ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo
Johdanto
Terveyden ja hyvinvoinnin uutisoinnin ja
suositusten ristiriitaisuus hämmentää. Muut-
tuvissa informaatioympäristöissä, varsinkin
sosiaalisessa mediassa, on vaikea tietää, mi-
hin uskoa ja luottaa. Kaikenikäiset ihmiset
tarvitsevat uudenlaisia lukutaitoja.
Terveystottumukset ja niihin liittyvän tiedon
hallinnan kompetenssien kehittyminen alkaa
lapsuudessa (Viner ym. 2012). Tiedon ja tie-
donlähteiden uskottavuutta ja luotettavuutta
(cognitive authority, Wilson 1983) opitaan
arvioimaan esimerkiksi tekstin tuottajan ja
tekstin ominaisuuksien perusteella (Rieh
2010). Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää
tietoa tuottavat auktoriteetit ovat multi-
modaalisissa ympäristöissä kompleksisia ja
siksi tutkimisen arvoisia.
Opetussuunnitelman (OPH 2014) oppimis-
käsityksen mukaan oppilas on aktiivinen,
erilaisissa oppimisympäristöissä yksin ja
yhdessä oppiva toimija. Tiedonhankinnan ja
-arvioinnin taitojen kehittymistä on tuettava,
jotta lapset ja nuoret oppivat tulkitsemaan ja
hyödyntämään visuaalisia ja vuorovaikut-
teisia sisältöjä. Opetussuunnitelmassa pai-
notetaan terveyden ja hyvinvoinnin ohella
monilukutaitoa (multiliteracy, New London
Group 1996). Multimodaaliseen tekstikäsi-
tykseen perustuva monilukutaito korostaa
oppimisen sosiokulttuurisuutta ja oppijoiden
toimijuutta tekstien tulkitsijoina ja tuottajina
(Kupiainen ym. 2015).
Alustavat tulokset
Sisällöntuotantoprojektit rakentuivat toimin-
nan, käytäntöjen ja vuorovaikutuksen osalta
vaihtelevasti. Tiedonhankinnan ja -arvioin-
nin ohjeistus oli vähäistä kaikissa projekteis-
sa. Oppijat keskustelivat lähteiden luotetta-
vuudesta vain vähän ja tyytyivät tyypillisesti
ensimmäiseen löytämäänsä lähteeseen, opet-
tajan tarjoamaan materiaaliin tai aiempaan
tietämykseensä aiheesta.
Toisaalta oppilaat etsiessään ja rakentaes-
saan tietoa samalla loivat yhteisiä merkityk-
siä siitä voidakseen ymmärtää vaikeaselkoi-
sia termejä itse ja selittää ne toisille. Moni-
lukutaitokäytänteet voivat tukea terveys-
tiedon oivaltavaa oppimista. Terveystiedon
opetuksessa tulee korostaa tiedon ja tiedon-
lähteiden luotettavuuden arvioimisen mer-
kitystä.
Tutkimus jatkuu empiirisen tiedon keruulla
ja analyysillä. Hanke päättyy vuonna 2020.
Lisätietoa http://www.oulu.fi/cogahealth/
Humanistinen tiedekunta, Informaatiotutkimus:
Prof. Maija-Leena Huotari, PhD
Noora Hirvonen, FT; Anna-Maija Huhta, FM; Helena Känsäkoski, FT, HLL
Kasvatustieteiden tiedekunta:
Tuula Nygård, KM; Laura Palmgren-Neuvonen, KT
Kiitokset
Suomen Akatemia projektinro 299112
Keskeiset lähteet
Kupiainen, R., Kulju, P. & Mäkinen, M. 2015. Mikä monilukutaito? Teoksessa T. Kaartinen (toim.)
Monilukutaito kaikki kaikessa. Tampereen yliopiston normaalikoulun julkaisuja, 13–24.
The New London Group. (1996). A pedagogy of multiliteracies: Designing social futures. Harvard
Educational Review, 66(1), 60-93.
OPH. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.
Rieh, S. Y. (2010). Credibility and cognitive authority of information. In M. Bates & M. N. Maack
(Eds.) Encyclopedia of Library and Information Sciences, 3rd Ed. (pp. 1337-1344), New York:
Taylor and Francis Group, LLC.
Scollon, R. & Scollon, S.B.K. (2004). Nexus analysis: Discourse and the Emerging Internet.
London: Routledge.
Wilson, P. (1983). Second-hand knowledge: An inquiry into cognitive authority. Westport, CT,
Greenwood Press.
Viner, R. M., Ozer, E. M., Denny, S., Marmot, M., Resnick, M., Fatusi, A., & Currie, C. (2012).
Adolescence and the social determinants of health. The Lancet, 379(9826), 1641-1652.
Metodologia
Sosiokulttuurisessa tutkimuksessamme
hyödynnämme neksusanalyysia (Scollon &
Scollon 2004). Tutkimus on käynnistynyt
aineistonkeruulla terveystiedon opetuksessa
erilaisissa tiedonrakentamisen projekteissa,
joissa oppijaryhmät (6.-9. luokka) tuottivat
mediasisältöä opettajan ohjeistamalla
tavalla. Keräämämme havainnointi- ja
haastatteluaineiston analyysissa keskitymme
ryhmissä tapahtuneeseen tiedonhankintaan
ja informaatiosisältöjen arviointiin sekä
oppijoiden käyttämien kognitiivisten
auktoriteettien ilmentymiin.
Nuori voi tuntea itsensä kameleontiksi, joka joutuu muuttamaan
väriään ristiriitaisten terveysväittämien mukaan.
KAMELEONTTINA
INFORMAATIOVIIDAKOSSA
Tiedon auktoriteetit lasten ja nuorten terveyden ympäristöissä
Huotari M-L, Hirvonen N, Huhta A-M, Känsäkoski H,
Nygård T & Palmgren-Neuvonen L
Tavoitteet
Akatemiahankkeessamme Kognitiivinen
auktoriteetti lasten ja nuorten terveystietoon
liittyvissä ympäristöissä (CogAHealth)
tutkimme tiedon auktoriteettien rakentumis-
ta monilukutaidon näkökulmasta neljässä
tapaustutkimuksessa (kuvio 1), joissa tarkas-
telun kohteina ovat diskurssit ja toiminta
• koulun terveystiedon opetuksessa
• nuoren vapaa-ajan toiminnassa
• verkossa tapahtuvassa vuorovaikutuk-
sessa.
Kuvio 1. Neljän casen tarkastelukulmina ovat nuori ja
nuoren uskottu henkilö (trustee).

More Related Content

Kameleonttina informaatioviidakossa. Tiedon auktoriteetit lasten ja nuorten terveyden ympäristöissä.

  • 1. Johdanto Terveyden ja hyvinvoinnin uutisoinnin ja suositusten ristiriitaisuus hämmentää. Muut- tuvissa informaatioympäristöissä, varsinkin sosiaalisessa mediassa, on vaikea tietää, mi- hin uskoa ja luottaa. Kaikenikäiset ihmiset tarvitsevat uudenlaisia lukutaitoja. Terveystottumukset ja niihin liittyvän tiedon hallinnan kompetenssien kehittyminen alkaa lapsuudessa (Viner ym. 2012). Tiedon ja tie- donlähteiden uskottavuutta ja luotettavuutta (cognitive authority, Wilson 1983) opitaan arvioimaan esimerkiksi tekstin tuottajan ja tekstin ominaisuuksien perusteella (Rieh 2010). Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää tietoa tuottavat auktoriteetit ovat multi- modaalisissa ympäristöissä kompleksisia ja siksi tutkimisen arvoisia. Opetussuunnitelman (OPH 2014) oppimis- käsityksen mukaan oppilas on aktiivinen, erilaisissa oppimisympäristöissä yksin ja yhdessä oppiva toimija. Tiedonhankinnan ja -arvioinnin taitojen kehittymistä on tuettava, jotta lapset ja nuoret oppivat tulkitsemaan ja hyödyntämään visuaalisia ja vuorovaikut- teisia sisältöjä. Opetussuunnitelmassa pai- notetaan terveyden ja hyvinvoinnin ohella monilukutaitoa (multiliteracy, New London Group 1996). Multimodaaliseen tekstikäsi- tykseen perustuva monilukutaito korostaa oppimisen sosiokulttuurisuutta ja oppijoiden toimijuutta tekstien tulkitsijoina ja tuottajina (Kupiainen ym. 2015). Alustavat tulokset Sisällöntuotantoprojektit rakentuivat toimin- nan, käytäntöjen ja vuorovaikutuksen osalta vaihtelevasti. Tiedonhankinnan ja -arvioin- nin ohjeistus oli vähäistä kaikissa projekteis- sa. Oppijat keskustelivat lähteiden luotetta- vuudesta vain vähän ja tyytyivät tyypillisesti ensimmäiseen löytämäänsä lähteeseen, opet- tajan tarjoamaan materiaaliin tai aiempaan tietämykseensä aiheesta. Toisaalta oppilaat etsiessään ja rakentaes- saan tietoa samalla loivat yhteisiä merkityk- siä siitä voidakseen ymmärtää vaikeaselkoi- sia termejä itse ja selittää ne toisille. Moni- lukutaitokäytänteet voivat tukea terveys- tiedon oivaltavaa oppimista. Terveystiedon opetuksessa tulee korostaa tiedon ja tiedon- lähteiden luotettavuuden arvioimisen mer- kitystä. Tutkimus jatkuu empiirisen tiedon keruulla ja analyysillä. Hanke päättyy vuonna 2020. Lisätietoa http://www.oulu.fi/cogahealth/ Humanistinen tiedekunta, Informaatiotutkimus: Prof. Maija-Leena Huotari, PhD Noora Hirvonen, FT; Anna-Maija Huhta, FM; Helena Känsäkoski, FT, HLL Kasvatustieteiden tiedekunta: Tuula NygÃ¥rd, KM; Laura Palmgren-Neuvonen, KT Kiitokset Suomen Akatemia projektinro 299112 Keskeiset lähteet Kupiainen, R., Kulju, P. & Mäkinen, M. 2015. Mikä monilukutaito? Teoksessa T. Kaartinen (toim.) Monilukutaito kaikki kaikessa. Tampereen yliopiston normaalikoulun julkaisuja, 13–24. The New London Group. (1996). A pedagogy of multiliteracies: Designing social futures. Harvard Educational Review, 66(1), 60-93. OPH. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Rieh, S. Y. (2010). Credibility and cognitive authority of information. In M. Bates & M. N. Maack (Eds.) Encyclopedia of Library and Information Sciences, 3rd Ed. (pp. 1337-1344), New York: Taylor and Francis Group, LLC. Scollon, R. & Scollon, S.B.K. (2004). Nexus analysis: Discourse and the Emerging Internet. London: Routledge. Wilson, P. (1983). Second-hand knowledge: An inquiry into cognitive authority. Westport, CT, Greenwood Press. Viner, R. M., Ozer, E. M., Denny, S., Marmot, M., Resnick, M., Fatusi, A., & Currie, C. (2012). Adolescence and the social determinants of health. The Lancet, 379(9826), 1641-1652. Metodologia Sosiokulttuurisessa tutkimuksessamme hyödynnämme neksusanalyysia (Scollon & Scollon 2004). Tutkimus on käynnistynyt aineistonkeruulla terveystiedon opetuksessa erilaisissa tiedonrakentamisen projekteissa, joissa oppijaryhmät (6.-9. luokka) tuottivat mediasisältöä opettajan ohjeistamalla tavalla. Keräämämme havainnointi- ja haastatteluaineiston analyysissa keskitymme ryhmissä tapahtuneeseen tiedonhankintaan ja informaatiosisältöjen arviointiin sekä oppijoiden käyttämien kognitiivisten auktoriteettien ilmentymiin. Nuori voi tuntea itsensä kameleontiksi, joka joutuu muuttamaan väriään ristiriitaisten terveysväittämien mukaan. KAMELEONTTINA INFORMAATIOVIIDAKOSSA Tiedon auktoriteetit lasten ja nuorten terveyden ympäristöissä Huotari M-L, Hirvonen N, Huhta A-M, Känsäkoski H, NygÃ¥rd T & Palmgren-Neuvonen L Tavoitteet Akatemiahankkeessamme Kognitiivinen auktoriteetti lasten ja nuorten terveystietoon liittyvissä ympäristöissä (CogAHealth) tutkimme tiedon auktoriteettien rakentumis- ta monilukutaidon näkökulmasta neljässä tapaustutkimuksessa (kuvio 1), joissa tarkas- telun kohteina ovat diskurssit ja toiminta • koulun terveystiedon opetuksessa • nuoren vapaa-ajan toiminnassa • verkossa tapahtuvassa vuorovaikutuk- sessa. Kuvio 1. Neljän casen tarkastelukulmina ovat nuori ja nuoren uskottu henkilö (trustee).