ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Katsaus koulupuukotuksiin ulkomailla

•Download as PPTX, PDF•
•
SannJok
SannJok

Katsaus koulupuukotuksiin ulkomailla.[Kouluväkivalta ja väkivaltakasvatus Suomessa: Koulupuukotukset ilmiönä suomalaisen median kautta tarkasteltuna, Sanna Jokinen 2014, 13-14]

1 of 7
Download to read offline
Katsaus koulupuukotuksiin ulkomailla [Kouluväkivalta ja väkivaltakasvatus Suomessa: Koulupuukotukset ilmiönä suomalaisen median kautta tarkasteltuna, Sanna Jokinen 2014, 13- 14]
Koulussa tapahtuneita puukotustapauksia on uutisoitu ympäri maailmaa ja niitä tarkastellessa voidaan tapauksista löytää kulttuurikohtaisia eroja. Tämä luku on vain katsaus erinäisiin koulupuukotuksiin, jotta lukija voi itse havainnoida eri koulupuukotusten määritelmiä ja kulttuurikohtaisia eroja ja verrata niitä suomalaiseen määritelmään. Käytän katsauksessa esimerkkinä kolmea eri maata, joiden tapauksissa on tuotu säännöllisesti median tietoisuuteen. Nämä maat ovat Kiina, Yhdysvallat ja Iso- Britannia. (Jokinen 2014, 13)
Kiina (sivu 13) • Kiinan koulupuukotukset ovat olleet tuhoisia aikuisten tekemiä iskuja. Tekijöinä ovat olleet niin miehet kuin naiset. Vuosina 2009–2012 koulupuukotuksia on tapahtunut lukuisia tapauksia ja vahingoittuneita on ollut muutamasta pariinkymmeneen. Kaikki tekijät ovat olleet vanhempia täysi-ikäisiä henkilöitä joiden kerrottiin kärsivän mielenterveyshäiriöistä. Peräkkäisten tapahtumien on katsottu vahvasti olevan seurausta toisistaan. Kiinassa useat iskut suoritetaan räjähteitä ja teräasein. Tutkijat uskovat iskujen luonteen johtuvan Kiinan erittäin tiukasta aselaista, sosiaalisesta ahdistuksesta ja toivottomasta mahdollisuudesta päästä mielenterveyshoitoon. (Hutzler, 5.12.2012)
Yhdysvallat (sivu 13) • Yhdysvalloissa esiintyy myös koulupuukotuksia vaikka suurin osa koulusurmista on kouluampumisia. Tästä esimerkkeinä ovat huhtikuussa 2014 tapahtunut koulupuukotus jossa vahingoittui parikymmentä (Alentola, 9.4.2014), syyskuussa 2013 Texasilaisessa lukiossa tapahtunut teko, jossa 17-vuotias poika puukotti neljää oppilasta yhden heistä saaden surmansa (Baldacci & Hanna, 5.9.2013) sekä elokuussa 2013 opettajan puukotus 14-vuotiaan oppilaan toimesta (Katersky, et. al., 23.8.2013). Tapaukset ovat poikkeavia sillä yleensä nuorten suorittamia puukotustapauksia kuvataan mediassa läheisesti jengeihin tai epäonnistuneisiin rakkaussuhteisiin liittyviksi.
Iso-Britannia I (sivu 13) • Jos kouluampumisia verrataan Yhdysvaltoihin, voidaan Iso-Britanniaa verrata koulupuukotuksiin. Tästä todisteena ovat sähköisen median uutisoimat tapausmäärät verrattuna Suomen sähköiseen mediaan. The Guardian lehden sähköinen versio on omistanut kouluväkivallalle oman sivuston nimeltään classroom violence, jonne on listattu lehdessä uutisoidut kouluväkivaltateot aina vuodesta 2002 -2013 asti. Tältä väliltä on jo löydettävissä helposti Suomen uutisointia vastaava määrä. Koulupuukotukset ovat tulleet niin yleisiksi, että Iso-Britannian lehdistö puhuu omasta puukkokulttuurista (knife culture). (Taylor, 19.11.2004)
Iso-Britannia II(sivu 14) • Suoranaisesta koulupuukotuksien räjähtämisestä käsiin Iso-Britanniassa kertoo esimerkiksi tapaus, jossa eräs puukotusta suunnitellut oli vasta viisivuotias. Potentiaalinen tekijä oli suunnitellut käyttävänsä teräasetta opettajaan, jotta hänet siirrettäisiin toiseen luokkaan isoveljensä lähelle. (Lipsett, 20.8.2008) Suomen ja Iso-Britannian lähtökohdat ovat väkivaltahistoriallisesti hyvin erilaiset ja Iso-Britannian tapausten kartoittaminen vaatii oman tutkimuksensa. Maan väkivaltatilastojen pohjalta voidaan tehdä kuitenkin alustavia tulkintoja vaikuttavista syistä. Uusien tilastoiden mukaan jopa tuhat ihmistä kuukaudessa joutuu teräaseella tehtyjen rikoksen kohteeksi Lontoossa (Davenport, 1.7.2013)
Iso-Britannia III (sivu 14) • Aserikosten sijasta Iso-Britanniaa huolettaa teräase ”knife” rikollisuus. Eräs brittiläinen tohtori, on esittänyt jopa pitkien keittiöveitsien kieltämistä. Puhuttaessa aselakien kiristämisestä Iso-Britannia on hyvä esimerkki maasta, joka on keskittynyt itse ongelman löytämisestä lainkiristämiseen. Teräaselain kaltainen laki on edennyt maassa asteittain. Vuonna 1959 kiellettiin erilaiset kääntöterälliset veitset. 1988 linkkuveitsien, joiden terä on suurempi kuin 3 tuumaa hallussapidot tulivat laittomaksi. Vuonna 1996 partakoneterien myynti kiellettiin alle 16 – vuotiaille, ja 2007 kauppiaat tarvitsivat luvan myydäkseen muita kuin kotitalousveitsiä. Tästä huolimatta teräaseella ryöstöt ja puukotukset eivät ole vähentyneet, vaan jopa nousseet. (Greenfield,27.12.2012)

More Related Content

Katsaus koulupuukotuksiin ulkomailla

  • 1. Katsaus koulupuukotuksiin ulkomailla [Kouluväkivalta ja väkivaltakasvatus Suomessa: Koulupuukotukset ilmiönä suomalaisen median kautta tarkasteltuna, Sanna Jokinen 2014, 13- 14]
  • 2. Koulussa tapahtuneita puukotustapauksia on uutisoitu ympäri maailmaa ja niitä tarkastellessa voidaan tapauksista löytää kulttuurikohtaisia eroja. Tämä luku on vain katsaus erinäisiin koulupuukotuksiin, jotta lukija voi itse havainnoida eri koulupuukotusten määritelmiä ja kulttuurikohtaisia eroja ja verrata niitä suomalaiseen määritelmään. Käytän katsauksessa esimerkkinä kolmea eri maata, joiden tapauksissa on tuotu säännöllisesti median tietoisuuteen. Nämä maat ovat Kiina, Yhdysvallat ja Iso- Britannia. (Jokinen 2014, 13)
  • 3. Kiina (sivu 13) • Kiinan koulupuukotukset ovat olleet tuhoisia aikuisten tekemiä iskuja. Tekijöinä ovat olleet niin miehet kuin naiset. Vuosina 2009–2012 koulupuukotuksia on tapahtunut lukuisia tapauksia ja vahingoittuneita on ollut muutamasta pariinkymmeneen. Kaikki tekijät ovat olleet vanhempia täysi-ikäisiä henkilöitä joiden kerrottiin kärsivän mielenterveyshäiriöistä. Peräkkäisten tapahtumien on katsottu vahvasti olevan seurausta toisistaan. Kiinassa useat iskut suoritetaan räjähteitä ja teräasein. Tutkijat uskovat iskujen luonteen johtuvan Kiinan erittäin tiukasta aselaista, sosiaalisesta ahdistuksesta ja toivottomasta mahdollisuudesta päästä mielenterveyshoitoon. (Hutzler, 5.12.2012)
  • 4. Yhdysvallat (sivu 13) • Yhdysvalloissa esiintyy myös koulupuukotuksia vaikka suurin osa koulusurmista on kouluampumisia. Tästä esimerkkeinä ovat huhtikuussa 2014 tapahtunut koulupuukotus jossa vahingoittui parikymmentä (Alentola, 9.4.2014), syyskuussa 2013 Texasilaisessa lukiossa tapahtunut teko, jossa 17-vuotias poika puukotti neljää oppilasta yhden heistä saaden surmansa (Baldacci & Hanna, 5.9.2013) sekä elokuussa 2013 opettajan puukotus 14-vuotiaan oppilaan toimesta (Katersky, et. al., 23.8.2013). Tapaukset ovat poikkeavia sillä yleensä nuorten suorittamia puukotustapauksia kuvataan mediassa läheisesti jengeihin tai epäonnistuneisiin rakkaussuhteisiin liittyviksi.
  • 5. Iso-Britannia I (sivu 13) • Jos kouluampumisia verrataan Yhdysvaltoihin, voidaan Iso-Britanniaa verrata koulupuukotuksiin. Tästä todisteena ovat sähköisen median uutisoimat tapausmäärät verrattuna Suomen sähköiseen mediaan. The Guardian lehden sähköinen versio on omistanut kouluväkivallalle oman sivuston nimeltään classroom violence, jonne on listattu lehdessä uutisoidut kouluväkivaltateot aina vuodesta 2002 -2013 asti. Tältä väliltä on jo löydettävissä helposti Suomen uutisointia vastaava määrä. Koulupuukotukset ovat tulleet niin yleisiksi, että Iso-Britannian lehdistö puhuu omasta puukkokulttuurista (knife culture). (Taylor, 19.11.2004)
  • 6. Iso-Britannia II(sivu 14) • Suoranaisesta koulupuukotuksien räjähtämisestä käsiin Iso-Britanniassa kertoo esimerkiksi tapaus, jossa eräs puukotusta suunnitellut oli vasta viisivuotias. Potentiaalinen tekijä oli suunnitellut käyttävänsä teräasetta opettajaan, jotta hänet siirrettäisiin toiseen luokkaan isoveljensä lähelle. (Lipsett, 20.8.2008) Suomen ja Iso-Britannian lähtökohdat ovat väkivaltahistoriallisesti hyvin erilaiset ja Iso-Britannian tapausten kartoittaminen vaatii oman tutkimuksensa. Maan väkivaltatilastojen pohjalta voidaan tehdä kuitenkin alustavia tulkintoja vaikuttavista syistä. Uusien tilastoiden mukaan jopa tuhat ihmistä kuukaudessa joutuu teräaseella tehtyjen rikoksen kohteeksi Lontoossa (Davenport, 1.7.2013)
  • 7. Iso-Britannia III (sivu 14) • Aserikosten sijasta Iso-Britanniaa huolettaa teräase ”knife” rikollisuus. Eräs brittiläinen tohtori, on esittänyt jopa pitkien keittiöveitsien kieltämistä. Puhuttaessa aselakien kiristämisestä Iso-Britannia on hyvä esimerkki maasta, joka on keskittynyt itse ongelman löytämisestä lainkiristämiseen. Teräaselain kaltainen laki on edennyt maassa asteittain. Vuonna 1959 kiellettiin erilaiset kääntöterälliset veitset. 1988 linkkuveitsien, joiden terä on suurempi kuin 3 tuumaa hallussapidot tulivat laittomaksi. Vuonna 1996 partakoneterien myynti kiellettiin alle 16 – vuotiaille, ja 2007 kauppiaat tarvitsivat luvan myydäkseen muita kuin kotitalousveitsiä. Tästä huolimatta teräaseella ryöstöt ja puukotukset eivät ole vähentyneet, vaan jopa nousseet. (Greenfield,27.12.2012)