2. Agenda
• ICC, Kansainvälinen Kauppakamari
• Globaaleja trendejä
• Kansainvälisen kaupan tilanne, WTO
• Verkostojen maailma
• Suomi ja muu maailma
• Yhteenveto
3. ICC
• Perustettu 1919, ”The merchants of
peace”
• Ainoa globaalin business organisaatio
• 40-luvulla ensinmäisiä YK:n partnereita
• 50-luvulla perustanut WCF, World
Chambers Federation.
• Vapaan kaupan ja investointitoiminnan
puolustaja
4. ICC, jatk..
• Päätehtävät
– Kaupan sääntöjen kehittäminen
– Policy- dokumenttejä
– Palvelutoiminta
– Riitojen ratkaisu ( Arbitration)
– Pääkonttori Pariisissa, riitojen ratkaisuun
liittyviä toimistoja Singaporessa, Hong
Kongissa New Yorkissa. Pian Jerusalemissa.
5. Globaaleja trendejä
• Resurssiniukkuus haastaa kasvun.
Energia,mineraalit ja puhdas vesi esimerkkejä.
• Green- käsite. Rio +20, YK:n Green economy
initiative, OECD Green growth straregy.
• Uusi taspaino (rebalancing).
– BRIC ( 2050 50% BKT Kiinassa ja Intiassa
– Kiinan demografia
– Kilpaikukyky ”liikkeellä”
– Afrikan ongelmat
– Migraatio
• Verkostojen merkitys
6. Kaupan tilanne
• Maailan kauppa 14 trilj.USD josta 80% PK-sektori.
Globalisaatio ei ainoastaan isojen multifirmojen asia.
• Kaupan rakenne on muuttunut. Puolivalmisteet liikkuvat.
• 80% kaupasta sisältää rahoitusinstrumentin
• Finanssikriisistä kaupan rahoituksen kriisi. 2009 kauppa
supistui yli 20% ja protektionismi kasvoi. ”The Sinatra
World. I did it my way”
• Kaupan esteet 10% kustannus kaupan arvosta. WTO:n
tavoite on 5%.
• Basel III uhka, kaupan rahoitus nyt väärässä lokerossa.
Alhainen riski, 2,8 milj. transaktiosta ongelmallisia
ainoastaan 500.
7. Verkostojen maailma
• Suomalaiset yritykset ovat kansainvälistyneet sektorinsa
sisällä.
• Sektorit pyrkivät globaalisessa järjestelmässä
samanlaistumaan, etenkin teknisesti.
• Yhteiskunnat ja kulttuurit pysyvät erilaisina.
• Tarvitaan sektorin sisäiset verkostot mutta nyt myöskin
vahvoja verkostoja sektorirajojen yli.
• Uudessa maailmassa verkostot kilpailevat, ei yksittäiset
yritykset.
• Yritys pohdittava roolinsa verkossa, osatoimittaja vai
hub.
• Tieto nyt samanaikaisesti kaikilla. ”A flat world.”
8. Jatk..
• Suomalaiset yritykset ovat tottuneet strukturoidun
organisaation rooleihin kun muualla mietitään roolinsa
suhteenssa verkostoon.
• Yksilön rooli organisaatiossa perustuu osaamiseen
• Yksilön rooli verkostossa perustuu luottamukseen.
• Tarvitaan molemmat, ”kotona” erikoisosaaminen,
verkostossa korkea yleissivistys ja sosiaalinen
kompetenssi.
• Kehittyvät maailmanosat kehittyvät verkostojen avulla
• Kehittynyt maailma organisaatiossa.
• Verkoston kyky reagoida muutokseen on nopeampi.
9. Suomi ja muu maailma
• Hyvinvointimallimme haasteet.
• Perustuu vahvaan ja kilpailukykyiseen
perusteollisuuteen. Toimiiko palveluyhteiskunnassa?
• Pidettävä huoli perusteollisuuteen liittyvästä
osaamisesta.
• Energiaosaamisessa mahdollisuuksia.
• GE:n malli hilliriippuvuudesta ( decarbonizing)
– 54% energiatehokkuus
– 23% uusiutuva
– 9% ydin
– 14% ”carbon capture”
10. Jatk..
• Venäjä on energian käytön tehokkuudessa maailan huonoimpia. Jos
tehokkuus olisi OECD:n keskitasoa Venäjällä säästyisi UK:n
vuosikulutuksen verran energiaa/v.
• Esim. Energiaosaamisen kaupallistamisessa potentiaalia
• Suomessa suuri määrä pieniä jo kansainvälisellä markkinoilla
toimivia yrityksiä.
• Suomesta löytyy likviditeettiä, myöskin yksityishenkilöitä investoida
kasvuyrityksiin.
• ”Business enkeli” kuvio on vietävä eteenpäin Kari Stadigin
työryhmän ehdotuksen pohjalta. Siitä olisi saatava todellinen
rahoitusmuoto ilman liikaa rajoituksia.
• Toimisi varsinkin täällä Pohjanmaalla ja parantaisi nopeasti
työllisyyttä
• Mallia voi ottaa maailmalta.
11. Yhteenveto
• Kansainvälistyminen vaati kyky toimia verkostoissa yli
sektorirajojen.
• Kaupan rahoitus on oltava kunnossa. ( Trade finance )
• Kasvuyritysten rahoituksesta on pidettävä huolta
• Vapaan kaupan merkitys on maallemme iso asia.
Protektionismin kaikki muodut vastustettava.
• Innovaatiotoiminnan lisäksi meidän on fokusoitava
osaamisemme kaupallistamiseen.
Erikoisosaamistasomme on parempi kuin itse uskomme.
• Verkostossa toimiminen vaatii nykyistä parempi
yleissivistys, haaste koulutusjärjestelmällemme.
• Kiitos