ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU

•Download as PPTX, PDF•
•
Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus
Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus

Projektipäällikkö Marjaana Kokkosen esitys Eurooppatiedotuksen opettajaseminaarissa Jyväskylässä 16.11.2018.

1 of 43
Download to read offline
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU Marjaana Kokkonen, projektipäällikkö 16.11.2018 (Outi Honkatukia, ilmastoasioiden pääneuvottelija)
IPCC:n 1,5 asteen raportti
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
IPCC:n keskeisiä viestejä • Nykymenolla 1,5 asteen raja ylittyy 2040 • Lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen vaatii CO2-päästöjen kääntämistä jyrkkään laskuun: päästöt = poistot 2050 • Annetut sitoumukset eivät riitä • 2 asteen maailman riskit > 1,5 asteen maailman • Väliaikainen > 1,5 asteen nousu aiheuttaa muutoksia (pysyviäkin) • Ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen työ voivat tukea toisiaan
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 8 http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_faq.pdf
Ilmastokestävät kehityspolut 9 http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_faq.pdf
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja Pariisin sopimus
Ilmastopolitiikan tasoja • tavoitteen tyyppi? • tavoitteen kattavuus (sektorit, kaasut)? • tavoitteen ajallinen ulottuvuus? • tavoitteen arvioidut kvantitatiiviset vaikutukset (esim. MtCO2e)? • tavoitteen keskeiset metodologiset lähtökohdat ja oletukset Kansainvälinen taso UNFCCC – YK:n ilmastosopimus Kioton pöytäkirja (KP) Pariisin sopimus EU-taso KP:n ratifiointi ja EU:n sisäinen taakanjako EU:n yhteiset ja koordinoidut politiikat Khk-päästöjen seurantajärjestelmä EU:n ilmasto- ja energiapaketti (20-20-20) EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketti Kansallinen taso Ilmastolaki (2015) Kansalliset ilmasto + energiastrategiat 01/05/08/13/16 Energia- ja ilmastotiekartta 2050 (2014) Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (2017) Muut strategiat, ohjelmat ja ohjauskeinot
• tavoitteen tyyppi? • tavoitteen kattavuus (sektorit, kaasut)? • tavoitteen ajallinen ulottuvuus? • tavoitteen arvioidut kvantitatiiviset vaikutukset (esim. MtCO2e)? • tavoitteen keskeiset metodologiset lähtökohdat ja oletukset Lähtökohta kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa • tavoitteen tyyppi? • tavoitteen kattavuus (sektorit, kaasut)? • tavoitteen ajallinen ulottuvuus? • tavoitteen arvioidut kvantitatiiviset vaikutukset (esim. MtCO2e)? • tavoitteen keskeiset metodologiset lähtökohdat ja oletukset Suomi neuvottelee osana EU:ta… …ja EU:n sisällä YM UM TEM MMM VM LVM VNK
YK:n ilmastoneuvottelut YK:n ilmastopuitesopimus 1992 Pariisin sopimus 2015 Kioto 2 2013-2020 Kioto 1 2008–2012 • Pariisin sopimusta ei voi peruuttaa • Kaikilla yhteinen tavoite < 2⁰C → 1,5⁰C • Kaikki sitoutuneet hillitsemään ilmastonmuutosta • Pariisin sopimuksen säännöistä sovittava 2018
YK:n ilmastopuitesopimus UNFCCC (1992) • Tavoitteena ilmakehän kasvihuonekaasujen (ihmistoiminnan aiheuttamien päästöjen) pitoisuuden vakauttaminen vaarattomalle tasolle (art 2) • Tämä taso tulisi saavuttaa sellaisessa ajassa, että ekosysteemit ehtivät sopeutua ilmastomuutokseen luonnollisella tavalla (art 2) • Samalla tulee pyrkiä elintarviketuotannon ja kestävän taloudellisen kehityksen turvaamiseen (art 2) • Sisältää kaikkia osapuolia sitovia velvoitteita + erityisiä velvoitteita teollisuusmaille • Kaikilla mailla tulisi olla ilmastonmuutosta hillitsevät & sopeutumista edistävät suunnitelmat • Kaikkien maiden tulisi raportoida päästöt • Osapuolten tulee suojella hiilivarastoja ja –nieluja • Ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita Outi Honkatukia 14
Kioton pöytäkirjan maailma 15 Päästövähennysvelvoite Kioto 2 –kaudella Ei mukana Kioto 2-kaudella; päästövähennysvelvoite Kioto 1 –kaudella Kioton pöytäkirjan osapuoli ilman päästövähennysvelvoitetta Kioton pöytäkirjasta irtautunut osapuoli Kioton pöytäkirjan allekirjoittanut muttei ratifioinut osapuoli Ei ole allekirjoittanut Kioton pöytäkirjaa Outi Honkatukia /YM
Kioton pöytäkirja • Kehitysmaat • ei määrällisiä tavoitteita koska päästöt historiallisesti & per capita huomattavasti teollisuusmaita alhaisemmat • edellyttää valmistautumista tuleviin päästövähennyksiin • Teollisuusmaat: maat jotka olivat vuonna 1992 OECD:n jäseniä tai siirtymätalousmaita • Useat vauraat maat ja/tai nopeasti kasvavat taloudet (mm. Qatar, Kuwait, Singapore, Saudi Arabia, Kiina, Brasilia) määritelty kehitysmaiksi • Kioton pöytäkirjan yksityiskohdista sovittiin 2001 & 2002 (mm. joustomekanismien & nielujen rooli, sopeutuminen ja Kioton tavoitekauden jälkeisten neuvottelujen aloittaminen) Outi Honkatukia 16
Kioto 1 Kioto 2 Velvoitekausi • 2008-2012 • Voimaan 2005 • 38 osapuolta (18 %) Päästövähennysvelvoite • 5,2 % (EU 8 %) Vähennettävät kaasut • hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi • Joustomekanismit: JI, CDM, ET Outi Honkatukia 17 • 2013-2020 • Ei voimassa (121/144) • 34 osapuolta (RUS, JPN, NZ, CAN) • 18 % (EU 20 %) • Kioto 1 –kaasujen lisäksi typpitrifluoridi • Mekanismien käyttöä rajoitettu
Outi Honkatukia 18
Lähtökohta Pariisin sopimuksen neuvotteluille: Kaikki maat saatava mukaan uuteen sopimukseen 19 Kioton pöytäkirjan 1. velvoitekausi Kioton pöytäkirjan 2. velvoitekausi 2013-2020 Uusi sopimus 2020 -> 2008 2012 2020 Päästövähennysvelvoite KP:n teollisuusmaaosapuolilla Päästövähennyssitoumus kaikilla osapuolillaEi-sitovia toimia muilla osapuolilla Outi Honkatukia /YM
Outi Honkatukia 20 Tavoitteita kirittävä ambitio- mekanismi Kansalliset panokset (päästö- vähennys- tavoitteet) Raportointi ja seuranta (läpinäkyvyys -kehikko) Oikeudellinen merkitys? • Oikeudellisesti sitova valtiosopimus • Yhteisiä päämääriä • Kollektiivisia velvoitteita • Vahvoja menettelyllisiä velvoitteita • kansallisesti määritellyt panokset (asetetut tavoitteet) Pariisin sopimuksen elementit
21 Vahvistaa maailmanlaajuisia toimia • pitää lämpötilan nousu selvästi alle 2°C pyrkien rajaamaan nousu 1,5° • vahvistaa sopeutumiskykyä ja ilmastokestävyyttä • suunnata rahoitusvirrat kohti vähähiilistä kehitystä Kaikilta mailta lisääntyviä toimia • päästöjen vähentämiseksi • ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi • ilmastorahoituksen lisäämiseksi • teknologian kehittämiseksi ja siirtämiseksi • toimintavalmiuksien vahvistamiseksi ja • läpinäkyvyyden lisäämiseksi Pariisin sopimuksen tavoitteet 12.12.2015 Väliarvioinnit 5 vuoden välein alkaen 2023 Outi Honkatukia /YM
Allekirjoittanut Pariisin sopimuksen Ratifioinut Pariisin sopimuksen http://climateanalytics.org/briefings/ratification-tracker.html (13.7.2018) Pariisin sopimuksen maailma… 22Outi Honkatukia /YM 195 allekirjoittanut 183 ratifioinut
https://www.pik-potsdam.de/primap-live/entry-into-force/ 15.12.2017 …jossa EU:n ilmastotoimet etenevät ja EU:n osuus päästöistä pienenee. Myös muut saatava nyt samalle polulle. 23Outi Honkatukia /YM
CO2-päästöt per capita; IEA New Policies Scenario Outi Honkatukia / YM 24 IEA (2017). World Energy Outlook. [WEO 2018 julkaistaan 13.11.2018]
Outi Honkatukia / YM 25 Maailman hiilivoimalat 2017 https://www.carbonbrief.org/mapped-worlds-coal-power-plants
26 The Carbon Brief. https://www.carbonbrief.org/analysis-only-five-years-left-before-one-point-five-c-budget-is-blown Outi Honkatukia /YM IPCC:n laskema päästöbudjetti on nykymenolla nopeasti kulutettu…
Kun nykytoimet eivät ole 1,5⁰C eikä 2⁰C tavoitteen kannalta riittäviä, kenen pitää tehdä enemmän? https://climateactiontracker.org/
Luonnonkatastrofien aiheuttamat taloudelliset menetykset globaalitasolla, USD mrd. Outi Honkatukia / YM 28 https://qz.com/1162791/2017-natural-disasters-and-climate-change-effects- cost-the-world-306-billion/
29
Mahdollisia seurauksia… • USA:n hallinnon toimet voivat hidastaa maailmanlaajuista energiamurrosta ja päästöjen vähentämistä • Kansainvälisen ilmastorahoituksen pieneneminen hidastaisi energiamurrosta kehittyvissä maissa • USA ei ole (vielä?) vaikeuttanut päätöksentekoa tai hajottanut kansainvälistä yhtenäisyyttä ilmastoneuvotteluissa • Sopimukseen kielteisesti suhtautuville osapuolille voi tarjota tilaisuuden livetä velvoitteista • Presidentti Trumpin painottama "puhdas" hiili voi heikentää EU:n yhtenäistä ilmasto- ja energiapolitiikkaa • Yleisesti epävarmuustekijät kasvavat, mikä voi hidastaa investointeja • Ratkaisevia tekijöitä: teknologiakehitys, uusiutuvan energian kilpailukyky, investoijien ja kuluttajien päätökset sekä markkinat 30Outi Honkatukia /YM
Esittäjän nimi alatunnisteeseen 31
Missä olemme? 32Outi Honkatukia /YM COP24 ja Talanoa Miten sinne pääsemme? Mihin pyrimme?
• Pariisin sopimuksen säännöstö valmiiksi; läpinäkyvyyskehikko (vertailtavuus; kaikille yhteinen raportointi ja seuranta); 5-vuotisarvioinnit (ambitiomekanismi) • Fidžin lanseeraama Talanoa vuoropuhelu: • Rakentaa luottamusta, ymmärrystä, empatiaa & vuoropuhelua mm. tarinankerronnan avulla • Tekninen ja poliittinen vaihe • Pohjustaa pyrkimystä nostaa Pariisin sopimuksen kunnianhimoa vuonna 2019 • IPCC:n 1,5⁰C raportti • Talanoan keskeiset kysymykset: missä olemme, mihin pyrimme ja miten sinne pääsemme • Pariisin sopimuksen tasapainon säilyttäminen Ilmastoneuvottelujen keskiössä tänä vuonna 33Outi Honkatukia /YM
Pariisin sopimuksen tasapaino Kehittyneet maat Kehittyvät maat (G77) Rahoitus Sopeutuminen Päästöjen vähentäminen Kehittyneet maat Kehittyvät maat (G77) Toimien läpinäkyvyys (=Päästöt) Tuen läpinäkyvyys (=Rahoitus) Outi Honkatukia /YM
Mitä hallitusten tulisi tehdä? Global Commission on the Economy and Climate (GCEC, 2018): • Vahvistaa hiilen/päästöjen hinnoittelua • Tehdä ilmastoon liittyvien riskien esiintuominen pakolliseksi • Nopeuttaa kestäviä infrainvestointeja • Valjastaa yksityinen sektori ja innovaatiot moottoriksi • Rakentaa ihmislähtöinen lähestymistapa jossa jaetaan hyödyt ja varmistetaan oikeudenmukainen siirtymä Neuvottelut ovat tärkeitä mutta ilmastotoimien eteneminen on tärkeämpää!
EU:n ilmastopolitiikka 36
Outi Honkatukia 37 https://ec.europa.eu/clima/policies/effort_en ETS: -21 % EU efforts
EU:n 2030 energia- ja ilmastopaketti: päästöt vähintään -40 % 1990-tasosta • Päästökauppadirektiivi: -43 % 2005-tasosta • Taakanjakoasetus: -30 % vuoteen 2005-tasosta (jakautuu kansallisiin päästövähennystavoitteisiin; Suomen tavoite -39%, mahdollisuus rajattuihin joustoihin) • LULUCF-asetus: maankäytön muutokset • Uudelleentarkastelu 2024 • Ei kv-joustomekanismeja 38 • Uusiutuvan energian direktiivi (REDII) : 32 % osuus • Energiatehokkuus- direktiivi: 32,5 % tavoite • Tavoitteiden riittävyyden uudelleentarkastelu 2023 (’upwards review clause’)
EU:n pitkän aikavälin vähähiilistrategia • Pariisin sopimus velvoittaa osapuolet toimittamaan pitkän aikavälin strategiat viimeistään vuonna 2020 • Komissio julkistaa tiedonannon EU:n pitkän aikavälin strategiasta 28.11.2018 • Alustavan tiedon mukaan tiedonanto sisältää erilaisia skenaarioita ja polkuja, ml. nettonollapäästöpolun v. 2050 mennessä • Jäsenmaat tulevat käsittelemään strategiaa vuoden 2019 aikana (ja mahdollisesti EU:n linjauksesta päätetään Suomen EU- puheenjohtajuuskaudella) • Linkki EU:n 2030 päästövähennystavoitteen päivittämiseen? 39
EU:n 2030 päästövähennystavoitteen päivittäminen • Pariisin sopimuksen mukaisesti osapuolet päivittävät kansalliset päästövähennystavoitteensa 2020 mennessä & 5 vuoden välein • YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokous syyskuussa 2019 • EU:n tavoitteen mahdollinen nosto keskusteluun 2019? • Uusiutuvan energian direktiivin ja energiatehokkuusdirektiivin komission ehdotusta korkeammat 2030 tavoitteet mahdollistavat komission arvioiden mukaan n. 5% kunnianhimon noston • Pohdittava miten EU pyrkii vastaamaan 1,5 asteen tavoitteeseen • Pariisin sopimuksen mukainen kokonaisarvointi 2023 40
Keskustelussa 2019? • EU:n pitkän aikavälin tavoite (2050) • EU:n 2030 päästövähennystavoitteen päivittäminen • Tavoite nyt –40 % vuoteen 2030 mennessä 1990-tasosta • Tavoitteen kiristäminen nostanee myös Suomen kansallista 2030 tavoitetta (-39 % päästövähennys taakanjakosektorilla verrattuna vuoteen 2005) • Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma kerran vaalikaudessa → Linjaukset taakanjakosektorin päästövähennystoimenpiteistä 41
YK:n ilmastoneuvottelut jatkuvat Katowicessa 2.-14.12.2018 • www.unfccc.int • http://enb.iisd.org • http://cop24.katowice.eu/ • http://cop24.gov.pl/en/ • www.climatechangenews.com • www.carbonbrief.org • https://unfccc.int/process-and-meetings/conferences/katowice- climate-change-conference-december-2018/katowice-climate- change-conference-december-2018 • https://www.theguardian.com/environment/climate-change • https://ec.europa.eu/clima/events/katowice-climate-change- conference-cop-24_en 42Outi Honkatukia /YM
Kiitos! Outi.Honkatukia@ym.fi / Marjaana.Kokkonen@ym.fi Twitter: @paaneuvottelija #ilmastoCOP24

More Related Content

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU

  • 1. Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU Marjaana Kokkonen, projektipäällikkö 16.11.2018 (Outi Honkatukia, ilmastoasioiden pääneuvottelija)
  • 2. IPCC:n 1,5 asteen raportti
  • 7. IPCC:n keskeisiä viestejä • Nykymenolla 1,5 asteen raja ylittyy 2040 • Lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen vaatii CO2-päästöjen kääntämistä jyrkkään laskuun: päästöt = poistot 2050 • Annetut sitoumukset eivät riitä • 2 asteen maailman riskit > 1,5 asteen maailman • Väliaikainen > 1,5 asteen nousu aiheuttaa muutoksia (pysyviäkin) • Ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen työ voivat tukea toisiaan
  • 8. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 8 http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_faq.pdf
  • 11. Ilmastopolitiikan tasoja • tavoitteen tyyppi? • tavoitteen kattavuus (sektorit, kaasut)? • tavoitteen ajallinen ulottuvuus? • tavoitteen arvioidut kvantitatiiviset vaikutukset (esim. MtCO2e)? • tavoitteen keskeiset metodologiset lähtökohdat ja oletukset Kansainvälinen taso UNFCCC – YK:n ilmastosopimus Kioton pöytäkirja (KP) Pariisin sopimus EU-taso KP:n ratifiointi ja EU:n sisäinen taakanjako EU:n yhteiset ja koordinoidut politiikat Khk-päästöjen seurantajärjestelmä EU:n ilmasto- ja energiapaketti (20-20-20) EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketti Kansallinen taso Ilmastolaki (2015) Kansalliset ilmasto + energiastrategiat 01/05/08/13/16 Energia- ja ilmastotiekartta 2050 (2014) Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (2017) Muut strategiat, ohjelmat ja ohjauskeinot
  • 12. • tavoitteen tyyppi? • tavoitteen kattavuus (sektorit, kaasut)? • tavoitteen ajallinen ulottuvuus? • tavoitteen arvioidut kvantitatiiviset vaikutukset (esim. MtCO2e)? • tavoitteen keskeiset metodologiset lähtökohdat ja oletukset Lähtökohta kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa • tavoitteen tyyppi? • tavoitteen kattavuus (sektorit, kaasut)? • tavoitteen ajallinen ulottuvuus? • tavoitteen arvioidut kvantitatiiviset vaikutukset (esim. MtCO2e)? • tavoitteen keskeiset metodologiset lähtökohdat ja oletukset Suomi neuvottelee osana EU:ta… …ja EU:n sisällä YM UM TEM MMM VM LVM VNK
  • 13. YK:n ilmastoneuvottelut YK:n ilmastopuitesopimus 1992 Pariisin sopimus 2015 Kioto 2 2013-2020 Kioto 1 2008–2012 • Pariisin sopimusta ei voi peruuttaa • Kaikilla yhteinen tavoite < 2⁰C → 1,5⁰C • Kaikki sitoutuneet hillitsemään ilmastonmuutosta • Pariisin sopimuksen säännöistä sovittava 2018
  • 14. YK:n ilmastopuitesopimus UNFCCC (1992) • Tavoitteena ilmakehän kasvihuonekaasujen (ihmistoiminnan aiheuttamien päästöjen) pitoisuuden vakauttaminen vaarattomalle tasolle (art 2) • Tämä taso tulisi saavuttaa sellaisessa ajassa, että ekosysteemit ehtivät sopeutua ilmastomuutokseen luonnollisella tavalla (art 2) • Samalla tulee pyrkiä elintarviketuotannon ja kestävän taloudellisen kehityksen turvaamiseen (art 2) • Sisältää kaikkia osapuolia sitovia velvoitteita + erityisiä velvoitteita teollisuusmaille • Kaikilla mailla tulisi olla ilmastonmuutosta hillitsevät & sopeutumista edistävät suunnitelmat • Kaikkien maiden tulisi raportoida päästöt • Osapuolten tulee suojella hiilivarastoja ja –nieluja • Ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita Outi Honkatukia 14
  • 15. Kioton pöytäkirjan maailma 15 Päästövähennysvelvoite Kioto 2 –kaudella Ei mukana Kioto 2-kaudella; päästövähennysvelvoite Kioto 1 –kaudella Kioton pöytäkirjan osapuoli ilman päästövähennysvelvoitetta Kioton pöytäkirjasta irtautunut osapuoli Kioton pöytäkirjan allekirjoittanut muttei ratifioinut osapuoli Ei ole allekirjoittanut Kioton pöytäkirjaa Outi Honkatukia /YM
  • 16. Kioton pöytäkirja • Kehitysmaat • ei määrällisiä tavoitteita koska päästöt historiallisesti & per capita huomattavasti teollisuusmaita alhaisemmat • edellyttää valmistautumista tuleviin päästövähennyksiin • Teollisuusmaat: maat jotka olivat vuonna 1992 OECD:n jäseniä tai siirtymätalousmaita • Useat vauraat maat ja/tai nopeasti kasvavat taloudet (mm. Qatar, Kuwait, Singapore, Saudi Arabia, Kiina, Brasilia) määritelty kehitysmaiksi • Kioton pöytäkirjan yksityiskohdista sovittiin 2001 & 2002 (mm. joustomekanismien & nielujen rooli, sopeutuminen ja Kioton tavoitekauden jälkeisten neuvottelujen aloittaminen) Outi Honkatukia 16
  • 17. Kioto 1 Kioto 2 Velvoitekausi • 2008-2012 • Voimaan 2005 • 38 osapuolta (18 %) Päästövähennysvelvoite • 5,2 % (EU 8 %) Vähennettävät kaasut • hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi • Joustomekanismit: JI, CDM, ET Outi Honkatukia 17 • 2013-2020 • Ei voimassa (121/144) • 34 osapuolta (RUS, JPN, NZ, CAN) • 18 % (EU 20 %) • Kioto 1 –kaasujen lisäksi typpitrifluoridi • Mekanismien käyttöä rajoitettu
  • 19. Lähtökohta Pariisin sopimuksen neuvotteluille: Kaikki maat saatava mukaan uuteen sopimukseen 19 Kioton pöytäkirjan 1. velvoitekausi Kioton pöytäkirjan 2. velvoitekausi 2013-2020 Uusi sopimus 2020 -> 2008 2012 2020 Päästövähennysvelvoite KP:n teollisuusmaaosapuolilla Päästövähennyssitoumus kaikilla osapuolillaEi-sitovia toimia muilla osapuolilla Outi Honkatukia /YM
  • 20. Outi Honkatukia 20 Tavoitteita kirittävä ambitio- mekanismi Kansalliset panokset (päästö- vähennys- tavoitteet) Raportointi ja seuranta (läpinäkyvyys -kehikko) Oikeudellinen merkitys? • Oikeudellisesti sitova valtiosopimus • Yhteisiä päämääriä • Kollektiivisia velvoitteita • Vahvoja menettelyllisiä velvoitteita • kansallisesti määritellyt panokset (asetetut tavoitteet) Pariisin sopimuksen elementit
  • 21. 21 Vahvistaa maailmanlaajuisia toimia • pitää lämpötilan nousu selvästi alle 2°C pyrkien rajaamaan nousu 1,5° • vahvistaa sopeutumiskykyä ja ilmastokestävyyttä • suunnata rahoitusvirrat kohti vähähiilistä kehitystä Kaikilta mailta lisääntyviä toimia • päästöjen vähentämiseksi • ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi • ilmastorahoituksen lisäämiseksi • teknologian kehittämiseksi ja siirtämiseksi • toimintavalmiuksien vahvistamiseksi ja • läpinäkyvyyden lisäämiseksi Pariisin sopimuksen tavoitteet 12.12.2015 Väliarvioinnit 5 vuoden välein alkaen 2023 Outi Honkatukia /YM
  • 22. Allekirjoittanut Pariisin sopimuksen Ratifioinut Pariisin sopimuksen http://climateanalytics.org/briefings/ratification-tracker.html (13.7.2018) Pariisin sopimuksen maailma… 22Outi Honkatukia /YM 195 allekirjoittanut 183 ratifioinut
  • 23. https://www.pik-potsdam.de/primap-live/entry-into-force/ 15.12.2017 …jossa EU:n ilmastotoimet etenevät ja EU:n osuus päästöistä pienenee. Myös muut saatava nyt samalle polulle. 23Outi Honkatukia /YM
  • 24. CO2-päästöt per capita; IEA New Policies Scenario Outi Honkatukia / YM 24 IEA (2017). World Energy Outlook. [WEO 2018 julkaistaan 13.11.2018]
  • 25. Outi Honkatukia / YM 25 Maailman hiilivoimalat 2017 https://www.carbonbrief.org/mapped-worlds-coal-power-plants
  • 26. 26 The Carbon Brief. https://www.carbonbrief.org/analysis-only-five-years-left-before-one-point-five-c-budget-is-blown Outi Honkatukia /YM IPCC:n laskema päästöbudjetti on nykymenolla nopeasti kulutettu…
  • 27. Kun nykytoimet eivät ole 1,5⁰C eikä 2⁰C tavoitteen kannalta riittäviä, kenen pitää tehdä enemmän? https://climateactiontracker.org/
  • 28. Luonnonkatastrofien aiheuttamat taloudelliset menetykset globaalitasolla, USD mrd. Outi Honkatukia / YM 28 https://qz.com/1162791/2017-natural-disasters-and-climate-change-effects- cost-the-world-306-billion/
  • 29. 29
  • 30. Mahdollisia seurauksia… • USA:n hallinnon toimet voivat hidastaa maailmanlaajuista energiamurrosta ja päästöjen vähentämistä • Kansainvälisen ilmastorahoituksen pieneneminen hidastaisi energiamurrosta kehittyvissä maissa • USA ei ole (vielä?) vaikeuttanut päätöksentekoa tai hajottanut kansainvälistä yhtenäisyyttä ilmastoneuvotteluissa • Sopimukseen kielteisesti suhtautuville osapuolille voi tarjota tilaisuuden livetä velvoitteista • Presidentti Trumpin painottama "puhdas" hiili voi heikentää EU:n yhtenäistä ilmasto- ja energiapolitiikkaa • Yleisesti epävarmuustekijät kasvavat, mikä voi hidastaa investointeja • Ratkaisevia tekijöitä: teknologiakehitys, uusiutuvan energian kilpailukyky, investoijien ja kuluttajien päätökset sekä markkinat 30Outi Honkatukia /YM
  • 32. Missä olemme? 32Outi Honkatukia /YM COP24 ja Talanoa Miten sinne pääsemme? Mihin pyrimme?
  • 33. • Pariisin sopimuksen säännöstö valmiiksi; läpinäkyvyyskehikko (vertailtavuus; kaikille yhteinen raportointi ja seuranta); 5-vuotisarvioinnit (ambitiomekanismi) • Fidžin lanseeraama Talanoa vuoropuhelu: • Rakentaa luottamusta, ymmärrystä, empatiaa & vuoropuhelua mm. tarinankerronnan avulla • Tekninen ja poliittinen vaihe • Pohjustaa pyrkimystä nostaa Pariisin sopimuksen kunnianhimoa vuonna 2019 • IPCC:n 1,5⁰C raportti • Talanoan keskeiset kysymykset: missä olemme, mihin pyrimme ja miten sinne pääsemme • Pariisin sopimuksen tasapainon säilyttäminen Ilmastoneuvottelujen keskiössä tänä vuonna 33Outi Honkatukia /YM
  • 34. Pariisin sopimuksen tasapaino Kehittyneet maat Kehittyvät maat (G77) Rahoitus Sopeutuminen Päästöjen vähentäminen Kehittyneet maat Kehittyvät maat (G77) Toimien läpinäkyvyys (=Päästöt) Tuen läpinäkyvyys (=Rahoitus) Outi Honkatukia /YM
  • 35. Mitä hallitusten tulisi tehdä? Global Commission on the Economy and Climate (GCEC, 2018): • Vahvistaa hiilen/päästöjen hinnoittelua • Tehdä ilmastoon liittyvien riskien esiintuominen pakolliseksi • Nopeuttaa kestäviä infrainvestointeja • Valjastaa yksityinen sektori ja innovaatiot moottoriksi • Rakentaa ihmislähtöinen lähestymistapa jossa jaetaan hyödyt ja varmistetaan oikeudenmukainen siirtymä Neuvottelut ovat tärkeitä mutta ilmastotoimien eteneminen on tärkeämpää!
  • 38. EU:n 2030 energia- ja ilmastopaketti: päästöt vähintään -40 % 1990-tasosta • Päästökauppadirektiivi: -43 % 2005-tasosta • Taakanjakoasetus: -30 % vuoteen 2005-tasosta (jakautuu kansallisiin päästövähennystavoitteisiin; Suomen tavoite -39%, mahdollisuus rajattuihin joustoihin) • LULUCF-asetus: maankäytön muutokset • Uudelleentarkastelu 2024 • Ei kv-joustomekanismeja 38 • Uusiutuvan energian direktiivi (REDII) : 32 % osuus • Energiatehokkuus- direktiivi: 32,5 % tavoite • Tavoitteiden riittävyyden uudelleentarkastelu 2023 (’upwards review clause’)
  • 39. EU:n pitkän aikavälin vähähiilistrategia • Pariisin sopimus velvoittaa osapuolet toimittamaan pitkän aikavälin strategiat viimeistään vuonna 2020 • Komissio julkistaa tiedonannon EU:n pitkän aikavälin strategiasta 28.11.2018 • Alustavan tiedon mukaan tiedonanto sisältää erilaisia skenaarioita ja polkuja, ml. nettonollapäästöpolun v. 2050 mennessä • Jäsenmaat tulevat käsittelemään strategiaa vuoden 2019 aikana (ja mahdollisesti EU:n linjauksesta päätetään Suomen EU- puheenjohtajuuskaudella) • Linkki EU:n 2030 päästövähennystavoitteen päivittämiseen? 39
  • 40. EU:n 2030 päästövähennystavoitteen päivittäminen • Pariisin sopimuksen mukaisesti osapuolet päivittävät kansalliset päästövähennystavoitteensa 2020 mennessä & 5 vuoden välein • YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokous syyskuussa 2019 • EU:n tavoitteen mahdollinen nosto keskusteluun 2019? • Uusiutuvan energian direktiivin ja energiatehokkuusdirektiivin komission ehdotusta korkeammat 2030 tavoitteet mahdollistavat komission arvioiden mukaan n. 5% kunnianhimon noston • Pohdittava miten EU pyrkii vastaamaan 1,5 asteen tavoitteeseen • Pariisin sopimuksen mukainen kokonaisarvointi 2023 40
  • 41. Keskustelussa 2019? • EU:n pitkän aikavälin tavoite (2050) • EU:n 2030 päästövähennystavoitteen päivittäminen • Tavoite nyt –40 % vuoteen 2030 mennessä 1990-tasosta • Tavoitteen kiristäminen nostanee myös Suomen kansallista 2030 tavoitetta (-39 % päästövähennys taakanjakosektorilla verrattuna vuoteen 2005) • Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma kerran vaalikaudessa → Linjaukset taakanjakosektorin päästövähennystoimenpiteistä 41
  • 42. YK:n ilmastoneuvottelut jatkuvat Katowicessa 2.-14.12.2018 • www.unfccc.int • http://enb.iisd.org • http://cop24.katowice.eu/ • http://cop24.gov.pl/en/ • www.climatechangenews.com • www.carbonbrief.org • https://unfccc.int/process-and-meetings/conferences/katowice- climate-change-conference-december-2018/katowice-climate- change-conference-december-2018 • https://www.theguardian.com/environment/climate-change • https://ec.europa.eu/clima/events/katowice-climate-change- conference-cop-24_en 42Outi Honkatukia /YM