Juha Jokela: EU Saksan vaalien jälkeen
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•398 views
Juha Jokelan esitys Eurooppatiedotuksen opettajaseminaarissa Tampereella 17. marraskuuta 2017.
Juha Jokela: EU Saksan vaalien jälkeen
- 1. EU Saksan vaalien jälkeen Juha Jokela, ohjelmajohtaja EU-tutkimusohjelma Ulkopoliittinen instituutti 17.11.2017
- 2. Johdannoksi • EU:n kriisit ja tulevaisuuskeskustelu – Brexit on jäävuoren huippu • Saksan merkitys unionin suurimpana jäsenmaana – Saksa ”johtaa”, vaikka ei aina haluaisi • EU:n suunta Saksan liittopäivävaalien jälkeen – Maltillisesti kohti tiiviimpää integraatiota (osittain eritahtisesti)
- 3. EU:n kriisit ja tulevaisuuskeskustelu • Useat EU:n ulkopuolelta alkunsa saaneet kriisit ovat viime vuosina haastaneet unionia ja sen jäsenmaita sekä niiden vakiintuneita rakenteita ja toimintatapoja – Globaali finanssikriisi, euro-, velka- ja pankkikriisi, talouskriisi – Lähialueiden konfliktit ja epävakaus: Venäjän aggressiivinen poliittinen ja sotilaallinen toiminta, Ukrainan kriisi, Syyrian sota, Libyan poliittinen kaaos, Turkin tilanne jne. – Pakolais-/maahanmuuttokriisi
- 4. EU:n kriisit ja tulevaisuuskeskustelu • Kriisit ja niiden hallinta ovat aiheuttaneet syvää eripuraa ja hajaannusta sekä jäsenvaltioiden että EU-kansalaisten välillä – EU tai EU-jäsenyys on uudelleen politisoitunut monissa jäsenmaissa – Populistiset ja euroskeptiset puolueet ovat menestyneet hyvin ympäri EU-aluetta – Tämän kehityksen tähänastinen lakipiste oli kesäkuussa 2016 järjestetty Iso- Britannian EU-kansanäänestys, jossa jäsenyyden vastustajat saavuttivat niukan enemmistön • Sisäinen eripura ja hajaannus ovat olleet läsnä jo pidempään EU:ssa – EU:n kyvyttömyys siirtyä yhteiseen ja tehokkaaseen ulkopolitiikkaan (globaalin järjestyksen murros ja Euroopan laskeva poliittinen ja taloudellinen painoarvo) – Laajentumisen myötä muuttunut sisäinen dynamiikka – Perustuslaillisen sopimuksen kaatuminen ja siitä johtunut uudistusten ambitiotason laskeminen (”kansalaiset eivät halua syvempää integraatiota”) • Unionin uudistamisprosessin henkeä kuvaa se, että EMU:n uudistaminen rajattiin ulos jo alkuvaiheessa; Lissabonin toimeenpanossa ei hyödynnetty sopimuksen koko potentiaalia
- 5. EU:n kriisit ja tulevaisuuskeskustelu • Viime vuosien kriisien yhteydessä unioni on ”uudistunut” merkittävästi: – EMU: ”No-bailout” -periaatteesta tingitty, yhteisvastuuta lisätty, uusia instituutioita, EKP:n asemaa ja roolia muutettu • Is the ECB the last sovereign in Europe? ”Within our mandate, the ECB is ready to do whatever it takes to preserve the euro. And believe me, it will be enough.” M. Dragi 2012 – Ulkopolitiikka: Kovat talouspakotteet ja uusi globaalistrategia, jonka toimeenpanossa priorisoitu puolustus – Muuttoliike: Frontexista Euroopan raja- ja rannikkovartiosto, (väliaikainen) taakanjako, Dublin-menettelystä luopuminen ja Turkki- diili (strategista ulkopolitiikkaa)
- 6. EU:n kriisit ja tulevaisuuskeskustelu • Mutta Brexit-äänestys toimi lähtölaukauksena laajemmalle ja kunnianhimoisemmalle pohdinnalle EU:n tulevaisuudesta – Saksan ja Ranskan ulkoministerien yhteinen paperi EU:n tulevaisuudesta jo kesäkuussa 2016 – Tulevaisuuskeskustelut erilaisissa ”pienryhmissä” – Bratislavan epävirallinen huippukokous (EU-27) syyskuussa 2016 Bratislavan julistus, Bratislavan tiekartta • Ja Presidentti Trumpin lausunnot kiihdyttivät entisestään keskustelua ”We Europeans have our destiny in our own hands”, A. Merkel 2017 – Epäviralliset EU-27 -keskustelut 12/2016, 2/2017 ja 3/2017 eritahtinen integraatio? – Komission ”Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta” – Rooman julistus maaliskuussa 2017 – Komission pj Junckerin SOTEU-puhe syyskuussa 2017 – Ranskan presidentti Macronin Eurooppa-puhe syyskuussa 2017 – Tuskin ”leaders agenda” lokakuussa 2017 – Joulukuun 2017 Eurooppa-neuvoston odotetaan lyövän lukkoon prioriteetit ja aikataulun
- 7. EU:n kriisit ja tulevaisuuskeskustelu • Tulevaisuuskeskustelun keskiössä ovat kysymykset sekä EU:n luonteesta että etenemisestä yksittäisillä politiikka-alueilla • Komission viisi skenaariota: – ”Jatketaan entiseen tapaan”: muddling through – ”Sisämarkkinat etusijalle”: integraation purkaminen – ”Halukkaat tekevät enemmän yhdessä”: eritahtinen vai eriytynyt EU? – ”Tehdään vähemmän mutta tehokkaammin”: nykyisen komission agenda – ”Tehdään paljon enemmän yhdessä”: perinteinen komission agenda • Keskeiset politiikkalohkot: Talous (euroalue ja kauppapolitiikka), turvallisuus (puolustus ja sisäinen turvallisuus), muuttoliike (ulkoiset ja sisäiset toimet)
- 8. Saksan merkitys • Saksa Euroopan ”vakauden ankkurina”: Merkel vallassa vuodesta 2005 asti • 2000-luvun lopulta alkaen: nousu EU:n merkittävimmäksi jäsenmaaksi • Taustalla: kohtaisesti onnistunut yhdistyminen (koko), suotuisa talouskehitys, nopea selviytyminen finanssikriisistä, tasapainoinen julkinen talous, poliittinen vakaus sekä muiden johtavien EU-maiden heikkous
- 9. Saksan merkitys • Saksan keskeinen (mutta kiistelty) rooli EU:ta kohdanneiden moninaisten kriisien ratkaisussa: – Talouskuriin ja rakenneuudistuksiin sidotut tukipaketit euroalueen kriisimaille, EMU:n sääntöjen tiukentaminen ja rakenteiden osittainen uusiminen • Kritiikki: Toimet ajavat Saksan etua, eivätkä riittävästi puutu ns. ”Saksan ongelmaan” – Ukrainan-kriisin yhteydessä käydyt diplomaattiset neuvottelut Normandia- kokoonpanossa, EU:n pakotepolitiikan koordinointi • Kritiikki: Isot jäsenmaat johtavat EU:n ulkopolitiikkaa – Dublin-menettelystä luopuminen syyrialaisten pakolaisten osalta, päätös vastaanottaa Unkariin juuttuneet turvapaikanhakijat, EU:n ja Turkin välille solmittu ns. ”pakolaissopimus” • Kritiikki: Merkelin yksipuolinen linjaus, jolla vaikutuksia koko unionin alueella.
- 10. Saksan merkitys • Saksan korostunut asema ja vaikutusvalta EU:n sisällä ovat herättäneet sekä toiveita että epävarmuutta – Ajatus Saksan dominoimasta Euroopasta ruokkii yhtäältä Saksaan liittyviä historiallisia pelkoja ja epäluuloja (esim. Kreikassa ja Puolassa) – Toisaalta Saksan näkyvä asema on myös kasvattanut Saksaan kohdistuneita odotuksia – Saksa nähdään usein EU:n potentiaalisena tai tosiasiallisena johtajana, jonka odotetaan ottavan vastuun EU:ta kohtaavien ongelmien ratkaisusta
- 11. Saksan merkitys • Saksan roolista ja potentiaalisesta johtajuudesta EU:ssa on virinnyt myös vilkas akateeminen keskustelu • Keskustelussa ovat nousseet esille erityisesti: – Saksan vaikea suhde johtajuuteen ja vallankäyttöön (sisäpoliittinen rajoite) – Saksan sekä Merkelin vaikutusvaltaa/johtajuutta EU:ssa rajoittavat myös ulkoiset tekijät: ”kaikki jäsenvaltiot ovat tasavertaisia, mutta jotkut ovat tasavertaisempia kuin toiset” – Saksan vaikutusvallan ja valtaresurssien epätasainen jakautuminen eri politiikka-alueiden välillä – Saksa on tällä hetkellä EU:n merkittävin yksittäinen jäsenmaa, mutta aktiivisesti pyrkii välttämään nousemasta liian dominoivaksi (eli EU:n johtajaksi); Britannian lähtö muuttaa keskeisesti unionin sisäistä dynamiikkaa
- 12. Saksan merkitys • Saksan syyskuun 2017 liittopäivävaaleihin kohdistui suurta mielenkiintoa: – Ne määrittivät pisimpään paikallaan olleen EU-johtajan poliittista tulevaisuutta – Niiden odotettiin antavan suuntaa Brexit-äänestyksen käynnistämälle EU:n tulevaisuuskeskustelulle – Emmanuel Macronin voitto oli vahvistanut tulevaisuuskeskustelun momentumia ja herättänyt odotuksia Ranska-Saksa -akselin paluusta integraation moottoriksi – Monet toivoivat, että viimeistään Saksan vaalien jälkeen erityisesti oikeistopopulismin nouseva trendi kääntyy
- 13. EU:n suunnasta Saksan vaalien jälkeen • Liittopäivävaalit ja niiden mahdolliset vaikutukset Saksan EU- politiikkaan: – Ei yhtä selkeää vaaliteemaa; kokonaisuutena: sisällötön vaalitaistelu – Vaaleissa ei ollut minkäänlaista EU-ulottuvuutta; monet EU:n ja EU- politiikan kannalta keskeiset kysymykset jäivät kokonaan käsittelemättä (esim. ajatus eritahtisesta integraatiosta, Brexit, suhde Ranskaan, suhde USA:han, Venäjä-politiikka jne.) – AfD:tä ja Linkeä lukuun ottamatta kaikki puolueet hyvin EU- myönteisiä!
- 14. EU:n suunnasta Saksan vaalien jälkeen • Muuttuva Saksan poliittinen kenttä: – Kansanpuolueiden (”Volksparteien”) yhteenlaskettu ääniosuus merkittävästi pienempi (CDU & SPD yhdessä vain 53.4 % äänistä, vrt. 67.2 % vuonna 2013) – Hajanaisempi puoluejärjestelmä: kuusi puoluetta, joista neljä keskikokoisia – Populistisen radikaalioikeistopuolueen nousu – Saksa osaksi ”eurooppalaista valtavirtaa” – Uudenlainen koalitiodynamiikka, entistä vaikeammat hallitusneuvottelut
- 15. EU:n suunnasta Saksan vaalien jälkeen • Talousuudistukset (erityisesti euro): – FDP oli vaikea hallituskumppani Merkelin CDU:lle eurokriisin vaikeimmassa vaiheessa; suhtautuu erityisen skeptisesti ajatukseen ”tulonsiirtounionista” – Ei halua EVM:stä pysyvää tukimekanismia – Haluaa euromaiden voivan hakeutua konkurssiin; haluaa euromaiden voivan erota eurosta eroamatta EU:sta – Kannattaa automaattisia sanktioita kasvu- ja vakaussopimuksen rikkomisesta – Vihreät puolestaan korostavat solidaarisuutta – CDU/CSU lähempänä FDP:tä; toisaalta CDU/CSU painottaa Ranska-Saksa -akselin tärkeyttä ja on valmis joihinkin myönnytyksiin Macronin suuntaan
- 16. EU:n suunta Saksan vaalien jälkeen • Turvallisuus (puolustus): – Kaikki Jamaika-puolueet kannattavat periaatteessa EU:n yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä sekä puolustusyhteistyön tiivistämistä – CDU/CSU ja FDP valmiita panostamaan puolustukseen lisää rahaa, vihreät vastahakoisia – Vihreillä edelleen vahva pasifistinen siipi • Vihreillä korostuu siviilikriisinhallinta, suhtautuminen erityisesti sotilaallisiin operaatioihin varovaista – Puolustuskysymykset voivat politisoitua sekä vihreiden sisällä että kaikkien mahd. hallituspuolueiden välillä – Yleisesti ero Ranskan tavoitteisiin on edelleen suuri!
- 17. EU:n suunnasta Saksan vaalien jälkeen • Muuttoliike: – Kaikki Jamaika-puolueet toivovat vahvempaa eurooppalaista yhteistyötä ja solidaarisuuttaa erityisesti kaikkien jäsenmaiden osallistumista turvapaikanhakijoiden/pakolaisten vastaanottoon pidetään tärkeänä – Yksittäisten puolueiden painotuksissa silti myös merkittäviä eroja: CDU/CSU ja FDP kannattavat ulkorajavalvonnan kehittämistä, vihreät painottavat humanitaarista turvapaikkapolitiikkaa – Aihe jakaa EU:n jäsenmaita syvästi (itä-länsi -akselilla)
- 18. Lopuksi • Merkelin jatko liittokanslerina sekä kaikkien (potentiaalisten) hallituspuolueiden EU- myönteiset peruslinjat lupaavat Saksan EU-politiikkaan tiettyä jatkuvuutta • Merkelin henk. koht. asema ja kokemus EU-ympyröissä sekä Saksan institutionaaliset ja taloudelliset resurssit takaavat, että Saksa tulee jatkossakin olemaan EU-päätöksenteon keskiössä • Ranskan ja Saksan institutionalisoitu yhteistyösuhde sekä Saksan halu tukea Macronin edustamia EU-myönteisiä voimia Ranskassa ennustelevat Ranska-Saksa -askelin vahvistumista • Toisaalta… • Merkel joutuu jatkossa käyttämään enemmän aikaa sisäpoliittisten haasteiden (oppositio) ja oman hallituksen sisäisten kiistakysymysten selvittelyyn • Potentiaalisten hallituskumppanien keskinäiset linjaerot viittaavat siihen, että Saksasta tuskin tulee Macronin kaltaista aloitteidentekijää tai visionääriä EU- tasolla • Ennemminkin Saksa käyttänee valtaansa siihen, että se muokkaa, pehmentää tai jarruttaa muiden (erityisesti Ranska?) tekemiä aloitteita