän Keskusliitto Yleinen Teollisuusliitto YTL 27.2.2014 Virolainen Anna 7
Resurssitehokkuus
Vähemmästä enemmän, vähäisemmät elinkaariaikaiset ympäristövaikutukset 10.2.2014 9
Resurssitehokkuus 10.2.2014 10 Tuotanto Kulutus Jätteiden käsittely Raaka-aine Jakelu
Resurssitehokkuus (EK:n mielestä) 19.2.2014 Anna Virolainen 11 Picture: Material and energy cycles . (EK) • Elinkaariajattelu • Energia, materiaalien kulku
Resurssitehokkuuspolitiikka (Circular Economy) 19.2.2014 Anna Virolainen 12 Picture: Material and energy cycles . (EK) • Elinkaariajattelu • Energia, materiaalien kulku
Materiaalitehokkuus (kansallinen) 19.2.2014 Anna Virolainen 13 Picture: Material and energy cycles . (EK) • Elinkaariajattelu • Energia, materiaalien kulku
Resurssitehokkuus eri tasoilla • Kansainvälinen taso • EU-taso • Kansallinen taso • Maakuntataso • Kuntataso • Yritystaso • Toimipaikkataso • Tuotetaso 10.2.2014 14
Eri teollisuuden aloilla tarvitaan erilaisia keinoja resurssitehokkuuden parantamiseksi Resurssitehokkuus toimialatasolla Kuva: Toimenpiteitä eri toimijoille resurssitehokkuuden kehittämiseksi (Ecorys).
Resurssitehokkuuden driverit
Kuva lainattu: Markku Wileniuksen (Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto) esityksestä, joka pidetty Teknologiateollisuus ry:n työpajassa 10.12. 2013
Minkälainen tulevaisuus sitten on? • Jatkuuko kasvu? • Raaka-aineiden hinnan nousu (kysyntä, saatavuus) • Ympäristöpolitiikan muuttuminen (mm. hinnoittelu) • Uutta tekniikkaa (nano, 3D-printtaus..) • Kuluttajien tarpeet muuttuvat? • Avoin demokratia 27.2.2014 Virolainen Anna 18
27.2.2014 Virolainen Anna 19
Öljy- ja hyödykehintojen yhteys 27.2.2014 Virolainen Anna 20 Kuva lainattu: Markku Wileniuksen (Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto) esityksestä, joka pidetty Teknologiateollisuus ry:n työpajassa 10.12. 2013
Suomi matkalla oikeaan suuntaan
Yhdyskuntajätteen kierrätys ja kompostointi Euroopassa 2011 28.11.2013 Anna Virolainen 22 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Residual Composting and Digestion Recycling Kuva: Yhdyskuntajätteen kierrätys ja kompostointi Euroopassa 2011 (consultation on the Review of the European Waste Management Targets. European Commission 2013)
Kaatopaikalle päätyvän biohajoavan yhdyskuntajätteen %- osuus jäsenmaissa 2011 23 Kuva: Kaatopaikalle päätyvän biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä tietyissä jäsenmaissa (Consultation on the Review of the European Waste Management Targets. European Commission 2013)
Teollisuuden ympäristönsuojelumenot vuosina 1992–2011 28.11.2013 Anna Virolainen 24
Teollisuuden ympäristönsuojeluinvestointien jakauma vuosina 1992–2011 28.11.2013 Anna Virolainen 25
Kuva: Jätteiden käsittely (milj. tonnia) Suomessa vuonna 2011 (data saatavissa: Ympäristötilasto 2013, Tilastokeskus) Jätteiden käsittely Suomessa 2011
Ohjauskeinot
EK:n ajatus: ”Jätteestä materiaalia” • Jätteiden tuottajat – Ennakoitavissa oleva toimintaympäristö – Ei merkittäviä rajoituksia toimintaan – Varottava kohtuutonta kustannusten nousua – Varmistettava, ettei tule kohtuuttomia investointivaatimuksia (esim. jätteen esikäsittely) – T&K-tuet • Jätehuollon toimijat – Ennakoitavissa oleva toimintaympäristö – Toimivat jätemarkkinat (esim. riittävät materiaalivirrat, selvä vastuunjako) – Uusia liiketoimintamahdollisuuksia – Ei merkittäviä rajoituksia toimintaan – Riittävästi tilaa innovaatioille – T&K-tuet • Teknologiayritykset – Ennakoitavissa oleva toimintaympäristö – Uusia liiketoimintamahdollisuuksia kotona ja ulkomailla – Globaali toimintaympäristö – T&K-tuet – Riittävästi tilaa innovaatioille
Ohjauskeinot • Ekodesign • Tuottajavastuu • Jätelainsäädäntö • Rahoitus • Ympäristöjärjestelmät (EMAS, ISO, etc.) • Materiaalikatselmus • Materiaalitehokkuussopimus • Teolliset symbioosit • Ympäristömerkintä • Tuotepassi • Taloudelliset ohjauskeinot • Indikaattorit ja tavoitteiden asetanta • .... 27.2.2014 Virolainen Anna 29
Ohjauskeinotyypit • Säätelyohjaus – Poliittinen ohjaus mm. tavoitteet (EU, valtio, alue, toimiala) – Julkissäätely (kaikki tahot riippuen ohjauskeinosta) – Yhteissäätely (toimiala) (esim. Australia) – Taloudellinen ohjaus (yritykset, kuluttajat) • Suostutteleva ohjaus – Sopimusohjaus (yritykset ja valtio) – Asiantuntija-tuki (yritykset) – Tiedollinen ohjaus (kuluttajat, yritykset) 27.2.2014 Virolainen Anna 30
27.2.2014 Virolainen Anna 31 Tyyppi Alakategoriat & esimerkit Julkissäätely • suora säätely ja hallinnollinen täytäntöönpano (ympäristölupaehdot) + tuottajavastuu • joustava suora säätely, jonka nojalla yrityksen on tehtävä suunnitelma ((ympäristöluonnonvaratehokkuussuunnitelma (Australia)) • julkisten hankintojen säätely (Japani) • Velvoite yrityksen jätetietouden nostamiseksi (jätevaltuutettu ja jätehuoltosuunnitelma, Itävalta; yritysten omavalvonta Saksa) • velvoite yleisen jätetietouden nostamiseksi (Japani) Yhteissäätely • Velvoittava säätely, jonka standardit asetetaan yhdessä toimialan kanssa neuvotellen. Laiminlyöjäyritykset julkaistaan (materiaalitehokkuusvelvoite, Japani) • Sopimus sektorin kanssa. Tukena lainsäädäntö, joka velvoittaa sopimuksen ulkopuolelle jäävät yritykset toimenpiteisiin (Sustainability Covenant, Australia) taloudellinen ohjaus • Kannustimet (maa-ainesmaksu, UK; Landfill Allowances Trading, UK; kaatopaikkavero, Hollanti) + esim. pakkausvero pulloille, jotka eivät ole tuottajavastuun piirissä) • Valtion tuki materiaalitehokkuuden parantamiseen: vapaaehtoinen sopimus yrityksen ja valtion välillä (tuki materiaalitehokkuushankkeille, Alankomaat; Sustainability Compacts, Australia; Environwise, UK; ; tuki pilottihankkeille, Saksa) Säätelyohjaus
Suostutteleva ohjaus 27.2.2014 Virolainen Anna 32 Tyyppi Alakategoriat & esimerkit Sopimusohja us • vapaaehtoinen sopimus toimialan ja valtion välillä. Kannustimena, että valtio ei anna ankarampaa sitovaa säätelyä (ympäristösopimus, Belgia; rakennusjätteen tuottajien vapaaehtoinen sitoutuminen vähennyksiin, Saksa) Asiantuntija- tuki • Ulkopuolisen asiantuntijan suorittama yrityksen analysointi ja räätälöimä projekti, jolla yrityksen kannattavuutta ja ympäristösuoritusta parannetaan ilmaiseksi tai vähin kustannuksin (Sustainability Advantage, NSW/Australia; Environwise, UK) Tiedollinen ohjaus • Työkalu yrityksen käyttöön materiaalitehokkuuden selvittämiseen ja investointien kannattavuuden arviointiin (MAMBO, Belgia) • Tiedon tarjoaminen yrityksille (yleistieto, tapaustutkimukset) (Alankomaat: InfoMil-helpdesk; NSW, Australia: Sustainability Advantage; Iso-Britannia: Envirowise; Flanderi, Belgia: MAMBO) • Kuluttajien tiedollinen ohjaus (Alankomaat: kuluttajaneuvonta; Iso-Britannia: WRAP)
Tuottajavastuu Tuottajavastuu tarkoittaa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteidensa jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä. Suomessa tuottajavastuu koskee seuraavien tuotteiden valmistajia tai maahantuojia: • henkilöautoja, pakettiautoja ja niihin rinnastettavia muita ajoneuvoja* • moottorikäyttöisen tai muun ajoneuvon ja laitteen renkaita sekä renkailla varustettuja ajoneuvoja ja laitteita • sähkö- ja elektroniikkalaitteita* • paristoja ja akkuja* • paperituotteiden valmistukseen käytettävää paperia tai painettuja paperituotteita • pakkauksia. (Muista aloista poiketen pakkausten tuottajavastuussa ovat pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahantuojat.) • (palautuspullot) http://www.ymparisto.fi/tuottajavastuu *EU-lainsäädäntö asettaa vaatimukset
Tuottajavastuuta koskeva lainsäädäntö • Tuottajavastuuta koskevat säännökset löytyvät jätelaista ja sitä täydentävistä jätelajikohtaisista asetuksista. Tuottajavastuun maksuista säädetään valtion maksuperustelaissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa. Maksujen suuruudet löytyvät asetuksen liitteenä olevasta maksutaulukosta. • Uusi jätelaki (646/2011) tuli voimaan 1.5.2012. Tuottajavastuuta koskevat säännökset tulevat voimaan porrastetusti vuoden tai kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli 1.5.2013 tai 1.5.2014, ja ne löytyvät jätelain luvusta 6. Juomapakkauksista säädellään luvussa 7. 27.2.2014 Virolainen Anna 34 http://www.ymparisto.fi/tuottajavastuu
Miten tuottajavastuun voi hoitaa? • Tuottajan on hoidettava tuottajavastuunsa jollakin seuraavista tavoista: – Liittymällä tuottajayhteisön jäseneksi. Tällöin tuottajavastuu siirtyy tuottajayhteisölle, joka hoitaa tuottajan puolesta laissa säädetyt tuottajavastuuvelvollisuudet. – Järjestämällä itse markkinoille saattamiensa tuotteiden jätehuollon ja tekemällä Pirkanmaan ELY-keskukselle hakemuksen tuottajarekisteriin hyväksymiseksi. Tuottajarekisteriin voidaan hyväksyä vain sellainen tuottaja, joka omalla kustannuksellaan hoitaa tuotteidensa jätehuollon, kuten keräysverkon järjestämisen, ja jonka toiminta myös muilta osin täyttää jätelaissa ja sen nojalla säädetyt vaatimukset. – Perustamalla tuottajayhteisön yhdessä muiden tuottajien kanssa • Mikäli yritys on tuottajavastuussa useasta tuottajavastuualasta (esim. sähkö- ja elektroniikkalaitteista ja pakkauksista), tuottajavastuu on hoidettava erikseen jokaiselta alalta. 27.2.2014 Virolainen Anna 35 http://www.ymparisto.fi/tuottajavastuu
Akkujen ja paristojen tuottajayhteisöt • Recser Oy • ERP Finland ry • Akkukierrätys Pb Oy Paperin tuottajayhteisöt • Paperinkeräys Oy • Suomen Keräystuote Oy Pakkausten tuottajayhteisöt • Mepak-Kierrätys Oy • Puupakkausten Kierrätys PPK Oy • Suomen Keräyslasiyhdistys ry • Suomen Kuitukierrätys Oy • Suomen Palautuspakkaus Oy PALPA • Suomen Teollisuuskuitu Oy • Suomen Uusiomuovi Oy Renkaiden tuottajayhteisö • Suomen Rengaskierrätys Oy Ajoneuvojen tuottajayhteisöt • Suomen Autokierrätys Oy Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajayhteisöt • Elker Oy (Selt ry, Flip ry, ICT-Tuottajaosuuskunta Ty) • ERP Finland ry • SER-Tuottajayhteisö ry Tuottajarekisteriin hyväksytyt palautusjärjestelmien ylläpitäjät • Ekopulloyhdistys ry • Finn Spring Oy • Lidl Suomi Ky • Lounais-Juoma Oy • Palpa Lasi Oy • PM-Juomatukku Oy • Suomen Palautuspakkaus Oy, PALPA (PET) • Suomen Palautuspakkaus Oy, PALPA (tölkit) • Reafin Oy Hyväksytyt tuottajayhteisöt 2/2014 http://www.ymparisto.fi/tuottajavastuu
Uutta! Pakkauslainsäädäntö Tuottajan on järjestettävä pakkausjätteen erilliskeräys ja kierrätys siten, että tuottajan markkinoille saattamien pakkausten määrää vastaavasta määrästä kierrätetään pakkausmateriaaleittain vuosittain: 1 päivästä tammikuuta 2016 vähintään: a) 70 painoprosenttia kuitupakkausjätettä; b) 25 painoprosenttia lasipakkausjätettä; c) 60 painoprosenttia metallipakkausjätettä; d) 15 painoprosenttia muovipakkausjätettä; e) 15 painoprosenttia puupakkausjätettä; 1 päivästä tammikuuta 2020 vähintään: a) 80 painoprosenttia kuitupakkausjätettä; b) 40 painoprosenttia lasipakkausjätettä; c) 70 painoprosenttia metallipakkausjätettä; d) 20 painoprosenttia muovipakkausjätettä; e) 15 painoprosenttia puupakkausjätettä. Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi pakkauksista ja pakkausjätteistä, eduskunnan ympäristövaliokunta 3. ja 4.12.2013
Tulevaisuus
Tulevaisuuden näkymät • Pre 2020 – Kierrätysvaatimukset kiristyvät – Vapaaehtoisesti luultavasti ainakin 2020 asti kansallisesti ja EU:ssa • Post 2020 – Kovat paineet säätelyohjauksen käyttöön otolle erityisesti Brysselissä – Jäte- ja tuotantolainsäädäntö lähestyvät toisiaan  Pidemmän tähtäimen resurssitehokkuus on varmistettava jo nyt sekä kansallisella että yritystasoilla – aktiivisuus (yritykset & alueelliset toimijat)!  Rahoitusta saatavilla nyt ja lähivuosina 27.2.2014 Virolainen Anna 39
Kansallinen Materiaalitehokkuusohjelma (ehdotus) Tehtävä 1. Käynnistetään kokoava tutkimusohjelma materiaalitehokkuuden edistämiseksi Tehtävä 2. Toteutetaan teollisia symbiooseja vauhdittava kansallinen toimintamalli kolmivuotisena hankkeena Tehtävä 3. Kehitetään toimintamalli resurssiviisaan alueellisen yhteistyön vahvistamiseen Tehtävä 4. Käynnistetään tuettu materiaalikatselmushanke viideksi vuodeksi Tehtävä 5. Kokeillaan materiaalitehokkuussopimusmenettelyä materiaaliviisauden vauhdittajana Tehtävä 6. Toteutetaan ympäristölupien keventämis- ja selkeyttämishanke Tehtävä 7. Ennakoidaan kansainvälisiä materiaalitehokkuuspolitiikkaa ja vaikutetaan EU:n materiaalitehokkuuspolitiikan muotoutumiseen Tehtävä 8. Vahvistetaan EU:n Life-ohjelman rahoitusta suomalaisiin materiaalitehokkuushankkeisiin 27.2.2014 Virolainen Anna 40
EU:n resurssitehokkuuspolitiikka tuleva Circular Economy –tiedonanto 6/2014 mahdollinen sisältö: 1. Linjaus uusista jätteiden kierrätystavoitteista • Yhdyskuntajätteen kierrätys- ja uudelleenkäyttötavoite 60 % 2020 mennessä ja 70 % 2025 mennessä • Pakkausten kierrätystavoite 80 % 2030 mennessä [70 % 2025 mennessä?] • Pidemmällä tähtäimellä kaatopaikoille ei enää kierrätettävää ja poltettavaa jätettä. • 20 %:n ruokajätteen vähentämistavoite 2020 mennessä 2. Resurssituottavuustavoite 30 % 2030 mennessä 3. Rahoituspaketti kansallisiin toimiin (on jo käynnissä) 27.2.2014 Virolainen Anna 41
Suositukset yrityksille • Panosta – Tuotannon ekodesign (löydä heikot kohdat: vesi, energia, raaka-aineet) – Tuotteen elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten ymmärtäminen (data) – Tuotantoketjun hallinta (löydä heikot kohdat: vesi, energia, raaka-aineet) – Haitallisten/vaarallisten aineiden korvaaminen vähemmän haitallisilla (REACH, jätelainsäädäntö) – Tuotteen kierrätettävyyden parantaminen koko elinkaaren ajalle (ekodesign, re-manufacturing) • Hyödynnä tuet ja saatavilla oleva asiantuntija-apu 27.2.2014 Virolainen Anna 42
”Jätteestä materiaalia”
Kiitos! Anna Virolainen, ympäristöasiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Anna.virolainen@ek.fi 0400-987 805

More Related Content

Jätehuoltopäivä 27.2.2014, anna virolainen elinkeinoelämän keskusliitto

  • 1. Resurssitehokkuuspolitiikalla kilpailukykyä suomalaisille yrityksille lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä CASE: TUOTTAJAVASTUU JA MUUT OHJAUSKEINOT Rauma 27.2.2014 Anna Virolainen, ympäristöasiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK
  • 2. Sisältö 1. EK 2. Resurssitehokkuus • Määritelmä • Driverit • Suomi nyt 3. Ohjauskeinot • Yleistä • Tuottajavastuu yleisesti 4. Tulevaisuus • Tulevat politiikat (EU ja Suomi) • Suositukset yrityksille
  • 4. Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä. 27 jäsenliittoa Noin 16 000 jäsenyritystä, joista 96 % pk-yrityksiä Yli 70 % Suomen bkt:stä Yli 95 % maamme viennistä Noin 950 000 työntekijää Kun yritys liittyy oman toimialansa liittoon, se saa myös EK:n jäsenyyden 27.2.2014 Virolainen Anna 4
  • 5. Mitä EK tekee? Huolehtii, että suomalaisilla yrityksillä on kilpailukykyinen toimintaympäristö. Viestii virkamiehille ja päättäjille elinkeinoelämän tarpeista suoraan ja median välityksellä. Vaikuttaa lainsäädäntöhankkeisiin antamalla lausuntoja ja jäsenenä asiantuntijaelimissä. Arvioi päätösten vaikutuksia yritystoimintaan. Koordinoi työnantajien työmarkkinapolitiikkaa sekä neuvottelee kolmi- ja kaksikantaan kuuluvista työelämän hankkeista. EK:lla on laaja kosketuspinta yrityksiin: näkemyksiä kerätään erilaisissa toimielimissä sekä kyselyillä ja selvityksillä. EK:n tytäryhtiöt tarjoavat yrityksille koulutusta ja neuvontaa. 27.2.2014 Virolainen Anna 5
  • 6. EK:n organisaatio Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Johtaja Jussi Mustonen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka- Ruonala Johtaja Lasse Laatunen Johtaja Leena Mörttinen Lainsäädäntö ja hallinto Johtaja Hannu Rautiainen Viestintä Viestintäjohtaja Leena Jaakkola Pk-yritykset PK-johtaja Pentti Mäkinen Esikunta Johtaja Kai Mykkänen Johtava asiantuntija Eeva Korolainen TyömarkkinatKilpailukyky ja kasvu Infra ja ympäristö Talous- politiikka • Kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet • Innovaatio-ympäristö ja yritysten kasvu • Brysselin toimisto • Sosiaali-, työvoima- ja työsuojelu-politiikka • Työlainsäädäntö ja työelämä • Koulutus ja osaaminen • Yritysturvallisuus • Toimintapuitteet • Liiketoiminta ja ympäristö • Talouspolitiikka • Veropolitiikka • Tutkimukset ja tiedustelut • Palkkatilastot
  • 7. EK:ssa yhteensä 27 jäsenliittoa Autoliikenteen Työnantajaliitto Elintarviketeollisuusliitto Energiateollisuus Finanssialan Keskusliitto Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Kaupan Liitto Kemianteollisuus Kiinteistöpalvelut Kulutustavararyhmä Kumiteollisuus Logistiikkayritysten Liitto Lääketeollisuus Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa Metsäteollisuus Muoviteollisuus Palvelualojen työnantajat PALTA Puusepänteollisuus Rakennusteollisuus RT Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasila Satamaoperaattorit Sivistystyönantajat Sosiaalialan Työnantajat Teknokemian Yhdistys Teknologiateollisuus Terveyspalvelualan Liitto Viestinnän Keskusliitto Yleinen Teollisuusliitto YTL 27.2.2014 Virolainen Anna 7
  • 9. Vähemmästä enemmän, vähäisemmät elinkaariaikaiset ympäristövaikutukset 10.2.2014 9
  • 11. Resurssitehokkuus (EK:n mielestä) 19.2.2014 Anna Virolainen 11 Picture: Material and energy cycles . (EK) • Elinkaariajattelu • Energia, materiaalien kulku
  • 12. Resurssitehokkuuspolitiikka (Circular Economy) 19.2.2014 Anna Virolainen 12 Picture: Material and energy cycles . (EK) • Elinkaariajattelu • Energia, materiaalien kulku
  • 13. Materiaalitehokkuus (kansallinen) 19.2.2014 Anna Virolainen 13 Picture: Material and energy cycles . (EK) • Elinkaariajattelu • Energia, materiaalien kulku
  • 14. Resurssitehokkuus eri tasoilla • Kansainvälinen taso • EU-taso • Kansallinen taso • Maakuntataso • Kuntataso • Yritystaso • Toimipaikkataso • Tuotetaso 10.2.2014 14
  • 15. Eri teollisuuden aloilla tarvitaan erilaisia keinoja resurssitehokkuuden parantamiseksi Resurssitehokkuus toimialatasolla Kuva: Toimenpiteitä eri toimijoille resurssitehokkuuden kehittämiseksi (Ecorys).
  • 17. Kuva lainattu: Markku Wileniuksen (Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto) esityksestä, joka pidetty Teknologiateollisuus ry:n työpajassa 10.12. 2013
  • 18. Minkälainen tulevaisuus sitten on? • Jatkuuko kasvu? • Raaka-aineiden hinnan nousu (kysyntä, saatavuus) • Ympäristöpolitiikan muuttuminen (mm. hinnoittelu) • Uutta tekniikkaa (nano, 3D-printtaus..) • Kuluttajien tarpeet muuttuvat? • Avoin demokratia 27.2.2014 Virolainen Anna 18
  • 20. Öljy- ja hyödykehintojen yhteys 27.2.2014 Virolainen Anna 20 Kuva lainattu: Markku Wileniuksen (Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto) esityksestä, joka pidetty Teknologiateollisuus ry:n työpajassa 10.12. 2013
  • 22. Yhdyskuntajätteen kierrätys ja kompostointi Euroopassa 2011 28.11.2013 Anna Virolainen 22 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Residual Composting and Digestion Recycling Kuva: Yhdyskuntajätteen kierrätys ja kompostointi Euroopassa 2011 (consultation on the Review of the European Waste Management Targets. European Commission 2013)
  • 23. Kaatopaikalle päätyvän biohajoavan yhdyskuntajätteen %- osuus jäsenmaissa 2011 23 Kuva: Kaatopaikalle päätyvän biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä tietyissä jäsenmaissa (Consultation on the Review of the European Waste Management Targets. European Commission 2013)
  • 25. Teollisuuden ympäristönsuojeluinvestointien jakauma vuosina 1992–2011 28.11.2013 Anna Virolainen 25
  • 26. Kuva: Jätteiden käsittely (milj. tonnia) Suomessa vuonna 2011 (data saatavissa: Ympäristötilasto 2013, Tilastokeskus) Jätteiden käsittely Suomessa 2011
  • 28. EK:n ajatus: ”Jätteestä materiaalia” • Jätteiden tuottajat – Ennakoitavissa oleva toimintaympäristö – Ei merkittäviä rajoituksia toimintaan – Varottava kohtuutonta kustannusten nousua – Varmistettava, ettei tule kohtuuttomia investointivaatimuksia (esim. jätteen esikäsittely) – T&K-tuet • Jätehuollon toimijat – Ennakoitavissa oleva toimintaympäristö – Toimivat jätemarkkinat (esim. riittävät materiaalivirrat, selvä vastuunjako) – Uusia liiketoimintamahdollisuuksia – Ei merkittäviä rajoituksia toimintaan – Riittävästi tilaa innovaatioille – T&K-tuet • Teknologiayritykset – Ennakoitavissa oleva toimintaympäristö – Uusia liiketoimintamahdollisuuksia kotona ja ulkomailla – Globaali toimintaympäristö – T&K-tuet – Riittävästi tilaa innovaatioille
  • 29. Ohjauskeinot • Ekodesign • Tuottajavastuu • Jätelainsäädäntö • Rahoitus • Ympäristöjärjestelmät (EMAS, ISO, etc.) • Materiaalikatselmus • Materiaalitehokkuussopimus • Teolliset symbioosit • Ympäristömerkintä • Tuotepassi • Taloudelliset ohjauskeinot • Indikaattorit ja tavoitteiden asetanta • .... 27.2.2014 Virolainen Anna 29
  • 30. Ohjauskeinotyypit • Säätelyohjaus – Poliittinen ohjaus mm. tavoitteet (EU, valtio, alue, toimiala) – Julkissäätely (kaikki tahot riippuen ohjauskeinosta) – Yhteissäätely (toimiala) (esim. Australia) – Taloudellinen ohjaus (yritykset, kuluttajat) • Suostutteleva ohjaus – Sopimusohjaus (yritykset ja valtio) – Asiantuntija-tuki (yritykset) – Tiedollinen ohjaus (kuluttajat, yritykset) 27.2.2014 Virolainen Anna 30
  • 31. 27.2.2014 Virolainen Anna 31 Tyyppi Alakategoriat & esimerkit Julkissäätely • suora säätely ja hallinnollinen täytäntöönpano (ympäristölupaehdot) + tuottajavastuu • joustava suora säätely, jonka nojalla yrityksen on tehtävä suunnitelma ((ympäristöluonnonvaratehokkuussuunnitelma (Australia)) • julkisten hankintojen säätely (Japani) • Velvoite yrityksen jätetietouden nostamiseksi (jätevaltuutettu ja jätehuoltosuunnitelma, Itävalta; yritysten omavalvonta Saksa) • velvoite yleisen jätetietouden nostamiseksi (Japani) Yhteissäätely • Velvoittava säätely, jonka standardit asetetaan yhdessä toimialan kanssa neuvotellen. Laiminlyöjäyritykset julkaistaan (materiaalitehokkuusvelvoite, Japani) • Sopimus sektorin kanssa. Tukena lainsäädäntö, joka velvoittaa sopimuksen ulkopuolelle jäävät yritykset toimenpiteisiin (Sustainability Covenant, Australia) taloudellinen ohjaus • Kannustimet (maa-ainesmaksu, UK; Landfill Allowances Trading, UK; kaatopaikkavero, Hollanti) + esim. pakkausvero pulloille, jotka eivät ole tuottajavastuun piirissä) • Valtion tuki materiaalitehokkuuden parantamiseen: vapaaehtoinen sopimus yrityksen ja valtion välillä (tuki materiaalitehokkuushankkeille, Alankomaat; Sustainability Compacts, Australia; Environwise, UK; ; tuki pilottihankkeille, Saksa) Säätelyohjaus
  • 32. Suostutteleva ohjaus 27.2.2014 Virolainen Anna 32 Tyyppi Alakategoriat & esimerkit Sopimusohja us • vapaaehtoinen sopimus toimialan ja valtion välillä. Kannustimena, että valtio ei anna ankarampaa sitovaa säätelyä (ympäristösopimus, Belgia; rakennusjätteen tuottajien vapaaehtoinen sitoutuminen vähennyksiin, Saksa) Asiantuntija- tuki • Ulkopuolisen asiantuntijan suorittama yrityksen analysointi ja räätälöimä projekti, jolla yrityksen kannattavuutta ja ympäristösuoritusta parannetaan ilmaiseksi tai vähin kustannuksin (Sustainability Advantage, NSW/Australia; Environwise, UK) Tiedollinen ohjaus • Työkalu yrityksen käyttöön materiaalitehokkuuden selvittämiseen ja investointien kannattavuuden arviointiin (MAMBO, Belgia) • Tiedon tarjoaminen yrityksille (yleistieto, tapaustutkimukset) (Alankomaat: InfoMil-helpdesk; NSW, Australia: Sustainability Advantage; Iso-Britannia: Envirowise; Flanderi, Belgia: MAMBO) • Kuluttajien tiedollinen ohjaus (Alankomaat: kuluttajaneuvonta; Iso-Britannia: WRAP)
  • 33. Tuottajavastuu Tuottajavastuu tarkoittaa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteidensa jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä. Suomessa tuottajavastuu koskee seuraavien tuotteiden valmistajia tai maahantuojia: • henkilöautoja, pakettiautoja ja niihin rinnastettavia muita ajoneuvoja* • moottorikäyttöisen tai muun ajoneuvon ja laitteen renkaita sekä renkailla varustettuja ajoneuvoja ja laitteita • sähkö- ja elektroniikkalaitteita* • paristoja ja akkuja* • paperituotteiden valmistukseen käytettävää paperia tai painettuja paperituotteita • pakkauksia. (Muista aloista poiketen pakkausten tuottajavastuussa ovat pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahantuojat.) • (palautuspullot) http://www.ymparisto.fi/tuottajavastuu *EU-lainsäädäntö asettaa vaatimukset
  • 34. Tuottajavastuuta koskeva lainsäädäntö • Tuottajavastuuta koskevat säännökset löytyvät jätelaista ja sitä täydentävistä jätelajikohtaisista asetuksista. Tuottajavastuun maksuista säädetään valtion maksuperustelaissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa. Maksujen suuruudet löytyvät asetuksen liitteenä olevasta maksutaulukosta. • Uusi jätelaki (646/2011) tuli voimaan 1.5.2012. Tuottajavastuuta koskevat säännökset tulevat voimaan porrastetusti vuoden tai kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli 1.5.2013 tai 1.5.2014, ja ne löytyvät jätelain luvusta 6. Juomapakkauksista säädellään luvussa 7. 27.2.2014 Virolainen Anna 34 http://www.ymparisto.fi/tuottajavastuu
  • 35. Miten tuottajavastuun voi hoitaa? • Tuottajan on hoidettava tuottajavastuunsa jollakin seuraavista tavoista: – Liittymällä tuottajayhteisön jäseneksi. Tällöin tuottajavastuu siirtyy tuottajayhteisölle, joka hoitaa tuottajan puolesta laissa säädetyt tuottajavastuuvelvollisuudet. – Järjestämällä itse markkinoille saattamiensa tuotteiden jätehuollon ja tekemällä Pirkanmaan ELY-keskukselle hakemuksen tuottajarekisteriin hyväksymiseksi. Tuottajarekisteriin voidaan hyväksyä vain sellainen tuottaja, joka omalla kustannuksellaan hoitaa tuotteidensa jätehuollon, kuten keräysverkon järjestämisen, ja jonka toiminta myös muilta osin täyttää jätelaissa ja sen nojalla säädetyt vaatimukset. – Perustamalla tuottajayhteisön yhdessä muiden tuottajien kanssa • Mikäli yritys on tuottajavastuussa useasta tuottajavastuualasta (esim. sähkö- ja elektroniikkalaitteista ja pakkauksista), tuottajavastuu on hoidettava erikseen jokaiselta alalta. 27.2.2014 Virolainen Anna 35 http://www.ymparisto.fi/tuottajavastuu
  • 36. Akkujen ja paristojen tuottajayhteisöt • Recser Oy • ERP Finland ry • Akkukierrätys Pb Oy Paperin tuottajayhteisöt • Paperinkeräys Oy • Suomen Keräystuote Oy Pakkausten tuottajayhteisöt • Mepak-Kierrätys Oy • Puupakkausten Kierrätys PPK Oy • Suomen Keräyslasiyhdistys ry • Suomen Kuitukierrätys Oy • Suomen Palautuspakkaus Oy PALPA • Suomen Teollisuuskuitu Oy • Suomen Uusiomuovi Oy Renkaiden tuottajayhteisö • Suomen Rengaskierrätys Oy Ajoneuvojen tuottajayhteisöt • Suomen Autokierrätys Oy Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajayhteisöt • Elker Oy (Selt ry, Flip ry, ICT-Tuottajaosuuskunta Ty) • ERP Finland ry • SER-Tuottajayhteisö ry Tuottajarekisteriin hyväksytyt palautusjärjestelmien ylläpitäjät • Ekopulloyhdistys ry • Finn Spring Oy • Lidl Suomi Ky • Lounais-Juoma Oy • Palpa Lasi Oy • PM-Juomatukku Oy • Suomen Palautuspakkaus Oy, PALPA (PET) • Suomen Palautuspakkaus Oy, PALPA (tölkit) • Reafin Oy Hyväksytyt tuottajayhteisöt 2/2014 http://www.ymparisto.fi/tuottajavastuu
  • 37. Uutta! Pakkauslainsäädäntö Tuottajan on järjestettävä pakkausjätteen erilliskeräys ja kierrätys siten, että tuottajan markkinoille saattamien pakkausten määrää vastaavasta määrästä kierrätetään pakkausmateriaaleittain vuosittain: 1 päivästä tammikuuta 2016 vähintään: a) 70 painoprosenttia kuitupakkausjätettä; b) 25 painoprosenttia lasipakkausjätettä; c) 60 painoprosenttia metallipakkausjätettä; d) 15 painoprosenttia muovipakkausjätettä; e) 15 painoprosenttia puupakkausjätettä; 1 päivästä tammikuuta 2020 vähintään: a) 80 painoprosenttia kuitupakkausjätettä; b) 40 painoprosenttia lasipakkausjätettä; c) 70 painoprosenttia metallipakkausjätettä; d) 20 painoprosenttia muovipakkausjätettä; e) 15 painoprosenttia puupakkausjätettä. Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi pakkauksista ja pakkausjätteistä, eduskunnan ympäristövaliokunta 3. ja 4.12.2013
  • 39. Tulevaisuuden näkymät • Pre 2020 – Kierrätysvaatimukset kiristyvät – Vapaaehtoisesti luultavasti ainakin 2020 asti kansallisesti ja EU:ssa • Post 2020 – Kovat paineet säätelyohjauksen käyttöön otolle erityisesti Brysselissä – Jäte- ja tuotantolainsäädäntö lähestyvät toisiaan  Pidemmän tähtäimen resurssitehokkuus on varmistettava jo nyt sekä kansallisella että yritystasoilla – aktiivisuus (yritykset & alueelliset toimijat)!  Rahoitusta saatavilla nyt ja lähivuosina 27.2.2014 Virolainen Anna 39
  • 40. Kansallinen Materiaalitehokkuusohjelma (ehdotus) Tehtävä 1. Käynnistetään kokoava tutkimusohjelma materiaalitehokkuuden edistämiseksi Tehtävä 2. Toteutetaan teollisia symbiooseja vauhdittava kansallinen toimintamalli kolmivuotisena hankkeena Tehtävä 3. Kehitetään toimintamalli resurssiviisaan alueellisen yhteistyön vahvistamiseen Tehtävä 4. Käynnistetään tuettu materiaalikatselmushanke viideksi vuodeksi Tehtävä 5. Kokeillaan materiaalitehokkuussopimusmenettelyä materiaaliviisauden vauhdittajana Tehtävä 6. Toteutetaan ympäristölupien keventämis- ja selkeyttämishanke Tehtävä 7. Ennakoidaan kansainvälisiä materiaalitehokkuuspolitiikkaa ja vaikutetaan EU:n materiaalitehokkuuspolitiikan muotoutumiseen Tehtävä 8. Vahvistetaan EU:n Life-ohjelman rahoitusta suomalaisiin materiaalitehokkuushankkeisiin 27.2.2014 Virolainen Anna 40
  • 41. EU:n resurssitehokkuuspolitiikka tuleva Circular Economy –tiedonanto 6/2014 mahdollinen sisältö: 1. Linjaus uusista jätteiden kierrätystavoitteista • Yhdyskuntajätteen kierrätys- ja uudelleenkäyttötavoite 60 % 2020 mennessä ja 70 % 2025 mennessä • Pakkausten kierrätystavoite 80 % 2030 mennessä [70 % 2025 mennessä?] • Pidemmällä tähtäimellä kaatopaikoille ei enää kierrätettävää ja poltettavaa jätettä. • 20 %:n ruokajätteen vähentämistavoite 2020 mennessä 2. Resurssituottavuustavoite 30 % 2030 mennessä 3. Rahoituspaketti kansallisiin toimiin (on jo käynnissä) 27.2.2014 Virolainen Anna 41
  • 42. Suositukset yrityksille • Panosta – Tuotannon ekodesign (löydä heikot kohdat: vesi, energia, raaka-aineet) – Tuotteen elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten ymmärtäminen (data) – Tuotantoketjun hallinta (löydä heikot kohdat: vesi, energia, raaka-aineet) – Haitallisten/vaarallisten aineiden korvaaminen vähemmän haitallisilla (REACH, jätelainsäädäntö) – Tuotteen kierrätettävyyden parantaminen koko elinkaaren ajalle (ekodesign, re-manufacturing) • Hyödynnä tuet ja saatavilla oleva asiantuntija-apu 27.2.2014 Virolainen Anna 42
  • 44. Kiitos! Anna Virolainen, ympäristöasiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Anna.virolainen@ek.fi 0400-987 805