Juha-Pekka Maijala: Sopeutumisesta ympäristöministeriön hallinnonalalla
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•144 views
Yli-insinööri Juha-Pekka Maijala, ympäristöministeriö: Sopeutumisesta ympäristöministeriön hallinnonalalla
Juha-Pekka Maijala: Sopeutumisesta ympäristöministeriön hallinnonalalla
- 1. Sopeutumisesta ympäristöministeriön hallinnonalalla Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus Suomessa 7.2.2017 Tieteiden talo Juha-Pekka Maijala
- 2. Toimintaohjelmat Ympäristöministeriö / Antti Irjala 2
- 3. Toimintaohjelman lähtökohtia • Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 (VNp 20.11.2014). • Ympäristöhallinnon ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelma 2022 (2016) • Toimintaohjelma on laadittu ympäristöhallinnon sopeutumisverkossa SYKE:n työn pohjalta. • Alueellinen näkökulma valmistelussa: sopeutumistoimien tarkastelu alueellisissa tilaisuuksissa. • Aiemmat ympäristöhallinnon toimintaohjelmat vuosilta 2008 ja 2010 sekä näiden arviointi vuodelta 2013. • Ympäristöhallinnon sektorit ovat erilaisia ja tarvitsevat myös erilaisia toimia. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. • Toimintaohjelma sisältää MMM:lle kuuluvat vesivaroja koskevat asiat. • Sopeutumista tarvitaan hillinnän rinnalla, koska ilmasto muuttuu joka tapauksessa. • Sopeutuminen (varautuminen) on lähes aina taloudellisesti kannattavaa. • Yhteistyö toimenpiteiden toteuttamisessa muiden toimijoiden kanssa on välttämätöntä.
- 4. Sisältökokomnaisuus • Rakennettu ympäristö • Ympäristönsuojelu • Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut • Vesien- ja merenhoito, vesiensuojelu ja vesitalous • Ympäristöhallinnon yhteiset sopeutumistoimet • Tutkimustoiminta • Viestintä • Kansainvälinen yhteistyö • Toimintaohjelman seuranta
- 5. Rakennettu ympäristö Ohjauskeinojen ajantasaisuus, tulvariskit sekä viherrakenne ja viherympäristön hyödyntäminen Keskeinen tekijä tulvariskien ja sään äärevöitymisen hallinta, mutta myös esimerkiksi ekologiset yhteydet ja viherrakenne. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja tavoitteiden uudistaminen. Sopeutumisen näkökulma MRL:n kehittämisessä. Tulvavaarakartat ja alimpia rakentamiskorkeuksia koskeva opas. Hulevesien hallinta ja viherrakenteen hyödyntäminen suunnittelussa. Varautumisen synergiat – kestävät yhdyskunnat ja elinympäristön laatu sekä luonnon monimuotoisuus 5
- 7. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eli VATit Osa maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmää, jonka tehtävänä on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistää kestävää kehitystä Valtioneuvosto linjaa alueidenkäyttöä valtakunnallisesti merkittävissä asioissa, jotka ovat tärkeitä koko maan kestävän kehityksen kannalta Varmistavat, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa Edistävät kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa Yhteen sovittavat eri sektoreiden valtakunnallisia intressejä 7
- 8. Tavoitteiden jäsentely - Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - Tehokkaat valtakunnalliset yhteydet - Turvallinen ja terveellinen elinympäristö - Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö - Toimintavarma energiahuolto 8 Luonnos 20.1.2017
- 9. 9 Ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyviä tavoiteluonnoksia, erityisesti: Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Alueidenkäytössä varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja otetaan huomioon tulvavaara- alueet sekä ehkäistään tulviin liittyviä riskejä. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö Alueidenkäytössä varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriperinnön, maisemien ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden luonnonalueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. Alueidenkäytössä huolehditaan virkistyskäytölle tärkeiden luonnonmaisemien vetovoimaisuuden säilymisestä sekä viheralueiden ja rakentamattomien rantojen riittävyydestä.
- 10. Rakennus Kortteli Asemakaava RAKENTAMISEN OHJAUS - Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä - Maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) Suomen rakentamismääräyskokoelma - rakennusten suunnittelun määräykset Rakennusten suunnitelmallinen ylläpito - käyttö- ja huolto-ohje (Rakmk A4) Kuntakohtaiset ohjauskeinot - Asemakaavoitus (mm. hulevesien hallinta MRL §103 a-o) - rakennusjärjestys - rakentamistapaohje
- 12. Ympäristönsuojelu Erityistilanteisiin varautuminen ja riskien hallinta Vaatimus ilmastoriskien arvioinnista ja ilmastonmuutokseen varautumisesta kirjataan lakiin/asetukseen YVA -lain tarkistuksen yhteydessä. Riskitietoisuutta lisätään sekä valtakunnallisesti ja alueellisesti kriittisten toimijoiden parissa että yleisen viestinnän avulla. Erilaisten riskinhallintatyökalujen käyttöä ja soveltuvuutta selvitetään. Sektoreita ylittävät toimenpiteet: vesiensuojelun, maatalouden, ilmastonsuojelun ja sopeutumisen tavoitteiden ja keinojen yhteensovittamista selvitetään ja edistetään mm. viestinnässä
- 13. Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut Suojelualueverkoston, laji- ja elinympäristönsuojelun ilmastokestävyys Keskeisimpänä toimenpiteenä on arvioida nykyisen suojelualueverkoston ilmastokestävyys, jossa selvitetään tarkemmin suojelualueverkoston kytkeytyneisyys, ekologinen edustavuus ja maantieteellinen kattavuus luontotyyppi- ja lajiryhmittäin. Kansainvälinen yhteistyö, Vihreä vyöhyke ja yhteistyö raja-alueilla Muun muassa ilmastoyhteistyön lisääminen kansainvälisissä ympäristösopimuksissa ja hankkeissa sekä sopeutumiseen liittyvä yhteistyö arktisen luonnon osalta Elinympäristöjen laadun ja ekosysteemien ilmastokestävyyden kehittäminen suojelualueverkoston ulkopuolella Esimerkiksi ekologisten yhteyksien parantaminen ja kompensaatiot Sopeutumistoimenpiteiden kytkentöjen tunnistaminen Esimerkiksi vieraslajit ja hillintää koskevat strategiat
- 14. Vesienhoito, vesiensuojelu ja vesitalous (yhdessä MMM:n kanssa) Valuma-aluekohtainen suunnittelu Vesistömallityökalujen ja vesienhoitosuunnitelmien sopeutumistoimien kehittäminen valuma- aluekohtaisesti Kuormituksen hallinta Maatalouden kuormituksen hallinta virtaamien lisääntyessä sekä luonnon pidätyskyvyn (esim. tulvaniityt, kosteikot) edistäminen. Vesistö-, meri- ja hulevesitulvat Esimerkiksi tulvariskien ennusteet ja huomioiminen suunnittelussa Säännöstelyluvat Vesihuoltolaitosten sopeutumiskyky Kansainväliset vesikysymykset
- 15. Kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät toimet Sopeutumisnäkökulma tuodaan esiin Arktisen neuvoston Suomen puheenjohtajakaudella. Osallistutaan Barentsin euroarktisen neuvoston ilmastonmuutos toimintaohjelman toimeenpanoon. Edistetään konkreettisia toimia Itämeren alueen ja sen sopeutumiskysymyksiin liittyvässä yhteistyössä ja selvitetään EU-rahoituksen mahdollisuuksia toimenpiteiden tukemiseen. Varmistetaan Suomen edustajien välinen koordinaatio kansainvälisissä neuvotteluissa sopeutumiseen liittyvissä kysymyksissä.
- 16. Tutkimustoiminta • Selvitetään miten ympäristöministeriön hallinnonala voi tukea sopeutumista edistäviä ja sopeutumiskapasiteettia lisääviä kokeiluja. • Sopeutumisnäkökulma viedään eri kansallisiin tutkimus-rahoitusinstrumentteihin ja varmistetaan, että aiheeseen suunnataan tutkimustoimintaa. • Lisätään sopeutumista koskevan politiikan valmistelun ja toimeenpanon ja tutkimuksen välistä vuoropuhelua mm. kohdennetuilla työpajoilla. • SYKE hakee yhteistyökumppaneineen aktiivisesti eurooppalaista T&K&I rahoitusta ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioimiseksi ja sopeutumistoimien tutkimiseksi ja kehittä. • Panostetaan aktiivisesti IPCC:n, IPBESin ja luontopaneelin työhön vaikuttamalla sen toimintaan ja toteuttamalla IPCC:n ja UNFCCC:n kannalta relevanttia sopeutumista analysoivaa ja tukevaa tutkimusta
- 17. Viestintä • Sopeutumisen kansallinen viestintäsuunnitelma päivitetään osana ilmastoviestinnän kokonaissuunnitelmaa. • Sopeutumisviestinnän koordinoinnista ja ajankohtaisuudesta huolehditaan ympäristöhallinnon alaisilla verkkosivuilla. • Ilmasto-opas.fi -portaalin ajantasaisuudesta ja tunnettuuden lisäämisestä huolehditaan ja portaalia hyödynnetään eri toimijoiden tietotarpeisiin vastaamisessa, esimerkiksi kokoamalla esimerkkejä kuntien sopeutumistoimista. • Eri tutkimuslaitosten sopeutumistutkimuksesta viestitetään aktiivisesti ja koordinoidusti aluetason toimijoille
- 18. Selvitykset ja opastavaa aineistoa sekä sivustot