ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo
Kansainvälistymisen haasteet
     ja mahdollisuudet
        Martin Granholm
          29.5.2012
Agenda
•   ICC, Kansainvälinen Kauppakamari
•   Globaaleja trendejä
•   Kansainvälisen kaupan tilanne, WTO
•   Verkostojen maailma
•   Suomi ja muu maailma
•   Yhteenveto
ICC
• Perustettu 1919, ”The merchants of
  peace”
• Ainoa globaalin business organisaatio
• 40-luvulla ensinmäisiä YK:n partnereita
• 50-luvulla perustanut WCF, World
  Chambers Federation.
• Vapaan kaupan ja investointitoiminnan
  puolustaja
ICC, jatk..
• Päätehtävät
  – Kaupan sääntöjen kehittäminen
  – Policy- dokumenttejä
  – Palvelutoiminta
  – Riitojen ratkaisu ( Arbitration)
  – Pääkonttori Pariisissa, riitojen ratkaisuun
    liittyviä toimistoja Singaporessa, Hong
    Kongissa New Yorkissa. Pian Jerusalemissa.
Globaaleja trendejä
• Resurssiniukkuus haastaa kasvun.
  Energia,mineraalit ja puhdas vesi esimerkkejä.
• Green- käsite. Rio +20, YK:n Green economy
  initiative, OECD Green growth straregy.
• Uusi taspaino (rebalancing).
  –   BRIC ( 2050 50% BKT Kiinassa ja Intiassa
  –   Kiinan demografia
  –   Kilpaikukyky ”liikkeellä”
  –   Afrikan ongelmat
  –   Migraatio
• Verkostojen merkitys
Kaupan tilanne
• Maailan kauppa 14 trilj.USD josta 80% PK-sektori.
  Globalisaatio ei ainoastaan isojen multifirmojen asia.
• Kaupan rakenne on muuttunut. Puolivalmisteet liikkuvat.
• 80% kaupasta sisältää rahoitusinstrumentin
• Finanssikriisistä kaupan rahoituksen kriisi. 2009 kauppa
  supistui yli 20% ja protektionismi kasvoi. ”The Sinatra
  World. I did it my way”
• Kaupan esteet 10% kustannus kaupan arvosta. WTO:n
  tavoite on 5%.
• Basel III uhka, kaupan rahoitus nyt väärässä lokerossa.
  Alhainen riski, 2,8 milj. transaktiosta ongelmallisia
  ainoastaan 500.
Verkostojen maailma
• Suomalaiset yritykset ovat kansainvälistyneet sektorinsa
  sisällä.
• Sektorit pyrkivät globaalisessa järjestelmässä
  samanlaistumaan, etenkin teknisesti.
• Yhteiskunnat ja kulttuurit pysyvät erilaisina.
• Tarvitaan sektorin sisäiset verkostot mutta nyt myöskin
  vahvoja verkostoja sektorirajojen yli.
• Uudessa maailmassa verkostot kilpailevat, ei yksittäiset
  yritykset.
• Yritys pohdittava roolinsa verkossa, osatoimittaja vai
  hub.
• Tieto nyt samanaikaisesti kaikilla. ”A flat world.”
Jatk..
• Suomalaiset yritykset ovat tottuneet strukturoidun
  organisaation rooleihin kun muualla mietitään roolinsa
  suhteenssa verkostoon.
• Yksilön rooli organisaatiossa perustuu osaamiseen
• Yksilön rooli verkostossa perustuu luottamukseen.
• Tarvitaan molemmat, ”kotona” erikoisosaaminen,
  verkostossa korkea yleissivistys ja sosiaalinen
  kompetenssi.
• Kehittyvät maailmanosat kehittyvät verkostojen avulla
• Kehittynyt maailma organisaatiossa.
• Verkoston kyky reagoida muutokseen on nopeampi.
Suomi ja muu maailma
• Hyvinvointimallimme haasteet.
• Perustuu vahvaan ja kilpailukykyiseen
  perusteollisuuteen. Toimiiko palveluyhteiskunnassa?
• Pidettävä huoli perusteollisuuteen liittyvästä
  osaamisesta.
• Energiaosaamisessa mahdollisuuksia.
• GE:n malli hilliriippuvuudesta ( decarbonizing)
   –   54% energiatehokkuus
   –   23% uusiutuva
   –   9% ydin
   –   14% ”carbon capture”
Jatk..
• Venäjä on energian käytön tehokkuudessa maailan huonoimpia. Jos
  tehokkuus olisi OECD:n keskitasoa Venäjällä säästyisi UK:n
  vuosikulutuksen verran energiaa/v.
• Esim. Energiaosaamisen kaupallistamisessa potentiaalia
• Suomessa suuri määrä pieniä jo kansainvälisellä markkinoilla
  toimivia yrityksiä.
• Suomesta löytyy likviditeettiä, myöskin yksityishenkilöitä investoida
  kasvuyrityksiin.
• ”Business enkeli” kuvio on vietävä eteenpäin Kari Stadigin
  työryhmän ehdotuksen pohjalta. Siitä olisi saatava todellinen
  rahoitusmuoto ilman liikaa rajoituksia.
• Toimisi varsinkin täällä Pohjanmaalla ja parantaisi nopeasti
  työllisyyttä
• Mallia voi ottaa maailmalta.
Yhteenveto
• Kansainvälistyminen vaati kyky toimia verkostoissa yli
  sektorirajojen.
• Kaupan rahoitus on oltava kunnossa. ( Trade finance )
• Kasvuyritysten rahoituksesta on pidettävä huolta
• Vapaan kaupan merkitys on maallemme iso asia.
  Protektionismin kaikki muodut vastustettava.
• Innovaatiotoiminnan lisäksi meidän on fokusoitava
  osaamisemme kaupallistamiseen.
  Erikoisosaamistasomme on parempi kuin itse uskomme.
• Verkostossa toimiminen vaatii nykyistä parempi
  yleissivistys, haaste koulutusjärjestelmällemme.
• Kiitos

More Related Content

Kansainvälistymisen haasteet ja mahdollisuudet

  • 1. Kansainvälistymisen haasteet ja mahdollisuudet Martin Granholm 29.5.2012
  • 2. Agenda • ICC, Kansainvälinen Kauppakamari • Globaaleja trendejä • Kansainvälisen kaupan tilanne, WTO • Verkostojen maailma • Suomi ja muu maailma • Yhteenveto
  • 3. ICC • Perustettu 1919, ”The merchants of peace” • Ainoa globaalin business organisaatio • 40-luvulla ensinmäisiä YK:n partnereita • 50-luvulla perustanut WCF, World Chambers Federation. • Vapaan kaupan ja investointitoiminnan puolustaja
  • 4. ICC, jatk.. • Päätehtävät – Kaupan sääntöjen kehittäminen – Policy- dokumenttejä – Palvelutoiminta – Riitojen ratkaisu ( Arbitration) – Pääkonttori Pariisissa, riitojen ratkaisuun liittyviä toimistoja Singaporessa, Hong Kongissa New Yorkissa. Pian Jerusalemissa.
  • 5. Globaaleja trendejä • Resurssiniukkuus haastaa kasvun. Energia,mineraalit ja puhdas vesi esimerkkejä. • Green- käsite. Rio +20, YK:n Green economy initiative, OECD Green growth straregy. • Uusi taspaino (rebalancing). – BRIC ( 2050 50% BKT Kiinassa ja Intiassa – Kiinan demografia – Kilpaikukyky ”liikkeellä” – Afrikan ongelmat – Migraatio • Verkostojen merkitys
  • 6. Kaupan tilanne • Maailan kauppa 14 trilj.USD josta 80% PK-sektori. Globalisaatio ei ainoastaan isojen multifirmojen asia. • Kaupan rakenne on muuttunut. Puolivalmisteet liikkuvat. • 80% kaupasta sisältää rahoitusinstrumentin • Finanssikriisistä kaupan rahoituksen kriisi. 2009 kauppa supistui yli 20% ja protektionismi kasvoi. ”The Sinatra World. I did it my way” • Kaupan esteet 10% kustannus kaupan arvosta. WTO:n tavoite on 5%. • Basel III uhka, kaupan rahoitus nyt väärässä lokerossa. Alhainen riski, 2,8 milj. transaktiosta ongelmallisia ainoastaan 500.
  • 7. Verkostojen maailma • Suomalaiset yritykset ovat kansainvälistyneet sektorinsa sisällä. • Sektorit pyrkivät globaalisessa järjestelmässä samanlaistumaan, etenkin teknisesti. • Yhteiskunnat ja kulttuurit pysyvät erilaisina. • Tarvitaan sektorin sisäiset verkostot mutta nyt myöskin vahvoja verkostoja sektorirajojen yli. • Uudessa maailmassa verkostot kilpailevat, ei yksittäiset yritykset. • Yritys pohdittava roolinsa verkossa, osatoimittaja vai hub. • Tieto nyt samanaikaisesti kaikilla. ”A flat world.”
  • 8. Jatk.. • Suomalaiset yritykset ovat tottuneet strukturoidun organisaation rooleihin kun muualla mietitään roolinsa suhteenssa verkostoon. • Yksilön rooli organisaatiossa perustuu osaamiseen • Yksilön rooli verkostossa perustuu luottamukseen. • Tarvitaan molemmat, ”kotona” erikoisosaaminen, verkostossa korkea yleissivistys ja sosiaalinen kompetenssi. • Kehittyvät maailmanosat kehittyvät verkostojen avulla • Kehittynyt maailma organisaatiossa. • Verkoston kyky reagoida muutokseen on nopeampi.
  • 9. Suomi ja muu maailma • Hyvinvointimallimme haasteet. • Perustuu vahvaan ja kilpailukykyiseen perusteollisuuteen. Toimiiko palveluyhteiskunnassa? • Pidettävä huoli perusteollisuuteen liittyvästä osaamisesta. • Energiaosaamisessa mahdollisuuksia. • GE:n malli hilliriippuvuudesta ( decarbonizing) – 54% energiatehokkuus – 23% uusiutuva – 9% ydin – 14% ”carbon capture”
  • 10. Jatk.. • Venäjä on energian käytön tehokkuudessa maailan huonoimpia. Jos tehokkuus olisi OECD:n keskitasoa Venäjällä säästyisi UK:n vuosikulutuksen verran energiaa/v. • Esim. Energiaosaamisen kaupallistamisessa potentiaalia • Suomessa suuri määrä pieniä jo kansainvälisellä markkinoilla toimivia yrityksiä. • Suomesta löytyy likviditeettiä, myöskin yksityishenkilöitä investoida kasvuyrityksiin. • ”Business enkeli” kuvio on vietävä eteenpäin Kari Stadigin työryhmän ehdotuksen pohjalta. Siitä olisi saatava todellinen rahoitusmuoto ilman liikaa rajoituksia. • Toimisi varsinkin täällä Pohjanmaalla ja parantaisi nopeasti työllisyyttä • Mallia voi ottaa maailmalta.
  • 11. Yhteenveto • Kansainvälistyminen vaati kyky toimia verkostoissa yli sektorirajojen. • Kaupan rahoitus on oltava kunnossa. ( Trade finance ) • Kasvuyritysten rahoituksesta on pidettävä huolta • Vapaan kaupan merkitys on maallemme iso asia. Protektionismin kaikki muodut vastustettava. • Innovaatiotoiminnan lisäksi meidän on fokusoitava osaamisemme kaupallistamiseen. Erikoisosaamistasomme on parempi kuin itse uskomme. • Verkostossa toimiminen vaatii nykyistä parempi yleissivistys, haaste koulutusjärjestelmällemme. • Kiitos